SDP Etelä-Savon piirihallitus kokoontui eilen Rantasalmella. Paljon oli asiaa puhuttavana. Teimme koulutuspaikkojen puolesta julkisen kannanoton, sillä Etelä-Savossa on kapeat työ- ja koulutusmarkkinat. Monet pienet ja keskisuuret työnantajat tarvitsevat täsmäkoulutettuja työntekijöitä. Tähän tarpeeseen eivät koulutuksen järjestäjät pysty vastaamaan vain perustutkintojen puitteissa. Meille eteläsavolaisille tulee erittäin suuri ongelma, mikäli jatko- ja täydennyskoulutuksen oppisopimuspaikkoja tullaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta vähentämään niin radikaalisti kuin kesäkuussa 2012 OKM:stä annetun kirjeen mukaan suunnitellaan.
Täsmäosaamisen tuottaminen työnantajien tarpeisiin edellyttää nykytasoisen rahoituksen ja paikkamäärän ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksiin. Tätä rahoitusta tarvitaan sekä ammatillisen tutkinnon tehneille nuorille sisäänpääsyyn työmarkkinoille että aikuisille jo työelämässä oleville, jotta emme heikennä Etelä-Savon mahdollisuuksia nostaa aikuisväestömme koulutustasoa, joka on valtakunnallisesti suhteellisen matala.
Oppisopimuksena toteutettavien perustutkintojen osalta on tähän asti ollut valtakunnallisesti ”piikki auki”. Nyt on kuitenkin pelättävissä, että valtiontalouden tiukkuus niukentaa jatkossa tuotakin resurssia. Etelä-Savon näkökulmasta lisä- ja täydennyskoulutuksen leikkaus on kuitenkin selvästi pahempi ongelma.
Tarvitsemme työvälineitä nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon
Oppisopimuksena toteutettava lisäkoulutus on työkalu, jolla nuoria ammattilaisia saadaan pysyvästi töihin, minkä jälkeen te-toimiston ja kuntien toimenpiteitä voidaan kohdistaa niihin nuoriin, joiden polut työmarkkinoille ovat pitempiä.
Jos lisä- ja täydennyskoulutuksen oppisopimusrahoitusta supistetaan esitetyllä tavalla, vaarantaa se yhteiskuntatakuun toteuttamisen juuri siinä nuorten ryhmässä, josta työttömyyttä olisi helpointa purkaa.
Joustava ammatin vaihto on perusedellytys uudelleen työllistymiselle aikuisten osalta ja niiden nuorten osalta, jotka ovat syystä tai toisesta kouluttautuneet ”väärälle”, ei työllistävälle alalle.
Ainakin sellaisiin tehtäviin, joita mikään tuotannollinen mullistus ei vie alueelta pois, on koulutusta saatavilla paikallisesti, vähintään seudullisesti. Näin voimme parhaiten varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden myös sellaisissa ammateissa, joissa maakunnan vetovoima ei riitä houkuttelemaan osaajia muualta.
Pidän äärimmäisen tärkeänä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö säilyttää Etelä-Savossa nykytasoisen rahoituksen ja paikkamäärän ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksiin.
