Share |

Hei, olen Satu Taavitsainen, tervetuloa kotisivuilleni!

Olen 45-vuotias, naimisissa ja kolmen nuoren äiti. Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri ja sosionomi (AMK), työskentelen toiminnanjohtajana kansalaisjärjestössä ja vapaa-ajallani teen kevytyrittäjänä edunvalvontavaltuutuksia ja hoitotahtoja.

On ilo palvella!

Ole yhteydessä:
puh. 0440905546
satu.taavitsainen@hotmail.com
Tavoitat minut myös facebookista, instagramista ja Tiktokista. Twitteristä olen poistunut. Aina löytyy aikaa keskustelulle.

koirat_ja_satu.jpgEriarvoisuuden vähentäminen on minulle tärkeää. Ollessani 22-vuotias sosionomiopiskelija tein USA:ssa Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä asunnottomien lasten, nuorten, isien, äitien ja vanhusten parissa. Tuolloin päätin tehdä kaikkeni, jotta Suomessa eriarvoisuus vähenisi. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut myös politiikkaan. Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa kansanedustajana.

Perhekeskeisyyttä ja omaisten huomioimista mielenterveyspalveluihin

Lauantai 5.11.2022 - Satu Taavitsainen

Useat järjestöt tekevät kallisarvoista ja merkityksellistä auttamistyötä keventäen mielensairauksiin sairastuneiden omaisten taakkaa, huomioiden heidän tarpeitaan ja tukien heidän terveyttään ja jaksamistaan. Omainen voi olla esimerkiksi sairastuneen lapsi, puoliso, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu sukulainen, jonka elämään ja arkeen sairastuneen tilanne vaikuttaa. Mielenterveyspalvelujen puute on lisännyt omaisten taakkaa ja kuormitusta.

Puolet mielensairauksiin sairastuneiden omaisista on itse vaarassa masentua läheisensä sairauden aiheuttaman kuormituksen vuoksi tai sairastua stressin seurauksena somaattisiin sairauksiin. Niistä lapsista, joiden vanhemmilla on mielensairaus, yli puolet masentuu ennen 25 vuoden ikää. Omaisen sairastumisriskiä voidaan pienentää antamalla tukea.

Mielensairauksiin sairastuneilla henkilöillä on usein heikentynyt tai vaihteleva kyky hakea palveluita, ja riskinä on, että he jäävät kokonaan palveluiden ulkopuolelle, jos palveluiden saaminen vaatii sairastuneelta itseltään aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Palveluihin pääsy usein edellyttää, että sairastuneen läheinen on aktiivinen, toimintakykyinen ja varmistaa asian.

Omaisten systemaattinen huomioiminen ja perheelle vastuuhenkilön nimeäminen olisi tarkoituksenmukaista. Omainen kannattaa ottaa mukaan myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen, koska suuri osa omaisista on vahvasti mukana sairastuneen arjessa ja vastaa sairastuneen hyvinvoinnista, sekä tukee häntä päivittäisissä askareissa.

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, arvioinnissa ja toteuttamisessa on myös hyödynnettävä koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista kokemusta omasta tai läheisensä mielensairaudesta ja siitä aiheutuvasta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen osaavia toimijoita tulee kuunnella mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi. Tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Kommentoi kirjoitusta.

Ei saa leikata heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä

Perjantai 7.10.2022 - Satu Taavitsainen

Olen todella pettynyt hallituksen esitykseen, jota eduskunnassa käsitellään parhaillaan. Kyseessä on hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).

En voi ymmärtää ja hyväksyä tällaista lakiesitystä, jolla heikennetään heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä ja huononnetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa.

100-prosenttisella palkkatuella on työllistetty kansalaisjärjestöihin kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joilla on osaamiseen liittyviä vajeita, terveydellisiä haasteita ja työmarkkinoilla toimimiseen liittyviä puutteita. Kansalaisjärjestöissä on autettu työttömiä, jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja valmennusta työllistymispolulla etenemiseen.

Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi, koska kansalaisjärjestöt eivät heitä enää kykene työllistämään. 61 prosenttia yrityksistä arvioi, että ei näe mahdollisena palkata heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Yrityksillä ei ole velvollisuutta palkata ketään tai muutoinkaan osallistua yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yritysten tehtävänä on voiton tavoittelu omistajilleen. Ainoastaan julkisella sektorilla on velvollisuutensa ja ihan perustuslainkin mukaisesti: "Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön". Tällä lakiesityksellä heikennetään kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta tukea julkista sektoria tässä tehtävässä.

En voi ymmärtää, miksi hallitus esityksellään haluaa säästää kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. 100 prosentin palkkatukeen kohdistuvilla heikennyksillä haetaan säästöjä, noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on laskenut säästönsä väärin, koska se perustuu virheelliseen olettamaan, että kansalaisjärjestöt työllistäisivät edelleen, vaikka palkkatuen määrä pienenee. 100-prosenttinen palkkatuki ei enää jatkossa kattaisi kaikkia työnantajan maksettavaksi kuuluvia palkan sivukuluja, kuten lomarahaa. Uudistuksessa ei myöskään huomioitu työnantajalle tulevia työterveyshuollon kustannuksia.

Uudistusta perustellaan EU:n valtiontukisääntelyllä. Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että työttömiä ei palkata enää kansalaisjärjestöihin ja iso joukko heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista syrjäytyy kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hallitus ei ole talouslaskelmissaan huomioinut sitä, että yhden pitkäaikaistyöttömän syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa ja yhden nuoren syrjäytyminen 1,2 miljoonaa euroa.

Arvelen, että tämän lakimuutoksen myötä entistä enemmän työttömät jäävät kuntouttavan työtoiminnan palveluun, eli soten asiakkaiksi. Kuntouttava työtoiminta ei ole palkkasuhteista ja näin ollen heille ei kerry eläkettä. Köyhyys lisääntyy.

Hallituksen esityksessä palkkatukea tarkastellaan ainoastaan työllistymisen näkökulmasta. Esityksen mukaan: "Palkkatuen sosiaalisia hyötyjä ei ole kuitenkaan tutkimuksissa selvitetty, mikä olisi tulevaisuudessa tehtävissä tutkimuksissa täydennettävä näkökulma." Oman kokemukseni mukaan palkkatuki on hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeä peruspilari. Palkkatuella kansalaisjärjestöihin, urheiluseuroihin ym. työllistetyt henkilöt ovat kokeneet työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työllistetty on saanut arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin ja ryhtynyt ajattelemaan myönteisesti ja alkanut nähdä enemmän mahdollisuuksia ja rohkaistunut tarttumaan työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Toimeentulon antaman turvallisuuden lisäksi palkkatuettu työ turvaa sosiaalista osallisuutta tarjoamalla mielekkäitä rooleja, ja sosiaalisen piirin, johon kiinnittyä. Kansalaisjärjestöt puolestaan ovat saaneet upeita ihmisiä töihin ja voineet järjestää palkatun henkilöstön myötä toimintaa jäsenistölleen.

