Hei, olen Satu Taavitsainen, tervetuloa kotisivuilleni!Olen Vasemmistoliiton Mikkelin kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu.
Olen 48-vuotias, naimisissa ja kolmen nuoren äiti. Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri (pääaine hallinto-oikeus) ja sosionomi (amk). Opiskelen parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa sosiaalityön maisteriopiskelijana (pääaine sosiaalityö, valmistun sosiaalityöntekijäksi vuonna 2025). Erityisesti lastensuojelu on sydäntäni lähellä. Työskentelen toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä.
Ollessani 22-vuotias sosionomiopiskelija tein USA:ssa Los Angelesin kaduilla sosiaalityötä kodittomien ja väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten parissa. Sisuunnuin noiden kuukausien aikana kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten kohtaloista ja se johti minut politiikkaan. Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Mikkelin kaupungin luottamushenkilönä olen ollut vuodesta 2001 ja Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuutettuna vuodesta 2022. Lisää poliittisista tehtävistäni ja vaaleista voit katsoa kohdasta luottamustehtäväni ja CV. Minulle tärkeitä arvoja: 1. Rehellisyys ja läpinäkyvyys: Olen sitoutunut avoimuuteen päätöksenteossa ja suoraselkäisyyteen kaikissa poliittisissa toimissa. 2. Vastuullisuus: Veronmaksajien rahat on käytettävä viisaasti. 3. Yhteistyökyky: Pystyn työskentelemään eri puolueiden ja näkemysten kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 4. Yhdenvertaisuus: Edistän kaikkien kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen, työelämään, harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, sekä saada sosiaali- ja terveyspalveluja. 5. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Työskentelen eriarvoisuutta vastaan ja parantaakseni heikommassa asemassa olevien kansalaisten elämänlaatua. Ole yhteydessä:
puh. 0440905546 satu.taavitsainen@hotmail.com Tavoitat minut myös facebookista, instagramista |
KIITOS!Maanantai 14.4.2025 - Satu Taavitsainen Lämmin ja suuri kiitos koko sydämestäni saamastani luottamuksesta jatkaa sekä Mikkelin kaupunginvaltuustossa (319 ääntä) että Etelä-Savon aluevaltuustossa (469 ääntä). |
Liian suuri äänestysalue uhkaa demokratiaaMaanantai 14.4.2025 - Satu Taavitsainen Lähemäen äänestysalueessa Mikkelissä on kyseessä vakava vaalijärjestelyihin liittyvä epäonnistuminen, joka vaaransi ihmisten yhdenvertaisen mahdollisuuden äänestää. Kahdet vaalit, kaksi lippua, liian vähän äänestyskoppeja ja vain yksi äänten vastaanottopiste sai aikaan ruuhkia ja turhautuneita kansalaisia kun useat äänestäjät joutuivat jonottamaan pitkiä aikoja. Osa kääntyi pois äänestämättä lainkaan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. Mikäli käytännön järjestelyt estävät tai vaikeuttavat tätä oikeutta, kyseessä ei ole pelkkä tekninen ongelma, vaan vakava yhteiskunnallinen epäkohta. |
Hyvää vaalipäivääSunnuntai 13.4.2025 - Satu Taavitsainen Tänään saa äänestää huolettoman arjen puolesta! Tänään on se päivä, jolloin juuri sinä voit vaikuttaa Mikkelin ja koko Etelä-Savon tulevaisuuteen. Olen ehdolla aluevaaleissa numerolla 2083 ja Mikkelin kuntavaaleissa numerolla 229. Käy äänestämässä!
Haluan, että palvelut pysyvät lähellä ihmistä, että jokainen pääsee nopeasti lääkäriin, ja että sosiaalityö kohtaa aidosti ihmisen.
![]() ![]() ![]() ![]() Kokemukseni kansanedustajana, kuntapäättäjänä ja sote-järjestön toiminnanjohtajana on antanut minulle vahvan pohjan edistää näitä asioita käytännössä. Lupaan jatkaa työtä oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja inhimillisten palvelujen puolesta koko sydämelläni. Jos minä en ole sinulle sopiva ehdokas niin Vasemmistoliiton joukosta löydät varmasti itsellesi sopivan! Katso täältä: https://www.facebook.com/mikkelivasemmisto Tässä muutama syy miksi sinun kannattaa äänestää tänään vasemmistoa: ![]() ![]() ![]() Vasemmistoliiton ratkaisuilla ihmiset voivat paremmin.
Siksi vasemmisto.
Tänään voi äänestää klo 9−20.
Löydä äänestyspaikkasi: aanestyspaikat.fi
Mukaan tarvitset vain henkkarit!
Kiitos tuestasi ja luottamuksestasi!
![]() |
Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät raskaalla tavallaPerjantai 11.4.2025 - Satu Taavitsainen Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät raskaalla tavalla. Asunnottomuus, nälkä, ahdistus ja itsetuhoiset ajatukset eivät ole enää yksittäistapauksia – ne ovat arkipäivää monille pienituloisille. Uusin SOSTEn ja Kelan kysely kertoo sen, minkä olen jo nähnyt työssäni: vuokravelat, häädöt, lääkkeistä tinkiminen ja eristäytyminen ovat lisääntyneet. Ihmiset joutuvat muuttamaan pakolla halvempaan, usein huonompaan asuntoon, eikä toimeentulotuki kata enää todellisia asumiskustannuksia. |
Korkeat asumisen kulut kurittavatTiistai 25.3.2025 - Satu Taavitsainen Mikkelissä ei ole tarpeeksi pieniä ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Ihmiset ovat joutuneet ahdinkoon! Valitettavasti Mikkelin vuokrataso on yhtä korkea kuin monessa yliopistokaupungissa. Sote-alan ammattilaisena näen tämän ongelman jatkuvasti: Kela patistaa ihmisiä muuttamaan pienempään asuntoon ja leikkaa asumistukea, mutta mitä jos sopivia asuntoja ei ole. Mikkelissä on huutava pula pienistä kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Tämä tarkoittaa sitä, että moni pienituloinen, yksinään asuva, yksinhuoltaja, eläkeläinen tai esimerkiksi opiskelija joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen. Jos kaupungissa ei ole tarjolla edullisia ja tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja, ihmiset eivät voi tehdä niitä muutoksia, joita Kela heiltä vaatii. Lopputuloksena asumisen kustannukset vievät yhä suuremman osan tuloista, mikä lisää ihmisten taloudellista ahdinkoa ja heikentää ostovoimaa. Tästä puolestaan kärsivät yrittäjät, kun ihmisillä ei ole enää varaa ostaa tuotteita ja käyttää palveluita. Erityisesti on pulaa pienistä, esteettömistä ja palveluiden läheisyydessä sijaitsevista asunnoista, jotka vastaisivat myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Nykyinen asuntotarjonta koostuu liiaksi suurista kaksioista ja kolmioista, vaikka suurin osa asunnon hakijoista on yhden tai kahden hengen talouksia. Asumismenojen enimmäismäärään sopivia asuntoja on Mikkelissä liian vähän ja Mikkelin kaupunki ei voi ummistaa silmiään tältä ongelmalta. Asuntopolitiikan pitää vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kaupungin tulee huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin ei pidä ahnehtia tuloja itselleen nostamalla kerrostalojen ja omakotitalojen tonttien vuokrahintoja, joka nostaa ihmisten asumiskustannuksia. Tätä on jo Mikkelissä tapahtunut kaupungin huonojen linjausten vuoksi. Tästä voi olla kaupungille se seuraus, että ihmiset muuttavat pois ja kaupunki menettää asukkailta saamiaan verotuloja. Kohtuuhintainen asuminen on myös Mikkelin kaupungin etu.
|
Kulttuurilla on kyky pysäyttää ihminen miettimäänMaanantai 24.3.2025 - Satu Taavitsainen Osallistuin lauantaina Mikkelin museoiden järjestämään kuntavaalipaneeliin kauppakeskus Stellan Tähtitorilla. Keskustelimme siitä, miksi Mikkelin museoilla on merkitystä ja miten niiden toiminta turvataan myös tulevaisuudessa.
