Share |

Hei! Olen Satu Taavitsainen, SDP:n kansanedustaja,
Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja.SatuTaavitsainen_kuntavaalit2017_kasvokuva2.jpg

Sain poliittisen herätykseni vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Silloin päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa.

Teen sekä eduskunnassa että kaupunginvaltuustossa työtä edistääkseni työllisyyttä, parantaakseni pieni- ja keskituloisten palkan- ja eläkkeensaajien, yksinyrittäjien, opiskelijoiden, lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten arkea sekä kehittääkseni julkisia palveluita.

Kansalaisten viestejä on kuunneltava. Ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi.

Kuulun Mikkelissä toimivaan aktiiviseen Mikkelin Sosialidemokraatit puolueosastoon. Ammattiliittoni on SAK:lainen JHL. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ennen kansanedustajuutta työskentelin toiminnanjohtajana Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:ssä.

Olen 40-vuotias. Perheeseeni kuuluu aviomies Aki Taavitsainen ja meidän kolme lasta. Asumme Mikkelissä Rantakylässä.

Näillä sivuilla voit tutustua minuun paremmin.
Otan mielelläni vastaan viestejä ja terveisiä.
Löydät yhteystietoni Ota yhteyttä -kohdasta.
Tavoitat minut myös facebookista, twitteristä ja instagramista.

Surkea päätös alkoholipolitiikassa

Perjantai 15.12.2017

Tänään eduskunta teki surkean päätöksen alkoholipolitiikassa. Kahden äänen enemmistöllä se päätti, että päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäisrajan nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä valmistustaparajoitus poistettiin. (Miten kukakin äänesti? Tarkista tästä)

En kannattanut prosenttirajan nostamista enkä valmistustaparajoitteen poistamista. Eduskunnan on edistettävä väestön terveyttä, kuten perustuslaki edellyttää. Meillä on velvollisuus tukea lasten hyvinvointia ja turvattava jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.

Alaikäisten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet Suomessa vuosituhannen alusta. Lainmuutos aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan alkoholinkäytön kääntymisen kasvuun. Alkoholipitoisuus pullossa/tölkissä nousee 17 %, mikä lisää humalan astetta. Nuoret ovat aikuisia pienipainoisempia, jolloin pienempi määrä alkoholia aiheuttaa heille vakavamman humalatilan. Valtaosassa juomakerroista saadaan enemmän alkoholia, vaikka juomaa juotaisiin sama määrä kuin ennen.

Prosenttirajan nosto on ristiriidassa alkoholilain tavoitteiden kanssa. Lain tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Prosenttirajan nosto on ristiriidassa myös muiden lakien kanssa.

Terveydenhuoltolain mukaan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta.

Päihdehuoltolain perusteella on ehkäistävä ja vähennettävä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Raittiustyölaissa tavoitteena on kansalaisten terveiden elämäntapojen vahvistaminen ja ohjaaminen välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä.

Alkoholinkäyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on jo nykyään miljardi euroa vuodessa valtiolle ja kunnille. Prosenttirajaa nostamalla lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa. Esimerkkinä, että katkaisuhoito maksaa noin 125 e/vrk, haimatulehduksen hoito 30 000 e, maksansiirto 98 000 e. Huostaanotetun lapsen laitoshoito 110 000 e/vuosi, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 630 e/vrk.

Sotessa alkoholi työllistää ensihoitoa, erikoissairaanhoitoa, hätäkeskusta, kotihoitoa, terveydenhoitajia, kätilöitä, lastensuojelua, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne jne.

Muualla julkisella sektorilla alkoholi työllistää poliiseja, palomiehiä, nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoreja, opettajia, pappeja, diakoneja ja vankiloita jne jne.

Alkoholi lisää haittoja erityisesti nuorilla: tapaturmat, alkoholimyrkytys, suojaamaton seksi, seksikokemukset ja muu toiminta joita kadutaan, häiriökäyttäytyminen, ei-toivotut raskaudet, konfliktit lähiympäristön ja virkavallan kanssa, negatiiviset vaikutukset nuoren aivojen kehitykseen ym. lisääntyvät.

