Satu Taavitsaisen blogi
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kunnan perustehtävä nyt ja tulevaisuudessaMaanantai 21.10.2013 klo 22.35 Pieksämäen kaupungissa on jo yli vuoden ajan suunniteltu massiivista perusterveydenhuollon ulkoistamista. Valmistelussa on ollut koko sosiaali- ja terveystoimen tuotannon luovuttaminen yksityiselle taholle. Tämä tarkoittaisi 30 miljoonan euron bisnestä ja 300 työntekijän työpanosta. Kaupunki ei tuottaisi enää terveyden edistämistä, kotihoitoa, kotisairaalatoimintaa, ikäneuvolaa, kuntoutusta, päivätoimintaa, fysioterapiaa, apuvälineitä, laitoshoitoa, palveluasumista, vuodeosastoja, hoiva- ja kuntoutusosastoja, akuuttiosastoa, kirurgista osastoa, leikkaustoimintaa, päiväkirurgiaa, leikkausosastoa, vastaanottotoimintaa, sisätautien, kirurgian ja gynekologian ja muita poliklinikoita, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaa, välinehuoltoa, lasten neuvolaa, perheneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, päihdehuoltoa, päihdepoliklinikkaa, huoltokotia, mielenterveyskeskusta, psykiatrian poliklinikkaa ja psykiatrian kuntoutusyksikköä. Luojan kiitos, että Pieksämäen perusturvalautakunta äänesti tänään nurin johtavan lääkärin Juhani Keinosen ulkoistamisesityksen. Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan noin 80 prosenttisesti verorahoituksena. Yhteiset verorahat on tarkoitettu kaikkien kansalaisten saatavissa oleviin palveluihin, ei yksityisen voitontavoittelun tukemiseen. Yksityisen yrityksen lähtökohtana on toimia ensisijaisesti taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta mitataan ennen kaikkea palvelujen kuntalaisille tuottaman hyvinvoinnin näkökulmasta. Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan tuottaa normaalin kunnallisen palvelutuotannon kautta myös tehokkaasti trimmaamalla oma organisaatio kuntoon. On parempi, että palvelujen riittävyys, laatu ja tuotannon tehokkuus ovat kuntalaisten ja omien päättäjien kontrollissa. Ulkoistaminen ei toisi miltään osin pieksämäkeläisten kannalta sellaista parannusta palvelujen riittävyyteen ja laatuun, mitä ei saavutettaisi kaupungin omalla palvelujen järjestämisellä ja tuottamisella. Ulkoistaminen ei myöskään tukisi kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen edellyttävät kunnissa moniammatillisuutta. Parhaiten sosiaali- ja terveyspalveluiden työn toteuttaminen onnistuu tiiviissä yhteistyössä kunnan opetus-, kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja teknisen toimen kanssa. Kun palvelujen rahoitus hoidetaan oman valtuuston päättämällä verotuksen tasolla, ei tarvitse miettiä menevätkö pieksämäkeläisten veroeurot pääomasijoittajien ja osakkeiden omistajien taskuun. Suuren kokonaispaketin kilpailuttaminen veisi toiminnan paikallisten toimijoiden ulottumattomiin ja näin eurot siltäkin osin virtaisivat kunnan ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kunnan perustehtävä nyt – ja tulevaisuudessa. |
|
22.10.2013 10.12
Satu Taavitsainen
Jyväskylän yliopiston sosiaalipalvelujen tutkimuksen professorina toimivan Pekka Kettusen mukaan Euroopan maissa näkyy jo varsin vahvana trendinä, että kunnat ottavat takaisin omalle vastuulleen aiemmin yksityistettyjä ja ulkoistettuja tehtäviä. Takaisin kunnallistaminen on osa isoa heiluriliikettä, jonka myötä yksityisten palvelutuottajien roolia arvioidaan aiempaa kriittisemmin. Esimerkiksi Mikkeli kuuluu jälleenkunnallistajien kärkijoukkoon Suomessa. Merkittävin kohde on ottaa aiemmin ulkoistettu puolikas terveyskeskuksesta takaisin kaupungille. Koko terveyskeskus palautuu kunnalliseksi ensi keväänä. |
Näin lukijana kaipaisi faktoja palvelujen eroista itse tuotettuna vs ulkoistettuna.Ei asiaa voi noin suoraan mennä sanomaan.Jotain tietoa pitäisi olla mielipiteiden tueksi.Ei asia varmasti noin mustavalkoinen ole.Kumpaakin vaihtoehto olisi syytä tutkia kriittisesti.Varmaan jonkinlainen välimuoto ulkoistuksen ja palveluiden itse tuottamisella oli paras vaihtoehto.