Eduskunnan ei tule hyväksyä tätä lakia, vaan hylätä se tai tehdä siihen todella paljon muutoksia kansalaisjärjestöjen antamien lausuntojen mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkkatuki, järjestöt

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa

Tiistai 27.9.2022 - Satu Taavitsainen

Olin tänään SOSRAKE-osaamisverkosto-hankkeen kumppanina videokuvauksessa. Etelä-Savon hyvinvointialueen aluvaltuutettuna kerroin ajatuksiani sosiaalityössä muodostuvan kokemusperäisen tiedon tärkeydestä ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa havaitsemassa yhteiskunnan ulkoreunoilla ja notkoissa elävien ihmisten tarpeita ja palvelujärjestelmämme puutteita. On aivan ydinasia saada näitä nostettua keskusteluun ja sitä kautta täytettyä palveluissa ja lainsäädännössä olevia aukkoja.

Sosiaalityön ammattilaiset ja aluevaltuutetut ovat saman asian äärellä: edistämässä ihmisten oikeuksia, vähentämässä eriarvoisuutta ja vaikuttamassa ihmisten arjen ja hyvinvoinnin parantumiseen. Yhteiskunnallista vaikuttamista molemmat.

st_....jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hoitajille tasa-arvoa ja reilu palkankorotus

Tiistai 13.9.2022 - Satu Taavitsainen

Osana työsopimusneuvotteluja Tehy ry ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry ovat käynnistäneet työtaistelutoimenpiteitä. Mielestäni eduskunnan ei pidä rajoittaa hoitajien työtaisteluoikeutta säätämällä lakia, joka antaisi työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat sekä aluehallintovirastoille oikeuden työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki veisi kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Mielestäni myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on säilytettävä oikeus vauhdittaa työsopimusneuvotteluja työtaistelulla.

Maan hallituksen suunnittelema ”pakkotyölakiesitys” loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja. Hallituksen ei pitäisi mennä tukemaan lakimuutoksella neuvottelujen toista osapuolta – työnantajaa, vaan kehottaa työnantajaa käyttämään Suomen lainsäädännöstä jo löytyvää keinoa, jolla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Olen erittäin huolissani hoitajapulasta, jonka ratkaiseminen on aivan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Keskeisenä ratkaisukeinona on sairaanhoitajien ja lähihoitajien peruspalkan reilu nostaminen. Parempi palkkaus lisää hoitotyön houkuttelevuutta ja hoitajien pysymistä alalla. Peruspalkkaa on nostettava, jotta varmistamme koulutetun henkilökunnan riittävyyden työvuoroissa ja näin saamme palautettua potilasturvallisuuden sekä ihmisten hoivan ja hoidon asianmukaisen toteutumisen.

Hoitajapulan vuoksi turvallisuus vaarantuu toistuvasti ja jopa yksittäiset hoitajien sairaspoissaolot vaarantavat potilasturvallisuuden. Töissä olevat hoitajat väsyvät, koska työn kuormittavuus on sitä kovempaa mitä vähemmän tekijöitä on. Hoitajapulan vuoksi potilaita joudutaan siirtämään osastolta toiselle, kuntoutus ei toteudu, aikoja perutaan, vanhukset odottavat jatkopaikkaa pidempään ja vanhustenhuollon osastoja ja yksiköitä on suljettuna. Hoitajapulan vuoksi Suomessa ei täysimääräisesti kyetä turvaamaan kansalaisten oikeutta saada tarvitsemansa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut.

Hoitajapula on niin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, että sen ratkaisemiseksi olisi pitänyt jo aikaa sitten maan hallituksen, työnantajien ja ammattiliittojen istua alas. Jos ongelma ratkeaa rahalla, niin se kannattaa sillä keinolla ratkoa. Rahaa valtiolla on riittänyt muihinkin kohteisiin ja riittää hoitajillekin, jos on tahtoa. Pian voi olla myöhäistä, sillä työssä viihtymiseen vaikuttaa myös ilmapiiri, joka selvästi on työnantajan ja työntekijöiden välillä kiristynyt. Työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella palkankorotuksiin, ei pakkotyölakimuutoksella ja alistamalla hoitajia.

1 kommentti . Avainsanat: pakkolaki, hoitajapula, MeidänKaikkienAsia, Tehy, superliitto

Hyvää Yrittäjän päivää!

Maanantai 5.9.2022 - Satu Taavitsainen

Jokaisen yrittäjän taustalla on tarina, joka sisältää ideoita, kasvua, vaikeuksia, menestystä, ahkeruutta - nousuja ja laskuja. Hyvää Yrittäjän päivää ihan jokaiselle yrittäjälle ja jo eläköityneille yrittäjille!

Perustin ensimmäisen yritykseni vuonna 2008 keskellä maailmanlaajuista pankki- ja rahoituskriisiä. Se opetti! Tmi Aitosatu hengitti 10 vuotta, kunnes ajanpuutteen vuoksi lopetin sen.

Olen työskennellyt ja opiskellut lainsäädännön parissa ja halu tuottaa turvallista arkea ihmisille sai aikaan sen, että nykyään vapaa-ajallani teen kevytyrittäjänä edunvalvontavaltuutuksia ja hoitotahtoja. Minulla on aito halu auttaa ihmisen tahdon toteutumisessa myös sairastuessa tai vammautuessa.

Edunvalvontavaltuutus on kaikista järkevin ja edullisin tapa välttää viranomaisen holhoukseen joutuminen ja saada talousasiat ym. hoitumaan kaikissa tilanteissa. Tärkeintä on muistaa, että paperin voi tehdä vain silloin, kun on vielä kykenevä hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltuutus on varautumista pahan päivän varalle. Siinä Sinä annat itse valitsemillesi henkilöille oikeuksia hoitaa asioitasi, silloin jos et itse niihin pysty. Asiakirja tehdään siis tulevaisuutta varten. Paperin tekemällä voi säästää suuria summia! Esimerkiksi jos vammaudut onnettomuudessa, olet kuukausia puhekyvytön, etkä pysty ilmaisemaan tahtoasi, ei aviopuolisosi ilman edunvalvontavaltuutusta voi huolehtia raha-asioistasi, käyttää tiliä, vaikka yhteiseen tiliin olisi tilinkäyttöoikeus. Pankki ei salli sitä, että joku käyttää toisen rahoja ilman, että tilin omistaja ymmärtää sitä ja niinpä pankki lakkauttaa tilinkäyttöoikeuden. Yhteiseen asuntolainaan ei toinen yksin voi tehdä muutoksia esim. sopia maksavansa vain korkoa toisen ollessa sairaalassa, toisen puhelinliittymää ei voi lakkauttaa, toisen nimissä olevaa autoa tai muuta omaisuutta ei voi myydä ilman valtuutuspaperia tai viranomaisen lupaa. Laskut juoksevat entiseen malliin, mutta pelkästään avioliitto tai sukulaisuus ei anna mahdollisuutta hoitaa toisen puolesta asioita. Siihen tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Kannattaa hoitaa paperit ajoissa kuntoon niin kaikki pääsevät vähemmällä työllä ja selvittämisellä, ja rahaa säästyy, kun tilanne on jo ennakoitu.

Tahtoasi kunnioittaen, Satu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjänpäivä

Verkot, putkistot, kattilat ja hinnat omissa käsissä

Perjantai 12.8.2022 - Satu Taavitsainen

Viimeinkin energiatyöryhmässä käsitellyt erilaiset vaihtoehdot ovat tulleet kansalaiskeskusteluun. Mielestäni Mikkelin kaupungin tulee säilyttää Etelä-Savon Energia Oy (ESE) itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa. En kannata ESE:n osakkeiden osittaista tai kokonaan myymistä millekään taholle. Mikään yritys ei tule tänne hyväntekeväisyyttä tekemään ja sijoittamaan huvin vuoksi yli sataa miljoonaa euroa.

Mielestäni on tärkeää tuoda kuntalaisille tietoon se, että ESE:n vähemmistöosuuden myynti aiheuttaisi sen, että uusi omistaja haluaisi ESE:ltä huomattavasti nykyistä suuremmat osingot. Kysyttäessä, miten tämä yhtäkkinen osingonmaksukyvyn viisinkertaistuminen tapahtuisi, on vastaus ollut ESE:n tasejärjestelyt, eli että uusi vähemmistöomistaja vaatisi myytäväksi ESE:n omaisuutta, kuten esimerkiksi kaukolämpöverkot ja tytäryhtiöitä ja lisäksi ESE pumpattaisiin täyteen velkarahaa. Näitä ”tasejärjestelyin” saatuja rahoja sitten maksettaisiin osinkoina. Jos kaupunki tällaista ”bluffirahaa” itselleen haluaa, niin se pystyy omistajana yksinäänkin näitä vaatimaan, mutta eihän tuollaisessa mitään järkeä ole. Loppulaskun maksaisivat asiakkaat. Uuden omistajan myötä kaupunki ei enää saisi näitä rahoja kokonaan itselleen, vaan uusi omistaja ottaisi omistusosuutensa verran, esimerkiksi 40 prosenttia itselleen.

Talousviisautta on se, ettei julkista monopolia myydä pikavoittojen toivossa. ESE:n sähkö- ja kaukolämpöverkot on pidettävä kaupungin omissa käsissä. Se on kaupungin asukkaiden ja yritysten etu. Aikoinaan valtionyhtiö Fortum myi sähköverkkonsa sijoittajille. Tämän kaupan suomalaiset ovat karvaasti kokeneet sähkönsiirtolaskussaan. Tällaisessa epävakaassa maailmantilanteessa on energiayhtiön kokonaan omistamisesta Mikkelin kaupungille ja sen asukkaille ja yrityksille hyötyä myös turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Mikkelin on oltava mahdollisimman energiaomavarainen ja pidettävä verkot, putkistot ja kattilat kaupungin omistuksessa.

ESE:n tulevaisuuden näkymät kaupungin omistuksessa ovat valoisat. Sen toiminnan rungon muodostaa mikkeliläisille kohtuuhintaisen kaukolämmön tuotanto ja sähkönsiirto, joilla edistetään asukkaidemme ja yritystemme ostovoimaa. ESE on myös tulouttanut osinkoja Mikkelin kaupungille 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä ovat tasapainottaneet osaltaan kaupungin taloutta ja niillä on ylläpidetty peruspalveluja.

Mikkelin kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman, jossa tavoitellaan turpeen käytön lopettamista ESE:n voimalassa. ESE:llä on siihen teknisesti valmius, mutta koska Ukrainan sodan myötä on pulaa metsähakkeesta, niin ainakin itse olen valmis joustamaan tavoitteissa ja hyväksymään turpeen polttamisen, jotta ihmisille ja yrityksille saadaan tuotettua kohtuuhintaista kaukolämpöä. ESE:llä on myös suunnitteilla uusia lämmönlähteitä. ESE on tehnyt yhteistyösopimuksen Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa vetykaasuvoimalan suunnittelusta Mikkeliin. Ren-Gas päättää lähiaikoina, investoiko se Mikkeliin vai ei. Kaupungin tulee edistää investointia, eikä olla vetämässä ESE:ltä mattoa jalkojen alta.

Kommentoi kirjoitusta.

Talven yli valtion tuella

Sunnuntai 7.8.2022 - Satu Taavitsainen

Kansalaisten selviämistä ensi talvesta pitää tukea. Vaikka lapsiperheessä olisi kaksi työssäkäyvää aikuista niin silti perheissä koetaan voimattomuutta kasvavien kustannusten; sähkön, ruoan ja polttoaineen osalta. Pelkästään aivan pienituloisille ei pitäisi ainoastaan kohdistaa tukea, vaan pitää auttaa myös keskiluokkaa, eli työssäkäyviä ja pienyrittäjiä kuin myös työeläkkeellä olevia. Jos keskiluokka Suomessa romahtaa niin ei ole yrityksillä ostovoimaisia asiakkaita, sairauslomat ja uupumukset lisääntyvät, eikä kasva verotulot kunnille ja valtiolle.

Keskiluokkaa ei auta 1.8.2022 tehty toimeentulotuen, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen, takuueläkkeen, vammaisetuuksien ja opintorahan tason nostaminen, mitkä toki ovat erittäin kannatettavia ratkaisuja pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien, vammaisten henkilöiden ja pienituloisten eläkeläisten auttamiseksi.

Tarvitaan uusia keinoja, joilla ihmiset selviävät taloudellisesti talven yli. Yksi keino voisi olla päivittäinen kahden tunnin aika, jolloin sähkö olisi halpaa. Tällöin voisi laittaa kodinkoneet pyörimään. Tarvitaan myös ohjeistusta ja ehkä määräyksiäkin energian säästämiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle

Lauantai 30.7.2022 - Satu Taavitsainen

Seksuaalirikokset puhututtavat ja hyvä niin. Asioista puhuttaessa niitä saadaan myös korjattua. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä uhrille. Ne ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä ja varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat teot ovat erityisen paheksuttavia ja vastenmielisiä. Erityisenä yhteiskunnan huolena ovat aikuiset tekijät, joiden seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat teini-ikäiset ja murrosikää lähestyvät lapset.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa sekä yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus oli oikeusministeriössä tämän hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ja rikosnimikkeitä ankaroitettiin.