Alkoholipolitiikka on tasapainottelua terveyden, työllisyyden ja talouden välillä. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Viime hallituskaudella tehtyjen alkoholiveron korotusten avulla kokonaiskulutusta saatiin käännettyä alaspäin. Lainmuutos kumoaa saadut hyödyt alkoholinkulutuksen noustessa ja lisää ihmisten välisiä terveyseroja. Alkoholihaitat eivät ole vain suurkuluttajien ongelma, vaan saatavuus lisää kulutusta kaikissa väestöryhmissä, aivan tavallisten työssäkäyvien ihmisten, perheiden äitien ja isien, eläkeläisten ja nuorten joukossa.

Toivoin, että kansanedustajilla olisi ollut äänestäessään kansanterveyden edistäminen kirkkaana mielessään eikä prosenttirajaa olisi nostettu. Kenenkään etu ei ole yhä kasvavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja lääkekustannuksissa, miljoonien suomalaisten inhimillisiä kärsimyksiä unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta.

Jopa sylivauvoja ulosotossa! Mikä Suomea oikein vaivaa?

Perjantai 24.11.2017

Jätin Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia. He joutuvat ulosoton piiriin mm. vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja osa kunnista ja kuntayhtymistä lähettää lapsen nimellä ja jos vanhemmat eivät laskua maksa, tahriintuu lapsen nimi. Lapsella ei kuitenkaan ole ollut oikeutta vaihtoehtoihin ja oikeutta vaikuttaa.

Lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Alaikäisen, jolla ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan, tilanne on erittäin huono. Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan. Mielestäni nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen. Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Asia on äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää: Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti esitin ministerille vastattavaksi kysymykset:

1. Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa?

2. Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi?

3. Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi?

4. Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

5. Onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko? Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?

Kommentoi kirjoitusta.

Kunnat kehittämään työkykyjohtamista

Tiistai 21.11.2017

Ihmisten työkyky on elintärkeää paitsi ihmisen itsensä kannalta myös yhteiskunnan kannalta, sillä työkyvyttömyys tulee kiistatta kalliiksi. Rahallinen menetys Suomessa on yli 4 miljardia euroa vuosittain, kun huomioidaan sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes 19 000 ihmistä. Nyt työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170000 ihmistä. Kaikkein huolestuttavinta on, että työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 25-vuotiaiden määrä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti.

Jotta kaupungit ja kunnat konserneineen menestyvät, on niissä ajateltava niin, että hyvä ja vaikuttava palvelutoiminta lähtee asukkaiden parhaasta ja palveluista huolehtivien työntekijöiden hyvästä työkyvystä. Tämä tuo myös parhaan taloudellisen lopputuloksen. Henkilöstöä on johdettava niin, että kaiken keskiössä on henkilöstön pitkäaikaisterveyden edistäminen ja työkykyjohtaminen.

Työkykyjohtaminen sisältää työn ja työympäristön kehittämisen lisäksi työkykyriskien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen. Työkykyjohtamisessa hyödynnetään muun muassa varhaista puheeksi ottamista, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurantaa sekä eri tukitoimia työhön palaamiseksi, kuten työtehtävien muokkaamista paremmin työntekijälle sopivaksi.

Erittäin tärkeää työkyvyn ja työyhteisön kannalta on hyvä johtaminen ja työntekijöiden positiivinen tunne ja motivaatio työstä. Keskiössä on aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä.

Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on sairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä haittaa heidän työllistymistään tai työssä jatkamistaan. Osatyökykyisten työssä jatkamisen isoimmat haasteet eivät kuitenkaan liity vain osatyökykyisyyteen, vaan myös ennakkoluuloihin ja kielteisiin asenteisiin. Lisäksi osatyökykyisten työssä jatkamisen ratkaisut ja mahdollisuudet tunnetaan huonosti.

Oman kotikaupunkini Mikkelin kaupungin työntekijöiden laskennallisten sairauspoissaolojen määrä työntekijää kohden oli vuonna 2016 17,1 kalenteripäivää/työntekijä. Tästä aiheutui yli 2,6 miljoonan euron kustannukset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja rakennusten sisäilmaongelmat ovat merkittäviä syitä.

Myös Mikkelin kaupungin maksamat, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kulut kasvoivat 2015-2016, noin 1,2 miljoonasta lähes 1,6 miljoonaan euroon. Työterveyshuollon kustannuksetkin ovat nousseet; vuonna 2016 menot olivat reilut 1,9 miljoonaa euroa. Erityisesti kasvoivat sairauksien hoidosta aiheutuvat menot.

