Satu Taavitsaisen blogi

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kunnan perustehtävä nyt ja tulevaisuudessa

Share |

Maanantai 21.10.2013 klo 22.35


Pieksämäen kaupungissa on jo yli vuoden ajan suunniteltu massiivista perusterveydenhuollon ulkoistamista. Valmistelussa on ollut koko sosiaali- ja terveystoimen tuotannon luovuttaminen yksityiselle taholle. Tämä tarkoittaisi 30 miljoonan euron bisnestä ja 300 työntekijän työpanosta. Kaupunki ei tuottaisi enää terveyden edistämistä, kotihoitoa, kotisairaalatoimintaa, ikäneuvolaa, kuntoutusta, päivätoimintaa, fysioterapiaa, apuvälineitä, laitoshoitoa, palveluasumista, vuodeosastoja, hoiva- ja kuntoutusosastoja, akuuttiosastoa, kirurgista osastoa, leikkaustoimintaa, päiväkirurgiaa, leikkausosastoa, vastaanottotoimintaa, sisätautien, kirurgian ja gynekologian ja muita poliklinikoita, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaa, välinehuoltoa, lasten neuvolaa, perheneuvolaa,  koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, päihdehuoltoa, päihdepoliklinikkaa, huoltokotia, mielenterveyskeskusta, psykiatrian poliklinikkaa ja psykiatrian kuntoutusyksikköä.

Luojan kiitos, että Pieksämäen perusturvalautakunta äänesti tänään nurin johtavan lääkärin Juhani Keinosen ulkoistamisesityksen. Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan noin 80 prosenttisesti verorahoituksena. Yhteiset verorahat on tarkoitettu kaikkien kansalaisten saatavissa oleviin palveluihin, ei yksityisen voitontavoittelun tukemiseen. Yksityisen yrityksen lähtökohtana on toimia ensisijaisesti taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta mitataan ennen kaikkea palvelujen kuntalaisille tuottaman hyvinvoinnin näkökulmasta.

Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan tuottaa normaalin kunnallisen palvelutuotannon kautta myös tehokkaasti trimmaamalla oma organisaatio kuntoon. On parempi, että palvelujen riittävyys, laatu ja tuotannon tehokkuus ovat kuntalaisten ja omien päättäjien kontrollissa. Ulkoistaminen ei toisi miltään osin pieksämäkeläisten kannalta sellaista parannusta palvelujen riittävyyteen ja laatuun, mitä ei saavutettaisi kaupungin omalla palvelujen järjestämisellä ja tuottamisella. Ulkoistaminen ei myöskään tukisi kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen edellyttävät kunnissa moniammatillisuutta. Parhaiten sosiaali- ja terveyspalveluiden työn toteuttaminen onnistuu tiiviissä yhteistyössä kunnan opetus-, kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja teknisen toimen kanssa.

Kun palvelujen rahoitus hoidetaan oman valtuuston päättämällä verotuksen tasolla, ei tarvitse miettiä menevätkö pieksämäkeläisten veroeurot pääomasijoittajien ja osakkeiden omistajien taskuun. Suuren kokonaispaketin kilpailuttaminen veisi toiminnan paikallisten toimijoiden ulottumattomiin ja näin eurot siltäkin osin virtaisivat kunnan ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kunnan perustehtävä nyt – ja tulevaisuudessa.


Kommentit

22.10.2013 9.35  Pentti

Näin lukijana kaipaisi faktoja palvelujen eroista itse tuotettuna vs ulkoistettuna.Ei asiaa voi noin suoraan mennä sanomaan.Jotain tietoa pitäisi olla mielipiteiden tueksi.Ei asia varmasti noin mustavalkoinen ole.Kumpaakin vaihtoehto olisi syytä tutkia kriittisesti.Varmaan jonkinlainen välimuoto ulkoistuksen ja palveluiden itse tuottamisella oli paras vaihtoehto.

22.10.2013 10.12  Satu Taavitsainen

Jyväskylän yliopiston sosiaalipalvelujen tutkimuksen professorina toimivan Pekka Kettusen mukaan Euroopan maissa näkyy jo varsin vahvana trendinä, että kunnat ottavat takaisin omalle vastuulleen aiemmin yksityistettyjä ja ulkoistettuja tehtäviä. Takaisin kunnallistaminen on osa isoa heiluriliikettä, jonka myötä yksityisten palvelutuottajien roolia arvioidaan aiempaa kriittisemmin. Esimerkiksi Mikkeli kuuluu jälleenkunnallistajien kärkijoukkoon Suomessa. Merkittävin kohde on ottaa aiemmin ulkoistettu puolikas terveyskeskuksesta takaisin kaupungille. Koko terveyskeskus palautuu kunnalliseksi ensi keväänä.
Ensineuvo-puhelinpalvelu palautettiin kunnalliseksi tämän vuoden alusta. Syynä oli raha. Tulee halvemmaksi tehdä itse. Vanhustenhuollossakin hinku ulkoistaa alkaa hiipua ja kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä on kunnallistettu. Myös mielenterveyspotilaiden asumispalveluja parhaillaan jälleenkunnallistetaan Mikkelissä. Kaupungille on puolta halvempaa tuottaa asumispalvelut itse ja myös suurempi intressi kuntouttaa potilaita. Peruspalveluiden tuottaminen kunnan omana työnä antaa mahdollisuuden kehittää toimintoja kokonaisvaltaisemmin. Myös rahaa säästyy.

Kaikilla aloilla ei edes ole kunnollisia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi vanhustenhoitoa on vaikea järjestää kannattavana liiketoimintana. Jotta yritys pystyy tekemään voittoa vanhustenhoidolla, siihen on kaksi mahdollisuutta:
1) Palvelu on markkinoitu ja suunnattu vain maksukykyisille asiakkaille, jotka pystyvät maksamaan yksilöidystä palvelusta ja normaalia tasokkaammista olosuhteista.
2) Palvelun maksaa joku muu kuin palvelua saava vanhus. Käytännössä laskun maksaa usein kunta.

Yllä kuvattuun kakkosvaihtoehtoon liittyy aina ongelma siitä, kuka hallinnoi julkista rahaa. Kunta kerää rahansa kunnallisverolla ja toinen tulolähde tulee valtionosuuksista. Myös valtionosuudet on kerätty verotuksella. Kunta ei saa antaa yritykselle vapaata päätösvaltaa siitä mitä yritys tekee ja millaisia palveluita se tuottaa. Tilanne ei saa mennä siihen, että kunta ojentaa yritykselle säkillisen rahaa ja sanoo: ?Hoitakaa hommat miten parhaaksi näette, tässä ovat rahat?. Jos kunta maksaa laskun, sen on säilytettävä itsellään tilaajan rooli ja sen pitää itse päättää mitä se yritykseltä ostaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini