Share |

Hei, olen Satu Taavitsainen, tervetuloa kotisivuilleni!

Olen Mikkelin kaupunginvaltuutettu, valtuuston 2. vpj ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Olen Kaakkois-Suomessa SDP:n 1. varakansanedustaja ja Euroopan parlamentin varaedustaja.

Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa kansanedustajana. Olen vahva pienituloisten puolustaja.

satu.jpg

Olen 42-vuotias, naimisissa ja kolmen lapsen äiti.
Olen töissä toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä ja opiskelen työni ohessa Itä-Suomen yliopistossa pääaineena matematiikka.

Pidetään yhteyttä!

 P. 0440-905546
satu.taavitsainen@hotmail.com
Tavoitat minut myös facebookista, twitteristä ja instagramista. Aina löytyy aikaa keskustelulle.

Ihmisten pitkä piina päättyy

Maanantai 30.12.2019 - Satu Taavitsainen

2020-luku tuo tullessaan armoa ja alamme Suomessa mennä varjoisilta kujilta ja pimeistä onkaloista kohti valoa. 20 vuotta pimeyttä päättyy monella. 1990-luvun lamassa talousvaikeuksiin joutuneet pääsevät viimeinkin piinastaan, kun 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat vuodenvaihteessa.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan laki velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan, vaikka koko ihmisen eliniän. Koska laissa oli viiden vuoden siirtymäsäännös, ensimmäiset 20 vuotta vanhat velat vanhentuvat lopullisesti 1.1.2020. Tätä velallisten armahdusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa tapahtunut.

Pahimmillaan suomalaisten ihmisten tilanne oli vuonna 1994, jolloin tavallisia kansalaisia oli ulosotossa 456 786 henkilöä ja yrityksiä 55 799 eli yhteensä 512 585 ulosottovelallista.

Ulosottovelalliset_90-luvulla.JPG

Kuva ulosottovelalliset Suomessa 1989-2009, lähde: Valtakunnanvoudin virasto

ulosottovelallisten_maara_2009-2018.JPG

Kuva ulosottovelallisten määrä 2009-2018, lähde Valtakunnanvoudin virasto

1990-luvun lamassa velkaantuneiden tuomio on ollut pitkä kirous, pidempi kuin kovien rikosten tuomiot, vaikka he olivat ennemminkin silloisen talouspolitiikan uhreja kuin syyllisiä. Uskon enemmistön suomalaisista olevan sitä mieltä, että on aivan oikein, että 90-luvun laman uhrien piina viimeinkin loppuu. Moni heistä ei selviytynyt tänne asti, vaan on kuollut oman käden tai sairastumisen kautta. Moni heistä on menettänyt ahdistuksen vuoksi työkykynsä.  itsemurhat_suomessa.JPG

Kuva itsemurhat Suomessa v. 1921-2018, lähde: Findikaattori

20 vuotta olen ollut poliitikko. Nuorena parikymppisenä liityin puolueeseen vuonna 2000. Koko tämän 20 vuoden ajan olen ihmetellyt, miten kaikki maan hallitukset ovat olleet ikään kuin kyvyttömiä korjaamaan sen, mitä tapahtui 90-luvulla tavallisille ihmisille ja pienyrittäjille. Olin laman aikana nuori (v. 1990 13-vuotias) ja näin sekä koin, kuinka minua edeltävä sukupolvi kärsi - jättäen jälkensä myös minun sukupolveeni. Se oli karmivaa aikaa meidän nuorten näkökulmasta, kun lähes kaikkien vanhemmat olivat pahoinvoivia ja monien isä tai äiti riisti itseltään hengen, joi tai muutoin sairastui menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa.

Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät vuoden 1993 loppupuolella kasvuun, mutta se ei näkynyt tavallisten ihmisten arjessa, jossa pienituloisuus lähti kasvuun ulosottoon joutuneiden ja valtavan työttömyyden vuoksi. Suomen hallitusten olisi pitänyt enemmän painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä, olla ihmisten puolella ennemmin kuin tehdä sosiaaliturvan, lapsilisien ym. leikkauksia ja myöntää pankkitukia. Uskon ja toivon, että 2020-luku tuo talouspoliittiseen ajatteluun muutoksen.

pienituloiset_suomessa.JPG

Kuva pienituloiset Suomessa v. 1966-2017, lähde: Findikaattori

Tietoa 90-luvun velkojen vanhentumisesta pitää jakaa, koska ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys. En oikein ymmärrä, miksi näin on säädetty. Tuntuu ihmisten kiusaamiselta. Lyötyjä lyödään vielä yhden kerran ennen vapautusta. Ulosoton rekisteristä varmasti pystyy näkemään velan vanhentumisen ja on hyvää hallintotapaa viranomaisen taholta kertoa siitä, eikä jatkaa perusteetonta perimistä, jos henkilö itse ei asiasta tiedä. 

Kiitos yhteistyöstäsi vuonna 2019! Toivon sen saavan jatkoa myös 2020-luvulla. Valoisaa uutta vuotta Sinulle ja läheisillesi!

Satu

2 kommenttia . Avainsanat: ulosotto, 90-luvun lama

Mikkeli unohti ihmiset

Tiistai 17.12.2019 - Satu Taavitsainen

”Jokainen huonosti käytetty verokruunu on varastamista kansalta”, todettiin Ruotsissa aikanaan. Tällä mielellä olivat myös mikkeliläiset suuresta verokorotuksesta kuultuaan. He ovat aivan oikeutetusti olleet vihaisia ja kysyneet, miksi veroja korotetaan niin paljon, kun samaan aikaan lähipalveluja lakkautetaan ja euroja käytetään heidän mielestään vääriin kohteisiin.

Mielestäni rahat tulee ohjata peruspalveluihin muun muassa koulutukseen, varhaiskasvatukseen, kirjastoihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tätä lähtökohtaa tukevat myös lukuisat tehdyt tutkimukset ihmisten veronmaksuhalukkuudesta. Suomalaiset ovat halukkaita maksamaan veroja, jos he saavat vastineeksi laadukkaita ja monipuolisia yhteiskunnan peruspalveluita.

Minulle tärkeää on monipuolisten palveluiden turvaaminen kaikille mikkeliläisille sekä tasa-arvoisen kaupunkikehityksen varmistaminen. On surullista, että Mikkelissä maaseudun ja kaupungin välinen vastakkainasettelu on kasvanut ja mikkeliläisten nuorten välille on aikuisten taholta luotu kuilua. Eriarvoisuuden tunne on voimistunut. Kuulluksi tulemisen tunne on heikentynyt.

Kaupungistumisen voimistuessa, aikoo Mikkeli heikentää lähiöidensä palveluita lakkauttamalla kirjastoja ja samaan aikaan kun pääkaupunkiseudulta halutaan muuttaa maalle, aikoo Mikkeli heikentää Ristiinan vetovoimaa lakkauttamalla lukion. Tässä ei ole mitään järkeä. Nyt jos koskaan valtuuston oikeistolaisilla olisi pitänyt olla malttia ja kykyä nähdä huominen, aistia tulevaisuus.

Ihmisille kaupungista huokuva tunne on tärkeintä. Mikkeli ei hengitä tällä hetkellä kaupunkilaistensa kanssa samaa ilmaa ja se ei tiedä kaupungille hyvää. Mikkeli voidaan helposti ohittaa, sillä jos tunne kaupungista ei ole myönteinen, voi maaseudun rauhaa etsivät löytää asuinpaikkansa muualta kuin Mikkelin maaseudulta, tai he jotka kaupunkiolosuhteita kaipaavat, löytävät kotinsa toisista kaupungeista, joissa on ihmisläheisempi ilmapiiri.

Oulun yliopiston professori Tiina Kinnunen piti erinomaisen juhlapuheen Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlassa. Sodan sosiaali- ja kulttuurihistorian asiantuntijana hän kertoi, kuinka sisällissodassa kahtiajakautunut kansa kykeni yhdistämään voimansa talvisodan syttyessä. Hänen mukaansa kaksi keskeistä asiaa olivat lasten oppivelvollisuus ja kirjastot. Niiden ansiosta Suomeen oli synnytetty myönteinen ilmapiiri, joka oli puolustamisen arvoinen.

Koulutus ja kirjastot ovat meille suomalaisille hyvin syvälle juurtuneita asioita. Talous korjataan rahalla, mutta ihmisten tunne siitä, että Mikkeli on hyvä kaupunki, on romahtanut. Tätä ei positiivisella tilinpäätökselläkään korjata.

Kestävä talous on tärkeää, mutta talouden tasapainottaminen on aina tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen kestävyyden vahvistamisen lähtökohta on kokonaisvaltainen kaupunkihyvinvointi, jossa mukana ovat yhteiskunnallisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja haittojen ehkäiseminen, sekä kaupunginosien ja kylien välisen koheesion vahvistaminen, joka on myös turvallisuuden edistämisen yksi keskeinen kulmakivi.

Toivon seuraavien kuntavaalien myötä kaupunginvaltuustoon palveluja ja ihmisiä puolustavaa enemmistöä. Enemmistöä, joka näkee mahdollisuudet, tarttuu potentiaaliin ja kääntää suunnan.

Kommentoi kirjoitusta.

Työllisyys nousuun ulosoton suojaosuutta nostamalla

Sunnuntai 15.12.2019 - Satu Taavitsainen

Uusi työministeri Tuula Haatainen uskoo, että hallituksen tavoite saada työllisyysaste 75 prosenttiin toteutuu tämän hallituskauden aikana.

Minulla on antaa keino tämän tavoitteen edistämiseksi. Jotta ihmiset pääsevät pois velkakierteestä ja köyhyydestä ja jotta edistetään Suomen työllisyyttä, tulee ulosoton suojaosuutta kasvattaa reilusti vähintään noin 900 euroon. Tällä hetkellä se on 672,30 ja on ensi vuonna nousemassa 678,90 euroon kuukaudessa. Eli indeksikorotus on siihen tulossa, mutta se on niin mitätön, ettei sillä ole vaikutusta.

Ulosottoon joutuneita on satoja tuhansia ja usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan käteen jäävä osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Ulosotto hyvin usein tuhoaa ansiotyöhalut ja suorastaan ajaa ihmiset hengenpitimikseen toimeentulotuen varaan tai pimeille työmarkkinoille.

Ulosoton suojaosuutta nostamalla viestitettäisiin ulosottovelallisille, että heidän elämässään on toivoa ja tehtyjen virheiden vuoksi ei tarvitse kärsiä koko loppuelämäänsä. Ratkaisu hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myönteinen vaikutus työllisyyteen, kuntien ja valtion verotuloihin, sekä toimeentulotukimenot pienentyisivät.

Velkojat, pankit, korkojen saajat ja ulosottomiehet varmasti tätä vastustavat. Vastustusta ei pidä maan hallituksen hätkähtää, vaan olla jämäkästi ihmisten puolella.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsiin kohdistuvalle välinpitämättömyydelle pitää tulla loppu

Perjantai 13.12.2019 - Satu Taavitsainen

YLE uutisoi tänään siitä, kuinka epäonnistuneeksi monet kokevat erityisoppilaiden opettamisen menneen. Kunnat ovat käyttäneet erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista yleisopetuksen luokkiin säästökeinona.

On tärkeää, että erityislapset pääsevät omaan lähikouluunsa, mutta kun kouluissa ei ole heille sopivia luokkatiloja, eikä omia pienryhmiä, ei tarpeeksi erityisopettajia, eikä avustajia niin käytännössä erityistä tukea tarvitsevat lapset on jätetty heitteille. Tällöin kaikki lapset kärsivät ja opettajat ja lasten vanhemmat uupuvat.

Kuntien säästövimmassa on nykytilanteessa mahdollista jättää erityisoppilaat heitteille. Sen vuoksi perusopetuslakia pitää korjata. Pienryhmiä tarvitaan lisää, koulujen ryhmäkokokoja tulee pienentää ja jokaisen erityistä tukea tarvitsevan oppilaan on saatava riittävä tuki yleisopetuksen luokkaan tai pienryhmään. Ilman lakien muutosta tämä ei onnistu.

Esitän yhdeksi ratkaisuksi sitä, että opettajamitoituksesta säädetään perusopetuslaissa aivan samoin kuin varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi 1.–2.-luokilla suhdeluvun tulisi olla 1:18, eli yksi opettaja kahdeksaatoista oppilasta kohden, ja ylemmillä luokilla 1:20. Suhdeluku huomioisi myös oppilaiden tuen tarpeen, kun tukea saavat oppilaat laskettaisiin suhdelukuun suuremmalla kertoimella.

Tätä lakimuutosta ei saatu aikaan kokoomuslaisen opetusministerin johdolla edellisen maan hallituksen vedotessa siihen, että "Suomi velkaantuu, joten teille ei ole rahaa, koittakaa pärjäillä".

Rahallinen valtion velka maksetaan rahalla - pankkisiirto ja ollaan pankeille sujut. Sen sijaan lapsille ja nuorille syntynyt koulutusvelka ei korjaannu rahalla, syrjäytyneitä nuoria ei saada osallisiksi pankkisiirrolla, nuorten terveydellinen velka ei poistu rahalla, erityislasten vanhempien uupuminen ja avioerot eivät korjaannu tilisiirrolla.

Ehdottomasti kunnille pitää laittaa lainsäädännön kautta velvotteita lisää. Rakenteellinen välinpitämättömyys lapsia kohtaan pitää loppua.

Kommentoi kirjoitusta.

Työehtoshoppailu alaspäin loputtava - jokaisella on oikeus kohtuulliseen palkkaan

Tiistai 26.11.2019 - Satu Taavitsainen

Työehtosopimuslakia 1940-luvulla tehtäessä lähdettiin siitä, että päällekkäisiä sopimuksia ei tehdä eli, että mikään liitto ei tee sopimusta, joka menisi toisen reviirille. Nythän ei näin ole ollut vuosiin. Toisen reviirille meneviä sopimuksia on yhä enemmän. Usein on kyse siitä, että sopimusta voidaan soveltaa aikaisempaa laajemmin ja toisin kuin sopimusta tehtäessä kuviteltiin.

Työnantajat ovat ryhtyneet shoppailemaan palkkoja alaspäin ja tästä on syntynyt uusi ilmiö työehtosopimusshoppailu. Kurjaa on, että valtionyhtiö Posti ja kaupungin omistama Arkea Oy Turussa ovat olleet etulinjassa keksimässä näitä konsteja heikentää työntekijöidensä palkkoja ja työehtoja.

Työsopimuslakia pitäisi uudistaa. Esimerkiksi Postin tapauksessa PAU:n sopimus on yleissitova ja Teollisuusliiton ei. Lailla pitäisi varmistaa, että yleissitova työehtosopimus syrjäyttää aina normaali sitovan.

Silloin, kun kyse on pienistä palkoista, ratkaisu voisi olla myös vähimmäispalkka. Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ESP) 4 artiklan 3 kohdan mukaan vähimmäispalkka on 60 % keskipalkasta. Jos Suomi olisi saattanut voimaan tämän kohdan, kaikkien työehtosopimusten vähimmäispalkan pitäisi olla noin 10 euroa. Vähimmäispalkkaa ei tällöin olisi kirjattu lakiin vaan se muuttuisi palkkatason mukaan. Tämäkin saattaisi hillitä työehtosopimusshoppailua.

Johtopäätöksenä voisi kuitenkin olla, että pitää muuttaa työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momenttia ja ratifioida ESP:n 4 artiklan 3 kohta, jos halutaan nykyiseen tilanteeseen muutosta.

Kommentoi kirjoitusta.

Medialiitto on kuin virtahepo olohuoneessa

Maanantai 25.11.2019 - Satu Taavitsainen

700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle, joten postilakko jatkuu ja laajenee. Medialiitto on kuin virtahepo olohuoneessa. Sen tavoitteena on, että Posti kutistetaan ja pilkotaan erillisiin yhtiöihin. Postin tuhoamisen lisäksi Medialiitto haluaa lakia muuttamalla häätää YLEn pois internetistä ja mobiiliuutisten tuottamisesta, mm. puhelimiin ladattava YLE uutisvahti sovellus on Medialiiton mielestä lopetettava. (https://www.medialiitto.fi/…/hallitusohjelmatavoitteet_2019…)

Medialiiton puheenjohtaja on Keskisuomalainen-konsernin johtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Keskisuomalainen-konserni on viime vuodet hakenut järjestelmällisesti kasvua pyrkimyksenään turvata ja kasvattaa omistaja-arvoa. Alan muihin toimijoihin verrattuna yhtiön viimeisen kymmenen vuoden kasvu on ollut vahvaa. Se on kasvattanut liikevaihtoaan vuodesta 2009 vuoteen 2018 noin 70 prosenttia. Tämä on mahdollistanut tuloksen ylläpitämisen tasolla, joka on turvannut mm. vakaan osingonmaksun. Keskisuomalaisen liikevaihto oli viime vuonna 166,1 miljoonaa euroa, liikevoitto oli 11,7 miljoonaa euroa. Käyttökate oli edelleen vahvalla tasolla ollen 20 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 51 prosenttiin. Yhtiön kassavirta ja vahva omavaraisuus mahdollistavat osakasystävällisen osinkotason kestävällä taloudellisella pohjalla osakkaille. Lähde Keskisuomalaisen vuosikertomus 2018: https://www.keskisuomalainen.com/…/Vuosikertomus_2018_kevyt…

Kun katsoo kokonaisuutta ja sitä mitä Postissa on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana, täytyy kysyä, onko Postin hallitus Medialiiton talutusnuorassa vai oliko edellinen omistajaohjausministeri Juha Sipilä (kesk) ja hänen jälkeensä Mika Lintilä (kesk) Medialiiton talutusnuorassa? Joka tapauksessa nyt tämä napanuora pitää katkaista. Omistajaohjaus on vaihtunut, mutta epäselvää on, ketä Postin hallitus kuuntelee ja tottelee.

Voimia ja tsemppiä postilaisille ja tukilakkoon osallistuville! Arvostan sitä yhteisrintamaa, joka on muodostunut heikomman puolustamiseksi. On meneillään kamppailu eriarvoisuuden kasvun estämisestä. Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimuksessa kaksi taloustutkijaa paljasti yhteyden työvoiman järjestäytymisasteen laskun ja ylimmän tuloluokan tulojen lisääntymisen välillä länsimaissa vuosina 1980-2010. Sen mukaan arviolta puolet tuloerojen kasvusta johtuu ammattiliittojen heikentyneestä asemasta. Eli kun haluamme vähentää taloudellista eriarvoisuutta Suomessa, niin siihen vaikutetaan joukkovoimalla, järjestäytymällä, kuulumalla ammattiliittoon.

Kommentoi kirjoitusta.

Postin toiminta on ummehtunutta

Torstai 21.11.2019 - Satu Taavitsainen

Postin toiminta on ollut ummehtunutta. Pieni, pienempi ja vielä pienempi palkka on ainoa ”keksintö”, jonka Postin nykyinen hallitus on oivaltanut.

Työehtosopimuksen vaihdolla on yritetty alentaa jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja ja heikentää työehtoja. Tällainen ei käy.

Postin tekemiset ovat omistajan asia, ja koska valtio omistaa yhtiön, niin valtiota edustaa Antti Rinteen hallitus. Nyt eletään toista aikaa kuin Sipilän omistajaohjauksen aikana, jolloin työntekijöiden loukkaaminen oli arkipäivää.

Toivon, että Postin johto vaihtuu ja Posti saadaan kunnioittamaan ja arvostamaan ahkeria työntekijöitään. Palkan alennukset perutaan ja palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

On aivan oikeutettua, että postilaiset saavat työstään asianmukaisen palkan. Työntekijöiden arjessa selviytymisen maksavat muutoin veronmaksajat sosiaaliturvan kautta. Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään kahta työtä selviytyäkseen. Tämä on jo osalla arkipäivää, eikä valtionyhtiö todellakaan saa olla tällaista kehitystä vauhdittamassa.

Postin hallitus on ollut uppiniskainen ja tietyt tahot ovat ruokkineet toimintaa sanomalla, ettei valtio-omistaja saisi puuttua omistamansa yhtiön toimintaan. Tämä on täysin hörhö ajatus, sillä jokainen tietää, että omistaja saa puuttua yhtiönsä toimintaan ja erityisesti silloin, kun yhtiön johto toimii typerästi ja omistajansa arvojen vastaisesti.

P.s. Antti Rinteen (sd.) hallituksen tulee pikaisesti muuttaa lakia niin, että kielletään työehtoshoppailu ja Postin taudin leviäminen laajemmalle estetään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: posti, postilakko, pau

Posti on kuusinkertaistamassa kikyn!

Torstai 7.11.2019 - Satu Taavitsainen

Posti on lisäämässä 147 tunnilla työntekijöidensä työaikaa vuodessa eli kuusinkertaistamassa kikyn. Työaika kasvaisi 10 prosenttia ja palkat laskisivat 30-50 prosenttia.

Posti valtion omistamana yhtiönä ilmeisesti tavoittelee sitä, mitä jotkut muutkin yritykset tavoittelevat, eli että työehtosopimuksista luovuttaisiin ja työpaikoilla mentäisiin pelkkään työaikalain noudattamiseen (8 h päivä/40h viikko) ja paikallisiin neuvotteluihin.

Postihan on jo viimeisten vuosien aikana vähentänyt radikaalisti työntekijöitään ja näin koventanut jäljelle jääneiden työtahtia. Posti on väsyttänyt sekä sairastuttanut työntekijöitään. Postin palvelun laatu on huonontunut liian vähäisen työntekijämäärän vuoksi ja kansalaisten luottamus Postiin on heikentynyt.

Postin työntekijät ovat menossa tulevana maanantaina lakkoon, ellei Postin johto luovu aikeistaan. Tuen työntekijöitä täysin. Toivon kaikilta ammattiliitoilta ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” -asennetta. Nyt on kyseessä työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentulo. Monissa duunariperheissä eletään jo nyt kädestä suuhun.

Mielestäni valtion omistama yhtiö ei todellakaan saa olla etulinjassa heikentämässä ihmisten työehtoja ja taloutta, varsinkaan silloin kun demarit on maan hallituksessa.

Asiat menevät niin kuin menevät siksi, että joku päättää niin. Päätökset eivät tipahda taivaasta, vaan ovat ihmiskätten työtä. Nyt tarvitaan Suomessa viisaita päätöksiä työntekijöiden parhaaksi.

Ei ole olemassa sellaista luonnonlakia, että enemmistön ihmisistä täytyisi tehdä entistä enemmän töitä ja tyytyä paikallaan polkeviin ja pieneneviin palkkoihin samaan aikaan kun huippujohtajien ja pankkiirien tulot nousevat huimasti.

Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta on Microsoft, joka syksyn aikana kokeili Japanissa nelipäiväistä työviikkoa 2300 työntekijälleen laskematta palkkoja, ja tulokset olivat dramaattisia: Myynti kasvoi 40 prosenttia!

Suomi ei nouse palkkojen ja työaikojen polkumyynnillä. Köyhyys on tutkitusti myrkkyä aivoille. Alituinen niukkuus ja stressi lamauttavat ajattelun. Suomi korjataan sillä, että ihmisillä on hyvä olla, kehitämme myytäviä tuotteita ja myymme niitä maailmalle, sekä jo vuosikymmenten ajan verojärjestelmäämme luotuja rikkaita suosivia miljardiluokan aukkoja aletaan vihdoinkin tilkkiä.

1 kommentti . Avainsanat: posti, kiky, lakko

Kirjastot kuuluvat kaikille

Lauantai 12.10.2019 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupunki monien muiden kaupunkien ja kuntien kera tuskailee taloutensa kanssa. Edellinen maan hallitus Juha Sipilän (kesk) ja Petteri Orpon (kok) johdolla heikensi kuntataloutta radikaalisti ja nyt kunnat ovat niissä jälkimainingeissa.

Hengissä pitää päästä yli näistäkin aalloista, joiden vuoksi ei kyllä kuntien kannata lakkauttaa peruspalvelujaan. Varsinkaan nyt, kun nykyiseltä Antti Rinteen (sd) hallitukselta on tulossa korotusta kuntien valtionosuuksiin ja ymmärrystä vaikeaan tilanteeseen.

Mikkelin talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. En pidä hyväksyttävänä, että kaupunki aikoo säästää lakkauttamalla kirjastot Rantakylästä, Otavasta, Kalevankankaalta, Lähemäeltä ja Suomenniemeltä.

Samaan aikaan oikeiston äänestyksen myötä tyhjälle lentokentälle laitetaan puoli miljoonaa euroa mikkeliläisten veronmaksajien rahaa ja palkataan vakituista päällikkötason henkilökuntaa. Miksi juuri kirjastojen kohdalla säästetään? En ole huomannut tällaista nuukailua kesäkatukokeilun tai erilaisten markkinointikonsulttipalveluiden ostamisen kohdalla.

Kovinkaan moni ei varmasti arjessaan edes huomaisi lentokentän lakkauttamista, toisin kuin noin 5000 rantakyläläistä varmasti huomaisivat kirjastonsa lopettamisen – Rantakylän kirjasto kun on pääkirjaston jälkeen vilkkain kävijä- ja lainausmääriltään. Nyt on kyse arvovalinnoista, mihin valtuutetut ja viranhaltijat haluavat rahaa käyttää. Mielestäni peruspalvelut on ykkönen ja muut asiat on kakkonen.

Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä. Kirjastoilla vahvistetaan yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ne ovat osa kansamme sivistystä. Lähikirjastot ovat kaupungin peruspalveluja, joilla erityisesti lapsille ja nuorille rakennetaan pohjaa pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Selviytyäkseen on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa.

Minulle on tärkeää, että mikkeliläiset ovat innokkaita lukijoita, käyvät ahkerasti kirjastossa, ovat monipuolisia ja ennakkoluulottomia kirjojen kuluttajia. Arvostan tätä sen vuoksi, että lukutaito on aivan olennainen ihmisen kehitykselle. Se on perusedellytys kaikelle oppimiselle. Tämän vuoksi vastustin myös kirjastoauton lakkautusta. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia, vaan ydinasia on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta. Kuten muitakin kykyjä, lukutaitoa pitää kehittää ja ylläpitää koko elämän ajan.

Tänä vuonna vietämme Mikkelissä lukemisen unelmavuotta, joka on kaikkien mikkeliläisten yhteinen teemavuosi luodaksemme iloa, innostusta ja yhdessäoloa lukemisen ympärille. On todella outoa, että lukemisen unelmavuoden päätteeksi Mikkeli päättäisi lakkauttaa viisi kirjastoa! Tämän sijaan lukutaidon edistämiseksi pitää säilyttää lähikirjastot ja unelmavuoden loppuhuipennuksena valmistella Lukeva Mikkeli -hanke samalla asenteella kuin on toteutettu Liikkuva Mikkeli.

Mikkelin on mentävä positiivisesti eteenpäin. Itseään ei pidä säästää hengiltä. Tehdään tulevaisuutta ja luodaan toivoa!

Satu Taavitsainen
Kaupunginvaltuutettu, valtuuston 2. vpj, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Postin johdolta puuttuu palkanmaksuhalukkuus!

Perjantai 30.8.2019 - Satu Taavitsainen

Postin päätökset menevät vain hurjempaan suuntaan! Eilen uutisoitiin, että noin 700 työntekijän palkka ja työehdot heikkenevät. Palkat alenevat keskimäärin 30 %, enimmillään jopa 50 %. Samaan aikaan Posti tekee voittoa, maksaa johtajalleen 82 000 e/kk, sekä lisäksi maksaa valtiolle osinkoja 28 miljoonaa euroa.

Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2200 euroa, josta 30 % palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.

Rahaa on mutta palkanmaksuhalukkuus puuttuu Postin johdolta. Sen sijaan Postin johto laittaa suomalaiset veronmaksajat tukemaan Postin alhaisia palkkoja. Postin työntekijöiden palkat eivät riitä elämiseen, joten työntekijät ovat oikeutettuja asumistukeen ja muuhun sosiaaliturvaan ja he myös tarvitsevat sitä välttämättä tullakseen toimeen ja selvitäkseen arjestaan.

Valtio omistaa Postin ja voi halutessaan vaikuttaa sen linjauksiin. Valtion ei tarvitse ottaa 28 miljoonaa euroa osinkoa itselleen, vaan voi sanoa Postille, että osinkoa ei tarvitse maksaa, jotta voitte maksaa työntekijöille palkat. Valtio voi leikata johtajien palkkoja määrittelemällä kattotason omiin yhtiöihinsä. Oma mielipiteeni on, että valtionyhtiöiden johtajien palkka ei voi olla suurempi kuin Suomen pääministerin. Nythän Postin johtajan palkka on suurempi kuin tasavallan presidentin! Järki pitää tulla tähän touhuun nyt.

Valtion etu on, että ihmisille maksetaan asialliset palkat ja eläkkeet. Se tuo verotuloja ja ostovoimaa. Tällöin ihmiset eivät tarvitse asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa. Myös kansanterveyden parantamiseen vaikutetaan pienentämällä tulo- ja varallisuuseroja, köyhyyttä ja huonoja työoloja. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas.

Urheat Postin työntekijät eivät halua yhteiskunnan tukevan heitä, vaan he haluavat työnantajan maksavan riittävää palkkaa, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä.

Postinjakaminen on peruspalvelu. Aivan samoin kuin muissakin peruspalveluissa, työntekijöillä on oikeus saada oikeantasoinen palkka tekemästään työstä.

Tsemppiä postilaisille ja Postialan Unionille PAU:lle! Voima olkoon kanssanne!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Posti, PAU

Avoin kirje S-ryhmälle: Nyt on pakko toimia! S-ryhmän kannattaa olla osa ratkaisua, eikä osa ongelmaa. Brasilialaiset tuotteet pois kaupoista!

Maanantai 26.8.2019 - Satu Taavitsainen

Avoin kirje S-ryhmälle: Nyt on pakko toimia! S-ryhmän kannattaa olla osa ratkaisua, eikä osa ongelmaa. Brasilialaiset tuotteet pois kaupoista!

Osuustoiminta on parhaimmillaan yritysmuoto, joka mahdollistaa paitsi yrittämisen myös maailman parantamisen.

Osuuskuntamuoto on rakennettu jäsenten etuja silmällä pitäen sijoittajien voittojen sijaan. Osuuskauppa on vahvasti sidottu jäsenistöön. Niinpä voidaan olettaa, että S-ryhmän päätöksenteossa kuunnellaan jäsenistön ääntä. Osuuskaupan on oltava tae hinnasta, laadusta ja vastuullisuudesta.