Tästä huolimatta uskon mahdollisuuteen tehdä Mikkelin kaupungista ja sen konsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki. Kannustan Etelä-Savon maakunnan muitakin kuntia asettamaan tavoitteita työkykyjohtamiseen. Mittareina onnistumisesta tulee olla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten laskeminen, työterveyshuollon ja sen kustannusten painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kuntien toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Kommentoi kirjoitusta.

Aloitteita Mikkelin kehittämiseksi

Sunnuntai 19.11.2017

Viime maanantaina kaupunginvaltuustossa SDP:n ryhmä teki kolme valtuustoaloitetta. Niiden valmistelijoina toimivat allekirjoittanut (Fossiiliton Mikkeli 2025), Soile Kuitunen /sd. (Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki) ja Jenni Tissari /sd. (Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi).

Valtuustoaloite: Fossiiliton Mikkeli 2025


Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeitä toimia. Mikkelin perinteisenä ekokaupunkina tulee olla aktiivinen, kokoamme suurempi suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa. Mikkelin kaupungin on panostettava asukkaidemme neuvontaan, kannustettava ilmastoviisaisiin valintoihin ja opetettava koululaisia energiakansalaisuuteen.

Ilmastopolitiikassa korostuu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; tekemättömät päästövähennystoimet heikentävät tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Päästövähennystoimet maksavat ja on ymmärrettävä, että helpot ja halvat ratkaisut on jo tehty. Toimien on oltava oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, eikä ratkaisuja voi siirtää 2030 jälkeiseen aikaan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi, vaan nykyisten sukupolvien on rahoitettava ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja. On toimittava NYT. Jo lähivuodet 2018-2025 ovat kriittisiä.

Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin päästövähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 % päästöistä. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämisessä vaatii monia eri keinoja.

SDP:n valtuustoryhmä esittää ilmastopolitiikan nostamista kaupungin toiminnan keskiöön ja Fossiiliton Mikkeli 2025 toimenpideohjelman laatimista ja toteuttamista Mikkelin kaupungin ja sen konsernin toiminnassa.

Toteutettaviksi toimenpiteiksi ehdotamme muun muassa seuraavia asioita:

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Ulosottolakiin tulossa pieni parannus

Maanantai 13.11.2017

Sipilän hallitus esittää ulosottolain muuttamista. Ulosoton piirissä on satoja tuhansia suomalaisia, joista yli 40 000 on työttömänä. Jos halutaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja  nostaa suomalaisten työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, tulee todellakin ulosottolakia muuttaa. Hallituksen esitys on pieni askel parempaan, mutta mielestäni se on kuitenkin vielä liian pieni.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset olisivat oikeutettuja enintään 6 kk pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta. Muiden velallisten osalta ulosottomies voisi myöntää lykkäystä enintään 4 kk. Tämä tarkoittaa, että lykkäyksen enimmäiskesto pitenisi kahdella kuukaudella nykyisestä. Tällä kannustetaan hakemaan pitkäaikaisempaa työtä. Lykkäystä voisivat saada sellaiset henkilöt, joiden nettotulot jäävät alhaisiksi eli jotka ovat niin sanotun tulorajaulosmittauksen piirissä. Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi kieltäytyä lykkäyksen myöntämisestä ainoastaan, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uusi lykkäys vaarantaisi olennaisesti velkojan maksunsaantioikeuden. Lykkäyksen aikana ulosmittausta ei toimitettaisi siis ollenkaan. Asia jäisi odottamaan lykkäyksen päättymistä, eikä lykkääminen aiheuttaisi velalliselle maksuhäiriömerkintää.

Esityksellä pyritään myös kannustamaan työttömiä työllistämään itsensä yrittäjinä. Jos pitkään työttömänä ollut henkilö työllistyy yrittäjänä, elinkeinotulosta voitaisiin ulosmitata vähemmän kuin nykyinen yksi kuudesosa.

Mielestäni on vielä tarkemmin selvitettävä ulosoton suojaosan korottamisen mahdollisuudet. Pidän hyvänä niitä ehdotuksia, että suojaosaa nostettaisiin ja näin kannustettaisiin ottamaan työtä vastaan. Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen suojaosuussäädös ei ole riittävä ja ulosotto tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia esimerkiksi niin, että korkeintaan 1/10 osan voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista.

