Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaaminen etenee!

Torstai 14.2.2019 klo 20:41 - Satu Taavitsainen

Mielestäni nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia ja siksi olen todella tyytyväinen, että Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta yksimielisesti ehdottaa vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamista. Saimme valiokunnassa tänään valmiiksi mietinnön vakuutuslääkäreihin liittyvästä kansalaisaloitteesta.

Olen todella hyvillään, että valiokunta otti vakavasti vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyvät kansalaisten kokemukset. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja vakuutuslääkäreiden näkemykset eroavat ja vaikuttavat ihmisen saamiin korvauksiin ja hänen toimeentuloonsa ja kuntoutukseen.

Mielestäni hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden valvontaa tulee myös parantaa ja vakuutusyhtiöt pitää laittaa korvausvastuuseen, jos heidän vakuutuslääkärin todetaan syyllistyneen virheeseen tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti.

Esimerkiksi aivovammoihin on liittynyt paljon epäoikeudenmukaisuuksia. Suomessa on viisi aivovammapoliklinikkaa, joissa on maan paras aivovammoja koskeva osaaminen. Missään muualla kuin näissä yksiköissä ei osata tehdä aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointia ja siihen liittyvää diagnostiikkaa, kuntoutusarvioita ja kuntoutussuunnitelmia. Näissä yksiköissä työ perustuu moniammatillisiin tutkimuksiin. Tällaisen yksikön arvion sivuuttaminen ei saa olla mahdollista ilman erittäin painavia perusteita. On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen yksikön arvion diagnostiikasta tai hoidosta voi sivuuttaa yksin ja täysin itsenäisesti vakuutusyhtiön ortopedi tai psykiatri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista.

Vaikea aivovamma voidaan nykyään vakuutusyhtiössä todeta ortopedin toimesta lieväksi ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa. Lopputulos on ollut monen ihmisen kohdalla katastrofaalinen. Se, että vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut ihminen olisi parantunut ja työkykyinen. Hänen hoitonsa, kuntoutuksensa ja ansionmenetyksiinsä liittyvät kustannukset siirtyvät yhteiskunnan maksettavaksi.

Myös Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien vakuutuslääkäreidensä tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta.

80 vuoden salassapito

Aivovammaliitto on tuonut esille myös erittäin tärkeän asian. Sen, että vammautuneella ihmisellä ei ole oikeutta omiin tietoihinsa 80 vuoden salassapidon vuoksi. Vakuutuslääkäreiden valvonta ei ole mahdollista tämän vuoksi. Vammautuneella ei ole oikeutta saada ratkaisuun osallistuneen vakuutuslääkärin lausuntoa. Tämä on ehdottomasti muutettava lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Valiokunta korostaa, että jonkin korvauksen tai etuuden epääminen ei saa merkitä sitä, että henkilö jää kokonaan ilman toimeentuloturvaa. Näin tapahtuu tällä hetkellä. Järjestelmä on monimutkainen ja voi aiheuttaa ihmiselle huomattavia taloudellisia vaikeuksia.

Valiokunnan käsittelyssä tuli ilmi, että aloitteessa ehdotettu lakimuutos ehdotetulla tavalla ei ole mahdollista, koska kansalaisaloitteessa viitattu laki on jo vanhentunut. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että eduskunta teknisesti hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen, mutta toteaa, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.

Valiokunta pitää välttämättömänä vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämistä ja kansalaisten oikeustajun huomioon ottamista tässä kehittämistyössä ottaen huomioon myös kansalaisaloitteessa ja kansalaiskeskustelussa esiin tulleet koetut epäkohdat.

Valiokunta esittää, että valtioneuvosto (=hallitus) valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Olen todella tyytyväinen, että tämä asia etenee parempaan suuntaan. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Nyt on vahdittava, että seuraava hallitus noudattaa tätä päätöstä. Asia on kirjattava hallitusohjelmaan.

Tarvitsemme vanhustenhuollon vallankumouksen

Torstai 14.2.2019 - Satu Taavitsainen

Yksityisen Esperi Care-hoivayrityksen vanhusten hoidon laiminlyönnit nostivat keskusteluun vanhustenhuollon riekaleisen nykytilan.

Omaiset, hoitajat ja kuntien valtuutetut ovat jo vuosia nostaneet esiin niitä vanhustenhuollon ongelmia, joista nyt valtakunnallisesti puhutaan. Huolemme on ollut henkilökunnan riittävyydessä ja hoivan laadussa. On tehty epäkohtailmoituksia ja valvova viranomainen on tutkinut. Silti merkittäviä parannuksia ei ole tapahtunut.

Läpimurto viimein tuli, kun Valvira puuttui tiukasti ja sulki yhden Esperi Caren yksikön. Hyvää hoitoa on räikeästi rikottu ja vaarannettu ihmisten turvallisuus ja elämä. Tutkinnan vyöry on lähtenyt liikkeelle ja kaikki Esperin ja muutkin vanhustenhuollon yksiköt läpivalaistaan. Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi.

Suomen ei pidä tuhlata vuosittain satoja miljoonia euroja keinottelun ja verokikkailun tukemiseen, yritysjohtajille ja sijoittajille maksettaviin valtaviin palkkioihin. Verorahat pitää käyttää hoitajien, lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, mielenterveyden ja muiden ammattilaisten palkkaamiseen, sillä he tarjoavat konkreettisia, ihmisen elämää parantavia palveluja.

Samalla tavalla kuin asiakkaat, myös työntekijät, joiden tehtävänä on huolehtia ihmisistä, joutuvat kärsimään voitontavoitteluun keskittyneessä bisneksessä vanhustenhuollon lisäksi myös vammaispalveluissa, lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa. Tähän haluan muutoksen. Taloudellisen voiton tavoittelu näissä on kiellettävä.

Tahdon vanhuspalvelulakia muutettavan niin, että asetetaan sitovaksi henkilöstömitoituksen alarajaksi 7 hoitajaa 10 vanhusta kohden. Myös kotihoitoa pitää vahvistaa, jotta hoitajia ei uuvuteta liian suurella päivittäisellä kotikäyntien määrällä. Kotihoitaja voi olla vanhuksen ainoa ja odotetuin ihmiskontakti päivän aikana. Aikaa hoivaan ja jutteluun pitää olla riittävästi. Ihminen tarvitsee ihmistä. Hyvää Ystävänpäivää!

Taloudellinen voitontavoittelu on lailla kiellettävä varhaiskasvatuksessa

Perjantai 8.2.2019 - Satu Taavitsainen

Kirjoitin ja jätin tänään lakialoitteen taloudellisen voitontavoittelun kieltämiseksi lasten varhaiskasvatuksessa. Esitän lisättäväksi varhaiskasvatuslakiin seuraavan lauseen: ”Palveluntuottaja ei saa tuottaa varhaiskasvatusta taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.”

Perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisen koulutuksen laissa ja vapaan sivistystyön laissa on selkokielisesti sanottu: ”Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi”. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja tärkeä osa lasten koulupolkua. Sen vuoksi voitontavoittelun kielto pitää ulottaa myös varhaiskasvatukseen.

Nykyään laatu ja voitontavoittelu ovat ristiriidassa keskenään.

Laadukas, hyvin suunniteltu ja toteutettu varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Laadukas varhaiskasvatus muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta, jolloin voidessaan hyvin lapsi oppii ja kehittyy. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen oppimisvalmiuksia peruskoulua varten.

Yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten ylläpitämissä päiväkodeissa, kuten Touhula-ketjun päiväkodeissa ei aina pystytä hoitamaan lapsia laadukkaasti. Touhulan hallituksen puheenjohtaja on sama henkilö kuin hoivayritys Esperi Caren, ja johdon linjaukset laadussa näyttää olevan samat kuin vanhustenhuollossa. Pääomasijoittajat haluavat rahallista tuottoa.

Pahimmillaan päivähoidon henkilökunnan on vaikea huolehtia edes siitä, että lapsilla on riittävästi ruokaa ja kuivat vaipat. Ongelmat johtuvat siitä, että yritykset eivät palkkaa riittävästi henkilökuntaa. Henkilöstövaje on suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään minimoimaan yrityksen menot ja maksimoimaan yrityksen voitot.

Yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten ylläpitämät päiväkodit myös herkästi purkavat lapsen hoitosopimuksen, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea tai jos lapsen ruoka-aineallergia vaatii erityisiä poikkeusjärjestelyjä. Yritys ei voiton tavoittelussaan halua mitään ylimääräisiä kuluja. Tämä ei ole lapsen edun mukaista.

Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein tehtävämme on lasten laadukas hoitaminen, kasvattaminen ja kouluttaminen. Ensimmäiset neljä elinvuotta ovat kaikkein merkittävimmät ihmisen aivojen kehityksessä.

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo: ”Jos teet suunnitelmia yhdeksi vuodeksi, kylvä riisiä. Jos teet suunnitelmia kymmeneksi vuodeksi, istuta puita. Jos teet suunnitelmia sadaksi vuodeksi, opeta ihmisiä”.

Ihmettelen, miksi kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei ole kyennyt lakia muuttamaan. Onko kyse siitä, ettei kokoomus ole saanut pääomasijoittaja-kavereiltaan lupaa lain muuttamiseksi?

Soten ydin, maksut jäävät käsittelemättä

Torstai 24.1.2019 - Satu Taavitsainen

Juha Sipilän (kesk) hallitus ei ymmärrä, että asiakasmaksut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ydin.

Suomi ei itse asiassa tarvitse edes mitään massiivista sote-uudistusta maakuntiin. Riittää, että alennamme ja poistamme maksuja, niin ihmisten hoitoon pääsy helpottuu. Lisäksi kun palkkaamme tuhat lääkäriä ja hoitajaa lisää, niin avot, moni ongelma on korjattu. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

Ministeri Annika Saarikko (kesk) on tänään lausunut, että asiakasmaksulakia ei todennäköisesti ehditä käsitellä tällä kaudella.

