Viime maanantaina kaupunginvaltuustossa SDP:n ryhmä teki kolme valtuustoaloitetta. Niiden valmistelijoina toimivat allekirjoittanut (Fossiiliton Mikkeli 2025), Soile Kuitunen (Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki) ja Jenni Tissari (Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi).

Valtuustoaloite: Fossiiliton Mikkeli 2025

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeitä toimia. Mikkelin perinteisenä ekokaupunkina tulee olla aktiivinen, kokoamme suurempi suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa. Mikkelin kaupungin on panostettava asukkaidemme neuvontaan, kannustettava ilmastoviisaisiin valintoihin ja opetettava koululaisia energiakansalaisuuteen.

Ilmastopolitiikassa korostuu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; tekemättömät päästövähennystoimet heikentävät tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Päästövähennystoimet maksavat ja on ymmärrettävä, että helpot ja halvat ratkaisut on jo tehty. Toimien on oltava oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, eikä ratkaisuja voi siirtää 2030 jälkeiseen aikaan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi, vaan nykyisten sukupolvien on rahoitettava ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja. On toimittava NYT. Jo lähivuodet 2018-2025 ovat kriittisiä.

Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin päästövähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 % päästöistä. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämisessä vaatii monia eri keinoja.

SDP:n valtuustoryhmä esittää ilmastopolitiikan nostamista kaupungin toiminnan keskiöön ja Fossiiliton Mikkeli 2025 toimenpideohjelman laatimista ja toteuttamista Mikkelin kaupungin ja sen konsernin toiminnassa.

Toteutettaviksi toimenpiteiksi ehdotamme muun muassa seuraavia asioita:

- Mikkelin kaupungin on liikenteen päästöjen vähentämiseksi nostettava toimintansa kärkeen fiksun kaupunkipolitiikan mahdollisuudet, kuten joukkoliikenteen kehittäminen ja laajentaminen ja hyvä palvelusuunnittelu, jolloin asukkaiden tarve käyttää henkilöautoa vähenee päästäkseen palveluihin. Hyvänä esimerkkinä päivähoitopaikkojen sijoittaminen sinne, missä lapsiperheet asuvat.

-Mikkelin kaupungin pitää panostaa nykyistä voimakkaammin turvallisiin ja sujuviin kävely- ja pyöräilyreitteihin, mikä lisää ihmisten arkiliikuntaa ja on päästötöntä. Olisi upeaa, jos saisimme väyliä parantamalla lisättyä asukkaiden kävely- ja pyörämatkoja. Mikkelin on myös kehitettävä polkupyörien liityntäpysäköintiä ja pyöräteiden opastuksia sekä sähköpolkupyörien ja muiden uusien sähköisten kevyiden kulkuneuvojen kuten leijulautojen käytön lisääntymistä ja niiden latauspisteiden edistämistä.

-Mikkelin kaupungin ja sen koko konsernin on korvattava autojaan ja työkoneitaan fossiilisia polttoaineita käyttävistä uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla ja käyttövoimilla kulkeviksi. Mikkelin kaupungin ja sen konsernin kilpailuttaessa tavaroita ja palveluita on vaadittava tätä myös tuottajilta.

-Mikkelin kaupungin tulee huolehtia kaupungin alueella kattavasta sähkö-, kaasu- ja biopolttoaineautojen tankkausten jakeluverkosta.

-Mikkelin kaupungin on panostettava julkiseen liikenteeseen tehden siitä houkutteleva vaihtoehto mahdollisimman monelle. Maksuton alle 17-vuotiaiden peruskoululaisten joukkoliikenne Mikkelin kaupungin alueella on erinomainen asia ja tätä on laajennettava kokeilun jälkeen myös muihin väestöryhmiin, kuten opiskelijoihin. Joukkoliikenteessä käytettävien autojen muuttamista sähkö- tai kaasuautoiksi on edistettävä.

-Mikkelin kaupungin tulee toiminnassaan ja edunvalvonnassaan ottaa raideliikenteen kehittäminen ja investoinnit ykköskohteeksi. Nykyisiä ratoja on kunnostettava, junien on kuljettava ja pysähdyttävä ja uusia ratoja on rakennettava. Mikkeli-Helsinki välistä matka-aikaa on ajallisesti lyhennettävä, sillä se edistäisi ilmastopolitiikan lisäksi merkittävästi Mikkelin elinvoimaa. Mikkelin rautatieaseman aluetta on kehitettävä vetovoimaisemmaksi esimerkiksi kaupunkikehittämisen hankkeiden avulla.

-Vesiteitse tapahtuvan liikenteen lisääminen on otettava myös vahvemmin kaupungin kehittämisen ja edunvalvonnan kohteeksi. Mikkelissä voisi aivan hyvin olla vähäpäästöisiä vesibusseja sataman ja veden äärellä olevien asuinalueiden ja mökkikeskittymien välillä. Tämä lisäisi myös matkailua.