Kehittämistarvetta on edelleen muun ohella siinä, että alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia pääsee yhä vanhentumaan. Pitkä viive seksuaalirikoksesta kertomisessa on tyypillistä, koska uhrit häpeävät tapahtunutta ja ryhtyvät puhumaan asiasta vasta aikuisena tai vasta kun olo muuttuu todella huonoksi. Rikosoikeudellisesti vanhentuneita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia on Suomessa paljon. Vanhentuminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta ja uhrin avuntarvetta. Suomessakin tulee lailla säätää vakavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset rikosoikeudellisesti vanhentumattomaksi. Näin on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Uhrin toipumisen näkökulmasta on olennaista, että tekijä saa teostaan asiaankuuluvan rangaistuksen ja kantaa siitä vastuun. Nykyistä pidempi vanhentumisaika on myös yleiseltä kannalta tärkeää, jos on esimerkiksi tekijä, jolla on ollut useita uhreja, mutta kukaan ei ole pystynyt tapahtumien aikaan viemään asiaa eteenpäin. Vanhentumissäännökset on seuraavan eduskunnan uudistettava.

Iso osa seksuaalirikosten uhreista ei ilmoita asiasta poliisille ja jää avun ulkopuolelle. Uhrin kokemat häpeän tunteet voivat aiheuttaa sen, että uhri vaikenee teosta kokonaan. Oikeudellisen tuen lisääminen seksuaalirikosten uhreille olisi hyödyllistä, koska poliisille ilmoittamattomuuden taustalla on havaittu rikosprosessiin liittyviä pelkoja. Arkuutta voitaisiin vähentää antamalla tietoa rikosprosessista ja toimintamahdollisuuksista. On myös havaittu, että maissa, joissa ilmoitettujen raiskausten määrä on alhainen, myös aiheeseen liittyvää keskustelua, tutkimusta ja uhreille tarjottavaa tukea on vähemmän. Näin ollen ilmoittamattomuudella on vaikutusta myös koko yhteiskunnan tasolla.

Pullonkaulana seksuaalirikosten vähentämisessä on ennaltaehkäisevien toimien puute sekä rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvien resurssien vähäisyys. Etelä-Savossa ei vielä ole Seri-tukikeskusta, joka on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö, jossa on uhrien tutkimiseen ja kohtaamiseen koulutettua henkilökuntaa. Seri-tukikeskuksen perustaminen yhtenäistäisi hoitoon hakeutuvien hoitoa ja sillä madallettaisiin kynnystä hakea apua. Lähimmät keskukset ovat Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Seri-keskukset edesauttavat uhrin toipumista ja ehkäisevät uudelleen traumatisoitumista. Niissä vähennetään piilorikollisuutta kertomalla uhrin oikeuksista ja tuetaan rikosilmoituksen tekemiseen. Se, kuinka seksuaalirikoksen uhria tutkitaan ja tuetaan, ei saisi vaihdella riippuen asuinpaikasta, vaan palvelua ja vertaistukea tulee saada tasa-arvoisesti jokaisella hyvinvointialueella.

Kommentoi kirjoitusta.

ESE säilytettävä itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa

Keskiviikko 27.7.2022 - Satu Taavitsainen

Nyt tarvitaan mikkeliläisten joukkovoimaa! Osallistu kanssani alulle laittamaani kansalaisadressiin, jossa haluamme, että Mikkelin kaupunki säilyttää Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa.
ESE_.jpg
Kerätään yhdessä nimiä adressiin, jotta kaupunginvaltuustolle käy selväksi se, kuinka monet asukkaat ja yrittäjät ovat sitä mieltä, että emme halua Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistaman energiayhtiön ESE:n osakkeiden osittaista tai kokonaan myymistä millekään taholle - emme sijoittajille tai kilpaileville energiayhtiöille, kuten Suur-Savon sähkölle.

Talousviisautta on se, ettei julkista monopolia myydä pikavoittojen toivossa. ESE:n sähkö- ja kaukolämpöverkot on pidettävä kaupungin omissa käsissä. Se on kaupungin asukkaiden ja yrittäjien etu. Aikoinaan valtionyhtiö Fortum myi sähköverkkonsa sijoittajille. Tämän kaupan suomalaiset ovat karvaasti kokeneet sähkölaskussaan. Tällaisessa epävakaassa maailmantilanteessa on energiayhtiön kokonaan omistamisesta Mikkelin kaupungille ja sen asukkaille ja yrityksille hyötyä myös turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Mikkelin on oltava mahdollisimman energiaomavarainen ja pidettävä verkot, putkistot ja kattilat kaupungin omistuksessa.

ESE:n kaukolämmön ja sähkön siirtohinnat ovat kilpailukykyiset ja asukkaille ja yrityksille kohtuuhintaiset. Mikkeliläiset hyötyvät ESE:n hinnoista miljoonia euroja vuodessa. Tämä tuo ostovoimaa alueellemme. ESE on tulouttanut osinkoja Mikkelin kaupungille useita miljoonia euroja jokavuotisen tuloutuksen muodossa. Nämä ovat tasapainottaneet osaltaan kaupungin taloutta. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto ja kaukolämpö edistävät mikkeliläisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa.

ESE:n tulevaisuuden näkymät kaupungin omistuksessa ovat valoisat. Sen toiminnan rungon muodostaa mikkeliläisille kohtuuhintaisen kaukolämmön tuotanto ja sähkönsiirto. ESE on osallisena Mikkeliin tulevissa investoinneissa ja tästä ESE teki jo avauksen allekirjoittaessaan Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan tuotantolaitoksen suunnittelusta Mikkelin Pursialan voimalaitosalueelle.

Kommentoi kirjoitusta.

Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen turvaaminen on Etelä-Savon yhteinen etu

Torstai 21.7.2022 - Satu Taavitsainen

Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen ja laadukkaan toiminnan turvaaminen pysyvästi on Etelä-Savon maakunnan etu. Savonlinnan sairaalan toiminnan jatkuvuus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaista saatavuutta maakunnassamme. Olen jo aiemmin ja olen edelleen sitoutunut työskentelemään pysyvän rahoituksen saamiseksi kahden sairaalan toimintaan. Sairaaloiden seiniin sidottu keskittämisasetus ei ole mielestäni järkevä ja määräyksiä tulee purkaa. Henkilöstön tulee pystyä tarpeen mukaan liikkumaan Savonlinnan ja Mikkelin välillä ja hoitaa ihmisiä molemmissa sairaaloissa.  

Lähellä olevat palvelut ja nopea hoitoon pääsy ovat olennainen osa savonlinnalaisten ja koko Etelä-Savon alueen ihmisten arkea. Osa asukkaista kokee, etteivät he saa tarvitsemiaan sote-palveluita tai joutuvat odottamaan niitä kohtuuttoman kauan. Kansanedustaja kaudellani v. 2015-2019 tein lakialoitteen terveydenhuoltolakiin lääkäriin pääsemisen nopeuttamiseksi nykyisestä kolmesta kuukaudesta viikkoon. Aloitteeni toteutuu ensi keväänä, jos kiireettömän hoidon viikon hoitotakuu tulee voimaan. Lakimuutosta käsitellään parhaillaan eduskunnassa.  

