Share |

Hei, olen Satu Taavitsainen, tervetuloa kotisivuilleni!

Olen 46-vuotias, naimisissa ja kolmen nuoren äiti. Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri ja sosionomi (amk), työskentelen toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä ja vapaa-ajallani teen kevytyrittäjänä edunvalvontavaltuutuksia ja hoitotahtoja.

Olen kansanedustajaehdokkaana kevään 2023 vaaleissa (Liike Nyt) Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.

Eriarvoisuuden vähentäminen on minulle tärkeää. Ollessani 22-vuotias sosionomiopiskelija tein USA:ssa Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä asunnottomien lasten, nuorten, isien, äitien ja vanhusten parissa. Tuolloin päätin tehdä kaikkeni, jotta Suomessa eriarvoisuus vähenisi. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut myös politiikkaan. Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa kansanedustajana.

Olen Mikkelin kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu.

Minulle elämässä tärkeintä on oma perhe; aviomieheni ja lapsemme. Arvostan luontoa, eläimiä, ystävyyttä ja rakkautta. Edistän oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Kunnioitan elämää ja jokaisen ihmisarvoa. Ihmisten auttamistyö on kutsumukseni.

On ilo palvella!

Ole yhteydessä:
puh. 0440905546
satu.taavitsainen@hotmail.com
Tavoitat minut myös facebookista, instagramista ja Tiktokista.
Aina löytyy aikaa keskustelulle.

koirat_ja_satu.jpg

Vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet turvattava

Torstai 26.1.2023 - Satu Taavitsainen

Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla kumottaisiin nykyinen vammaispalvelulaki. Lain uudistaminen oli vireillä jo Sipilän hallituksen aikana ja olin käsittelemässä sitä eduskunnassa. Se kuitenkin raukesi v. 2019 vaalikauden päättyessä.

Vammaisoikeudelliset asiat ovat yksi kiinnostuksen kohteistani, joihin olen syventynyt oikeustieteen opinnoissani. Mielestäni tässä nyt käsittelyssä olevassa uudessa hallituksen esityksessä on edellistä lakiesitystä enemmän ongelmakohtia liittyen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen.

Yhtenä ongelmana on se, että hallituksen esityksessä oleva vammaisuuden yleinen määritelmä ei vastaa YK:n vammaissopimuksen määritelmää. YK:n vammaissopimus on voimassa olevaa lainsäädäntöä Suomessa ja ei ole mitään perustetta sille, että uudessa vammaispalvelulainsäädännössä vammaisuus määriteltäisiin eri tavoin ja jatkettaisiin niitä ristiriitaisuuksia, joita tälläkin hetkellä on.

Uudella vammaispalvelulailla tulee nimenomaan saattaa kansallisesti voimaan useita YK:n vammaissopimuksen velvoitteita, joilla mm. turvataan vammaisten henkilöiden oikeus elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisöissä sekä saada riittävät tukipalvelut, joita he tarvitsevat tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua.

Toinen ongelmakohta on se, että hallituksen esitys sisältää ikäsyrjintää, joka on perustuslain vastaista. Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hallituksen esityksen mukaan iäkkäänä vammautuneet joutuisivat ikääntymisrajauksen vuoksi muita vammaisia henkilöitä epäedullisempaan asemaan. Esimerkiksi, jos ikääntynyt henkilö sokeutuu niin hän EI saisi samoja palveluita kuin nuorempana sokeutunut. Ikääntyneinä vammautuneille henkilöille hallituksen esitys tarkoittaisi palvelujen heikentymistä ja asiakasmaksujen lisääntymistä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Ikääntyneinä vammautuneille henkilöille palvelut annettaisiin sosiaalihuoltolakiin perustuvien määrärahasidonnaisten palvelujen valikoimasta, joista perittäisiin asiakasmaksulain mukainen maksu, kun taas nuoremmilla olisi vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin yleensä subjektiivinen oikeus ja palvelut olisivat pääosin maksuttomia.

Mielestäni hallituksen esityksessä on niin paljon ongelmallisia kohtia, että on varmasti hyvin vaikeaa saada lakia asianmukaiseksi tekemällä kaikki tarvittavat muutokset eduskunnan käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Muutostyöt vaativat ministeriön virkamiesten valmistelua. Olisiko parempi antaa tämänkin esityksen raueta ja seuraavan hallituksen aloittaa työskentely uudestaan? Punaisena lankana tulee olla vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammainen, vammaispalvelulaki, ihmisoikeudet, perusoikeudet, YK:n vammaissopimus

Liian moni voudin loukossa

Keskiviikko 25.1.2023 - Satu Taavitsainen

Valtakunnan voudin tilasto julkisten sote-laskujen päätymisestä ulosottoon on järkyttävä. 2010-luvun alussa vuosittain noin 200 000 julkista sote-laskua laitettiin ulosottoon ja vuonna 2022 noin puoli miljoonaa.

Ollessani kansanedustaja puutuin tähän, sillä Sipilän hallituksen aikana sote-laskujen ulosotto kasvoi noin 400 000:een. Luulin tämän olevan lakipiste ja korjausta tulevan. Parannusta ei ole tapahtunut, vaan sote-laskujen ulosotto on pahentunut ja vuosi 2020 oli aivan järkyttävä: 622 233 julkista sote-laskua ulosottoon! Koen tämän aivan karmivana ja epäoikeudenmukaisena tilanteena. Sote on peruspalvelua.

Asiakasmaksulakia tulee uudistaa, koska siinä on epäkohtia. Esimerkiksi vaikka maksukatto on täynnä, joutuessaan sairaalan osastolle, joutuu maksamaan vuorokausimaksua. Ensin hinta on 49,60 e/vrk ja maksukaton täytyttyä 22,80 e/vrk. Tämä tekee ison summan monille vanhuksille, jotka joutuvat odottamaan sairaalan osastolla jatkohoitopaikkaa. Myös vakavien sairauksien hoitaminen voi kestää ja näin kaataa ihmisen talouden. Esimerkiksi eräälle vanhukselle tuli verenmyrkytys ja hän joutui olemaan sairaalan osastolla 1,5 kk. Kahdessa viikossa maksukatto oli täynnä ja laskua oli kertynyt noin 700 e. Tämän jälkeen 30 vrk teki 675 e, eli yhteensä tuli noin 1400 e lasku. Ei pienituloinen yksinään elävä eläkeläinen selviä tästä mitenkään. Ei, vaikka hänelle annettaisiin mahdollisuus maksaa lasku 2-3 erässä.

Itsemurhat kääntyivät nousuun vuodesta 2020 vuoteen 2021. Luulen ulosottoon joutumisella olevan vaikutusta tähän. Olen keskustellut vanhusten kanssa, joilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia saadessaan ison sote-laskun ja kauhulla ajatelleet ulosottoon joutumista. Vanhuksia on myös löytynyt oman käden kautta kuolleena kodistaan ja maksamattomia sote-laskuja, perintäyhtiön ja ulosoton kirjeitä pöydältä.

Oletko Sinä samaa mieltä, että tämä kehitys pitää uuden eduskunnan korjata? Minun mielestäni pitää. Ahkeroin sen eteen, että sote saadaan muutettua paremmaksi.

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta.