Ulosottolain kunnollinen perkaaminen hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa, velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myös myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin sekä toimeentulotukimenot pienentyisivät.

Periaatteina tulee olla, että aina kannattaa tehdä työtä ja velka saadaan asiallisen suuruisena perittyä takaisin. Monien pienituloisten velat koostuvat suhteellisen pienistä laskuista kuten puhelin-, sähkölaskut, vuokrarästeistä jne. Niinpä tuntuukin hyvin kohtuuttomilta korot, joita veloista peritään. Ulosoton velasta täytyisi ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko. Nyt lyhennetään ensin korkoja ja sitten vasta pääomaa. Osan ulosotossa olevien tulot ovat niin pienet, ettei se riitä pääoman lyhentämiseen, ja siten velka jää roikkumaan.

Viivästyneistä maksuista on rakennettu poikkeuksellisen kannattavaa yritystoimintaa ja olisi syytä puuttua myös perintäyhtiöiden toimintatapoihin. Ulosotto- ja laajemmin velkomisjärjestelmien tarkoituksena on haitallisen ilmiön estäminen ja korjaaminen. Alalla tuntuu kuitenkin rehottavan voiton maksimoinnin ajatus. Tarkoituksenmukaista on, että rahaliikenne toimii, ja velat maksetaan ajallaan ja jos velkaa ei saa maksettua, niin mahdollisimman nopeasti puututaan tilanteeseen, etteivät ongelmat kertaannu. En myöskään lainkaan ymmärrä sitä, että ulosottomiehille maksetaan tulospalkkiota siitä, kuinka paljon saavat velkoja perittyä. Tämä ei käy järkeeni julkista tehtävää hoidettaessa.

Myös velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa. Kaikkien kuntien sosiaalitoimessa ei ole esimerkiksi velkaneuvonnan asiantuntemusta tarjolla. Jotta yhä useampi hakija osaisi hakeutua velkajärjestelyn piiriin, voitaisiin esim. lakisäädöksellä vaikuttaa siten, että laskuihin tulee aina laittaa velkaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero, jonne voi soittaa ja saada apua, jos ei pysty maksamaan laskujaan ajallaan.

Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esim. 10 vuoteen. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia. Jos velkoja ei voi maksaa, niin niiden täytyy antaa vanhentua. On täysin kohtuutonta, että vielä näinäkin aikoina 90-luvun laman velat ovat joidenkin suomalaisten maksettavana. Kenenkään ei pidä joutua tehtyjen virheiden vuoksi kärsiä kurjuudessa ja varattomana koko loppuelämäänsä.

Ja vielä viimeisenä yksi tärkeimmistä asioita, joihin toivon lakivaliokunnan puuttuvan hallituksen esitystä käsitellessään: Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon jatkuvasti myös alaikäisiä lapsia. Alle 15-vuotiaan joutuminen ulosoton piiriin johtuu yleensä vanhempien maksamatta jääneistä perintö-, lahja- tai jäännösveroista. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosoton asiakkaana.

Tyypillisin syy nuoren, 15-17-vuotiaan, ulosottoon joutumiselle ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja liikennevakuutukset tai peruuttamattomasta, käyttämättömästä hammaslääkärikäynnistä tulleita hammashoitomaksuja sekä rangaistusmääräyksiä kuten mopolla ylinopeudesta saatuja päiväsakkoja. Valiokunnan on syytä arvioida asiaa erityisesti lastensuojelullisesta näkökulmasta, sekä mihin toimiin olisi mahdollista ja tarpeellista ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ehkäisemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa

Keskiviikko 8.11.2017

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Minua huolestuttaa, sisältääkö tämä CETA-sopimus sellaisia ns. "pienellä präntättyjä tekstejä", jotka kumoavat ne hyvät tavoitteet, joita varmasti sekä Suomella, EU:lla että Kanadalla mitä ilmeisemmin on.

Mielestäni on tiedostettava, että tämän kaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä eduskunnan valiokunnissa läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä.

Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän ja ympäristön standardeja.

Vapaakauppaneuvotteluissa meille suomalaisille on tärkeää, että julkiset palvelut jätetään kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle samalla kun helpotetaan kaupankäyntiä yksityisellä sektorilla, tarkasti säännellyissä rajoissa.