Eli koko soten ydin jää pois. Oppositiosta sanoimme useaan kertaan, että kaikki sote-lait pitää tuoda eduskuntaan yhtä aikaa ja ihmettelimme, miksi asiakasmaksulakia ei annettu vaan sitä pitkitettiin ja tuotiin eduskuntaan vasta joulukuussa 2018.

Maksut ovat perustuslainkin mukaan aivan ydin. On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokuntakin on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Nykyisinhän näin tapahtuu.

Ainoa asia, mitä Sipilän ja Petteri Orpon (kok) hallitus on kyennyt tekemään asiakasmaksuille, on se, että he korottivat maksuja lähes 30 prosenttia vuoden 2016 alusta.

Tämä teko on vaikuttanut niin, että asiakasmaksujen vuoksi ulosottoon joutuneiden määrä on kasvanut. Vuonna 2018 ulosottoon laitettiin 386 471 julkisen puolen sote-asiakasmaksua. Ne olivat aivan tavanomaisia terveyskeskusmaksuja, hammashoitomaksuja ja sairaalamaksuja.

Sipilän kauden, eli vuodesta 2015 lähtien ulosottoon menneiden sote-maksujen määrä on noussut 45 prosenttia, mikä tarkoittaa laskujen määrässä yli 120 000 sote-laskua enemmän ulosottoon kuin neljä vuotta sitten. Suomalaisilla eläkkeensaajilla, työttömillä ja lapsiperheillä ei ole varaa Sipilän sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sipilän hallitus on ulosottohallitus.

Lapsiperheen laittaminen ulosottoon ei ole lapsen edun mukaista

Keskiviikko 23.1.2019 klo 19:10 - Satu Taavitsainen

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017. Lain 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lain mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Valtakunnanvoudilta tänään saamani tilaston mukaan kuntien päivähoitomaksuja laitettiin vuonna 2018 ulosottoon 34 490 kappaletta. Määrä on onneksi valtakunnan tasolla laskenut 3,4% verrattuna vuoteen 2017, eli pienentynyt 1219 laskun verran. Aika vaatimattomasti kuitenkin siihen nähden, että laki oli voimassa jo toista vuotta.

Omassa maakunnassani Etelä-Savossa tilanne sen sijaan on pahentunut. Päivähoitomaksujen laittaminen ulosottoon on vuonna 2018 kasvanut 26,5% eli yhteensä 954 laskuun. Etelä-Savon kaltaisella ikääntyneellä maakunnalla ei luulisi olevan intressiä ajaa lapsiperheitä ulosottoon päivähoitomaksujen vuoksi, vaan kohdella lapsiperheitä kuin kukkaa kämmenellä sovitellen ja alentaen maksuja. Elämäntilanteet lapsiperheissä vaihtelevat, tulee sairastumisia ja muita äkillisiä tilanteita.

Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta ei ole mielestäni lapsen edun mukaista. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Ja tulee toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Ennen näin raskasta toimenpidettä, ulosottoon laittamista, on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Valitettavasti valtakunnallisesti tällainen harkinta on vuonna 2018 jätetty käyttämättä 34 490 kertaa ja Etelä-Savon maakunnassa 954 kertaa ja Mikkelissä, omassa kotikaupungissani 390 kertaa. Miksi? Luullaanko kunnissa kunnan talouden olevan näistä kiinni?

On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon. Pidän hyvin tärkeänä, että lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 13 § mukaisesta varhaiskasvatusmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta tiedotetaan monipuolisin, tehokkain keinoin ja siten huolehditaan, että kuntalaiset ovat tietoisia kyseisistä mahdollisuuksista hakea maksun perimättä jättämistä tai alentamista. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein.

Päivähoidon maksupäätöksessä, laskussa ja muistutuslaskussa pitää lukea selkeästi asiakasmaksulain 13 §:n mukaisesta mahdollisuudesta tarvittaessa alentaa tai jättää maksu perimättä. Huoltajille pitää lähettää tiedote ja yksiköiden ja ryhmien seinällä tulee olla paperinen tiedote ja asiasta on ilmoitettava kunnan kotisivuilla.

Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee aina tehdä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Huoltajia on tiedotettava ilmoittamaan toimeentulotuesta varhaiskasvatuksen toimistoon tulotietoja toimittaessaan. Mutta pelkästään toimeentulotukea saavia varten lakia ei ole säädetty, vaan kaikkia lapsiperheitä varten.

Sekin on tärkeää, että kunnat käyvät läpi omat prosessinsa ulosottoon laittamisessa. Perintätoimisto ei lain mukaan saa lähettää laskua ulosottoon kunnan nimissä, vaan ratkaisu ulosottoon siirtämisestä tulee tehdä saatavakohtaisesti kaupungin viranhaltijan toimesta. Kuitenkin Kuntaliiton tutkimuksen mukaan puolet kunnista rikkoo tätä lakia!