Ollessani kansanedustaja vuonna 2017 presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa, että “kulttuurilla on kyky pysäyttää ihminen miettimään.” Se on minusta totta – ja ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Elämme maailmassa, jossa elämänrytmi on nopea ja uutiset usein raskaita. Maailma on aikamoisessa kaaoksessa tällä hetkellä. Museot ovat pysähtymisen, oivalluksen ja ymmärryksen paikkoja. Ne eivät ole vain menneisyyden säilyttäjiä, vaan tulevaisuuden rakentajia – sivistyksen, rauhan ja osallisuuden tiloja. Museot tuovat näkyväksi sen, mistä tulemme ja auttavat ymmärtämään, keitä me olemme nyt. Museoiden vaikuttavuutta ei voi mitata vain euroissa – niiden arvo näkyy siinä, millaiseksi yhteiskunnan haluamme rakentaa. Kulttuuri ja museot eivät ole kunnalle menoerä vaan investointi hyvinvointiin, osallisuuteen ja vetovoimaan. Museoilla ja kulttuurilla on tärkeä sivistävä, yhteisöllinen ja myös taloudellinen rooli, sillä ne tuovat matkailijoita ja elävöittävät Mikkeliä. Esimerkiksi Sodan ja rauhan keskus Muisti on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurikohde. Se tuo Mikkeliin kävijöitä ja lisää ymmärrystä sodan vaikutuksista inhimillisestä näkökulmasta. Tätä arvopohjaa haluan tukea. Museoilla, taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Ne vahvistavat paikallista identiteettiä, tarjoavat sivistystä ja elämyksiä kaikille ikäryhmille. Pidän tärkeänä, että kulttuuriin ja museoihin panostetaan myös silloin, kun talous on tiukka. Se on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja kokea kulttuuria – ei vain niillä, joilla on siihen varaa tai jotka sattuvat asumaan isoissa kaupungeissa. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa kulttuuri kaikille. Olen ylpeä siitä, mitä Mikkelissä on tarjolla. Meillä on erityislaatuista historiaa ja osaamista, jota täytyy vaalia – ja viedä myös tulevaisuuteen. |
Leikkausten hinta on eriarvoisuuden kasvuLauantai 8.3.2025 - Satu Taavitsainen Suomessa on viime aikoina nähty huolestuttava kehityssuunta, jossa taloudellisen tuen tarve on kasvanut samalla, kun julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat ihmisten arkea. Työssäni näen tämän tilanteen vaikutukset päivittäin. Kun peruspalvelut eivät enää riitä, vastuu siirtyy järjestöille ja seurakunnille – mutta niidenkin mahdollisuudet auttamiseen ovat rajalliset. |
Reilu palkka kuuluu kaikille - ei vain johtajillePerjantai 7.3.2025 - Satu Taavitsainen Länsi-Savo uutisoi 18.2.2025, että Mikkelin kaupunginjohtajan palkkaa aiotaan nostaa 8,3 prosenttia eli palkka kipuaa yli 14000 euroon. Tämän korotuksen päälle kaupunginjohtajan palkkaan tulee vielä kunta-alan yleiskorotukset. Yhteensä korotus nousee siis reilusti yli 10 prosenttiin. Samaan aikaan kaupan alan työntekijät joutuvat lakkoon saadakseen edes kohtuullisen palkankorotuksen. Mikkelin kaupunki lähettänee työnantajia edustaville tahoille palkkaneuvotteluihin viestin, että kaupunki puoltaa 8,3 prosentin korotuksia! |
Laskutus kuntoon EloisassaTorstai 8.8.2024 - Satu Taavitsainen Viime aikoina on ilmennyt tapauksia, joissa Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisan) vammaispalveluiden ja terveyspalveluiden laskutuksessa on tehty virheitä, jotka ovat johtaneet liian suurien maksujen perimiseen asiakkailta. Tällaiset tilanteet ovat erityisen huolestuttavia, koska palveluiden käyttäjät voivat olla haavoittuvassa asemassa, eivätkä aina kykene tarkistamaan laskujen oikeellisuutta tai vaatimaan oikaisua. P.s. Jos et tiedä, kuinka oikaisuvaatimus tehdään, niin minulle voit lähettää sähköpostia niin neuvon asiassa (maksutta). Sähköpostini on satu.taavitsainen(at)hotmail.com |
Pitääkö EU:n jäsenmaiden saada päättää itse, kuinka ne käyttävät metsiään?Maanantai 13.5.2024 - Satu Taavitsainen Pitääkö EU:n jäsenmaiden saada päättää itse, kuinka ne käyttävät metsiään? Kyllä, mielestäni Suomen ja muiden jäsenmaiden tulee voida päättää omista metsistään. Suomi ei ole luovuttanut päätösvaltaansa metsäasioissa EU:lle, eikä luovuta. EU:n ei tule rajoittaa jäsenmaidensa metsien käyttöä, vaan pikemminkin edistää kestäviä käytäntöjä, jotka sallivat metsien käytön jatkumisen samalla kun luonnon monimuotoisuus turvataan. |
Hyvää Eurooppapäivää!Torstai 9.5.2024 Tänä päivänä muistamme Schumanin julistuksen, joka 9. toukokuuta 1950 asetti perustan sille, mitä tänään tunnemme Euroopan unionina.
