Kalenterissa

Keskiviikko  23.6.2010 - 31.7.2010
Kesäloma kokouksista

Päivitetty

28.6.2010

***********************
"Missä järjen on pakko vaieta, siinä sydämen on velvollisuus puhua."
-Olavi Ingman-
***********************

Kävijälaskuri

9617

Share |

Kysy Sadulta

Otan mielelläni vastaan terveisiä ja kysymyksiä. Sähköpostini: satu.taavitsainen(at)mikkeli.fi

Tältä sivulta voit lukea jo kysyttyjä kysymyksiä.

 

Mitä harrastat? Vai ehtiikö poliitikko harrastamaan mitään?

Satu: En ole ammattipoliitikko, joten politiikan ja järjestötyön voi laskea harrastuksiksi. Liikunnasta olen aina pitänyt, joten aina kun ehdin käyn lenkillä ja kuntosalilla. Melkein aina on myös joku kirja luettavana. Ratsastanut olen koko ikäni, nykyään valitettavasti harvemmin. Mindy-koiramme kanssa harrastan Mikkelin Palveluskoirayhdistyksen porukassa vetämistä ja agilityäkin Mindyn kanssa on kokeiltu. Aiemmilla koirillani kilpailin agilityssä aktiivisesti.

vedoissa.jpgsatu_gloxie.jpg

mindy.agility.jpg

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

Hei! Mitä mieltä olet mielenterveyspalvelujen saatavuudesta Mikkelin seudulla/koko Suomessa?

Satu: Hei ja kiitos hyvästä kysymyksestä. Mielenterveys ja päihteet oli yksi niistä osa-alueista, johon perehdyin syvemmin opiskellessani sosionomiksi. Muutama vuosi sitten, kun minulla ei ollut vielä lapsia ja oli enemmän aikaa, niin toimin myös vapaaehtoisena Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimessa.

Laki sanoo, että kunnan on järjestettävä asukkailleen mielenterveyspalvelut. Se voi tuottaa ne itse tai hankkia ne esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelut voivat olla avopalveluja (terveyskeskus tai mielenterveystoimisto), välimuotoisia palveluja (tuettu asuminen) tai sairaalapalveluja. Minulla on se käsitys, että palveluja on saatavilla mutta aivan liian vähän. Toiminta on kuin tulipalojen sammuttamista. Ennaltaehkäisyyn pitäisi satsata.

1990-luvulla lamasta kärsi terveydenhuoltojärjestelmämme, ja varsinkin mielenterveyspalvelut, niin Mikkelissä kuin koko Suomessa. Samalla, kun siirryttiin avohoitoa painottaviin hoitokäytäntöihin, ei resursseja kuitenkaan siirretty lakkautetuista sairaalapaikoista avopuolelle. Näiden päätösten seuraukset ovat olleet näkyvissä jo jonkin aikaa. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden laajuus ja hoitoon pääsemisen vaikeus. Järjestelmässä on siis vakavia puutteita.

Mikkelissä on liian laitospainotteinen palvelurakenne mielenterveyspalvelujen osalta. Avohoito kärsii resurssipulasta ja esim. mielenterveysyksikkö ei pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Näin ollen laitoshoidosta ei voida siirtää kuntoutujia koteihinsa, koska he jäävät yksin ja heidän vointinsa romahtaa mistä seuraa taas laitosjakso. Resursseja tulisi siirtää psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta avohoitoon ja kehittää uusia toimintoja, esimerkiksi tukea kotisairaanhoitoa vastaamaan paremmin myös psyykkisistä sairauksista kärsivien tarpeisiin.

Mielenterveys on olennainen osa terveyttä eli ihmisen psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kuntomme. Mielenterveys ei tarkoitakaan sitä, ettei elämässä ole ongelmia. Kukaan ei myöskään ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Elämä muovaa mielenterveyttä ja kaikki kokemukset vaikuttavat omalla tavallaan.