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 23.8.2019 yritysvastuun vaatimuksien kasvusta. ”Painetta tulee asiakkailta, lainsäätäjältä – ja yhä enemmän myös omistajilta.” Osuuskaupassa asiakas ja omistaja ovat sama asia. Meille asiakasomistajille ei riitä halpuutus. Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsenenä, asiakasomistajien edustajana odotan osuuskaupaltani eettistä ja ekologista toimintaa, arvopohjaa sekä vaikuttamistyötä yhteiskunnallisten asioiden parantamiseksi.

S-ryhmän on selkeästi sanottava, että mikään ei oikeuta tuhoamaan sademetsiä ja lopetettava brasilialaisten tuotteiden ja raaka-aineiden myyminen niin kauan kuin Brasiliassa tuhotaan tarkoituksellisesti sademetsiä.

Sademetsät ovat merkittäviä hiilinieluja eli ne sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä ilmakehään. Metsäpalot ovat ihmisten tarkoituksella sytyttämiä tarkoituksena raivata sademetsistä maanviljelijöille lisää peltoa ja karjalle laidunta. Talouskasvua epäeettisin keinoin, sillä sademetsien tuhoaminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Moraalisena protestina sademetsien tuhoamiselle S-ryhmän pitää lopettaa myymästä brasilialaisia tuotteita ja sellaisia valmisteita, joissa on brasilialaisia raaka-aineita. Brasilia on muun muassa suuri appelsiinimehuraaka-aineen, kahvin ja soijan tuottaja. Myös brasilialaisia hedelmiä on yhä S-ryhmällä myynnissä. Brasilialainen liha on onneksi jo poistettu S-ryhmän kaupoista.

Tahdon S-ryhmän edistävän solidaarista ja eettistä kuluttajapolitiikkaa. Kuluttajan täytyy pystyä luottamaan siihen, että S-ryhmässä myytävänä olevien tuotteiden osalta ihmisiä, eläimiä ja luontoa on kohdeltu asianmukaisesti.

Eettisesti ja moraalisesti oikein olisi myös se, että S-ryhmä poistaisi rahapelikoneet kaupoista ja lopettaisi energiajuomien myymisen alle 18-vuotiaille. Nämä olen jo tuonutkin Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston kokouksissa esille.

Mikkelissä 26.8.2019
Satu Taavitsainen
Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsen vuodesta 2004
Entinen SDP:n kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.

Virheiden korjaaminen parantaa mainekuvaa

Sunnuntai 25.8.2019 - Satu Taavitsainen ja Seija Kuikka

LS (22.8.2019) uutisoi, ettei Mikkelin kaupunki aio korjata kerrostalotonttien kaupoissa tapahtuneita viranhaltijan tekemiä virheitä. Uutisessa kerrottiin myös, että luottamushenkilöiden enemmistö olisi tukemassa tätä näkemystä. Haluamme antaa asiaan lisätietoa.

Kaupunginvaltuusto on Mikkelin kaupungin ylin päättävä elin. Valtuusto päättää tonttien hinnoittelusta ja edellyttää johdonmukaista ja valtuustoa kunnioittavaa päätöksentekoa viranhaltijoiden taholta. Valtuuston päätökset ovat alempia toimielimiä ja viranhaltijoita sitovia.

Vuonna 2013 valtuuston päättämä tonttien hintaharkinta ei koskenut kerrostalotontteja. Tästä huolimatta joistakin tonteista on tehty viranhaltijapäätökset, joissa on liian korkeat myynti- ja vuokrahinnat.

Viime kevään kauppojen yhteydessä haluttiin selkeyttää kokonaisuus. Tiedossa oli aiemmat päätökset, joissa valtuuston päätöstä oli sovellettu virheellisesti. Vaikka näistä luovutuksista ja vuokrasopimuksista on lainvoimaiset hallintopäätökset, luottamushenkilöt ohjeistivat kaupunginjohtoa tuomaan ne kaupunginhallitukseen jatkotoimenpiteitä varten linjattavaksi.

Hallintolain mukaisesti kaupunki virallisena toimijana on velvollinen tekemään viranomaisen itseoikaisun päätöksiin, jotka on tehty virheellisesti. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Myöskään kaupunginjohdon vastausta taloyhtiöiden oikaisuvaatimuksiin ei ole virallisesti linjattu kaupunginhallituksessa.

Edellytämme Mikkelin kaupungilta hyvää ja asiallista hallintotapaa ja sisäisen valvonnan parantamista. Selkeä roolitus viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä edistää hyvää hallintoa. Päätökset syntyvät aina vain virallisen valmistelun kautta. Esityslistalla pitää olla pykälä, jossa kerrotaan asia ja on viranhaltijan esitys, sekä kaikki tarvittavat liitteet. Luottamushenkilöt virallisessa kokouksessa keskustelevat asiasta ja tekevät päätöksen joko yksimielisesti tai äänestäen. Tiedonsiirto ja yhteinen ymmärrys päätösten sisällöstä varmistaa myös sen, että kaupungin organisaatiossa noudatetaan ja toteutetaan tehtyjä päätöksiä.

Uskomme, että Mikkelin kaupungilta löytyy moraalista selkärankaa korjata toimintaansa silloin, kun korjattavaa on. Mikkeli saa olla myös brändinsä mukaan "rohkea yllättäjä", josta sen asukkaat voivat olla ylpeitä.

Hyvää syksyä toivottaen!

Seija Kuikka (kesk.)
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Satu Taavitsainen (sd.)
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 25.8.2019 Länsi-Savon mielipidepalstalla.

Lue täältä

1 kommentti .

Pikavippien hillitseminen etenee

Tiistai 20.8.2019 - Satu Taavitsainen

Korkeakorkoisten pikavippien hillitseminen etenee, kun 1.9.2019 astuu voimaan edellisen eduskunnan hyväksymä laki, jolla määrättiin enimmäiskorko 20 prosenttiin.

Lisäksi edellinen eduskunta edellytti, että maan hallitus laatii perusteellisen selvityksen siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin. Juha Sipilän porvarihallitus ei tällaista selvitystä ehtinyt tehdä ja vastuu tästä siirtyi Antti Rinteen (sd.) hallitukselle.

On todella tärkeää, että Rinteen hallitus seuraa tarkoin korkokaton vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa välittömästi lisätoimiin, jos alalla rehottava villi meininki ei asetu. Korkokatto voisi olla alempikin. Tästä keskusteltiin lakia säätäessä, mutta yksimielisyys saatiin eduskunnassa aikaan 20 prosentista, silloisen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) alkuperäisen esityksen ollessa 30 prosenttia.

On myös pikaisesti tehtävä parannuksia ulosoton suojaosuusjärjestelmään muun muassa korottamalla suojaosuutta sekä muutettava lakia velkajärjestelystä niin, että otetaan paremmin huomioon velallisen selviäminen arjestaan velkajärjestelyn aikana.

Muutoinkin Rinteen hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin korjatakseen Suomessa vallitsevan massiivisen ulosotto- ja maksuhäiriöongelman. Maksuhäiriömerkintöjen on poistuttava rekisteristä heti laskun maksamisen jälkeen, eikä vasta neljän vuoden päästä. Tästä jätimme viime kaudella lakialoitteen, johon tuli yli sadan kansanedustajan nimet. Lakia ei saatu maaliin, koska se jumittui oikeusministeri Häkkäsen pöydälle. Nyt on aika tehdä nämä kaikki muutokset ja helpottaa ihmisten arkea.