Sinä, joka olet kunnan luottamushenkilönä, tiedätkö kuka viranhaltija kunnassasi tekee päätöksen lapsiperheen laittamisesta ulosottoon. Kysy asiaa. Millä osaamisella tämä viranhaltija tekee päätöksen? Usein viranhaltija on esimerkiksi talouspäällikkö. Mitä hän tietää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista? Kuinka lapsiperheen tilanne selvitetään ennen ulosottoon laittamista? Konsultoiko talouspäällikkö ennen päätöstä varhaiskasvatuksen viranhaltijaa? Tehdäänkö ulosottopäätöksistä viranhaltijapäätös?

Mielestäni kunnan talousosastolla ei voi olla harkintavaltaa tällaisessa. Kuntien tulee linjata, että aina ennen varhaiskasvatusmaksun ulosottoon laittamista talousosasto on velvollinen pyytämään asiasta varhaiskasvatuksen viranhaltijan näkemyksen. Tai siirtää suoraan toimivalta varhaiskasvatusosastolle.

Huojennuksen hakemisen ja ratkaisemisen on oltava helppoa. Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista. Mitä enemmän liitteitä, kuitteja ja selvityksiä tarvitaan, sitä vähemmän perheet hakevat apua tilanteeseensa. Mitä enemmän toimenpiteitä asiakasmaksun alentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se jää hakematta ja lain tarkoitus ei toteudu.

Se, kuinka kunta vaatii perhettä osoittamaan, että perheen toimeentulo on vaarantunut, on merkityksellistä avun hakemisen kannalta. Mitä enemmän harkintavaltaa viranomaisella on ja mitä vähemmän läpinäkyviä ohjeita, sitä enemmän hakijan kannalta epävarmuus hakemuksen läpimenoon kasvaa.

On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokuntakin on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eikä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.

Ulosoton tuoreet tilastot paljastavat entistä karmivamman tilanteen

Keskiviikko 23.1.2019 - Satu Taavitsainen

Tilanne on pahentunut! Arvasin että näin käy! Kaikki ennusmerkit olivat olemassa, mutta Sipilä ja Orpo eivät kuunnelleet kansanedustajia eivätkä kansalaisia.

Valtakunnan voudin tuore tilasto julkisten sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen ulosottoon päätymisestä on vuodelta 2018 aivan karmea.

Yhteensä 386 471 maksua meni ulosottoon! Kasvua on vuodessa tapahtunut 21 prosenttia, eli nyt ulosottoon meni 66 712 sote-laskua enemmän kuin vuonna 2017.

Erityisesti huolettaa se, että kotimaakunnassani Etelä-Savossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ulosottomäärät ovat kasvaneet todella rajusti. Vuonna 2018 Etelä-Savossa päätyi ulosottoon 15 367 soten asiakasmaksua, jossa on kasvua 85% edelliseen vuoteen verrattuna eli nyt 7070 laskua enemmän. Tämä on totaalisen järkyttävää toimintaa kahdelta maakuntamme kuntayhtymältä Essotelta ja Sosterilta sekä Etelä-Savon kunnilta.

Esimerkiksi sairaala- ja laitoshoitomaksujen laittamisessa ulosottoon on Etelä-Savossa tapahtunut vuodessa 524 % nousu! Tämä tarkoittaa laskujen määrässä yhteensä 4178 sairaalamaksua ulosottoon.

Koko Suomessa sairaala- ja laitoshoitomaksujen ulosottoon joutuneiden maksujen määrä on ollut yhteensä 125 629, jossa kasvua on ollut 25%, eli 25233 laskua enemmän meni koko maassa ulosottoon kuin vuonna 2017. Järkyttäviä kasvuprosentteja. Eikö kellään hallituksen ministerillä ole hälytyskellot soineet?

Tuhannet pienituloiset vanhukset ja työttömät syöpäsairaat rukoilevat joka puolella Suomea sairaalan osastoilla, että pääsisivät jo sieltä pois, koska heillä ei ole varaa olla sairaalassa. Missä on sairaalan sosiaalityöntekijät? Missä on ollut inhimillisyys ja henkilökunnan aloitteellisuus?

Ulosottoon joutuminen ahdistaa myös perhettä ja läheisiä. Palkkoja ja eläkkeitä ulosmitataan joka päivä ja ihmisiä häädetään kodeistaan. He ovat ihmisiä, jotka kuitenkin vastuuntuntoisesti yrittävät huolehtia asioistaan, mutta ovat sairastuneet, mille ei mitään mahda. Heitä ei saa ajaa umpikujaan ulosoton toimenpitein. Tilapäinen rahapula, sairastuminen, taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen, kuten nyt tapahtuu.