Sairaaloiden seiniin panostaminen ei riitä ja tuo asukkaille apua. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yhteydenottoihin nopea reagointi, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloittaminen välittömästi, tuo parhaan mahdollisen tuloksen ja nopean avun sitä tarvitseville. Jokainen meistä tietää että, kun vaivat pitkittyvät, niin ne myös mutkistuvat. Hoitopolkujen on oltava suoria ja sujuvia, näin taataan kuntoutuminen työ- ja toimintakykyiseksi mahdollisimman nopeasti. Asialla on huomattavan suuri vaikutus kuntien elinvoimaan ja verotuloihin, sekä laaja-alainen yhteiskunnallinen merkitys.

Sujuva toiminta edellyttää riittävän ja ammattinsa osaavan henkilöstön varmistamista. Henkilöstön hyvinvointiin keskittyminen on merkittävä tekijä ja sillä edesautetaan ammattilaisten työssä pysymistä. Palkkaus ja työolosuhteet tulee olla kunnossa jokaisessa Etelä-Savon hyvinvointialueen työpisteessä.  

Valtion tulee huolehtia Etelä-Savon hyvinvointialueen riittävästä rahoituksesta ja sen varmistamiseksi tarvitaan osaavaa ja uskottavaa edunvalvontaa eduskunnassa. Sujuvien hoitopolkujen, tarvittavan hoidon ja tuen, sekä ennalta ehkäisevien palvelujen turvaaminen edellyttää riittävää perusrahoitusta Etelä-Savolle. Määräaikaiset erillis- ja hankerahat ovat avuksi, mutta niillä ei pitkäjänteisesti turvata lakisääteisten palvelujen kattavuutta.

Vanhat poliittiset raja-aidat Mikkelin ja Savonlinnan välillä sote-kysymyksissä ovat mennyttä aikaa. Ei ole enää olemassa muuta näkökulmaa valtioon nähden kuin se, että kaikki asiat, joilla turvataan Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys ja muut Savonlinnan seudun sote-palvelut, satavat koko Etelä-Savon hyvinvointialueen koriin. Etelä-Savon etu on turvata palvelut koko maakunnan alueella.  

Satu Taavitsainen (sd.)
Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja,
aluevaltuutettu, maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Mikkeli 

Kommentoi kirjoitusta.

Etelä-Savoa on rakennettava myös nuorten ehdoilla

Tiistai 31.5.2022 - Satu Taavitsainen

Tuoreen tutkimuksen (Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke, E2 Tutkimus) mukaan useat nuoret aikuiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan sekä moni nuori aikuinen kokee oman elämänsä merkityksettömäksi. Etelä-Savossa mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on vakavia ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Terveydenhuoltoon tarvitaan paljon nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen terapiapalveluja. Näin voimme parantaa nuorten jaksamista, vahvistaa heidän voimavarojaan ja lisätä heidän tulevaisuudenuskoaan. Moni nuori pelkää eritoten yksinäisyyttä, joka on koronan yksi vakavin seuraus. Suuri osa nuorista kokee turvallisuuden tunteensa järkkyneen Ukrainan sodan takia.

Nuoret aikuiset saavat voimaa arkisista asioista, kuten työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista. Nuoret aikuiset arvostavat työntekoa, mutta kantavat huolta työelämän vaativuudesta, kuormittavuudesta ja epävarmuudesta ja puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan. Tämä on otettava vakavasti. Työpaikoilla on huomioitava kohtuullisuus, jotta tekijöitä riittää myös jatkossa. Etelä-Savossa tulee kysyä, kuka tekee tulevaisuuden työt, jos nuoret eivät jaksa työelämässä.

Etelä-Savossa on otettava vakavasti se, että valtavirrasta erilaiset nuoret kokevat syrjintää. Syrjinnän poistaminen vaatii aktiivisia muutoksia arjen käytäntöjen tasolla niin kouluissa kuin työpaikoilla. Ajattelutapojen tulee muuttua tasa-arvoa kunnioittaviksi. Tarvitaan tekoja suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. On hyödynnettävä väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä. Etelä-Savossa tarvitaan huomattavasti työtä, jotta ihmisten erilaisuus huomioidaan ja siihen kytkeytyvät syrjintämekanismit havaitaan ja saadaan purettua. Tämä kehittäminen edellyttää aikuisilta halua, osaamista ja aikaa perehtyä asioihin.

Nuorten aikuisten edellytykset hyvään elämään vaihtelevat paikkakunnittain. Niiden tunnistaminen on edellytys sille, että Etelä-Savo olisi vetovoimainen nuorille. Nuorten pitää saada osallistua Etelä-Savon kehittämiseen, koska heidän ratkaisuillaan on merkitystä eteläsavolaisten kuntien elinvoimaisuudelle nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä nuoret kokevat, että vaikutusvalta Suomessa on liikaa vanhemmilla sukupolvilla ja valta- ja talouseliitillä. Jos nuoret sivuutetaan, he eivät välttämättä halua rakentaa elämäänsä ja työuraansa Etelä-Savossa. Tämä on erityisen painava riski työikäisen väestön vähentyessä. Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on aivan oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Satu Taavitsainen
mikkeliläinen kolmen nuoren äiti,
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja,
Etelä-Savon aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoret

NATO-ratkaisun aika on tullut

Keskiviikko 11.5.2022 - Satu Taavitsainen

Tulevana lauantaina kokoontuu SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous, jossa käsittelemme puolueen kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Suhtaudun myönteisesti Nato-jäsenyyteen, koska Nato-maiden voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Jäsenyys Natossa vahvistaisi myös Suomen huoltovarmuutta. Vuodesta 2004 asti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin on ollut kirjattuna mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muututtua on jäsenhakemuksen aika.

Nato on toiminut 73 vuotta yhteisen puolustuksen järjestönä. Sen tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Naton perustamissopimuksen ydin on sen viides artikla, jolla jäsenmaat sitoutuvat keskinäiseen avunantoon. Jos Suomi Naton jäsenenä joutuisi sotilaallisen iskun tai sen uhkan kohteeksi, voisi Nato-joukkoja saapua pyynnöstämme auttamaan meitä Suomen puolustamisessa. Nato-joukkoja voitaisiin kutsua kiristyneessä tilanteessa paikalle myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa nostamaan kynnystä sotatoimien aloittamiselle Suomea vastaan tai niillä uhkaamiselle.

Vastavuoroisuuden perusteella Suomi tulisi osalliseksi Nato-maiden vakauden ja turvallisuuden ylläpitämistä jäsenyysvelvoitteiden mukaisesti. Ollessani kansanedustajana viime vaalikaudella ja puolustusvaliokunnan jäsen käsittelimme kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskevaa lakia, jonka yhteydessä lakiin puolustusvoimista lisättiin säännös siitä, ketkä avunantotehtäviin osallistuisivat. Varusmiehiä ei lähetetä tehtäviin ja reserviläisten osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Suomen rajat ovat tällä hetkellä rauhallisia, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustustamme kehitetään jatkuvasti. Nato-jäsenyys on kuitenkin varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan vahvistaen pidäkevaikutusta. Meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen yhteenottoon. Nato-jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi.