Holtitonta ja vastuutonta rahankäyttöä

Sunnuntai 22.1.2023 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupungin rahankäyttö niin kutsuttuihin ”elinvoimahankkeisiin” on ollut vastuutonta ja holtitonta. Viimeisimpänä esimerkkinä on satamassa sijaitsevan veturitallin ym. alueiden maankäytön 2,225 miljoonan euron kupru. Osuuskauppa Suur-Savo halusi rakentaa siihen uuden Prisma-hypermarketin. Tässä puuhailussa kaupunki tuhlasi mikkeliläisten veronmaksajien rahaa 2,225 miljoonaa euroa ostamalla VR:ltä maa-alueet, vaikka alkuperäisen aiesopimuksen mukaan Osuuskauppa Suur-Savon piti ostaa maa-alue VR:ltä suoraan.

Kritisoin useaan otteeseen sitä, kun yhtäkkiä viranhaltijoiden valmistelussa tilanne muuttuikin niin, että kaupunki ostaa maa-alueen itselleen ja luovuttaa sen myöhemmin Osuuskauppa Suur-Savolle. Näin ollen myös satamassa olevien kuormausaluekiinteistön ja ns. pysäköintikiinteistön osalta pilaantuneiden maiden kunnostamisen vastuu siirtyi kaupungille.

Nyt Prisma-hankkeen peruuntumisen vuoksi, meillä on käsissämme alue, jonne ei tule rakentamista niin paljon, jos lainkaan, että rakennusoikeutta myymällä saisimme takaisin tuon maksetun kauppasumman.

Rauhoitetun naurulokkiyhdyskunnan ja rakennushistoriallisen veturitallirakennuksen aiheuttamat haasteet kaavaprosessissa ja Prisman mahduttamisessa alueelle tiedettiin etukäteen. Korvat ja silmät kuitenkin ummistettiin tosiasioilta ja meitä muutamia kaupunginvaltuutettuja, jotka teimme muutosesityksiä ja pidimme kriittisiä puheenvuoroja, moitittiin ”kehityksen jarruiksi”.

Itse tein kaupunginhallituksessa viime huhtikuussa muutosesityksen ja vaadin Veturitallin alueen esisopimusta Osuuskaupan kanssa uuteen valmisteluun. Perustelin esitystäni päättäjille annettujen virheellisten tietojen vuoksi ja toin esille esityksessäni, että kaupungin tulee neuvotteluissa paremmin varmistaa veronmaksajien etu ja taloudelliset riskit eivät saa laueta kaupunkilaisten maksettavaksi. Esitykseni kuitenkin hävisi äänestyksessä 8-2 ja kaupunginhallituksen enemmistö vei kaupungin edun vastaista päätöstä eteenpäin. Esitystäni kannatti vain perussuomalaisten Tanja Hartonen, kiitos hänelle.

Oliko oma vaikutuksensa sillä, että koko kaupunginhallitus oli maaliskuun lopussa kutsuttu Osuuskauppa Suur-Savon ”infotilaisuuteen” Mikkelin Klubille. Itse en tuohon lobbaustilaisuuteen halunnut osallistua, sillä mielestäni päätöksentekijöiden tulee pitää itsensä riippumattomina. Esitin kutsun tultua, että klubitilaisuuden sijaan kaupunginhallituksen kokouksessa tulee päätöksentekijöille kertoa kaikki tarvittava informaatio, ei erillisissä klubitilaisuuksissa. Paheksuntaahan tästäkin mielipiteestäni nousi. Klubitilaisuutta ei peruttu, mutta sen verran muutosta sain aikaan, että kaupunki maksoi tilaisuuden yhteydessä tarjotun lounaan edustajiensa osalta. Ilmaisia lounaita ei ole, se tulisi aina päättäjien muistaa, kun osallistuu lobbaustilaisuuteen. Nyt lobbaus maksoi kaupunkilaisille 2,225 miljoonaa euroa. Tämä summa olisi säästynyt vuoden 2022 budjetissa, jos Osuuskauppa olisi ostanut havittelemansa maa-alueen suoraan VR:ltä, eikä olisi hyväksikäytetty kaupunkia siinä välikätenä.

Mielestäni tulee aina noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä ja olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolinen. Valtuuston vuonna 2022 hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa on hyväksytty prosessi, kuinka maakaupoissa tulisi toimia. Jos kaavoja laaditaan yksityisten maille, tulisi tehdä maankäyttösopimus, jossa määritellään perittävä korvaus kaavoituksella syntyvästä maanarvon noususta. Jos valtuuston päätöstä olisi noudatettu, olisi viranhaltijoiden kuulunut neuvotella kaupungin ja VR:n välille maankäyttösopimus. Tällaista ei tehty, eikä maankäyttösopimusvaihtoehtoa, eikä sen edellyttämiä laskelmia edes esitelty päättäjille. VR:lle maksettu 2,225 miljoonan euron kauppahinta oli aivan posketon. VR sai itselleen asemakaavan muutoksen aiheuttaman oletetun arvonnousun melkein kokonaan. Nythän Prisma-hankkeen kariuduttua arvonnousua ei tullutkaan ja kaupunki osti VR:ltä vaikeasti hyödynnettävää ja pilaantuneita maa-alueita 2,225 miljoonalla eurolla.

Mikkelin kaupungin velkaantuminen johtuu siitä, että hankkeita tehdessä on menot arvioitu liian pieniksi ja tulot liian suuriksi. Kun epärealististen tietojen pohjalta on hankkeita edistetty, on se aikaan saanut kaupungin talouden epätasapainon. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että päättäjillä on oikea, olennainen ja tarpeellinen tieto päätöksentekoa varten. Kaikki kaupungin talouteen vaikuttava tulee olla hallittua, hyvin suunniteltua ja oikein laskettua. Aina kaikissa asioissa tulee ykkösenä ajatella kaupungin ja veronmaksajien etua.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointialueiden tulee luopua kumppanuudesta perintäyhtiöiden kanssa

Torstai 19.1.2023 - Satu Taavitsainen

Tänään on Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen kokous. Aion ottaa kokouksessa esille sen, että mielestäni hyvinvointialueen tulee selvittää perintäyhtiön käyttämisestä luopuminen asiakasmaksujen laskuttajana. Tällä hetkellä Etelä-Savossa sote-maksujen laskuttajana toimii Ropo Capital. Sopimus periytyi Savonlinnan Sosterista. Essote käytti Intrumia perintäkumppaninaan ja Pieksämäen Vaalijalassa perintää hoiti kuntaomisteinen Monetra.

Viranhaltijoiden valmistelussa on perintäyhtiön kilpailutus Etelä-Savon hyvinvointialueelle, mutta mielestäni on selvitettävä myös se, ettei perintäyhtiötä käytetä lainkaan, vaan laskutus hoidetaan omana työnä. Perintäyhtiön käyttäminen tietää aina ylimääräisiä perintäkuluja asiakkaille ja monia vaikeuksia jo muutoinkin vaikean elämäntilanteen keskellä, jota sairaudet aiheuttavat. Monien perintäyhtiöiden lainmukaisessa toiminnassa on lisäksi ollut puutteita ja aluehallintovirasto on joutunut huomauttamaan ja antamaan varoituksia laittomasta perinnästä.

Hyvinvointialueiden ja kuntien tekemät sopimukset perintäyhtiöiden kanssa ovat usein sellaisia, että käytännössä julkinen toimija on antanut lähes ilmaiseksi perintäyhtiölle laskutuksensa hoitamisen. Julkinen toimija ei siis maksa laskutuksesta ja perinnästä yhtiölle. Perintäyhtiöt tekevät tuloksensa sillä, että lähettävät laskuista maksumuistutuksen 5 e, maksuvaatimuksia 14 e, 24 e tai 50 riippuen laskun suuruudesta. Ne saavat miljoonansa perintäkuluista. Esimerkiksi, jos perintäyhtiö saa hoidettavakseen puoli miljoonaa laskua vuodessa, joista 200 000 laskusta se lähettää maksuvaatimuksen, saa se pelkästään alimmasta 14 euron summasta jo liki 3 miljoonaa euroa tuloa.