Eurovaaliehdokkaana lupaan edistää toimia, jotka vahvistavat EU:n kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet yhdessä. Meidän on jatkettava yhteistyötä, jotta voimme rakentaa vahvemman ja kestävämmän Euroopan kaikille kansalaisille.
Turvallisuus, tulevaisuus, työllisyys ja talous!
|
EU-rahoitus elintärkeää Itä- ja Pohjois-SuomelleKeskiviikko 8.5.2024 - Satu Taavitsainen Pitäisikö EU:n tukia suunnata EU-maiden sisällä alueille, joiden väestö vähenee? Tämä kysymys esitetään usein. Kyllä, mielestäni EU:n tulee tukea alueita, joissa väestö vähenee. Tänä päivänä, kun Itä- ja Pohjois-Suomi kamppailee väestökadon, ikääntyvän väestön ja taloudellisen aktiviteetin laskun kanssa, on EU:n tuen jatkuvuus entistä tärkeämpää. |
Nuoret talouden jalkoihinTorstai 18.4.2024 - Satu Taavitsainen Olen syvästi huolissani Orpon hallituksen julkistamien leikkausten vaikutuksista nuorten tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. |
Hyvää Yrittäjän päivää!Tiistai 5.9.2023 - Satu Taavitsainen Yli 800 ihmistä sairastui kouluruokailuun liittyvässä epidemiassa Mikkelissä elokuun puolivälissä. Yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja päänsärky. Toistaiseksi on vielä auki, onko ongelma raaka-aineissa, valmistusprosessissa tehtaalla tai esimerkiksi logistiikassa. Letut ovat tulleet EU-maassa sijaitsevasta tehtaasta. Mikkelin terveysvalvonnan johtaja Maria Tirkkonen ei usko, että kaupungin keittiö on syyllinen. Letut oli ostettu käyttövalmiina tukusta. Tänään vietetään yrittäjän päivää ja haluan senkin vuoksi muistuttaa, että kuntien tulisi mielestäni suosia suomalaista ruokaa🇫🇮. Se on yleensä turvallista ja maittavaa. Kuntien hankinnoilla tuetaan suomalaisten yrittäjien menestymistä ja työpaikkoja Suomessa. Suomalaisten ruuan tuottajien työ on lisäksi huoltovarmuutemme näkökulmasta ehdottoman tärkeää. Siksi suomalaista ruokaa pitää ostaa ja tuottajille pitää maksaa asianmukainen hinta, tai muutoin tuottajat lopettavat. Uhkana on, että Suomi on yhä enemmän tuontiruuan varassa tulevaisuudessa. Hyvää Yrittäjän päivää! Voimia ja jaksamista jokaiselle yrittäjälle. |
1323 x KIITOSMaanantai 3.4.2023 Lämmin kiitos kaikille minua ja Liike Nytin ehdokkaita äänestäneille! Olen kiitollinen jokaisesta 1323 äänestä ja otin ne vastaan arvostaen❤️. Työt ihmisten eteen eivät tähän pääty, vaan jatkuvat! Paljon onnea eduskuntaan valituiksi tulleille! Pidetään huolta Suomesta!🇫🇮 |
Yrittäjän eläkelaki on uudistettavaPerjantai 17.3.2023 - Satu Taavitsainen Olen Mikro- ja yksinyrittäjät ry - MYRY:n jäsen. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun pitää saada mukaan pienten yrittäjien näkemykset ja ääni. Pienessä on voimaa! Pienet yrittäjät unohdetaan aivan liian usein vaalikeskusteluissa, joissa puhutaan vain perinteisistä palkansaajien ja isojen työnantajien näkökulmista. Moni pieni yrittäjä nääntyy taistelussa byrokratiaa vastaan todistellessaan tosiasiallista tuloaan totuudenmukaiseksi ja pienemmäksi kuin viranomainen sen määrittelee ja kamppaillessaan liian suuria eläkemaksuja vastaan. Yrittäjä