-Mikkelin kaupunki luopuu toimitilojensa öljylämmityksestä vuoteen 2020 mennessä.

-Mikkelin kaupunki ryhtyy aktiivisesti houkuttelemaan kiertotalousyrityksiä ja etsimään niille olemassa olevista rahoituskanavista kansainvälistymisen rahoituspaketteja. Mikkelin ekotorista tulee kehittää Etelä-Savon maakunnan kiertotalouskeskus.

-Mikkelin kaupungin tulee huolehtia ruokahävikin vähentämisestä ja ravitsemussuositusten mukaisesti kasvispainotteisen ruokavalion edistämisestä sekä käyttää raaka-aineinaan kotimaista lähellä tuotettua ja läheltä kuljetettua ruokaa. Ympäristö- ja eläinystävällinen ruokatuotanto tulee olla kriteereinä hankinnoissa.

-Mikkelin kaupunki ja sen konserni alkaa edistää kierto- ja jakamistaloutta osana elinkeinopolitiikan kehittämistä ja ottaa ekologisia, eettisiä ja sosiaalisia kriteereitä käyttöön hankinnoissaan. Hankinnoissa vältetään tekemästä hankintoja pelkän hinnan perusteella. Toimijoilla tulee olla velvollisuus perustella, jos hintaa käytetään ainoana kriteerinä.

-Mikkelin kaupunki ryhtyy voimakkaammin käyttämään hankintalain edellyttämää innovatiivisten hankintojen 5 prosentin osuutta julkisissa hankinnoissaan. Näin turvataan laadukkaiden, kestävien ja innovatiivisten hankintojen tekeminen. Ympäristön kannalta kestävien hankintojen kautta voidaan lisäksi säästää julkisia varoja. Alueellisesti hankinnoilla on myös suuri merkitys paitsi kaupungin taloudelle myös alueemme yritysten menestykselle, ja mahdollisuudelle kasvaa ja työllistää.

-Mikkelin tulee pyrkiä päästä osalliseksi edelläkävijäkuntien ja ympäristöministeriön välillä solmittavaan ns. Green deal-malliin, jossa kunnat asettavat kunnianhimoisia kestävää kehitystä ja innovaatioita tukevia tavoitteita hankinnoille. Mallissa valtio suuntaa taloudellisia kannustimia esimerkiksi hankintojen suunnitteluun ja riskin kantamiseen.

Satu Taavitsainen /sd. + muut allekirjoittajat

Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki

Väestön ikääntyessä, työelämän muutosten kiihtyessä ja tuottavuuspaineiden kasvaessa työkykyjohtamisesta on tullut keskeinen menestystekijä organisaatioille.

Työkykyjohtamiseen kuuluu työn ja työympäristön kehittäminen mutta myös työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Työkykyjohtamisessa hyödynnetään muun muassa varhaisen välittämisen malleja, puheeksi ottamista, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurantaa sekä monia eri toimia työhön paluun tukemisessa.

Tarjolla on iso määrä erilaisia käytännön toimia ja mahdollisuuksia työntekijöiden tukemiseen. Nämä voivat liittyä varhaisvaiheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia tukemalla, varsinaiseen työ- ja toimintakyyn vahvistamiseen tähtäävään kuntoutukseen, työkykykoordinaattorin antamaan tukeen sekä työn ja työtehtävien muokkaamiseen olemassa olevaa työkykyä vastaaviksi. Työkykyyn ja organisaation toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat hyvä johtaminen ja työntekijöiden kokema työnimu – myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä.

Työkykyjohtaminen edellyttää aina aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Työeläkeyhtiöt ovat kumppaneina työkykyjohtamisen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Työkyvyttömyys tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Se maksaa yli neljä miljardia euroa vuosittain, kun huomioidaan sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes 19 000 ihmistä ja työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170 000 ihmistä. Kelan tuoreen selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 25-vuotiaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti 2010-luvun aikana.

Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin sairaus tai vamma, ja heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma haittaa heidän työllistymistään tai työssä jatkamistaan. Käytännössä osatyökykyisiä on paljon kuvattua enemmän, sillä esimerkiksi merkittävästi lisääntyneet mielenterveyden ongelmat voivat alentaa työkykyä tilapäisesti tai pysyvästi.

On todettu, että osatyökykyisten työssä jatkamisen isoimmat haasteet eivät liity osatyökykyisyyteen sinänsä, vaan siihen, että osatyökykyisiä kohtaan on paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Osatyökykyisten työssä jatkamisen ratkaisut, etuudet ja mahdollisuudet tunnetaan myös huonosti.

Mikkelin kaupungin työntekijöiden laskennallisten sairauspoissaolojen määrä työntekijää kohden kasvoi 2015-2016. Vuonna 2015 laskennallisia sairauslomapäiviä oli 15,8, vuonna 2016 17,1 kalenteripäivää/työntekijä.