Satu Taavitsainen
SDP:n puoluevaltuuston jäsen
Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen piirin 1. varapuheenjohtaja
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nato

Sadun pääsiäissaarna

Torstai 14.4.2022 - Satu Taavitsainen

Olympiakomiteassa kuohuu ja hyvä niin. Jokaisella alalla niin urheilussa, kulttuurissa kuin politiikassa tapahtuu seksuaalista häirintää. Annan kaiken tukeni niille rohkeille ihmisille, jotka uskaltavat tuoda tapahtumia esille. Olen kuullut juhlapuheita, joissa vakuutetaan, kuinka häirintään puututaan ja tasa-arvon edistäminen on tärkeää. Puheet ja teot tulisi aina kohdata toisensa. Näinhän ei aina ole ja tapahtumia yritetään lakaista maton alle.

Olen ollut politiikassa mukana 22 vuotta, puolet elämästäni. Tämän ajanjakson aikana olen kohdannut monenlaisia asioita. Olen keskustellut useiden ihmisten kanssa siitä, miten vaikea Suomessa on saada oikeutta seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevissa rikoksissa. Vaikka lakeja on parannettu ja hyvää kehitystä tapahtunut asenteissa, niin silti on vielä paljon tehtävää esimerkiksi siinä, että tutkinnat kestävät vuosia ja uhri voi kokea, ettei häntä uskota ja pelätä esimerkiksi työpaikan menettämisellä.

Johtajilla oletetaan olevan kykyä seistä selkä suorana ja toimia vastuullisesti myös vaikeina hetkinä. On johtajan velvollisuus toimia ja viedä ikäviäkin asioita eteenpäin. Johtajan työpöydälle voi tulla tapaus, jossa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu. Johtaja voi olla ensimmäinen, jolle uhri asian kertoo ja varmasti viimeinen, jos uhria ei uskota ja jos asenne on vähättelevä ja salailuun pyrkivä. Varmin tapa turvata vanhojen tapojen jatkuminen on se, että asioihin ei puututa.

Olen itse johtaja, joka ottaa asiat vakavasti. Kaikissa tehtävissäni pyrin näyttämään tietä toimintatapojen uudistamiseen ja rohkeuden valamiseen henkilöihin, joiden seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu. Suomessa joudumme pureskelemaan vielä pitkään näiden asioiden parissa ennen kuin toimintatavat ovat niin mallikkaat, että loukkauksia ei enää tapahdu ja jos tapahtuu niin uhrit kokevat, että saavat oikeutta.

Puolueet, järjestöt, urheiluseurat, työpaikat ym. eivät voi olla villasella painavia, syyllisiä suojelevia, salailevia, vanhojen tapojen roolimalleja, vaan toimintatavat tulee vastata tämän päivän vaatimuksia.

Pääsiäinen alkaa kärsimyksellä ja päättyy hyvän voittoon. Tähän uskokaamme ja valakaamme toivoa ihmisiin! Kyllä asiat muuttuvat paremmiksi. Hyvää Pääsiäistä!

Kommentoi kirjoitusta.

Hoitajien palkkoja nostettava

Maanantai 4.4.2022 - Satu Taavitsainen

Annan täyden tukeni hoitajien lakolle. Hoitoalan palkat ovat liian pienet. Palkat vaikuttavat suoraan eläkkeisiin ja eläköityvien hoitajien toimeentuloon. Naisvaltainen hoitoala on aivan liian pitkään kyntänyt palkka- ja eläkekuopassa.

Naisten palkat ja eläkkeet ovat poliittinen asia. Niiden muodostumiseen vaikuttavat muun muassa maan hallitus, eduskunta, puolueiden linjaukset, vallitseva talouspoliittinen ajattelu, työmarkkinapolitiikka ja suomalaisen yhteiskunnan sukupuolittunut rakenne. Tasa-arvon edistäminen ei ole pelkästään hoitajien itsensä asia, vaan se on meidän kaikkien yhteinen asia.

Valtion ja kuntien on mahdollista edistää tasa-arvon tavoitteita. Käytännössä valitettavasti valtio ja kunnat usein pyrkivät liittoutumaan työnantajaosapuolen kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki, vaan liittoutuminen riippuu päättäjien linjauksista. Kaikkia linjauksia ei aina tuoda päättäjien pöytään. Olin aivan pöyristynyt, kun Mikkelin kaupunginjohtaja korotti johtajien palkkoja. Tästä en kaupunginvaltuutettuna ja hallituksen varapuheenjohtajana tiennyt lainkaan. Totesin korotuksista luettuani, että Mikkelin kaupungin tulee viestittää valtakunnansovittelijan pöytään Kuntatyönantajia edustavalle Markku Jaloselle, että Mikkelissä aloitettiin jo 5-9 prosentin palkankorotukset ja näytämme vihreää valoa samansuuruisille työntekijöiden palkankorotuksille. On epäoikeudenmukaista, jos vain johtajien palkkoja nostetaan mutta työntekijöiden palkankorotuksilta kieltäydytään.

Puheet siitä, että säädettäisiin laki, jolla hoitajia pakotettaisiin töihin ”potilasturvallisuuden nimissä”, tekee minut todella murheelliseksi. Potilasturvallisuus varmistetaan sillä, että hoitajille maksetaan kunnollista palkkaa työstään, heillä on hyvät työolot ja heitä on riittävästi. Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Lakon vesittäminen pakkotyöhön hoitajia laittamalla saa aikaan vain lisää hoitajien irtisanoutumisia ja alalta poistumisen kiihtymään. Suomi käyttää muita Pohjoismaita vähemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämä niukkuus selittyy pitkälti hoitajien huonommalla palkalla verrattuna muihin maihin. Palkkojen nosto on aivan välttämätöntä, jos haluamme ammattitaitoisia hoitajia jatkossa.

Toivon työnantajapuolen haluavan tukea kansalaisten oikeutta saada hyvää hoitoa. Se toteutuu, kun työnantaja suostuu nostamaan palkkoja ja sopimaan asiat. Maan hallituksen tulee viestittää neuvottelupöytään, että sovinnon löytymisen taloudellinen puoli turvataan ja hallitus tukee palkkaratkaisua, joka edistää tasa-arvoa ja naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Voimia hoitajat!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lakko

Huoltovarmuutta vahvistettava Mikkelissä

Perjantai 4.3.2022 - Satu Taavitsainen

SDP:n Mikkelin valtuustoryhmä tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Mielestämme on erittäin tärkeää, että tuemme sodan ja hädän keskellä eläviä ukrainalaisia. He tarvitsevat apua. Suomen suurten kaupunkien kesken on valmisteltu yhteistä rahallista avustusta. Tavoitteena on yhdessä tukea Ukrainaa vähintään miljoonalla eurolla. Mikkeli on omalta osaltaan avustuksessa mukana.