Yksityisen sektorin vapaakaupan ehdoista Suomelle varmasti yksi tärkein asia on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Suomen tavoitteen tulee olla, että EU:n ja Kanadan sekä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa USA:n välisissä sopimuksissa mentäisiin vielä astetta pidemmälle, ja tehtäisiin rikkomuksista sanktioituja. Tälle tavoitteelle on käsittääkseni sekä Euroopan parlamentin, että USA:n kongressin tuki (Kanadasta en tiedä), ja toivon että myös Suomen hallitus ja Euroopan komissio saadaan sitä tukemaan.

Eduskunnan keskustelussa otettiin esille monia riskejä ja toivon ministerin ottavan ne vakavasti. Ei nämä vapaakauppasopimukset tietenkään pelkästään huonoja ole, ne voivat tuovat kaupallista kasvua ja sitä myöten työtä Suomeen. Ehkä saisimme sopimuksen myötä myytyä helpommin Kanadalle suomalaisia maailman parhaita jäänmurtajia. Korea-sopimuksen vaikutuksista on tehty euroopan komissiossa analyysi, jossa negatiiviset vaikutukset on osoitettu pieniksi, samalla kun esim. Suomen vienti Koreaan on kasvanut sopimuksen johdosta 37%, vahvistaen vientisektorin työllisyyttämme.

Herkkä asia on kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset. Näiltä mailta tulee vaatia huomattavia parannuksia standardeihin ehtona kaupan vapauttamiselle. Näin toimittiin EU-Vietnam -sopimuksessa. Jos ihmisoikeuksia ei turvata pitää koko sopimus perua. Toisaalta esim. Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ay-tilanne oli järkyttävä. Ja Guatemalalle EU myönsi GSP+ kauppaetuudet samalla kun maassa tapettiin ammattiyhdistysaktiiveja. Näiden kokemusten vuoksi Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmaisten muovipussien jälkeen

Sunnuntai 5.11.2017

Vierailin perheeni kanssa Etelä-Kaliforniassa sukulaisteni luona. Vaikka kyseessä oli syysloma, pidin silmäni auki ympäröivään yhteiskuntaan. Katselin kaupunkia, kuuntelin paikallisia uutisia.

Kodittomien määrä on viime vuosina lisääntynyt rajusti Orange Countyssa. Heitä istuu lasten leikkipuistoissa, kaduilla ja erityisesti Santa Ana joen varrella, johon muodostuneen yhteisön määrä on jo noin 500 henkilöä. Santa Anan kaupunginjohtajan mukaan kodittomuus ei ole koskaan aiemmin ollut heillä näin paha ja tilanne on jo karannut viranomaisten käsistä. Hänen mukaansa kodittomat hiipivät ihmisten takapihoille ja nukkuvat siellä öitään. Aamulla he eivät lähde pois. Ihmiset pelkäävät asuinalueittensa huonontumista ja asuntojensa arvon romahtamista. Lapsiperheet kokevat turvattomuutta ja monet pelkäävät kävellä kaduilla. Pienet ravintolayrittäjät ovat pulassa, kun kodittomat käyvät kyselemässä savukkeita ja ruokaa pöydistä.

Yksi tekijä paisuneeseen ongelmaan on ollut se, ettei vankilasta vapautuneille ole asuntoja. Uusien järjestelyiden myötä kymmeniä tuhansia väkivallattomia rikoksentekijöitä on vapautettu, mutta heillä ei ole paikkaa mihin mennä ja he päätyvät kodittomiksi kaduille. Tästä on seurannut se, että väkivaltainen rikollisuus ja huumeidenkäyttö ovat lisääntyneet.

Lisäksi suuri osa kodittomasta väestöstä on mielenterveysongelmaisia. Yhdysvalloissa ei hoideta psyykkisiä sairauksia samalla tasolla kuin muita sairauksia, joten pitkäaikaisia ​​tukipalveluja ei ole saatavilla. Tämän seurauksena he päätyvät kadulle.

Santa Anan kaupunki on keksinyt hätäapukeinoja, kuten ensisuojia ja Santa Anan kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti asunnottomuuden ehkäisysuunnitelman ja palkkasi asunnottomien palvelujen johtajan syyskuussa.

Ollessani Irlannissa lokakuussa valiokunnan virkamatkalla, oli Dublinissa meneillään samanlainen tilanne. Siellä oli lapsiperheitä hätämajoituksessa hotelleissa ja puistot olivat täynnä kodittomia ihmisiä. Tämä oli seurausta sille, että vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen Irlanti ei ole rakentanut asuntoja. Nyt tilanne on kriisiytynyt ja päässyt todella pahaksi.