Ylipäätään Rinteen hallituksen on vahvistettava ihmisten toimeentuloa, sillä pienituloisilla työssäkäyvillä, opiskelijoilla, työttömillä ja eläkeläisillä raha ei riitä päivittäismenojen hoitamiseen. Eniten maksuhäiriöitä on 25–44-vuotiailla miehillä, joita on 15 prosenttia yhteensä 380 000:sta maksuhäiriöisestä suomalaisesta. Määrä on kasvanut vuosittain usealla tuhannella ihmisellä. Kaikilla koulutusasteilla on myös tärkeää vahvistaa nuorten talousosaamista ja matemaattisia taitoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pikavippi, ulosotto, maksuhäiriö

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat on korjattava pikaisesti!

Torstai 8.8.2019 - Satu Taavitsainen

Nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja vakuutuslääkäreiden näkemykset eroavat ja vaikuttavat ihmisen saamiin korvauksiin ja hänen toimeentuloonsa sekä kuntoutukseen.

Esimerkiksi aivovammoihin on liittynyt paljon epäoikeudenmukaisuuksia.

Suomessa on viisi aivovammapoliklinikkaa, joissa osataan tehdä aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointi, diagnoosit, kuntoutusarviointi ja kuntoutussuunnitelmat.

On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen asiantuntijayksikön arvion potilaan tilanteesta voi sivuuttaa vakuutuslääkäri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista, eikä hän tapaa potilasta. Näin ollen vakuutuslääkäri voi todeta oikeasti vaikean aivovamman olevan lievä ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa.

Lopputulos on ollut monen ihmisen kohdalla katastrofaalinen.

Se, että vakuutusyhtiö tai Kela kieltäytyy maksamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut ihminen olisi parantunut ja työkykyinen. Hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo.

Vakuutusyhtiöt ja Kela pitää laittaa korvausvastuuseen, jos heidän vakuutuslääkärinsä todetaan syyllistyneen virheeseen, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti.

Vakuutuslääkäreiden valvontaa pitää myös parantaa. Se ei ole nykysäännöillä mahdollista, koska vammautuneella ihmisellä ei ole oikeutta omiin tietoihinsa 80 vuoden salassapidon vuoksi.

Vammautunut ei siis saa itselleen vakuutuslääkärin lausuntoa. Tämäkin epäkohta on ehdottomasti korjattava lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Myös korkein oikeus on ottanut kantaa vakuutuslääkäriasiaan. Se antoi edelliselle maan hallitukselle lakimuutosehdotuksen parantamaan tilannetta, mutta sitä ei laitettu eteenpäin.

Nyt odotan, että Antti Rinteen (sd.) hallitus korjaa tilanteen kaikilta osin.

Kaikessa hallintotoiminnassa on pystyttävä asettumaan ihmisen asemaan. Ilman empatiakykyä kansalaisiaan kohtaan,  Suomi on kylmä ja kolkko. Ratkaisujen on muututtava perusoikeusmyönteisiksi.

Lohduttomuudesta on päästävä kohti toivoa paremmasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vakuutuslääkäri, aivovamma

Arvojemme mukaista politiikkaa

Torstai 20.6.2019 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kuntapolitiikan viime aikaisen värikkyyden taustalla vaikuttaa talous. Silloin kun on vaikeat taloudelliset ajat, korostuvat poliitikkojen arvomaailmat ja heidän keinonsa talouden oikaisemiseksi.

Vaikka se ei paljon lohduta, niin voi todeta, että useat muutkin kaupungit tuskailevat taloutensa kanssa. Edellinen maan hallitus vähensi valtion velkaa kuntien ja pienituloisten ihmisten kustannuksella ja niitämme nyt sitä, mitä Juha Sipilän hallitus kylvi.

Mielestäni on selvää, että kaupungin taloutta on tasapainotettava, mutta se on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. Me sosialidemokraatit emme pidä hyvänä esimerkiksi lasten varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvia leikkauksia. Lasten kasvatus ja opetus ei ole laadukasta liian suurissa ryhmissä, eikä muistakaan ihmisten arkeen keskeisesti vaikuttavista asioista kannata leikata. On tehtävä tekoja, joista tulevat sukupolvet voivat olla tyytyväisiä ja näkevät Mikkelin vastuullisena ja kaukokatseisena kaupunkina.

En hyväksy sitä, että sivistystoimesta on alettu ohjeistaa Essotea, ettei erityistä tukea tarvitseville lapsille saisi lääkärit kirjoittaa lausuntoja, että lapsi tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Mikkelin kaupungin talous ei oikene sillä, että erityislapsille ja heidän perheilleen ei anneta tukea. Säästäminen vaatii suurta ammattitaitoa, jotta tulevina vuosina ei tarvitse maksaa säästöjen kustannuksia tuplana lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä.

Me sosialidemokraatit olemme vaatineet neuvotteluissa kaupungin väliportaan hallinnosta 20 henkilötyövuoden säästämistä, sillä Mikkelin kaupungin organisaatio on useiden kuntaliitosten myötä liian moniportainen. Työntekijästä on kuusi väliporrasta kaupunginjohtajaan ja tämä on aivan liikaa Mikkelin kokoisessa kaupungissa. Aivan hyvin päiväkodin johtaja voi päättää yksikkönsä asioista, kuten rehtorit koulujensa asioista. Ei päätöksiin tarvita virastotalolla suurta virkamiesjoukkoa. Luotetaan yksiköiden esimiesten osaamiseen. Viisaus kun ei asu kulmahuoneessa.

Tämä väliportaan hallinnosta säästäminen ja monet muut toimenpiteet hyväksyttiin valtuustossa 18.3.2019. Tässä talouden tasapainotuspaketissa olivat mukana SDP, keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit. Kokoomus vastusti ja äänesti pakettia vastaan. Kokoomus irtaantui jo neuvotteluvaiheessa ja heidän edustajat kävelivät suutuspäissään ulos kesken kaiken, kun heidän koviin vaatimuksiinsa eivät muut puolueet suostuneet.

Kokoomus äänestytti valtuustossa talouspaketin ja esitti muun muassa yksityistierahoihin leikkausta, nuorisotalojen kiinni pistämistä, kirjastojen ja Ristiinan lukion lakkauttamista. He hävisivät äänestykset ja alkoivat oireilla sen jälkeen muun muassa erilaisilla lehtikirjoituksilla. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Armi Salo-Oksa lausui Länsi-Savo lehdelle, että hän ”myöntää, että kokoomuksen toiminta kaupungin päätöksenteossa ja esimerkiksi palvelurakenneselvityksen yhteydessä on voinut toisista näyttäytyä riidanhaluiselta. Hänen mielestään tulkinta on kuitenkin väärä. Olemme vain tuoneet omia näkemyksiämme esiin, emmekä ole voineet kaikkea niellä.”

SDP:n valtuustoryhmä ei halua perustaa kaupungin toimintaa vastakkainasetteluun, vaan yhtenäisyyteen. Siksi suurimpana ryhmänä neuvottelimme talouspaketin, jonka taakse tuli valtuuston suuri enemmistö. On harmi, että kokoomus jäi siitä ulos, mutta ymmärrämme, että kokoomuksen talouspolitiikka on kovin kaukana meidän muiden arvoista. Toivomme, että jatkossa he voisivat lähentyä muita ja antaa periksi kovissa vaatimuksissaan. Näin pääsisimme Mikkelissä kaupunginjohtajankin toivomaan yksituumaisuuteen.