Mielestäni tulisi olla niin, että jos velkojalla eli hyvinvointialueella ei ole tosiasiallista velvoitetta korvata perintäyhtiölle sen perinnästä aiheutuvia kuluja, niin mielestäni tätä velvoitetta ei tule olla myöskään asiakkaalla.

Uuden eduskunnan on muutettava lakia saatavien perinnästä, joka on perimmäinen juurisyy tälle toiminnalle. Mutta myös julkisten toimijoiden; kuntien ja hyvinvointialueiden eettisyyttä ja moraalisuutta tulee kirkastaa. On kyse ihmisten peruspalveluista, joista aiheuvien asiakasmaksujen kerääminen tulee olla tarkkaan säädettyä ja valvottua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perintäyhtiö, sote-maksut, hyvinvointialue

Sote-maksujen ulosottotilastot ovat karmivia

Keskiviikko 18.1.2023 - Satu Taavitsainen

Ihmisille tulee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta. Pyysin valtakunnanvoudin virastosta sote-maksujen tuoreet ulosottotilastot.

Vuonna 2022 Etelä-Savossa meni ulosottoon vireille julkisen puolen hammashoitomaksuja 3137 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen on 1416 kpl. Vastaavia hammashoitomaksuja tuli Kymenlaaksossa ulosottoon vireille 213 kpl ja Etelä-Karjalassa 663 kpl. Etelä-Savon tilasto on julma. Hammashoidon maksut ovat syntyneet ihmisille välttämättömän peruspalvelun – hampaiden hoidon käyttämisestä. Ulosotto voi pahimmillaan velkaannuttaa ihmisiä ja estää jatkossa hakeutumasta hammashoitoon.

Kotipalvelumaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 470 kpl, ja tässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 117 kpl. Kymenlaaksossa kotipalvelumaksuja laitettiin ulosottoon vain 1 kpl ja Etelä-Karjalassa 2 kpl. Etelä-Savo näyttäytyy tässäkin kauhistuttavana. Kotipalvelun asiakkaita on laitettu ulosottoon.

Sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5844 kpl ja tässä oli kasvua 1736 kpl. Vastaavasti näitä maksuja Kymenlaaksossa meni ulosottoon 927 kpl ja Etelä-Karjalassa 754 kpl. Miksi Etelä-Savo johtaa tätäkin tilastoa? Jos esimerkiksi pienituloinen vanhus joutuu sairaalaan, olisi mielestäni oikeudenmukaisempaa jättää maksu kokonaan perimättä kuin laittaa sitä ulosottoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelumaksuasioita mukaan luettuna terveyskeskusmaksuja vuonna 2022 Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5139 kpl ja näissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 699 kpl. Vastaavasti Kymenlaaksossa näitä maksuja meni ulosottoon 9003 kpl ja Etelä-Karjalassa 11 422 kpl. Mielestäni terveyskeskuslääkärin maksusta on luovuttava kokonaan. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tuhansittain ihmisiä joutuu ulosottoon lääkärissä käynnin takia.

Kun kaikki julkiset sote-maksut lasketaan yhteen, niin Etelä-Savossa niitä laitettiin ulosottoon 14 696 kpl, Kymenlaaksossa 10 210 kpl ja Etelä-Karjalassa 13 684 kpl. Etelä-Savossa on paljon vanhuksia. Vaikka tilastot eivät kerro ulosottoon joutuneen ikää, niin otaksun ainakin Etelä-Savon osalta näissä olevan paljon ikäihmisiä. Mielestäni sairaiden, hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten laittaminen ulosottoon on väärin.

Tein aluehallituksessa muutosesityksen maksuihin, koska päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista on hyvinvointialueilla. Valitettavasti se ei mennyt äänestyksessä läpi. Mielestäni uuden eduskunnan on muutettava asiakasmaksulakia inhimillisemmäksi. Lainsäädännön tulee olla ihmisten puolella ja turvata hänelle peruspalvelut ilman pelkoa ulosottoon joutumisesta.

1 kommentti . Avainsanat: asiakasmaksut, ulosotto, sote-maksut

Asuntolainan korkovähennys tulee palauttaa

Keskiviikko 11.1.2023 - Satu Taavitsainen

Mielestäni asuntolainan korkovähennys tulee palauttaa käyttöön. Asuntolainaa on ihan tavallisilla ihmisillä; lapsiperheillä, nuorilla pariskunnilla, yksinhuoltajilla, omaishoitajilla, yksinasuvilla ja eläkeläisillä.  

Asuntolainan korkovähennyksestä on säädetty tuloverolaissa. Korkovähennystä on kymmenen vuoden aikana jatkuvasti pienennetty ja tänä vuonna se poistui kokonaan. Matalien korkojen aikana tällä ei ole ollut radikaalia vaikutusta kotitalouksien tilanteeseen. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Asuntolainojen korkojen nousu on ollut todella jyrkkää. Pankit ovat arvioineet, että korot voivat nousta vielä roimasti.  

Tilanne aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia suurelle osalle asuntovelallisista, koska lainanhoitokustannukset kasvavat ja samaan aikaan muutkin välttämättömät menot, kuten ruoka, sähkö ja polttoaine ovat kallistuneet mutta palkat eivät ole nousseet samassa suhteessa. Verovähennys tulisi tarpeeseen. Kotitalouksien ahtaaseen taloustilanteeseen tulisi valtion suhtautua ymmärtäväisesti ja auttaa asuntovelallisia selviytymään tämän ajan yli.  

Sijoitusasuntoa varten otetun lainan korot ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia verotuksessa, jos asunto on vuokrattuna. Miksi myös niiden ihmisten tilannetta ei voisi helpottaa, jotka hankkivat oman asunnon itselleen tai perheelleen?  

Korkovähennys verotuksessa on palautettava asuntovelallisille, joiden asuntolaina kohdistuu henkilön tai hänen perheensä vakituiseen asuntoon tai sen peruskorjaukseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asuntolaina, korkovähennys, satu taavitsainen

Vastuunkantajia vai vastuunsiirtäjiä

Keskiviikko 28.12.2022 - Satu Taavitsainen

Etelä-Savon käräjäoikeus on antanut tuomion NYAB Finlandin ja Mikkelin Vesilaitoksen välisessä urakkariita-asiassa. Mikkelin Vesilaitos purki maaliskuussa 2020 kaksi NYAB Finlandin urakkasopimusta kesken urakoiden.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan Mikkelin Vesilaitoksella ei ollut oikeutta purkaa sopimuksia ja näin ollen Mikkelin Vesilaitos tuomittiin maksamaan NYAB Finlandille noin 5,8 miljoonaa euroa korvauksia viivästyskorkoineen. Lisäksi Mikkelin Vesilaitoksen tulee maksaa vahingonkorvaus saamatta jääneestä voitosta. Lisäksi Mikkelin Vesilaitos tuomittiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista noin 580 000 euroa. Mikkelin kaupungin laatima vastakanne hylättiin kokonaisuudessaan.

Kaupunki on menetellyt virheellisesti ja aiheuttanut vahinkoa sopimuskumppanilleen ja samalla heikentänyt merkittävästi omaa talouttaan. Asia on käsiteltävä perinpohjaisesti.