Viimeisen viikon aikana huoltovarmuus on noussut uuteen arvoon. Huoltovarmuus on varautumista kurjuuteen. Mikkelin ei pidä myydä edes osittain 100 prosenttisesti omistamaamme Etelä-Savon Energia Oy:tä (ESE). Jos edes käsillä oleva Euroopan tilanne ei saa keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden silmiä aukeamaan oman energiayhtiön tärkeydestä, niin mikä sitten! Mikkelin on oltava mahdollisimman energiaomavarainen ja pidettävä verkot, putkistot ja kattilat omissa käsissämme.

ESE:n tulevaisuuden näkymät kaupungin omistuksessa ovat valoisat. Sen toiminnan rungon muodostaa mikkeliläisille kohtuuhintaisen kaukolämmön tuotanto ja sähkönsiirto. ESE:n myynnistä jankuttaminen kaupungintalolla on loputtava. Sen sijaan on päivitettävä kaupungin valmiussuunnitelma  kevään 2022 aikana ja saatava lisää Mikkeliin investointeja, jotka tukevat vihreää energiasiirtymää. Tästä ESE teki jo avauksen allekirjoittaessaan Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan tuotantolaitoksen suunnittelusta Mikkelin Pursialan voimalaitosalueelle.

Meillä Mikkelissä riittää onneksi puuta ja vettä. Osaamme myös toimia kylmässä ja lumessa. Huolissani olen ruoan riittävyydestä. Paikallisten ruoantuottajien ahdinkoon on saatava helpotusta välittömästi ennen kuin maidon, lihan, viljan, kasvisten ja marjojen tuottajat lopettavat kannattavuuden heikentymisen vuoksi. On suuri vaara, että huoltovarmuutemme heikkenee ruoansaannin osalta. Kaupan ahneus pitää laittaa kuriin ja kauppojen tulee maksaa tuottajille asianmukaiset hinnat, joissa huomioidaan polttoaineen, sähkönsiirron ja lannoitteiden hintojen nousu.

Mikkelin kaupungin ja yritysten tulee osata ostaa suoraan mahdollisimman paljon paikallisilta ruoantuottajilta jättäen kaupan kyltymätön välikäsi pois. Näin on monet mikkeliläiset jo tehneet ostamalla suoraan lähiruokatuottajilta REKO-Mikkelin kautta. En halua tilannetta, että maatiloja lopettaisi ja jäisimme liikaa ulkomaisen ruoan varaan. On hyvä muistaa, että Suomi on saari. Yli 80 prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse. Siihenkin tulee varautua, että meillä ei olisi Itämerta käytössämme.

Niin Mikkelin kaupungin kuin kuntalaisten ja yritysten tulee kaikessa toiminnassaan huolehtia siitä, että meistä jokainen pärjää siedettävästi, jos Suomea tai sen osaa kohtaa jokin suurempi onnettomuus, pitkäkestoinen häiriötilanne tai poikkeusolot. Yksittäisen mikkeliläisen osalta huoltovarmuus tarkoittaa, että jokaisen tulisi ennakolta varautua niin, että elämisen kannalta välttämättömiä tarpeita riittää 72 tunniksi. Tämä tarkoittaa ruokaa, juomaa, lääkkeitä, puhelimen varavirtaa ja muuta, mitä tarvitsemme päivittäin.

Satu Taavitsainen
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, huoltovarmuus

Kiitos luottamuksesta!

Torstai 3.3.2022 - Satu Taavitsainen

Kaksi vaalitulosta tuli tällä viikolla peräkkäisinä päivinä. Osuuskunta Tradekan vaalitulos julkistui ja tulin valituksi edustajistoon (246 ääntä)! Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille🥰. Osuustoimintaliike syntyi alun perin köyhyyden poistamiseksi ja riistämisen estämiseksi. Huolehdin omalta osaltani siitä, että näin toimitaan tänäkin päivänä. Työntekijöistä, tuottajista, kuluttajista ja luonnosta on huolehdittava niin kuin on eettisesti ja moraalisesti oikein.

Ammattiliitto JHL:n edustajiston vaalien tulos valmistui ja tulin valituksi edustajistoon (132 ääntä). Kiitos minuun luottaneille! Jatkan kolmannen viisivuotiskauden edustajistossa huolehtien työntekijöiden hyvinvoinnista, JHL:n jäsenlähtöisestä toiminnasta, oikeudenmukaisuudesta ja neuvottelukyvystä. Edistän JHL:n kykyä olla vahva ja osaava toimija työelämäasioiden edunvalvojana ja työelämän asiantuntijana. Lupaan tehdä parhaani molemmissa toimielimissä❤️. Paljon onnea myös muille valituiksi tulleille!

Kommentoi kirjoitusta.

Liikenneköyhyyttä on poistettava

Tiistai 1.2.2022 - Satu Taavitsainen

Polttoaineiden hinnat ovat olleet kovassa nousussa. Tämän meistä jokainen on huomannut, koska liikenne on välttämätön edellytys ihmisten työnteolle, harrastuksille ja arjen pyörittämiselle. Jos liikkumisen tarpeet eivät täyty, voidaan puhua liikenneköyhyydestä. Tällöin ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joita hänen arkensa vaatisi.

Erityisesti Etelä-Savon kaltaisessa maaseutuvoittoisessa, pitkien välimatkojen maakunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikilla ei ole varaa liikenteeseen liittyviin kustannuksiin kohonneiden polttoaineiden hintojen vuoksi tai auton puuttumisen takia. Osalla asukkaistamme pakollisten liikkumiskustannusten jälkeen tulot putoavat alle virallisen köyhyysrajan.  

Liikenteen kohtuuhintaisuuden näkökulmasta ei pitäisi joutua joustamaan muista menoista voidakseen liikkua. Etelä-Savossa tarvitaan arjen sujumiseksi henkilöautoa ja monissa kotitalouksissa voi olla tarve kahdelle autolle, jotta työssäkäyvät pystyvät kohtuullisella vaivalla käymään töissä, mutta tällöin autoilukustannukset johtavat tilanteeseen, jossa liikkuminen ei ole kohtuuhintaista.  

Etelä-Savon tulee puolustaa asukkaitaan ja huomioida edunvalvontatyössään se, että täällä on voitava jatkossakin liikkua. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa tarkoittaa sitä, että eteläsavolaisten ihmisten ja yritysten liikkumisen kustannukset kasvavat ja liikenneköyhyys lisääntyy. Se ei myöskään saa johtaa siihen, että autolla pitkiä matkoja ajavien kustannukset kasvavat eniten, jolloin maaseudun asukkaillamme on suuri riski altistua liikenneköyhyydelle.

Maan hallitukselle on täältä jämäkästi viestitettävä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyvät toimet on oltava oikeudenmukaisia ja huomioitava kaikki suomalaiset, myös meidät täällä harvaan asutuilla alueilla. Johtaminen Suomessa voi helposti vääristyä, jos kuunnellaan liikaa vain pääkaupunkiseudun ihmisiä, jotka pärjäävät arjessaan ilman autoa toimivan joukkoliikenteen ansiosta.  

Satu Taavitsainen
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja (sd.)
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen 2015-2019
Mikkeli

1 kommentti . Avainsanat: liikenneköyhyys, polttoaine, autoilu

1124 x KIITOS!

Maanantai 24.1.2022 - Satu Taavitsainen

kukat.jpg

Kiitos äiti kauniista kukkalähetyksestä! Sydäntä lämmittää sadat huomionosoitukset, joita olen tänään saanut. Yhdessä onnistuminen ja iloitseminen on parasta❤️

Etelä-Savon aluevaltuustoon ei ollut helppoa päästä, ei mikään läpihuutojuttu kenellekään ehdokkaalle. Olen aina sanonut äänestäjille, ettei ole varmoja läpimenijöitä, vaan pitkäänkin mukana olleet tarvitsevat ääniä. Äänet lasketaan joka vaaleissa erikseen nollasta. Tästä karvas opetus tuli eduskuntavaaleissa -19, kun Mikkelistä ei saatu ketään läpi, kun minua pidettiin varmana läpimenijänä. Ilman ääniä se ei kuitenkaan onnistu - edes 5419 ei riittänyt eduskuntaan!

Eilen niitä tuli riittävästi; 1124 kpl. Olen jokaisesta todella kiitollinen. Äänien takana on toivo hyvistä peruspalveluista, arvokkaasta vanhuudesta, vammaisten oikeuksien suojelemisesta, henkilöstön hyvinvoinnista. Valtuutetun vastuun otan vakavasti ja teen joka päivä parhaani ollakseni äänestäjieni luottamuksen arvoinen.

Otathan rohkeasti yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen asioissa niin ratkotaan niitä yhdessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, etelä-savo

Liike on lääke!

Perjantai 14.1.2022 - Satu Taavitsainen

Liike on lääke moneen vaivaan! Liikunnan palveluketjuun osallistuvat kunnat, hyvinvointialue ja järjestöt. Näiden toimijoiden sujuva yhteistyö mahdollistaa asukkaille saavutettavat lähiliikuntapalvelut omalla paikkakunnalla.

Liikunta tukee kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa positiivisesti sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Liikunnan edistämistä ei voi jättää vain kunnille, vaan hyvin toimivan palveluketjun takaamiseksi liikuntaan pitää panostaa myös hyvinvointialueella.

Mielestäni liikunta ja sen lisäämisen tavoittelu on kirjattava Etelä-Savon hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan ja strategiaan. Järjestöjä on avustettava, jotta ne pystyvät tarjoamaan liikuntaryhmiä.

Nyt on aika äänestää! Ennakkoäänestys tiistaihin 18.1.2022 saakka. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Voit äänestää minua, jos olet kirjoilla Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä, Juvalla, Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Pertunmaalla, Enonkoskella, Rantasalmella, Puumalassa, Hirvensalmella tai Sulkavalla.

Mitä voit odottaa minulta?
Voit olla varma siihen, että teen parhaani joka päivä ollakseni luottamuksesi arvoinen. Olen vastuullinen ja minulla on sydämen paloa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioihin. Olen kaikkien eteläsavolaisten asialla. Sinulla on oikeus luottaa edustajaasi. Äänestä 163!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta

Lisää osallisuutta!

Perjantai 14.1.2022 - Satu Taavitsainen

Pitkään jatkuneet vaikeudet, kuten pienituloisuus, työttömyys, riippuvuudet, kivut ja sairaudet heikentävät monia osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä ja voivat suistaa ihmisen noidankehään, jossa elämää kannatteleva voima heikkenee.

Tällöin osallistuminen yhteiseen tekemiseen vähenee ja merkityksellisyyden kokemukset hiipuvat ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun ihminen joutuu keskittymään päivästä toiseen vain selviytymiseen ja ennakoimaan pahinta. Silloin hän ei myöskään havaitse tarjolla olevia myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei koe mahdollisiksi saavuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksissa on osoitettu, että keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää, tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja tehdä hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja ovat oman elämän ja ympäröivän maailman hallittavuus ja ennakoitavuus, taloudelliset resurssit, yhteenkuuluvuuden tunteet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä.

”Kun elämässä on taloudellista, sosiaalista ja psyykkistä vakautta ja liikkumavaraa, kielteisten riskien sijaan aletaan nähdä enemmän myönteisiä mahdollisuuksia. Myös arvottomuuden kokemukset ovat vähäisempiä, kun ihminen kykenee elämään omannäköistä, mutta myös muiden odotusten mukaista elämää”, kuvailee THL:n tutkija Lotta Virrankari.

Sosiaaliturva tuo nimensä mukaisesti turvaa, ja sen on havaittu luovan uskoa tulevaan. Parhaimmillaan suomalainen sosiaaliturva on ennakoitavaa, mutta erityisesti toimeentulotuki ja työttömyysturva näyttäytyivät tutkimuksissa toisinaan hallitsemattomina.

Vaarana on, että tukien menettämisen pelossa ihminen ei uskalla tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, mikä pitäisi kiinni yhteisessä tekemisessä ja toisi elämään merkityksellisyyttä. Vähitellen osallistuminen muuhunkin yhteiseen toimintaan vähenee ja epävarmuus alkaa lopulta nakertaa luottamusta myös itseen.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan sosiaaliturvan riittävyyttä on arvioitava suhteessa siihen, miten hyvin se mahdollistaa osallistumisen vallitsevaan elämäntapaan. Tästä negatiivisena esimerkkinä vaikkapa nuorisovaltuuston kokouksiin osallistuminen ja siitä saatavan kokouspalkkion myötä toimeentulotuen pieneneminen. Näinhän ei tulisi olla, vaan aina tulee kannustaa osallisuuteen.

Julkisten palveluiden, työn ja koulutuksen lisäksi tarvitaan järjestötaloja, avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joihin on helppo tulla ja tavata muita ihmisiä, ja joissa erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan ja tekevät asioita yhdessä. Mahdollisuus liikkua kaupungilla, osallistua kulttuuritapahtumiin ja mahdollisuus käydä silloin tällöin ulkona syömässä voivat luoda merkitsellisyyden kokemuksia, jotka rohkaisevat ihmisiä parantamaan hyvinvointiaan.
Pelkkä sosiaaliturva ja sen puitteissa tarjottavat palvelut eivät pysty tarjoamaan ihmisille riittävästi merkityksellisyyden kokemuksia. Siihen tarvitaan toimivia järjestöjä. Tasavertaiset ihmisten väliset kohtaamiset purkavat myös heikoimmassa asemassa olevien kannalta haitallisia asenteita ja uskomuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksinäisyys, pienituloisuus, köyhyys, sairaus, työttömyys

Vanhemmat kirjoitukset »