Muutos Mikkelissä lähtee jokaisesta itsestä. Minusta, sinusta, meistä kaikista. SDP on aina avoin neuvotteluille. Tehdään ja toimitaan jatkossa paremmin. Päätöksiä aikaansaadaksemme joskus on kuitenkin todettava, että jos neuvottelemalla ei asia etene, niin tällöin on äänestettävä. Sekin on hyväksyttävä. Se kuuluu elämään ja politiikkaan. On kovin mahtipontista kokoomukselta, joka on vasta valtuuston kolmanneksi suurin ryhmä 11 valtuutetullaan, vaatia kaikkein muiden tulevan heidän linjoilleen ja edellyttää tällä tavalla yksimielisyyttä mustamaalaten SDP:tä ja meidän valtuutettuja. Minua muun muassa on alettu kutsua ”voimahahmoksi” ja ”Punahilkaksi”. Mieluusti olen ”voimahahmo”, joka puolustaa erityislapsia ja pienituloisia. Ja olenko siis Punahilkka, joka estää Ison pahan suden aikeet? Onko keskustan ryhmyri, yläasteen koulukaverini, Pekka Pöyry metsästäjä, joka auttaa Punahilkkaa ja yhdessä pelastamme mummon eli kuntalaiset suden vatsasta!? Eläinrakkaana ihmisenä en toivo ison pahan suden kuolemaa, vaan kesyyntymistä. Löytyisikö näytelmään uusi onnellinen loppu?

Juhannusviikon kuohunta tuli ja meni ja SDP:n valtuustoryhmä jatkaa arvojensa mukaisen politiikan tekemistä Mikkelissä. Siihen olemme valtakirjan kuntalaisilta saaneet. SDP:n valtuustoryhmä ei halua repiä, vaan rakentaa Mikkeliä. Me emme halua lietsoa pelkoa, vaan luoda mahdollisuuksia. Me emme halua kaupunkiimme eriarvoisuutta, vaan lisätä asukkaiden hyvinvointia ja tasa-arvoa myös vaikeina taloudellisina aikoina. Tähän työhön kuntalaisten hyväksi meidät on äänestetty ja teemme yhteistyötä kaikkien kanssa - myös kokoomuksen, pitäen kuitenkin kiinni omista periaatteistamme ja arvoistamme, jotka eivät ole myytävänä.

Hyvää juhannusta!

Satu Taavitsainen
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta.

Eläkeläisille maksuton joukkoliikenne

Tiistai 18.6.2019 - Satu Taavitsainen

Vuonna 2017 aloitimme Mikkelissä 2-vuotisen maksuttoman joukkoliikenteen kokeilun kaikkien mikkeliläisten alle 17-vuotiaiden peruskoululaisten osalta. Tämä on nyt hyväksi todettu ja kokeilu vakinaistetaan. Mikkeliläiset lapset ja nuoret voivat kaupungin alueella kulkea maksutta linja-autoilla vuoden jokaisena päivänä sekä koulu- että vapaa-ajanmatkat. Upea juttu!

Kokeilun loppupuolella alettiin keskustella, että maksuttomuutta laajennetaan 65 vuotta täyttäneisiin. Valtuuston päättämään talousarvioon vuodelle 2019 asia on myös kirjattu. Nyt tämä on vaarassa ja eläkeläisille aiotaankin sanoa kaupungintalolta: ”Ei ole rahaa, koittakaa pärjäillä.” Kuitenkin samaan aikaan kaupungilla on varaa laittaa puoli miljoonaa euroa tyhjään lentokenttään!

Mikkelissä on noin 20 000 eläkeläistä ja heidän liikkumistavoilla on merkitystä niin ihmisen toimintakykyvyn näkökulmasta kuin liikenteen päästöjäkin katsoen.

Maksuttoman joukkoliikenteen mahdollistaminen eläkeläisille esimerkiksi hiljaisten tuntien aikana, jolloin ei ole koululaisia ja työmatkalaisia busseissa, on todella järkevää. Kaupunki maksaa liikennöitsijälle saman summan, olipa busseissa matkustajia tai ei. Mikkelissä on runsaasti pienituloisia eläkeläisiä, joita erityisesti maksuton joukkoliikenne auttaa arjen pärjäämisessä.

Yksinäisyys on Mikkelissä keskeinen hyvinvointivaje aiheuttaen surumielisyyttä, toivottomuutta, arvottomuuden kokemusta, alakuloisuutta ja elämän ilon katoamista. Se koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä, erityisesti eläkeläisiä.

Maksuton joukkoliikenne tuo ihmiset toistensa luo vähentäen yksinäisyyttä ja saaden ihmiset tulemaan kaupungille, käymään kahvilla ja käyttämään torin ja keskustan palveluja sekä liikkumaan muun muassa uimahallissa. Maksuton joukkoliikenne näin myös pienentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Se pitää laittaa tänä vuonna liikkeelle 2-vuotisena kokeiluna.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos!

Tiistai 28.5.2019 - Satu Taavitsainen

Tuhannet kiitokset saamastani luottamuksesta. 13 360 ääntä ja varapaikka! Olen kiitollinen jokaisesta äänestä. Arvostan suuresti niitä lukuisia yhteydenottoja, joissa kerroitte aikovanne äänestää EU-vaaleissa ja luotitte minuun. Suuri kiitos! Muutos lähtee aina sinusta, minusta, meistä kaikista yhdessä. Olette upeita!

Minulle politiikka on sitä, että puhun niistä ongelmista, joita SINÄ arjessasi kohtaat. Haluan parantaa niitä asioita, joilla on sinulle merkitystä - vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, suojella ihmisiä, eläimiä ja luontoa.

Kiitos ihan jokaiselle tukijalleni, teille vapaaehtoisille, jotka lannistumatta ja väsymättä eduskuntavaalien jälkeen teitte työtä puolestani näissäkin vaaleissa. Levititte sanaa ja olitte rinnallani, osa antoi aikaa, osa rahaa. Kaikki se tuki tuli tarpeeseen! Kaikille teille rakkaat ihmiset sanon KIITOS. Yhdessä hyvä tulee. Jatketaan eteenpäin!

Paljon onnea Eerolle ja Miapetralle upeasta vaalituloksesta sekä kaikille muille valituille! Kiitos SDP:n upealle joukkueelle!

Kommentoi kirjoitusta.

Eurovaalit ovat terveysvaalit

Lauantai 25.5.2019 - Satu Taavitsainen

Melkein kaikilla EU:n päätöksillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Päätökset konkretisoituvat joka päivä esimerkiksi siinä mitä syömme ja mitä lääkkeitä käytämme.

EU:n tarina on tällä hetkellä vähän hukassa. Alkuun EU:n tarina oli olla rauhan asialla, sittemmin kauppapolitiikan ja talouden sekä laajentumisen asialla. Uutta tarinaa ja innostusta on yritetty löytää erilaisissa EU-johtajien avauksissa. Visiota ei tarvitse hakea kaukaa, vaan läheltä: EU:n uusi tarina on olla ihmisten asialla.

EU:n tulee nähdä visionaan eurooppalaiset ihmiset, jotka ovat koulutettuja ja terveitä. Maailma on muuttunut, teknologia on muuttunut, talouselämä ja maailman kauppapolitiikka on muuttunut. Menestyäkseen kovassa kilpailussa Euroopalla pitää olla maailman terveimmät ja parhaiten koulutetut ihmiset. Se on meidän menestystarinamme, josta tulevat sukupolvet voivat olla tyytyväisiä ja huomata asioiden menneen hyvin.

Eriarvoisuutta vähennettävä
Ihmisten eriarvoisuus näkyy sairastavuutena. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin ehkäistävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä pienennettävä ihmisten terveyseroja ennaltaehkäisemällä ylipainoisuuden, vääränlaisen ravitsemuksen, liikunnan puutteen, tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön ja stressin aikaansaamia sairauksia.

Koulutusta, koulutusta, koulutusta
EU-maissa nykyisen nuoren ikäluokan syrjäytymisellä koulutuksesta ja työelämästä on negatiivinen vaikutus terveyteen. Sen vuoksi Euroopan pitää olla tiennäyttäjä ja panostaa voimakkaasti EU-kansalaisten kouluttamiseen ja osaamiseen. Tällöin myös kansanterveys vahvistuu, koska ihmisten sosiaalisen aseman parantuessa myös terveydentila kohenee ja terveyteen liittyvät riskit vähenenevät. Koulutuksen on oltava maksutonta, jolloin se on kaikkien oikeus, eikä harvojen etuoikeus. Euroopan on otettava kaikki mukaan, emme voi hukata yhtään lahjakasta insinööriä, tutkijaa, sairaanhoitajaa, yrittäjää, opettajaa sen vuoksi, ettei heidän perheillään ole varaa maksaa lukukausimaksuja, oppikirjoja, tai opintolainan määrä hirvittää.