Mielestäni kuntalaisten ja kaupunginvaltuutettujen on saatava tietää, kenen vastuulla Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa on ollut se, että Mikkelin Vesilaitos on purkanut oikeudettomasti urakkasopimuksen. Kuntalaisia kiinnostaa myös, aikooko kaupunginhallitus valmistella asiasta yksityiskohtaisen selvityksen ja esityksen, miten vastuukysymys aiotaan ratkaista, ja aikooko kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston harkittavaksi jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi rikosilmoituksen tekemistä ja korvausvastuuta. Kuntalaisten on syytä seurata silmät ja korvat tarkkana, löytyykö Mikkelin kaupungilta vastuunkantajia vai jälleen ainoastaan vastuunsiirtäjiä.

Kommentoi kirjoitusta.

Perhekeskeisyyttä ja omaisten huomioimista mielenterveyspalveluihin

Lauantai 5.11.2022 - Satu Taavitsainen

Useat järjestöt tekevät kallisarvoista ja merkityksellistä auttamistyötä keventäen mielensairauksiin sairastuneiden omaisten taakkaa, huomioiden heidän tarpeitaan ja tukien heidän terveyttään ja jaksamistaan. Omainen voi olla esimerkiksi sairastuneen lapsi, puoliso, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu sukulainen, jonka elämään ja arkeen sairastuneen tilanne vaikuttaa. Mielenterveyspalvelujen puute on lisännyt omaisten taakkaa ja kuormitusta.

Puolet mielensairauksiin sairastuneiden omaisista on itse vaarassa masentua läheisensä sairauden aiheuttaman kuormituksen vuoksi tai sairastua stressin seurauksena somaattisiin sairauksiin. Niistä lapsista, joiden vanhemmilla on mielensairaus, yli puolet masentuu ennen 25 vuoden ikää. Omaisen sairastumisriskiä voidaan pienentää antamalla tukea.

Mielensairauksiin sairastuneilla henkilöillä on usein heikentynyt tai vaihteleva kyky hakea palveluita, ja riskinä on, että he jäävät kokonaan palveluiden ulkopuolelle, jos palveluiden saaminen vaatii sairastuneelta itseltään aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Palveluihin pääsy usein edellyttää, että sairastuneen läheinen on aktiivinen, toimintakykyinen ja varmistaa asian.

Omaisten systemaattinen huomioiminen ja perheelle vastuuhenkilön nimeäminen olisi tarkoituksenmukaista. Omainen kannattaa ottaa mukaan myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen, koska suuri osa omaisista on vahvasti mukana sairastuneen arjessa ja vastaa sairastuneen hyvinvoinnista, sekä tukee häntä päivittäisissä askareissa.

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, arvioinnissa ja toteuttamisessa on myös hyödynnettävä koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista kokemusta omasta tai läheisensä mielensairaudesta ja siitä aiheutuvasta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen osaavia toimijoita tulee kuunnella mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi. Tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Kommentoi kirjoitusta.

Ei saa leikata heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä

Perjantai 7.10.2022 - Satu Taavitsainen

Olen todella pettynyt hallituksen esitykseen, jota eduskunnassa käsitellään parhaillaan. Kyseessä on hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).

En voi ymmärtää ja hyväksyä tällaista lakiesitystä, jolla heikennetään heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä ja huononnetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa.

100-prosenttisella palkkatuella on työllistetty kansalaisjärjestöihin kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joilla on osaamiseen liittyviä vajeita, terveydellisiä haasteita ja työmarkkinoilla toimimiseen liittyviä puutteita. Kansalaisjärjestöissä on autettu työttömiä, jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja valmennusta työllistymispolulla etenemiseen.

Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi, koska kansalaisjärjestöt eivät heitä enää kykene työllistämään. 61 prosenttia yrityksistä arvioi, että ei näe mahdollisena palkata heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Yrityksillä ei ole velvollisuutta palkata ketään tai muutoinkaan osallistua yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yritysten tehtävänä on voiton tavoittelu omistajilleen. Ainoastaan julkisella sektorilla on velvollisuutensa ja ihan perustuslainkin mukaisesti: "Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön". Tällä lakiesityksellä heikennetään kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta tukea julkista sektoria tässä tehtävässä.

En voi ymmärtää, miksi hallitus esityksellään haluaa säästää kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. 100 prosentin palkkatukeen kohdistuvilla heikennyksillä haetaan säästöjä, noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on laskenut säästönsä väärin, koska se perustuu virheelliseen olettamaan, että kansalaisjärjestöt työllistäisivät edelleen, vaikka palkkatuen määrä pienenee. 100-prosenttinen palkkatuki ei enää jatkossa kattaisi kaikkia työnantajan maksettavaksi kuuluvia palkan sivukuluja, kuten lomarahaa. Uudistuksessa ei myöskään huomioitu työnantajalle tulevia työterveyshuollon kustannuksia.

Uudistusta perustellaan EU:n valtiontukisääntelyllä. Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että työttömiä ei palkata enää kansalaisjärjestöihin ja iso joukko heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista syrjäytyy kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hallitus ei ole talouslaskelmissaan huomioinut sitä, että yhden pitkäaikaistyöttömän syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa ja yhden nuoren syrjäytyminen 1,2 miljoonaa euroa.

Arvelen, että tämän lakimuutoksen myötä entistä enemmän työttömät jäävät kuntouttavan työtoiminnan palveluun, eli soten asiakkaiksi. Kuntouttava työtoiminta ei ole palkkasuhteista ja näin ollen heille ei kerry eläkettä. Köyhyys lisääntyy.

Hallituksen esityksessä palkkatukea tarkastellaan ainoastaan työllistymisen näkökulmasta. Esityksen mukaan: "Palkkatuen sosiaalisia hyötyjä ei ole kuitenkaan tutkimuksissa selvitetty, mikä olisi tulevaisuudessa tehtävissä tutkimuksissa täydennettävä näkökulma." Oman kokemukseni mukaan palkkatuki on hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeä peruspilari. Palkkatuella kansalaisjärjestöihin, urheiluseuroihin ym. työllistetyt henkilöt ovat kokeneet työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työllistetty on saanut arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin ja ryhtynyt ajattelemaan myönteisesti ja alkanut nähdä enemmän mahdollisuuksia ja rohkaistunut tarttumaan työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Toimeentulon antaman turvallisuuden lisäksi palkkatuettu työ turvaa sosiaalista osallisuutta tarjoamalla mielekkäitä rooleja, ja sosiaalisen piirin, johon kiinnittyä. Kansalaisjärjestöt puolestaan ovat saaneet upeita ihmisiä töihin ja voineet järjestää palkatun henkilöstön myötä toimintaa jäsenistölleen.

Eduskunnan ei tule hyväksyä tätä lakia, vaan hylätä se tai tehdä siihen todella paljon muutoksia kansalaisjärjestöjen antamien lausuntojen mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palkkatuki, järjestöt

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa

Tiistai 27.9.2022 - Satu Taavitsainen

Olin tänään SOSRAKE-osaamisverkosto-hankkeen kumppanina videokuvauksessa. Etelä-Savon hyvinvointialueen aluvaltuutettuna kerroin ajatuksiani sosiaalityössä muodostuvan kokemusperäisen tiedon tärkeydestä ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa havaitsemassa yhteiskunnan ulkoreunoilla ja notkoissa elävien ihmisten tarpeita ja palvelujärjestelmämme puutteita. On aivan ydinasia saada näitä nostettua keskusteluun ja sitä kautta täytettyä palveluissa ja lainsäädännössä olevia aukkoja.