Mielenterveysongelmat koskettavat väestöä laajasti kodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Valitettavan usein mielenterveysongelmat liittyvät myös lastensuojeluongelmiin ja perheiden kriiseihin. Mikäli kunnissa annettaisiin enemmän resursseja ennaltaehkäisyyn, niin voitaisiin välttyä monelta huostaanotolta. Esim. jos äiti kärsii masennuksesta ja tarvitsisi kodinhoitoapua mutta kunnalla ei ole sitä hänelle antaa, voi tilanne ajautua siihen pisteeseen, että loppujen lopuksi äiti joutuu laitoshoitoon ja lapset otetaan huostaan.

On myös parannettava mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien taloudellista asemaa. Sillä "hyväkään terapia ei auta, jos ihmisellä on nälkä tai hänellä ei ole rahaa tarvittaviin lääkkeisiin".

 

Mikä on suhtautumisesi juutalaisiin?

Suhtaudun juutalaisiin ihan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin. Minulle sillä ei ole väliä, mihin uskontokuntaan henkilö kuuluu, vaan sillä minkälainen hän on ihmisenä. En kuitenkaan hyväksy sotimista uskonnon varjolla enkä joitakin uskonnollisia tapoja, esim. poikien ja tyttöjen ympärileikkauksia ja kunniamurhia. Mielestäni lapsen ruumiiseen ei saa kajota edes uskonnollisista syistä. Kunniamurhat taas eivät edes perustu mihinkään uskontoon mutta niitä yritetään perustella uskontojen, kuten islamin moraalisäännöillä.

Hei
Mitä mieltä olet atomivoiman lisärakentamisesta ja miten siinä kokonaiskustannukset tulisi laskea eli välivarastointi, loppusijoitus polttoaineelle ja ydinvoimalan purkaminen sekä tietysti uraanin louhinta? Tulisiko tästä tai joistain muista isoista asioista järjestää kansanäänestyksiä?
Terv. Pauli Nieminen

 

Hei Pauli!

Kiitos tästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Minä en kuulu lisäydinvoiman kannattajiin. Siihen on useampia syitä.

Ensinnäkin ydinjätteen loppusijoitus on ongelma. Niin kauan kuin emme osaa ampua ydinjätettä raketilla kauas avaruuteen, vaan joudumme hautaamaan sen tälle planeetalle tulevien sukupolvien riesaksi, en kannata lisäydinvoiman rakentamista. Ydinvoimassa on myös aina riskinsä. Pienikin määrä ydinjätettä riittää saastuttamaan kokonaan esim. Saimaan vesimäärän.

Ydinvoiman rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa on marginaalinen, sillä valtaosa päästöistä tulee esim. liikenteestä, joihin ydinvoimalla ei voida vaikuttaa. Lisäydinvoima ei siis vähennä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, energian säästö auttaa tähän paremmin. Uraani ei myöskään ole ehtymätön luonnonvara, sekin loppuu aikanaan. Uraanin louhiminen ei ole kovin ympäristöystävällistä toimintaa.

Uusiutuvat energiavarat parantavat meidän energiaomavaraisuutta ja lisäävät hyvinvointia tuomalla työpaikkoja etenkin meille tänne Etelä-Savoon. Rahaa pitää laittaa vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimukseen ja kehitykseen. Suomesta voisi tulevaisuudessa tulla ympäristöteknologian huippuosaaja. Ympäristötuotteet voisivat olla tulevaisuudessa suurin vientivalttimme kännykkäteollisuuden jo siirryttyä Kiinaan.

En osaa vastata tuohon kokonaiskustannusten laskemiseen välivarastoinnista yms. muuta kuin sen, että kun asiantuntijat tekevät laskelmia, niin nämä kaikki asiat on otettava tarkasti huomioon.

Kansanäänestyksen järjestämistä voisi harkita. Minulla on sellainen mutu-tuntuma, että ainakin nuoremmasta väestöstä iso osa vastustaa lisäydinvoimaa.

Energisin terveisin,

Satu