Kaliforniassa kaupat ovat lopettaneet muovipussien antamisen ilmaiseksi. Ympäristöystävällisellä teolla on ollut seurauksia, joita moni ei tule ajatelleeksi. Kun muovipusseja oli helposti saatavilla, tekivät kodittomat ihmiset tarpeensa niihin ja heittivät roskiin. Nyt kun pusseja ei enää entiseen malliin ole ilmaiseksi saatavilla, on ulosteiden myötä leviämässä tartuntatauteja, kuten hepatiittia, norovirusta, salmonellaa. Tämä on suuri uhka kansanterveydelle. Virukset ja bakteerit leviävät kaikkiin ja vesi saastuu herkästi ja sairastuttaa tuhansia.  

Ratkaisuna ei ole ilmaisten muovipussien palauttaminen, vaan tietysti yksi avain pulmaan on kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Asuntoja pitää rakentaa jatkuvasti ja tulee huolehtia siitä, ettei ongelma pitkity ja ihmiset jumiudu kaduille. Kuten kalifornialainen paikallinen poliisi minulle kertoi, on todella vaikeaa saada ihmisiä enää kadulta takaisin asuntoihin, kun heille on muodostunut sinne jo oma elämänrytmi ja kadulla eläminen alkaa olla osa sinua ja elämäntapaasi ja yhteisö ympärilläsi on kuin tuttu naapurusto. Lääkkeenä vaivaan pidän myös terveydenhuollon tarjoamista kaikille ja lasten maksutonta varhaiskasvatusta sekä työllisyyden vahvistamista antamalla maksutonta koulutusta sekä nuorille että aikuisille.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua

Tiistai 10.10.2017

Suomessa on yli satatuhatta köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa pitkittymässä, syventymässä ja sukupolvistumassa. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia ja keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä.

Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksilla pienituloisuus on erityisen suurta. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsiperheiden asemaan voidaan vaikuttaa valtion ja kuntien talousarviossa suuntaamalla määrärahoja kohteisiin, joilla lapsiperheiden elämää parannetaan. Muun muassa varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisista sekä heiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa, on erinomainen asia. Tästä Juha Sipilän hallitukselle kiitos. Arvioni on, että lähivuosien aikana Suomessa varhaiskasvatus on kokonaan maksuton samalla tavalla kuin on peruskoulukin.

Toisaalta on harmillista, että Sipilän hallitus aikoo poistaa verotuksen lapsivähennyksen vuoden 2018 alusta. Vähennyksen määrä on ollut 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta neljään lapseen saakka. Yksinhuoltajilla se on ollut kaksikertainen. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy. Hallituksen tulee perua päätöksensä.

Kaupungit ja kunnat voivat torjua osan valtiolta tulevista huonoista päätöksistä. Esimerkiksi kunnan ei ole pakko ottaa käyttöön subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista, joka on kohdistettu juuri heikoimmassa asemassa oleviin työttömien lapsiin. Tämä on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Toivon niiden kuntien, jotka rajauksen ovat tehneet peruvan sen, ja palauttavan lapsille oikeuden takaisin.

Kunnissa tulee myös varata riittävästi henkilökuntaa ja terveitä tiloja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Toivon oman kotikaupunkini Mikkelin ja oman maakuntani Etelä-Savon kuntien hakeutuvan opetusministeriön alaisuudessa tapahtuvaan 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Edellä mainitut esimerkit ovat selkeitä suoraan lapsiperheiden arkeen ja lasten oikeuksiin vaikuttavia muutoksia. Valtion ja kuntien talousarviot ovat lasten oikeuksien toimeenpanon välineitä. Aina lähtökohtana pitää olla lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.

Valitettavasti lastensuojelu ja erityisesti avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut ovat viime vuosina jääneet kaiken kehittämisen ulkopuolelle. Lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen pitää taata heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Lastensuojelu tarvitsee lisää rahaa, jolla palkataan sosiaalityöntekijöitä.

Mikkelin kaupunki on toistuvasti saanut huomatuksia Avilta sosiaalityön puutteista ja nyt sama tilanne jatkuu Essotessa. Etelä-Savo on neljänneksi huonoin maakunta lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloittamisessa. Essoten myötä tilanne on vain huonontunut. Essote on laiminlyönyt lastensuojelupalveluiden järjestämisen. Liekö syynä tiukat talousmääräykset ja kunnanjohtajien vaatimukset leikata rahaa? Avi harkitsee 400 000 euron uhkasakon antamista Essotelle, jotta se laittaa lastensuojelupalvelut lain mukaiselle tasolle. Tämä on aivan oikein.

Lasten oikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii napakkaa toimintaa meiltä jokaiselta!

Kommentoi kirjoitusta.

Lomarahaleikkaus on peruttava!

Maanantai 9.10.2017

Kilpailukykysopimus ”KIKY” oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) sitkeästi ajama asia. Hallitus uhkasi säätää työehtoja heikentäviä pakkolakeja, jos palkansaajat eivät suostuisi kikyyn.

Työntekijöiden ja työnantajien edustajat allekirjoittivat kiky-sopimuksen hallituksen patistamina viime vuoden kesäkuussa. Kiky merkitsi työntekijöille muun muassa palkkojen jäädytystä, 24 tunnin työajan pidennyksen ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen 30 prosentin leikkaamisen vuosiksi 2017–2019. Kiky siirsi myös työnantajien sosiaaliturvamaksuja palkansaajien maksettavaksi.

Neuvotteluista teki entistä vaikeamman se, että työnantajat ja juuri valittu Juha Sipilän porvarihallitus olivat samalla puolella. Maanantaina 2.10.2017 YLE uutisoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies on kertonut, että lomarahalaikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin Sipilän hallituksen toiveesta. Jo aiemmin työntekijäpuoli on kertonut hallituksen painostamisesta.

Eli sekä työntekijät että työantajat ovat nyt vahvistaneet, että hallitus nimenomaan ajoi lomarahojen leikkausta. On aivan selvää, että se joka tämän leikkausvaatimuksen on tehnyt ja aikaansaanut, voi sen myös poistaa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat Sipilän hallituksen käsissä. Hallituksella halutessaan on mahdollisuus edesauttaa tilanteen korjaamista niin, että lomarahaleikkaus korjataan seuraavalla sopimuskierroksella, eikä niitä toteuteta vuonna 2018 ja 2019.

Eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina Juha Sipilä ja Petteri Orpo eivät lämmenneet ajatukselle korjata lomarahaleikkausta. Ilmeisesti hyvätuloisten eduista huolehtiminen on heille todella paljon tärkeämpää kuin se, että talouskasvu kuuluisi myös sairaanhoitajille, siivoojille, lastenhoitajille, opettajille, poliiseille ja kaikille muille julkisen sektorin arvokasta työtä tekeville ihmisille.

Kommentoi kirjoitusta.

"En tiedä mitä teen ysin jälkeen"

Perjantai 6.10.2017

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä. Noin 80 prosenttia työelämän tehtävistä ovat taustaltaan ammatillisia ja yli 90 prosenttia keksinnöistä ja uusista ideoista tapahtuu käytännön työelämässä. Yrittäjäksi synnytään pääosin ammatillisen koulutuksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen merkitys maakuntien elinvoimalle on merkittävä. Esimerkiksi oman maakuntani Etelä-Savon elinvoimaan sillä on erittäin suuri rooli. Yritystemme pärjäämisen keskeinen tekijä on se, saako yritys osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus on keskeinen työkalu yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä kouluttaen sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisia.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden talousarviota. On erittäin valitettavaa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa. Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille. Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa mutta vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen. Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli sata tuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla. On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet - eikä syyttä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen - ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia


Tiedotteet

Taavitsainen: Puolustusvoimat häirintävapaaksi! (12.12.2017)
Taavitsainen: Puolustusvoimat häirintävapaaksi! Eduskunta kävi tänään ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä. Aihe koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa..

12.12.2017  SDP:n Taavitsainen: Mikkeli tyrmää Sipilän hallituksen valinnanvapauslakiesityksen
07.12.2017  SDP:n Taavitsainen: 100-vuotiaassa Suomessa ei saisi olla tarvetta leipäjonoille. Missä Sipilän teot vanhusten köyhyyden poistamiseksi?
14.11.2017  Tiedote: SDP:n Taavitsainen vaatii potilasasiakirjojen oikeellisuutta!