Sosiaalityön ammattilaiset ja aluevaltuutetut ovat saman asian äärellä: edistämässä ihmisten oikeuksia, vähentämässä eriarvoisuutta ja vaikuttamassa ihmisten arjen ja hyvinvoinnin parantumiseen. Yhteiskunnallista vaikuttamista molemmat.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hoitajille tasa-arvoa ja reilu palkankorotus

Tiistai 13.9.2022 - Satu Taavitsainen

Osana työsopimusneuvotteluja Tehy ry ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry ovat käynnistäneet työtaistelutoimenpiteitä. Mielestäni eduskunnan ei pidä rajoittaa hoitajien työtaisteluoikeutta säätämällä lakia, joka antaisi työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat sekä aluehallintovirastoille oikeuden työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki veisi kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Mielestäni myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on säilytettävä oikeus vauhdittaa työsopimusneuvotteluja työtaistelulla.

Maan hallituksen suunnittelema ”pakkotyölakiesitys” loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja. Hallituksen ei pitäisi mennä tukemaan lakimuutoksella neuvottelujen toista osapuolta – työnantajaa, vaan kehottaa työnantajaa käyttämään Suomen lainsäädännöstä jo löytyvää keinoa, jolla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Olen erittäin huolissani hoitajapulasta, jonka ratkaiseminen on aivan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Keskeisenä ratkaisukeinona on sairaanhoitajien ja lähihoitajien peruspalkan reilu nostaminen. Parempi palkkaus lisää hoitotyön houkuttelevuutta ja hoitajien pysymistä alalla. Peruspalkkaa on nostettava, jotta varmistamme koulutetun henkilökunnan riittävyyden työvuoroissa ja näin saamme palautettua potilasturvallisuuden sekä ihmisten hoivan ja hoidon asianmukaisen toteutumisen.

Hoitajapulan vuoksi turvallisuus vaarantuu toistuvasti ja jopa yksittäiset hoitajien sairaspoissaolot vaarantavat potilasturvallisuuden. Töissä olevat hoitajat väsyvät, koska työn kuormittavuus on sitä kovempaa mitä vähemmän tekijöitä on. Hoitajapulan vuoksi potilaita joudutaan siirtämään osastolta toiselle, kuntoutus ei toteudu, aikoja perutaan, vanhukset odottavat jatkopaikkaa pidempään ja vanhustenhuollon osastoja ja yksiköitä on suljettuna. Hoitajapulan vuoksi Suomessa ei täysimääräisesti kyetä turvaamaan kansalaisten oikeutta saada tarvitsemansa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut.

Hoitajapula on niin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, että sen ratkaisemiseksi olisi pitänyt jo aikaa sitten maan hallituksen, työnantajien ja ammattiliittojen istua alas. Jos ongelma ratkeaa rahalla, niin se kannattaa sillä keinolla ratkoa. Rahaa valtiolla on riittänyt muihinkin kohteisiin ja riittää hoitajillekin, jos on tahtoa. Pian voi olla myöhäistä, sillä työssä viihtymiseen vaikuttaa myös ilmapiiri, joka selvästi on työnantajan ja työntekijöiden välillä kiristynyt. Työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella palkankorotuksiin, ei pakkotyölakimuutoksella ja alistamalla hoitajia.

1 kommentti . Avainsanat: pakkolaki, hoitajapula, MeidänKaikkienAsia, Tehy, superliitto

Hyvää Yrittäjän päivää!

Maanantai 5.9.2022 - Satu Taavitsainen

Jokaisen yrittäjän taustalla on tarina, joka sisältää ideoita, kasvua, vaikeuksia, menestystä, ahkeruutta - nousuja ja laskuja. Hyvää Yrittäjän päivää ihan jokaiselle yrittäjälle ja jo eläköityneille yrittäjille!

Perustin ensimmäisen yritykseni vuonna 2008 keskellä maailmanlaajuista pankki- ja rahoituskriisiä. Se opetti! Tmi Aitosatu hengitti 10 vuotta, kunnes ajanpuutteen vuoksi lopetin sen.

Olen työskennellyt ja opiskellut lainsäädännön parissa ja halu tuottaa turvallista arkea ihmisille sai aikaan sen, että nykyään vapaa-ajallani teen kevytyrittäjänä edunvalvontavaltuutuksia ja hoitotahtoja. Minulla on aito halu auttaa ihmisen tahdon toteutumisessa myös sairastuessa tai vammautuessa.

Edunvalvontavaltuutus on kaikista järkevin ja edullisin tapa välttää viranomaisen holhoukseen joutuminen ja saada talousasiat ym. hoitumaan kaikissa tilanteissa. Tärkeintä on muistaa, että paperin voi tehdä vain silloin, kun on vielä kykenevä hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltuutus on varautumista pahan päivän varalle. Siinä Sinä annat itse valitsemillesi henkilöille oikeuksia hoitaa asioitasi, silloin jos et itse niihin pysty. Asiakirja tehdään siis tulevaisuutta varten. Paperin tekemällä voi säästää suuria summia! Esimerkiksi jos vammaudut onnettomuudessa, olet kuukausia puhekyvytön, etkä pysty ilmaisemaan tahtoasi, ei aviopuolisosi ilman edunvalvontavaltuutusta voi huolehtia raha-asioistasi, käyttää tiliä, vaikka yhteiseen tiliin olisi tilinkäyttöoikeus. Pankki ei salli sitä, että joku käyttää toisen rahoja ilman, että tilin omistaja ymmärtää sitä ja niinpä pankki lakkauttaa tilinkäyttöoikeuden. Yhteiseen asuntolainaan ei toinen yksin voi tehdä muutoksia esim. sopia maksavansa vain korkoa toisen ollessa sairaalassa, toisen puhelinliittymää ei voi lakkauttaa, toisen nimissä olevaa autoa tai muuta omaisuutta ei voi myydä ilman valtuutuspaperia tai viranomaisen lupaa. Laskut juoksevat entiseen malliin, mutta pelkästään avioliitto tai sukulaisuus ei anna mahdollisuutta hoitaa toisen puolesta asioita. Siihen tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Kannattaa hoitaa paperit ajoissa kuntoon niin kaikki pääsevät vähemmällä työllä ja selvittämisellä, ja rahaa säästyy, kun tilanne on jo ennakoitu.

Tahtoasi kunnioittaen, Satu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjänpäivä

Verkot, putkistot, kattilat ja hinnat omissa käsissä

Perjantai 12.8.2022 - Satu Taavitsainen

Viimeinkin energiatyöryhmässä käsitellyt erilaiset vaihtoehdot ovat tulleet kansalaiskeskusteluun. Mielestäni Mikkelin kaupungin tulee säilyttää Etelä-Savon Energia Oy (ESE) itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa. En kannata ESE:n osakkeiden osittaista tai kokonaan myymistä millekään taholle. Mikään yritys ei tule tänne hyväntekeväisyyttä tekemään ja sijoittamaan huvin vuoksi yli sataa miljoonaa euroa.