Köyhyyttä ja huonoja työoloja vähennettävä
Jos ihminen joutuu taistelemaan joka päivä saadakseen ruokaa pöytään ja katon päänsä päälle, terveys kärsii vääjäämättä. Kansanterveyden parantamiseen vaikutetaan pienentämällä tulo- ja varallisuuseroja, köyhyyttä ja huonoja työoloja. Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana. Köyhyyttä poistetaan sillä, että ihmisille maksetaan kunnollisia palkkoja eläkkeitä. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas.

Ulosottoon joutuneita autettava, laiton perintä loputtava
Eurokriisin vuoksi Suomessa on nykyään massatyöttömyyden lisäksi massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Vuoden 2018 aikana Suomessa ulosotossa oli noin 577 000 velallista. Vertailuna, että vuonna 2008 ulosottovelallisia oli 231 799. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Tämä tilanne on korjattava pikaisesti. Kansainvälisten perintäyhtiöiden harjoittama laiton perintä ja pienituloisten ihmisten ja yrittäjien ulosottoon laittaminen pitää saada loppumaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Järjestöjä kuultava, vertaistukea arvostettava
EU:n päätehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen. Pääpaino on jatkossa oltava, että edistämme demokraattista  kansanvaltaista ja ihmisten Eurooppaa. Tähän kuuluu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja muiden hyvinvointijärjestöjen osallisuus ja kuunteleminen, vertaistuen ja  kokemusasiantuntijuuden merkityksen korostaminen.

Terveydenhuoltoa ja julkisia palveluja kaikille
EU:n vyönkiristyspolitiikalla ei saa estää hyvinvointivaltion perusasioita; varhaiskasvatusta, koulutusta ja julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä laadukasta vanhustenhuoltoa. Näiden palveluiden rahoituksen leikkaaminen EU:n budjettikurin nimissä on ollut täysin väärää politiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuita on alennettava. Terveydenhuolto on ihmisten oikeus, se on ihmisoikeus! Terveydenhuollon päämääränä on ihmisten terveydestä huolehtiminen - ei vakuutusyhtiöiden, lääkefirmojen ja hoivayhtiöiden pääjohtajien tilipussin kasvattaminen ja osakkeenomistajien rikastuttaminen.

Tupakointia ja nuuskaamista vähennettävä
Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva terveysriski Euroopan unionissa. Tupakka on yleisin ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa ja aiheuttaa lähes 700 000 kuolemantapausta vuosittain. Noin 50 % tupakoitsijoista kuolee ennenaikaisesti. EU:n pitää jatkaa tupakoinnin  ja nuuskaamisen torjuntaa monin tavoin, muun muassa tupakoinnin vastaisilla kampanjoilla, verotuksellisin toimenpitein ja torjumalla laitonta kauppaa. Erityistä huomiota on yhä kiinnitettävä nuorten tupakointiin ja nuuskan käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta.

Onko Posti Suomen suurin sosiaalitukien saaja?

Torstai 23.5.2019 - Satu Taavitsainen

Posti tekee voittoa, maksaa johtajalleen miljoona euroa vuodessa, sekä lisäksi maksaa valtiolle osinkoja 28 miljoonaa euroa. Samaan aikaan työntekijöiden palkat ovat niin alhaiset, että he ovat paitsi oikeutettuja julkiseen sosiaaliturvaan myös tarvitsevat sitä välttämättä tullakseen toimeen ja selvitäkseen arjestaan. Suomalaiset veronmaksajat siis tukevat Postin alhaisia palkkoja suurilla summilla vuosittain. 

Postin uusin aikomus on siirtää työntekijöitä heikompien työehtosopimusten piiriin, jolloin palkat laskevat entisestään, eivätkä enää mitenkään riitä elinkustannuksiin, ja veronmaksajien tukea tarvitaan työntekijöille yhä enemmän. Samaan aikaan Postin johto väittää, ettei sillä ole varaa maksaa työntekijöilleen palkkaa, mutta maksaa kuitenkin johtajalleen 82 000 euroa kuukaudessa ja johtoryhmän jäsenille kovia palkkoja. 

Urheat Postin työntekijät eivät halua yhteiskunnan tukevan heitä, vaan he haluavat työnantajan maksavan riittävää palkkaa, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. He vaativat myös aivan oikeutetusti kokopäivätyötä. 

Samanalaisessa tilanteessa liian pienen palkan kanssa painivat muun muassa henkilökohtaiset avustajat, koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, lastentarhanopettajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat, tarjoilijat, keittäjät, siivoojat, myyjät ja monet muut. 

Suomessa pitää lopettaa kikytys, nollakorotukset ja työehtoshoppailu. Työntekijöiden pitää tuntea itsensä tyytyväiseksi, eikä riistetyksi työssään. Kunnolliset palkat edistävät kansanterveyttä ja nostavat ihmisiä köyhyydestä. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas. 

Lue täältä

2 kommenttia .

Sinun äänesi ratkaisee!

Sunnuntai 19.5.2019 klo 9:00 - Satu Taavitsainen

Otan paikan vastaan, jos tulen valittua. Ei ole oikein, että ehdokkaat kikkailevat eduskunnan ja EU-parlamentin välillä. On oltava tosissaan ja oltava ehdolla siinä vaalissa, jonka paikan ottaa vastaan.

Olen täysin sitoutunut työskentelemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ja köyhyydestä vapaan Euroopan saavuttamiseksi. Turvaa antavat, riittävät ja kestävät palkat ja eläkkeet on taattava niin Suomessa kuin muissa EU:n jäsenvaltiossa sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

Suomalainen köyhyys juontuu useimmiten syistä, joihin ihminen ei ole voinut itse juurikaan vaikuttaa. Esimerkiksi lisääntynyt työttömyys, matalapalkka- ja osa-aikatyö ovat heikentäneet toimeentuloa ja saaneet aikaan matalia eläkkeitä. Korkeat asumiskustannukset, sähkön kova hinta, korkeat lääkekustannukset, korkeat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut ja perintäyhtiöt sysäävät köyhyyteen heitäkin, joilla on vakituista työtä tai kohtuullista eläkettä. Vakavinta ihmisen ja yhteiskunnan kannalta on köyhyys, joka on muuttunut tilapäisestä olotilasta pysyväksi.

Tiukka ja kurinalainen julkisesta taloudesta leikkaaminen ja palveluiden yksityistäminen ovat kasvattaneet yhteiskunnallista kahtiajakoa, tuloeroja, sosiaalisia ongelmia ja pienituloisten hätää joka puolella Eurooppaa. Leipäjonoissa jaetaan sitä armeliaisuutta, joka on säästetty muualta pois.

Ihmisten hyvinvoinnin keskeiset tekijät ovat terveys, koulutus, työstä tai eläkkeestä tuleva toimeentulo, hyvä asuminen, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet. Köyhyyden torjuminen on otettava viimein tosissaan. Tarvitsemme toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään köyhyyttä, yhteiskunnan ulkoreunoille ihmisten ulossulkemista ja huono-osaisuuden kasautumista.

Minä uskon sinuun ja suomalaisten enemmistöön, että kannatamme tasa-arvoista Suomea ja tasa-arvoista Eurooppaa, johon kuuluu köyhyyden vähentäminen.

1 kommentti .

Vanhemmat kirjoitukset »