Sairauspoissaoloista aiheutui kaupungille kustannuksia reilut 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tuki- ja liikuntaelin sairauksien jälkeen toiseksi merkittävin sairauspoissaolojen selittäjä ovat mielenterveysongelmat.
Mikkelin kaupungin maksamat, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat varhemaksut kasvoivat 400 000 eurolla 2015-2016, noin 1,2 miljoonasta eurosta vajaaseen 1,6 miljoonaan euroon.

Työterveyshuollon kustannukset nousivat yhdeksällä prosentilla vuodesta 2015. Työterveyshuollon menot olivat reilut 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Erityisesti kasvoivat luokan kaksi, eli sairauksien hoidosta aiheutuvat menot. Näissä menoissa kasvua oli lähes viidennes, kun ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset kasvoivat alle viisi prosenttia.

Ammatillista kuntoutusta käytetään työkyvyn palauttamiseen ja vahvistamiseen Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa harvoin. Vuonna 2016 ammatillista kuntoutusta sai 46 henkilöä, mikä tarkoitti 1,4 prosenttia kaupungin koko henkilöstöstä. Kuntoutus sisälsi työkokeilua, kuntoutusselvityksiä, koulutusta ja oppisopimuksia. Kuntoutushakemusten määrä kuitenkin kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2015 hakemuksia tehtiin 20, vuonna 2016 29 kappaletta.

SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista kehitetään työkykyjohtamisen mallikaupunki.

Tähän pääsemiseksi ehdotamme, että kaupunki ryhtyy mm. seuraaviin toimenpiteisiin:
- Mikkelin kaupungin tulee ennalta vaikuttaa sairauspoissaoloihin mm. tarjoamalla työntekijöilleen sisäilmaltaan terveelliset tilat

- Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön systemaattisen työkykyjohtamisen mallin, joka sisältää varhaisen, tehostetun ja laaja-alaisen tuen sekä näihin liittyvät vaikuttaviksi todennetut toimintatavat ja -käytännöt

- Mikkelin kaupunki ottaa käyttöön työkykykoordinaattori/case manager-toiminnan, jossa työkykyyn ja osatyökykyisten palvelujärjestelmään sekä mahdollisuuksiin perehtyneet asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen sekä vaikuttavat näin ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen määrän pienentämiseen

- Mikkelin kaupunki alkaa painottaa työterveyshuollon kanssa laadittavassa toimintasuunnitelmassa ennaltaehkäisevää, työkyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa ja edellyttää työterveyshuollolta tähän myös uusia, vaikuttavia toimenpiteitä. Tavoitteena tulee olla ennaltaehkäisevän toiminnan korostuminen sairauden hoidon sijaan

- Mikkelin kaupunki alkaa hyödyntää nykyistä aktiivisemmin ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja palveluita, joita on saatavissa erityisesti Kevan ja joiltain osin Kelan kautta.

- Mittareina onnistumisesta tulee olla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten laskeminen, työterveyshuollon ja sen kustannusten painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kaupungin toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Soile Kuitunen /sd. + muut allekirjoittajat

Valtuustoaloite Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi.

Juvantie on vanha valtatie, joka on edelleen tyypiltään hyvin leveä, eikä lainkaan kaupunkiympäristöön sopiva katumainen tieosuus. Tieosuus on hyvin runsaasti liikennöity ja poikkileikkauksensa vuoksi myös raaskaanliikenteen suosiossa. Kyseisellä tieosuudella nopeudet nousevat vaarallisen usein kohtuuttoman suuriksi.

Nykyisen Vt 5 hankkeen valmistumisen myötä olisi Juvantienkin muutoksen aika, jolloin raskasliikennekin siirtyisi luontaisesti käyttämään pääosin jo valmistuneita kiertoliittymiä, pois aktiivisen ja suositun asuinympäristön keskeltä. Poliisiviranomainenkin on esittänyt huolensa tieosuudella tällä hetkellä vallitsevasta tilanteesta.

Nykyinen Juvantie kulkee reittiä, jonka lähes välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita lapsille ja nuorille suunnattuja päivittäisiä toimintoja (koulut, päiväkodit, kerhot, nykyinen Itäinen neuvola, hammaslääkäri), kaksi kauppaa, mahdollinen tuleva kolmas Lidl sekä puistoja ja bussipysäkkejä, joissa lapset ja nuoret liikkuvat. Kevyenliikenteenväylä on kyseisellä tieosuudella paikoittain vaarallisen huonokuntoinen ja nykyiseen käyttömääräänsä nähden aivan liian kapea. Yhdistelmä on tällä hetkellä hengenvaarallinen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme kevyenliikenteen, kasvavan liikennöinnin, sekä yritystoiminnan yhteensovittamiseksi, Juvantien muuttamista turvallisemmaksi sekä kaupunkiympäristöönsä sopivammaksi tieosuudeksi.

Jenni Tissari /sd. + muut allekirjoittajat

Kaupunginvaltuusto laittoi aloitteet valmisteluun.