Mielestäni on tärkeää tuoda kuntalaisille tietoon se, että ESE:n vähemmistöosuuden myynti aiheuttaisi sen, että uusi omistaja haluaisi ESE:ltä huomattavasti nykyistä suuremmat osingot. Kysyttäessä, miten tämä yhtäkkinen osingonmaksukyvyn viisinkertaistuminen tapahtuisi, on vastaus ollut ESE:n tasejärjestelyt, eli että uusi vähemmistöomistaja vaatisi myytäväksi ESE:n omaisuutta, kuten esimerkiksi kaukolämpöverkot ja tytäryhtiöitä ja lisäksi ESE pumpattaisiin täyteen velkarahaa. Näitä ”tasejärjestelyin” saatuja rahoja sitten maksettaisiin osinkoina. Jos kaupunki tällaista ”bluffirahaa” itselleen haluaa, niin se pystyy omistajana yksinäänkin näitä vaatimaan, mutta eihän tuollaisessa mitään järkeä ole. Loppulaskun maksaisivat asiakkaat. Uuden omistajan myötä kaupunki ei enää saisi näitä rahoja kokonaan itselleen, vaan uusi omistaja ottaisi omistusosuutensa verran, esimerkiksi 40 prosenttia itselleen.

Talousviisautta on se, ettei julkista monopolia myydä pikavoittojen toivossa. ESE:n sähkö- ja kaukolämpöverkot on pidettävä kaupungin omissa käsissä. Se on kaupungin asukkaiden ja yritysten etu. Aikoinaan valtionyhtiö Fortum myi sähköverkkonsa sijoittajille. Tämän kaupan suomalaiset ovat karvaasti kokeneet sähkönsiirtolaskussaan. Tällaisessa epävakaassa maailmantilanteessa on energiayhtiön kokonaan omistamisesta Mikkelin kaupungille ja sen asukkaille ja yrityksille hyötyä myös turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Mikkelin on oltava mahdollisimman energiaomavarainen ja pidettävä verkot, putkistot ja kattilat kaupungin omistuksessa.

ESE:n tulevaisuuden näkymät kaupungin omistuksessa ovat valoisat. Sen toiminnan rungon muodostaa mikkeliläisille kohtuuhintaisen kaukolämmön tuotanto ja sähkönsiirto, joilla edistetään asukkaidemme ja yritystemme ostovoimaa. ESE on myös tulouttanut osinkoja Mikkelin kaupungille 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä ovat tasapainottaneet osaltaan kaupungin taloutta ja niillä on ylläpidetty peruspalveluja.

Mikkelin kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman, jossa tavoitellaan turpeen käytön lopettamista ESE:n voimalassa. ESE:llä on siihen teknisesti valmius, mutta koska Ukrainan sodan myötä on pulaa metsähakkeesta, niin ainakin itse olen valmis joustamaan tavoitteissa ja hyväksymään turpeen polttamisen, jotta ihmisille ja yrityksille saadaan tuotettua kohtuuhintaista kaukolämpöä. ESE:llä on myös suunnitteilla uusia lämmönlähteitä. ESE on tehnyt yhteistyösopimuksen Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa vetykaasuvoimalan suunnittelusta Mikkeliin. Ren-Gas päättää lähiaikoina, investoiko se Mikkeliin vai ei. Kaupungin tulee edistää investointia, eikä olla vetämässä ESE:ltä mattoa jalkojen alta.

Kommentoi kirjoitusta.

Talven yli valtion tuella

Sunnuntai 7.8.2022 - Satu Taavitsainen

Kansalaisten selviämistä ensi talvesta pitää tukea. Vaikka lapsiperheessä olisi kaksi työssäkäyvää aikuista niin silti perheissä koetaan voimattomuutta kasvavien kustannusten; sähkön, ruoan ja polttoaineen osalta. Pelkästään aivan pienituloisille ei pitäisi ainoastaan kohdistaa tukea, vaan pitää auttaa myös keskiluokkaa, eli työssäkäyviä ja pienyrittäjiä kuin myös työeläkkeellä olevia. Jos keskiluokka Suomessa romahtaa niin ei ole yrityksillä ostovoimaisia asiakkaita, sairauslomat ja uupumukset lisääntyvät, eikä kasva verotulot kunnille ja valtiolle.

Keskiluokkaa ei auta 1.8.2022 tehty toimeentulotuen, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen, takuueläkkeen, vammaisetuuksien ja opintorahan tason nostaminen, mitkä toki ovat erittäin kannatettavia ratkaisuja pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien, vammaisten henkilöiden ja pienituloisten eläkeläisten auttamiseksi.

Tarvitaan uusia keinoja, joilla ihmiset selviävät taloudellisesti talven yli. Yksi keino voisi olla päivittäinen kahden tunnin aika, jolloin sähkö olisi halpaa. Tällöin voisi laittaa kodinkoneet pyörimään. Tarvitaan myös ohjeistusta ja ehkä määräyksiäkin energian säästämiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle

Lauantai 30.7.2022 - Satu Taavitsainen

Seksuaalirikokset puhututtavat ja hyvä niin. Asioista puhuttaessa niitä saadaan myös korjattua. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä uhrille. Ne ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä ja varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat teot ovat erityisen paheksuttavia ja vastenmielisiä. Erityisenä yhteiskunnan huolena ovat aikuiset tekijät, joiden seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat teini-ikäiset ja murrosikää lähestyvät lapset.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa sekä yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus oli oikeusministeriössä tämän hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ja rikosnimikkeitä ankaroitettiin.

Kehittämistarvetta on edelleen muun ohella siinä, että alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia pääsee yhä vanhentumaan. Pitkä viive seksuaalirikoksesta kertomisessa on tyypillistä, koska uhrit häpeävät tapahtunutta ja ryhtyvät puhumaan asiasta vasta aikuisena tai vasta kun olo muuttuu todella huonoksi. Rikosoikeudellisesti vanhentuneita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia on Suomessa paljon. Vanhentuminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta ja uhrin avuntarvetta. Suomessakin tulee lailla säätää vakavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset rikosoikeudellisesti vanhentumattomaksi. Näin on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Uhrin toipumisen näkökulmasta on olennaista, että tekijä saa teostaan asiaankuuluvan rangaistuksen ja kantaa siitä vastuun. Nykyistä pidempi vanhentumisaika on myös yleiseltä kannalta tärkeää, jos on esimerkiksi tekijä, jolla on ollut useita uhreja, mutta kukaan ei ole pystynyt tapahtumien aikaan viemään asiaa eteenpäin. Vanhentumissäännökset on seuraavan eduskunnan uudistettava.

Iso osa seksuaalirikosten uhreista ei ilmoita asiasta poliisille ja jää avun ulkopuolelle. Uhrin kokemat häpeän tunteet voivat aiheuttaa sen, että uhri vaikenee teosta kokonaan. Oikeudellisen tuen lisääminen seksuaalirikosten uhreille olisi hyödyllistä, koska poliisille ilmoittamattomuuden taustalla on havaittu rikosprosessiin liittyviä pelkoja. Arkuutta voitaisiin vähentää antamalla tietoa rikosprosessista ja toimintamahdollisuuksista. On myös havaittu, että maissa, joissa ilmoitettujen raiskausten määrä on alhainen, myös aiheeseen liittyvää keskustelua, tutkimusta ja uhreille tarjottavaa tukea on vähemmän. Näin ollen ilmoittamattomuudella on vaikutusta myös koko yhteiskunnan tasolla.