Etelä-Savossa ulosottoon laitetuissa terveyskeskusmaksuissa on tapahtunut 155% kasvu, yhteensä 3029 laskua laitettiin ulosottoon, jossa on kasvua vuoden aikana 1843 laskua enemmän kuin vuonna 2017. Valtakunnallisesti terveyskeskusmaksujen laittamisessa ulosottoon on tapahtunut 5,2% kasvu. Yhteensä 69 228 terveyskeskusmaksua meni ulosottoon Suomessa vuonna 2018. Tästä huolimatta Sipilän ja Orpon linjaus asiakasmaksulaissaan on, että nostetaan terveyskeskusmaksuja sadoilla euroilla vuodessa poistamalla kolmen kerran sääntö ja laskuttamalla jokaisesta käynnistä.

Jopa eräs Suomessa toimiva suuri kansainvälinen perintäyhtiö on alkanut moittia kuntia ja kuntayhtymiä siitä, että se laittaa perintäyhtiölle täysin varattomien ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja perittäväksi. Jopa perintäyhtiö kehottaa kuntia noudattamaan asiakasmaksulain 11 pykälää, jossa säädetään maksujen alentamisesta. Perintäyhtiökään ei näe järkevänä pienituloisten ihmisten kiusaamista maksuilla, joita ihmiset eivät kykene maksamaan. Milloin kunnat ja kuntayhtymät huomaavat toimivansa moraalittomasti ja epäeettisesti? Milloin valtiovarainministeriön virkamiehet ja ministeri Orpo huomaavat toimivansa moraalittomasti, kun haluavat uppiniskaisesti kerätä 1,5 miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, eivätkä suostu siihen, että niitä alennetaan?

On moraalisesti väärin, että sadoilla tuhansilla vanhuksilla ei ole varaa mennä lääkäriin, ostaa lääkkeitä ja ruokaa, kun samaan aikaan 10% suomalaisista on niin rikkaita, että omistavat yhtä paljon kuin loput 90% yhteensä ja viime vuonna varakkaimpien pienessä piirissä kasvatettiin tuloja tuhansilla euroilla.

Eduskuntavaalit ovat erittäin tärkeät. Ei ole samantekevää, mitkä puolueet ja ketkä henkilöt kantavat hallitusvastuuta. Uuden eduskunnan kiireellisin tehtävä on pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden, eläkkeensaajien, palkansaajien, työttömien, sairaiden, ulosottoon joutuneiden, opiskelijoiden, vammaisten ja yksinyrittäjien taloudellisen pärjäämisen parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen on aivan keskeisessä roolissa ihmisten arkisessa toimeentulossa ja on koko sote-uudistuksen ydin.

Tämä järkyttävä sairaiden ihmisten saalistus on loputtava.

Minun ääneni on Sinun äänesi!

Perjantai 11.1.2019 - Satu Taavitsainen

Eduskuntavaaleihin on enää kolme kuukautta. Tulevat vaalit ovat erittäin tärkeät. Tämä kausi on osoittanut kristallinkirkkaasti sen, että ei ole samantekevää, mitkä puolueet ja ketkä henkilöt kantavat hallitusvastuuta.

Pidän yhtenä uuden eduskunnan kiireellisimmistä tehtävistä pienituloisten lapsiperheiden, työttömien, sairaiden ja eläkeläisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen pärjäämisen vahvistamista. Muuten on seurauksena kahtiajaon syveneminen ja jakautuminen suurten tulo- ja varallisuuserojen mukaisiin luokkiin. Niissä toiset ovat hyvin toimeentulevia ja toiset ihmisiä, jotka ponnisteluistaan huolimatta eivät pääse kiinni hyvään elämään. Tällaisen kuilun syntymistä pitää kaikin tavoin välttää ja sen estämiseksi on tehtävä joka päivä töitä.

Innostuneena ja motivoituneena lähden kansanedustajaehdokkaaksi toiselle kaudelle. Ensimmäinen kausi on ollut hyvin opettavainen. Olen iloinnut onnistumisista, esimerkiksi perustamastani ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän toiminnasta. Ryhmä edistää eduskunnassa tarmokkaasti niiden ihmisten asiaa, jotka eivät itse enää jaksa puolustaa oikeuksiaan perintäyhtiöitä ja ulosottoa vastaan vuosiksi venyneissä kiistoissa. Moni häpeää velkaantumistaan eikä puhu siitä edes läheisilleen, mikä on kamala taakka.

Aivan liian usein nykyisen porvarihallituksen aikana on kuultu sen kaltaista puhetta, että: "Mitä kaikkia pienituloisille suunnattuja tukia olisi mahdollista leikata?" Ja käänteisesti: "Kuinka paljon myöntäisimme verohelpotuksia hyvätuloisille?" Miksi maailman parhain maa Suomi toimii näin? Onko moraalisesti oikein, että sadoilla tuhansilla vanhuksilla ei ole varaa ostaa itselleen lääkkeitä ja ruokaa ja samaan aikaan 10 prosenttia väestöstämme omistaa yhtä paljon kuin loput 90 prosenttia yhteensä? Onko moraalisesti oikein, että maksuhäiriömerkinnät ja ulosottoon joutuneiden määrä kasvaa joka vuosi? Onko oikein se, että puolet palkansaajista ansaitsee alle 2816 €/kk ja varakkaimman kymmenyksen pienessä piirissä kasvatettiin tuloja viime vuonna keskimäärin 2773 euroa?

Suomen pitää palauttaa arvopohjamme solidaarisuuden periaatteelle. Suomella on oltava myötätuntoa kaikkia kansalaisiaan kohtaan. Edistystämme ei mitata sillä, kuinka paljon maan rikkaimmat vaurastuvat, vaan sillä kuinka huolehdimme niistä, joilla on hyvin vähän.

Kutsun Sinut kampanjaani osallistumaan ja vaikuttamaan. Toimitaan yhdessä tavallisten ihmisten ja hyvän elämän puolesta.

Vihdoin alkaa tapahtua taistelussa perintäyhtiöitä vastaan!

Sunnuntai 6.1.2019 - Satu Taavitsainen

Olen todella tyytyväinen aluehallintoviraston tuoreeseen päätökseen peruuttaa perintäyhtiö Alektum Oy:lta toimilupa.

Perintäyhtiö Alektum on menetellyt toistuvasti lain ja hyvän perintätavan vastaisesti. Se on vuoden 2018 aikana kohdistanut perintätoimenpiteitä sellaisiin saataviin, joiden perintä on todettu lainvastaiseksi. Alektum on perinyt lainvastaisia saatavia ja kohtuuttomia perintäkuluja, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, aiheuttanut kansalaisille tarpeettomia kuluja jättäessään yhdistämättä samaan velkasuhteeseen perustuvat saatavat ja pitkittänyt perintää sekä perinyt ostettujen saatavien perintäkuluja lainvastaisesti.

Kaiken kukkuraksi Alektum on ihan pokkana jatkanut lainvastaista menettelyään aluehallintovirastolta vuonna 2018 saamiensa useiden lainvoimaisten varoitustenkin jälkeen.

Perustin Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Ryhmä edistää tarmokkaasti niiden ihmisten asiaa, jotka eivät itse enää jaksa puolustaa oikeuksiaan perintäyhtiöitä ja ulosottoa vastaan vuosiksi venyneissä kiistoissa. Moni häpeää velkaantumistaan eikä puhu siitä edes läheisilleen, mikä on kamala taakka.

Olen käynyt lukuisia keskusteluja kansalaisten kanssa Alektumin ja muidenkin perintäyhtiöiden laittomista toimista. Kansalaisia on käynyt luonani eduskunnassa ja olemme yhdessä miettineet ratkaisuja asioille. Vihdoinkin tämä yksi toimija saatiin pois kiusaamasta ihmisiä. Erityinen kiitos kuuluu niille aktiivisille kansalaisille, jotka jaksoivat vaikeuksiensa keskellä tehdä kanteluja yhtiön toiminnasta. Kiitos teille!

Tämän mahtavammin ei olisi voinut vuosi 2019 alkaa, sillä Alektumin on välittömästi lopetettava kaikki perintätoimintansa. Yhtiön on myös lopetettava perintätoimintansa markkinointi.

Perintätoimintaa on harjoitettava lainmukaisesti. Kansalaisten ei tarvitse sietää vanhentuneiden saatavien ja kiistettyjen laskujen perintää ja kohtuuttoman suuria perintäkuluja.

Laissa on selkeästi sanottu, että perintätoiminnassa on noudatettava hyvää perintätapaa ja saatavien perinnässä ei saa käyttää velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Hyvä perintätapa tarkoittaa, että perintäasian perustellun riitauttamisen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai muussa ratkaisuelimessä tulee aina keskeyttää perintä.

Hyvää perintätapaa koskevassa perintälain 4 §:ssä on nimenomaisesti kielletty kohtuuttomien tai tarpeettomia kulujen ja tarpeettoman haitan aiheuttaminen velalliselle. Perintälain mukainen lähtökohta on, että mikäli perintätoimisto menettelee hyvän perintätavan vastaisesti, ei velallisella ole velvollisuutta korvata perintäkuluja. Hyvää perintätapaa rikkova yhtiö ei saa korvausta kuluistaan. Suomessa ei ole voimassa viidakon lait ja on erinomainen asia, että saamme laittomasti toimivat yhtiöt pois Suomesta.    

Jokaisen Suomessa toimivan perintäyhtiön on huolehdittava siitä, että sen johto ja työntekijät noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa, ja että kussakin toimipaikassa työskentelevillä työntekijöillä on riittävä ammattitaito. Perintätoimistolla on myös vastuu siitä, että sen perintätoiminnassaan käyttämät tietokonejärjestelmät toimivat lain mukaisesti.