joutuu samalla vähättelemään tekemäänsä työtä, työmääräänsä ja yrittäjyyttään. Onko ihme, etteivät yksin- ja mikroyrittäjät koe saavansa arvostusta yrittäjänä? Moni valtavaa työmäärää ja tärkeää työtä tekevä yksinyrittäjä, kuten vaikkapa perhepäivähoitaja, jää pitkän uransa jälkeen eläkkeensä määrässä takuueläkkeen alle, vaikka on maksanut pienestä ansainnastaan joka ikinen kuukausi parisataa euroa YEL-maksuja, maksanut kaikki veronsa, kerännyt valtion kassaan arvonlisäverot ja työllistänyt itsensä. Hänen maksamistaan eläkemaksuista ei ole hänelle mitään hyötyä, sillä takuueläkkeen saisi ilman eläkemaksujakin. Moni muutaman henkilön palkkaava uuden innovaation parissa töitä vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva mikroyrittäjä pistää pillit pussiin, kun laki sanoo, että hänen pitää alkaa maksaa omaa YEL-maksuaan parhaiten palkatun asiantuntijansa palkan mukaan, vaikka yrittäjä ei tosiasiassa maksa itselleen edes palkkaa, kun kaikki menee yritystoiminnan intohimoiseen kehittämiseen pari ensimmäistä vuotta. Moni palkkatöissä oleva asiantuntija ei ryhdy osa-aikaiseksi yrittäjäksi ja tarjoa osaamistaan siellä missä sille olisi polttava tarve, koska hän joutuisi samalla myös YEL-maksujen piiriin, vaikka maksaa jo TyEL-maksuja palkastaan ja samalla riski pudota sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ulkopuolelle tulee liian suureksi, jos sattuisi jotain. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. Työelämä ja yrittäjyys on muuttunut ja tällöin myös lakien ja asenteiden pitää muuttua. Yli 50-vuotta vanha YEL-laki ja nykypäivän työelämä eivät sovi yhteen ja seuraavan maan hallituksen tulee tehdä YEL-uudistus. Yrittäjien YEL-maksut pitää maksaa todellisen ansainnan mukaan, ei menneen maailman hatusta vedetyn työtulon mukaan. Eläkejärjestelmä tulee yhdenmukaistaa, niin ettei ole väliä, kuinka euronsa ansaitsee, eikä systeemi rankaise työelämän muotojen välillä liikkumisesta. Pienituloisella yrittäjällä on oltava myös oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen ja saatava arvostus yrittäjänä. Pieninä yrittäjinä toimii paljon eri tavalla osatyökykyisiä yrittäjiä, jotka ovat työllistäneet itsensä eivätkä saa tähän mitään tukea tai arvostusta. |
1 kommentti . Avainsanat: Mikro- ja yksinyrittäjät |
Vammaisten lasten perheille tulossa 500 euron maksuSunnuntai 12.3.2023 - Satu Taavitsainen Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa vammaispalvelulain. Muutokset tulevat oletettavasti voimaan tämän vuoden lokakuussa. Montakin kirjoituksen arvoista kohtaa laissa olisi, mutta nostan esille yhden asian, joka vaivaa minua. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammainen, vammaispalvelulaki |
Luottamus syntyy kohtaamisistaTiistai 7.3.2023 - Satu Taavitsainen Poliittinen toimintani on aina perustunut ihmisten kuuntelemiseen. Siksi olen aina kiertänyt ahkerasti kansan parissa. Luottamus syntyy kohtaamisista. Olen lähiviikkoina tavattavissa seuraavasti:
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() Tavataan ja jutellaan!