Pullonkaulana seksuaalirikosten vähentämisessä on ennaltaehkäisevien toimien puute sekä rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvien resurssien vähäisyys. Etelä-Savossa ei vielä ole Seri-tukikeskusta, joka on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö, jossa on uhrien tutkimiseen ja kohtaamiseen koulutettua henkilökuntaa. Seri-tukikeskuksen perustaminen yhtenäistäisi hoitoon hakeutuvien hoitoa ja sillä madallettaisiin kynnystä hakea apua. Lähimmät keskukset ovat Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Seri-keskukset edesauttavat uhrin toipumista ja ehkäisevät uudelleen traumatisoitumista. Niissä vähennetään piilorikollisuutta kertomalla uhrin oikeuksista ja tuetaan rikosilmoituksen tekemiseen. Se, kuinka seksuaalirikoksen uhria tutkitaan ja tuetaan, ei saisi vaihdella riippuen asuinpaikasta, vaan palvelua ja vertaistukea tulee saada tasa-arvoisesti jokaisella hyvinvointialueella.

Kommentoi kirjoitusta.

ESE säilytettävä itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa

Keskiviikko 27.7.2022 - Satu Taavitsainen

Nyt tarvitaan mikkeliläisten joukkovoimaa! Osallistu kanssani alulle laittamaani kansalaisadressiin, jossa haluamme, että Mikkelin kaupunki säilyttää Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa.
ESE_.jpg
Kerätään yhdessä nimiä adressiin, jotta kaupunginvaltuustolle käy selväksi se, kuinka monet asukkaat ja yrittäjät ovat sitä mieltä, että emme halua Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistaman energiayhtiön ESE:n osakkeiden osittaista tai kokonaan myymistä millekään taholle - emme sijoittajille tai kilpaileville energiayhtiöille, kuten Suur-Savon sähkölle.

Talousviisautta on se, ettei julkista monopolia myydä pikavoittojen toivossa. ESE:n sähkö- ja kaukolämpöverkot on pidettävä kaupungin omissa käsissä. Se on kaupungin asukkaiden ja yrittäjien etu. Aikoinaan valtionyhtiö Fortum myi sähköverkkonsa sijoittajille. Tämän kaupan suomalaiset ovat karvaasti kokeneet sähkölaskussaan. Tällaisessa epävakaassa maailmantilanteessa on energiayhtiön kokonaan omistamisesta Mikkelin kaupungille ja sen asukkaille ja yrityksille hyötyä myös turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta. Mikkelin on oltava mahdollisimman energiaomavarainen ja pidettävä verkot, putkistot ja kattilat kaupungin omistuksessa.

ESE:n kaukolämmön ja sähkön siirtohinnat ovat kilpailukykyiset ja asukkaille ja yrityksille kohtuuhintaiset. Mikkeliläiset hyötyvät ESE:n hinnoista miljoonia euroja vuodessa. Tämä tuo ostovoimaa alueellemme. ESE on tulouttanut osinkoja Mikkelin kaupungille useita miljoonia euroja jokavuotisen tuloutuksen muodossa. Nämä ovat tasapainottaneet osaltaan kaupungin taloutta. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto ja kaukolämpö edistävät mikkeliläisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa.

ESE:n tulevaisuuden näkymät kaupungin omistuksessa ovat valoisat. Sen toiminnan rungon muodostaa mikkeliläisille kohtuuhintaisen kaukolämmön tuotanto ja sähkönsiirto. ESE on osallisena Mikkeliin tulevissa investoinneissa ja tästä ESE teki jo avauksen allekirjoittaessaan Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan tuotantolaitoksen suunnittelusta Mikkelin Pursialan voimalaitosalueelle.

Kommentoi kirjoitusta.

Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen turvaaminen on Etelä-Savon yhteinen etu

Torstai 21.7.2022 - Satu Taavitsainen

Savonlinnan sairaalan yhteispäivystyksen ja laadukkaan toiminnan turvaaminen pysyvästi on Etelä-Savon maakunnan etu. Savonlinnan sairaalan toiminnan jatkuvuus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaista saatavuutta maakunnassamme. Olen jo aiemmin ja olen edelleen sitoutunut työskentelemään pysyvän rahoituksen saamiseksi kahden sairaalan toimintaan. Sairaaloiden seiniin sidottu keskittämisasetus ei ole mielestäni järkevä ja määräyksiä tulee purkaa. Henkilöstön tulee pystyä tarpeen mukaan liikkumaan Savonlinnan ja Mikkelin välillä ja hoitaa ihmisiä molemmissa sairaaloissa.  

Lähellä olevat palvelut ja nopea hoitoon pääsy ovat olennainen osa savonlinnalaisten ja koko Etelä-Savon alueen ihmisten arkea. Osa asukkaista kokee, etteivät he saa tarvitsemiaan sote-palveluita tai joutuvat odottamaan niitä kohtuuttoman kauan. Kansanedustaja kaudellani v. 2015-2019 tein lakialoitteen terveydenhuoltolakiin lääkäriin pääsemisen nopeuttamiseksi nykyisestä kolmesta kuukaudesta viikkoon. Aloitteeni toteutuu ensi keväänä, jos kiireettömän hoidon viikon hoitotakuu tulee voimaan. Lakimuutosta käsitellään parhaillaan eduskunnassa.  

Sairaaloiden seiniin panostaminen ei riitä ja tuo asukkaille apua. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yhteydenottoihin nopea reagointi, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloittaminen välittömästi, tuo parhaan mahdollisen tuloksen ja nopean avun sitä tarvitseville. Jokainen meistä tietää että, kun vaivat pitkittyvät, niin ne myös mutkistuvat. Hoitopolkujen on oltava suoria ja sujuvia, näin taataan kuntoutuminen työ- ja toimintakykyiseksi mahdollisimman nopeasti. Asialla on huomattavan suuri vaikutus kuntien elinvoimaan ja verotuloihin, sekä laaja-alainen yhteiskunnallinen merkitys.

Sujuva toiminta edellyttää riittävän ja ammattinsa osaavan henkilöstön varmistamista. Henkilöstön hyvinvointiin keskittyminen on merkittävä tekijä ja sillä edesautetaan ammattilaisten työssä pysymistä. Palkkaus ja työolosuhteet tulee olla kunnossa jokaisessa Etelä-Savon hyvinvointialueen työpisteessä.  

Valtion tulee huolehtia Etelä-Savon hyvinvointialueen riittävästä rahoituksesta ja sen varmistamiseksi tarvitaan osaavaa ja uskottavaa edunvalvontaa eduskunnassa. Sujuvien hoitopolkujen, tarvittavan hoidon ja tuen, sekä ennalta ehkäisevien palvelujen turvaaminen edellyttää riittävää perusrahoitusta Etelä-Savolle. Määräaikaiset erillis- ja hankerahat ovat avuksi, mutta niillä ei pitkäjänteisesti turvata lakisääteisten palvelujen kattavuutta.

Vanhat poliittiset raja-aidat Mikkelin ja Savonlinnan välillä sote-kysymyksissä ovat mennyttä aikaa. Ei ole enää olemassa muuta näkökulmaa valtioon nähden kuin se, että kaikki asiat, joilla turvataan Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys ja muut Savonlinnan seudun sote-palvelut, satavat koko Etelä-Savon hyvinvointialueen koriin. Etelä-Savon etu on turvata palvelut koko maakunnan alueella.  

Satu Taavitsainen (sd.)
Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja,
aluevaltuutettu, maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Mikkeli 

Kommentoi kirjoitusta.