Tänä vuonna meidän kaikkien yhdessä on jatkettava ahkeraa työskentelyä saadaksemme laittomasti toimivat perintäyhtiöt pois Suomesta.

Terveyskeskusmaksu on poistettava

Torstai 20.12.2018 - Satu Taavitsainen

Eduskunnan tämän vuoden viimeisellä suullisella kyselytunnilla keskustelimme köyhyydestä ja eriarvoisuuden kasvusta. Suomessa on tällä hallituskaudella lähdetty kulkemaan huolestuttavaa polkua. Juuri julkaistun Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan suomalaisten eriarvoisuus on kasvavien tuloerojen myötä kasvussa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 654 000 vuonna 2017. Pienituloisten osuus kotitalousväestöstä oli 12,1 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Köyhyyskehitys on vieläkin yleisempää, kun kotitalouksien terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Kun asiakasmaksut vähennetään ihmisten käytettävissä olevista tuloista, köyhien osuus väestöstä kasvaa tuhansilla ihmisillä. Tyypillinen terveydenhuollon asiakasmaksu on terveyskeskuksen lääkärikäynnistä perittävä maksu. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa lähes 2 prosenttiyksikköä, kun asiakasmaksut otetaan huomioon.

Eniten asiakasmaksuja maksavat pienituloiset ja eläkeläiset. Toisaalta siksi, että heillä on enemmän palvelujen tarvetta ja toisaalta siksi, että heillä ei ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä, he säästävät lääkärikäynneistä tai ruuasta. Tämä on arkipäivää kymmenesosalle vanhuksistamme. Lisäksi 30 prosenttia pitkäaikaissairaista lykkää lääkkeen ostamista tai vaihtaa sen halvempaan. Tämä on minusta hyvinvointivaltiolta huonoa sosiaalipolitiikkaa.

Ei ole sattumaa sekään, että viime vuonna ulosottoon päätyi 320 000 julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon maksua. Nämä olivat tavallisia hammashoidon, terveyskeskuksen, sairaalan tai laitos- ja kotipalvelujen ynnä muiden sote-palvelujen maksuja – ei siis mitään luksuskuluja. Vaikka asiakasmaksut ovat olleet jo ennestään Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkeita, niitä on nykyhallituksen toimesta korotettu lähes 30 prosenttia. Näin on lisätty ihmisten köyhyyttä ja ulosottoon joutumista.

Terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa kokonaan. Se auttaisi heti pienituloisia eläkeläisiä ja perheitä joissa on työttömyyttä.

Yksinäisille juhlapyhät, illat ja viikonloput ovat pahimpia

Keskiviikko 5.12.2018 - Satu Taavitsainen

Eilen illalla tuli TV1:ltä ajankohtainen ja tärkeä ohjelma: Yksinäisyyden Suomi (voit katsoa ohjelman Yle Areenasta klikkaamalla oheista linkkiä).

Ohjelmaan haastatellut henkilöt antoivat kasvot suomalaisten yksinäisyydelle. Näin Itsenäisyyspäivän ja joulun alla aihe on erityisen tärkeä nostaa keskusteluun, koska yksinäisille juhlapyhät, illat ja viikonloput ovat pahimpia. Yksinäisyys on Suomessa keskeinen hyvinvointivaje ja se aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua: unettomuutta, surumielisyyttä, tarmottomuutta, toivottomuutta, arvottomuuden kokemusta, alakuloisuutta ja elämän ilon katoamista. Suomesta on tullut yksinäisten yhteiskunta.

Vaikka valtio ja kunnat eivät pysty tarjoamaan ihmisille suoraan ihmissuhteita, niin silti jokaisen päättäjän on tunnettava yhteisvastuuta yksinäistymisestä, tiedostettava sen seuraukset (sairastuminen, hyvinvoinnin laskeminen) ja tehtävä toimenpiteitä, jotka parantavat tilannetta ja tukevat ihmisten sosiaalisten suhteiden vahvistumista. Yhteiskunnallisesti ihmisten yksinäisyys ei ole hyvä asia. Englannissa asiaan on herätty sillä vakavuudella, että siellä on hallituksessa yksinäisyysministeri. Tätä toivon myös Suomen uuteen hallitukseen ensi vuonna.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa tukemalla saadaan pienellä vipuvarrella paljon toimintaa aikaiseksi. Ennen kansanedustajuutta työskentelin toiminnanjohtajana Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki -yhdistyksessä Mikkelissä. Tuolloin perustin yksinäisille vertaistukiryhmän. Kysyessämme ryhmän toimintaan osallistuvilta, mitä odotuksia heillä on, nousi ruokaileminen yhdessä yhdeksi keskeiseksi toiveeksi. On raskasta aina syödä yksin ja sen vuoksi syöminen yhdessä tulikin ryhmän voimavaraksi.

Juttelin taannoin tuntemattoman vanhan miehen kanssa Prisman pihalla. Hän kertoi, että olin sinä vuonna toinen ihminen, joka jutteli hänen kanssaan. Se toinen oli ollut kaupan kassa. Hänellä ei kerta kaikkiaan ollut ketään läheistä ihmistä. Hänkin nosti ruokailemisen esille; "En haluaisi aina syödä kotona yksinäni", hän sanoi ja jatkoi, että ”jokaisella pitäisi olla joku läheinen”.

Kotona perheen parissa asuminen ja eläminen oli ennen itsestäänselvyys, nyt se on etuoikeus. Itsenäisyys tuo usein mukanaan yksinäisyyden. Vanhusten toive on ruokailla yhdessä. Näitä mahdollisuuksia tulee luoda eikä vain viedä ihmisille palveluja kotiin. Ruoka ei maistu, jos aina joutuu syömään yksin. Hyviä esimerkkejä löytyy eri puolelta Suomea kunnista, joissa kunnan henkilöstön lounaspaikat, koulut, päiväkodit on avattu myös kotona asuville vanhuksille, jolloin vanhukset saavat tulla sinne lounaalle ja olla ihmisten parissa.

Yhteisöllisestä asumisesta on hyviä kokemuksia kuntien vuokrataloyhtiöissä, joissa on tehty avattava väliseinä kahden asunnon välille, jolloin naapureina asuvat yksinäiset henkilöt pystyivät avamaan väliseinän ja syömään yhdessä ja katsomaan televisiota yhdessä silloin kuin haluavat.

Jossain kunnissa on toteutettu myös yhteisöllistä kaavoitusta niin, että kunta jätti omakotitaloalueen keskelle yhden tyhjän tontin, jolloin muodostui neliön keskelle aukko, jossa on talojen yhteinen grilli, leikkikenttä ja lentopalloverkko. Aikuiset ja lapset oppivat tuntemaan toisensa. Naapuruston yhteisöllisyys vahvistui. Kunta tinki tonttituloistaan yhteisöllisyyden vuoksi. Esimerkillistä toimintaa!

Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on keskeinen sija yksinäisyyden torjumisessa. Lukuisissa järjestöjen ja seurakuntien kerhoissa ja ryhmissä syödään, jutellaan, lauletaan, pelataan, jumpataan, tanssitaan ja matkustellaan yhdessä. Toiminta näkyy vapaaehtoisten käynteinä vanhusten luona, ulkoiluseurana ja lehtien lukijana. Kansalaistoiminta on ollut ja tulee yhä olemaan keskeinen yhteiskunnan sidosaines, joka on olennainen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin että yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

Yksinäisyys koskettaa kuitenkin muitakin kuin vanhuksia. Se koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä. Yksinäisyys on monen lapsen ja nuoren elämänlaatua heikentävä kipeä tunne. Nuorista, 15-29-vuotiaista, 35 prosenttia sanoo kokevansa itsensä yksinäiseksi joskus. Tutkimusten mukaan joka viides lapsi tai nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Yksinäisyys alentaa lasten ja nuorten itseluottamusta ja lisää riskiä muun muassa tunne-elämän ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen sekä käytöshäiriöihin. Lapsuudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys jatkuu usein myös nuoruudessa, mikä on suuri syrjäytymisriski. Yksinäisyydestä kärsivien mielestä yksinäisyys on kaikkein viheliäisin kohtalo. Yksinäisyys on myös yhteydessä perheiden tulotasoon; pienituloiset kokevat olevansa yksinäisempiä kuin hyvätuloiset.

Kuva: www.tietoanuorista.fi

Vuonna 2017 aloitimme Mikkelissä 2-vuotisen maksuttoman joukkoliikenteen kokeilun kaikkien mikkeliläisten alle 17-vuotiaiden peruskoululaisten osalta. Korttiin on ladattu rajaton kulkuoikeus linja-autoissa Mikkelin kaupungin rajojen sisäpuolella. Lapset voivat kulkea kortilla vuoden jokaisena päivänä, lomat, illat viikonloput, sekä koulu- että vapaa-ajanmatkat. Kokeilu on ollut voimassa 1,5 vuotta ja tänä syksynä kokeilusta kysyttiin lasten ja heidän vanhempiensa mielipidettä. Tulos on huikea! 72 prosenttia lapsista sanoo, että maksuttoman joukkoliikenteen ansiosta hän pääsee tapaamaan useammin kavereitaan. Upeaa! Ensi viikolla olevassa valtuuston talousarviokokouksessa päätämme tehdä lasten ja nuorten maksuttomasta joukkoliikenteestä pysyvän palvelun. Olen tässä asiassa niin onnellinen ja ylpeä kotikaupungistani.

On ihmisoikeus asia, että jokainen ihminen saa kokea iloa ja naurua, toisen ihmisen läsnäoloa ja välittämistä. Ketään ei saa jättää yksin. Jo pelkästään tervehtiminen, hymyileminen ja jutteleminen liikennevaloissa tai linja-autopysäkillä voi pelastaa päivän.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!