|
Liike on lääke!Torstai 2.3.2023 - Satu Taavitsainen Lisäämällä liikettä edistämme kansanterveyttä ja tuemme kansantaloutta. Liikunta kohentaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja ehkäisee kaikkia merkittäviä kansansairauksia. Liikuntaseurojen toimintaan osallistuu jopa 1,8 miljoonaa suomalaista. Kilpaurheilijat kasvavat seuroissa. Suomalaiset arvostavat ja haluavat huippu-urheilumenestystä. Huippu-urheilu rakentaa yhteishenkeä, synnyttää elämyksiä, antaa esikuvia, kannustaa liikkumaan ja mainostaa Suomea maailmalla. Urheilu yhdistää ja inspiroi meitä. 75 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaiset urheilijat menestyvät kansainvälisesti. Jotta upeita urheiluhetkiä ja menestystä saadaan tulevaisuudessakin, pitää seuroja, urheiluakatemioita ja nuoria urheilijoita tukea taloudellisesti. Urheilijoilla tulee olla hyvä toimintaympäristö harjoitteluun ja osaavat valmentajat. Liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään: koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Liike on lääke! Liikunta vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtehoa ja kohentaa työkykyä, ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja auttaa niiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikkuvan aivot hoksaavat! Liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. Liikunta parantaa päivittäistä elämänlaatua ja auttaa palautumaan ja hallitsemaan stressiä sekä parantaa unta ja elämänhallintaa. Liikunta tuottaa mielihyvää. Se on elämyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia. Liikuntaharrastuksiin osallistuminen lisää yhteiskunnallista osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Liikunnan avulla sosiaaliset taidot kehittyvät. Seurat ovat tärkeitä toimijoita osallisuuden vahvistamisessa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa. Kaikki liikkeelle! Satu Taavitsainen |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, urheilu |
Rahaa tiestöön ja raiteisiin!Tiistai 21.2.2023 Valtio tekee Suomen väyläverkon investointiohjelmaa vuosille 2024–2031. Suunnitelmaa pitää muuttaa niin, että se huomioi Itä-Suomen saavutettavuuden ja elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeet. Ukrainan sota on vaikuttanut sekä Venäjältä Suomen kautta kulkevaan liikenteeseen että rajaliikenteeseen. Teollisuuden logistiikkaketjut on jouduttu järjestämään uudelleen. Sulkeutuneen Saimaan kanavan tavaravirtojen siirtyminen Itä-Suomen maanteille ja raiteille toi lisäkuormaa jo muutenkin korjausvelkaa omaaville raiteille ja tiestölle. Puuntuonti Venäjältä päättyi ja raaka-aine kuljetetaan kotimaasta tehtaille. Tavara- ja raaka-ainekuljetukset sisämaan ja merisatamien välillä lisääntyvät ja mahdollisimman suuri osa näistä kuljetuksista pitää saada raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä. Teollisuuden kuljetuksilla ei ole varaa odotella ratkaisuja kymmentä vuotta. Rataverkkoa ja tiestöä on parannettava nopeasti. Faktoista huolimatta valtion suunnitelmassa Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuri jää yhä keskeisten liikenneinvestointien ulkopuolelle ja rahat kohdennetaan muualle. Tähän on tehtävä muutos. Itä-Suomen tiestöllä kulkevat Euroopan suurimmat ajoneuvoyhdistelmät. Investointiohjelmaan on lisättävä rahaa tiestön peruskorjauksiin tai muutoin autot ja muu kalusto jatkuvasti hajoavat ja yrittäjät ja asukkaat joutuvat taloudellisesti kärsimään. Matka-ajat pidentyvät erittäin huonokuntoisilla teillä ja tämä tulee yrittäjille kalliiksi. On välttämätöntä saada kelirikon vaikutukset korjattua. Vähäliikenteisemmätkin tiet ovat tärkeitä maa- ja metsätalouden kuljetuksille. Rahoitusta on saatava Savon ja Karjalan ratojen välityskyvyn ja palvelutason kehittämiseen liikennepaikkoja lisäämällä ja tasoristeyksiä vähentämällä. Tämä hyödyttää sekä tavara- että henkilöliikennettä. Eduskunnan tulee ottaa painokkaammin huomioon elinvoimaisen Itä-Suomen kehittäminen, mikä on koko Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pidetään Itä-Suomi liikkeessä! Satu Taavitsainen |