Etelä-Savoa on rakennettava myös nuorten ehdoilla

Tiistai 31.5.2022 - Satu Taavitsainen

Tuoreen tutkimuksen (Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke, E2 Tutkimus) mukaan useat nuoret aikuiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan sekä moni nuori aikuinen kokee oman elämänsä merkityksettömäksi. Etelä-Savossa mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on vakavia ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Terveydenhuoltoon tarvitaan paljon nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen terapiapalveluja. Näin voimme parantaa nuorten jaksamista, vahvistaa heidän voimavarojaan ja lisätä heidän tulevaisuudenuskoaan. Moni nuori pelkää eritoten yksinäisyyttä, joka on koronan yksi vakavin seuraus. Suuri osa nuorista kokee turvallisuuden tunteensa järkkyneen Ukrainan sodan takia.

Nuoret aikuiset saavat voimaa arkisista asioista, kuten työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista. Nuoret aikuiset arvostavat työntekoa, mutta kantavat huolta työelämän vaativuudesta, kuormittavuudesta ja epävarmuudesta ja puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan. Tämä on otettava vakavasti. Työpaikoilla on huomioitava kohtuullisuus, jotta tekijöitä riittää myös jatkossa. Etelä-Savossa tulee kysyä, kuka tekee tulevaisuuden työt, jos nuoret eivät jaksa työelämässä.

Etelä-Savossa on otettava vakavasti se, että valtavirrasta erilaiset nuoret kokevat syrjintää. Syrjinnän poistaminen vaatii aktiivisia muutoksia arjen käytäntöjen tasolla niin kouluissa kuin työpaikoilla. Ajattelutapojen tulee muuttua tasa-arvoa kunnioittaviksi. Tarvitaan tekoja suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. On hyödynnettävä väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä. Etelä-Savossa tarvitaan huomattavasti työtä, jotta ihmisten erilaisuus huomioidaan ja siihen kytkeytyvät syrjintämekanismit havaitaan ja saadaan purettua. Tämä kehittäminen edellyttää aikuisilta halua, osaamista ja aikaa perehtyä asioihin.

Nuorten aikuisten edellytykset hyvään elämään vaihtelevat paikkakunnittain. Niiden tunnistaminen on edellytys sille, että Etelä-Savo olisi vetovoimainen nuorille. Nuorten pitää saada osallistua Etelä-Savon kehittämiseen, koska heidän ratkaisuillaan on merkitystä eteläsavolaisten kuntien elinvoimaisuudelle nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä nuoret kokevat, että vaikutusvalta Suomessa on liikaa vanhemmilla sukupolvilla ja valta- ja talouseliitillä. Jos nuoret sivuutetaan, he eivät välttämättä halua rakentaa elämäänsä ja työuraansa Etelä-Savossa. Tämä on erityisen painava riski työikäisen väestön vähentyessä. Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on aivan oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Satu Taavitsainen
mikkeliläinen kolmen nuoren äiti,
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja,
Etelä-Savon aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoret

NATO-ratkaisun aika on tullut

Keskiviikko 11.5.2022 - Satu Taavitsainen

Tulevana lauantaina kokoontuu SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous, jossa käsittelemme puolueen kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Suhtaudun myönteisesti Nato-jäsenyyteen, koska Nato-maiden voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Jäsenyys Natossa vahvistaisi myös Suomen huoltovarmuutta. Vuodesta 2004 asti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin on ollut kirjattuna mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muututtua on jäsenhakemuksen aika.

Nato on toiminut 73 vuotta yhteisen puolustuksen järjestönä. Sen tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Naton perustamissopimuksen ydin on sen viides artikla, jolla jäsenmaat sitoutuvat keskinäiseen avunantoon. Jos Suomi Naton jäsenenä joutuisi sotilaallisen iskun tai sen uhkan kohteeksi, voisi Nato-joukkoja saapua pyynnöstämme auttamaan meitä Suomen puolustamisessa. Nato-joukkoja voitaisiin kutsua kiristyneessä tilanteessa paikalle myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa nostamaan kynnystä sotatoimien aloittamiselle Suomea vastaan tai niillä uhkaamiselle.

Vastavuoroisuuden perusteella Suomi tulisi osalliseksi Nato-maiden vakauden ja turvallisuuden ylläpitämistä jäsenyysvelvoitteiden mukaisesti. Ollessani kansanedustajana viime vaalikaudella ja puolustusvaliokunnan jäsen käsittelimme kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskevaa lakia, jonka yhteydessä lakiin puolustusvoimista lisättiin säännös siitä, ketkä avunantotehtäviin osallistuisivat. Varusmiehiä ei lähetetä tehtäviin ja reserviläisten osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Suomen rajat ovat tällä hetkellä rauhallisia, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustustamme kehitetään jatkuvasti. Nato-jäsenyys on kuitenkin varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan vahvistaen pidäkevaikutusta. Meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen yhteenottoon. Nato-jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi.

Satu Taavitsainen
SDP:n puoluevaltuuston jäsen
Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen piirin 1. varapuheenjohtaja
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nato

Sadun pääsiäissaarna

Torstai 14.4.2022 - Satu Taavitsainen

Olympiakomiteassa kuohuu ja hyvä niin. Jokaisella alalla niin urheilussa, kulttuurissa kuin politiikassa tapahtuu seksuaalista häirintää. Annan kaiken tukeni niille rohkeille ihmisille, jotka uskaltavat tuoda tapahtumia esille. Olen kuullut juhlapuheita, joissa vakuutetaan, kuinka häirintään puututaan ja tasa-arvon edistäminen on tärkeää. Puheet ja teot tulisi aina kohdata toisensa. Näinhän ei aina ole ja tapahtumia yritetään lakaista maton alle.

Olen ollut politiikassa mukana 22 vuotta, puolet elämästäni. Tämän ajanjakson aikana olen kohdannut monenlaisia asioita. Olen keskustellut useiden ihmisten kanssa siitä, miten vaikea Suomessa on saada oikeutta seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevissa rikoksissa. Vaikka lakeja on parannettu ja hyvää kehitystä tapahtunut asenteissa, niin silti on vielä paljon tehtävää esimerkiksi siinä, että tutkinnat kestävät vuosia ja uhri voi kokea, ettei häntä uskota ja pelätä esimerkiksi työpaikan menettämisellä.

Johtajilla oletetaan olevan kykyä seistä selkä suorana ja toimia vastuullisesti myös vaikeina hetkinä. On johtajan velvollisuus toimia ja viedä ikäviäkin asioita eteenpäin. Johtajan työpöydälle voi tulla tapaus, jossa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu. Johtaja voi olla ensimmäinen, jolle uhri asian kertoo ja varmasti viimeinen, jos uhria ei uskota ja jos asenne on vähättelevä ja salailuun pyrkivä. Varmin tapa turvata vanhojen tapojen jatkuminen on se, että asioihin ei puututa.

Olen itse johtaja, joka ottaa asiat vakavasti. Kaikissa tehtävissäni pyrin näyttämään tietä toimintatapojen uudistamiseen ja rohkeuden valamiseen henkilöihin, joiden seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu. Suomessa joudumme pureskelemaan vielä pitkään näiden asioiden parissa ennen kuin toimintatavat ovat niin mallikkaat, että loukkauksia ei enää tapahdu ja jos tapahtuu niin uhrit kokevat, että saavat oikeutta.

Puolueet, järjestöt, urheiluseurat, työpaikat ym. eivät voi olla villasella painavia, syyllisiä suojelevia, salailevia, vanhojen tapojen roolimalleja, vaan toimintatavat tulee vastata tämän päivän vaatimuksia.

Pääsiäinen alkaa kärsimyksellä ja päättyy hyvän voittoon. Tähän uskokaamme ja valakaamme toivoa ihmisiin! Kyllä asiat muuttuvat paremmiksi. Hyvää Pääsiäistä!

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »