Share |

Hei! Olen Satu Taavitsainen, SDP:n kansanedustaja,
Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja.SatuTaavitsainen_kuntavaalit2017_kasvokuva2.jpg

Sain poliittisen herätykseni vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Silloin päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa.

Teen sekä eduskunnassa että kaupunginvaltuustossa työtä edistääkseni työllisyyttä, parantaakseni pieni- ja keskituloisten palkan- ja eläkkeensaajien, yksinyrittäjien, opiskelijoiden, lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten arkea sekä kehittääkseni julkisia palveluita.

Kansalaisten viestejä on kuunneltava. Ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi.

Kuulun Mikkelissä toimivaan aktiiviseen Mikkelin Sosialidemokraatit puolueosastoon. Ammattiliittoni on SAK:lainen JHL. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ennen kansanedustajuutta työskentelin toiminnanjohtajana Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:ssä.

Olen 40-vuotias. Perheeseeni kuuluu aviomies Aki Taavitsainen ja meidän kolme lasta. Asumme Mikkelissä Rantakylässä.

Näillä sivuilla voit tutustua minuun paremmin.
Otan mielelläni vastaan viestejä ja terveisiä.
Löydät yhteystietoni Ota yhteyttä -kohdasta.
Tavoitat minut myös facebookista, twitteristä ja instagramista.

Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua

Tiistai 10.10.2017

Suomessa on yli satatuhatta köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa pitkittymässä, syventymässä ja sukupolvistumassa. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia ja keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä.

Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksilla pienituloisuus on erityisen suurta. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsiperheiden asemaan voidaan vaikuttaa valtion ja kuntien talousarviossa suuntaamalla määrärahoja kohteisiin, joilla lapsiperheiden elämää parannetaan. Muun muassa varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisista sekä heiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa, on erinomainen asia. Tästä Juha Sipilän hallitukselle kiitos. Arvioni on, että lähivuosien aikana Suomessa varhaiskasvatus on kokonaan maksuton samalla tavalla kuin on peruskoulukin.

Toisaalta on harmillista, että Sipilän hallitus aikoo poistaa verotuksen lapsivähennyksen vuoden 2018 alusta. Vähennyksen määrä on ollut 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta neljään lapseen saakka. Yksinhuoltajilla se on ollut kaksikertainen. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy. Hallituksen tulee perua päätöksensä.

Kaupungit ja kunnat voivat torjua osan valtiolta tulevista huonoista päätöksistä. Esimerkiksi kunnan ei ole pakko ottaa käyttöön subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista, joka on kohdistettu juuri heikoimmassa asemassa oleviin työttömien lapsiin. Tämä on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Toivon niiden kuntien, jotka rajauksen ovat tehneet peruvan sen, ja palauttavan lapsille oikeuden takaisin.

Kunnissa tulee myös varata riittävästi henkilökuntaa ja terveitä tiloja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Toivon oman kotikaupunkini Mikkelin ja oman maakuntani Etelä-Savon kuntien hakeutuvan opetusministeriön alaisuudessa tapahtuvaan 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Edellä mainitut esimerkit ovat selkeitä suoraan lapsiperheiden arkeen ja lasten oikeuksiin vaikuttavia muutoksia. Valtion ja kuntien talousarviot ovat lasten oikeuksien toimeenpanon välineitä. Aina lähtökohtana pitää olla lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.

Valitettavasti lastensuojelu ja erityisesti avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut ovat viime vuosina jääneet kaiken kehittämisen ulkopuolelle. Lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen pitää taata heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Lastensuojelu tarvitsee lisää rahaa, jolla palkataan sosiaalityöntekijöitä.

Mikkelin kaupunki on toistuvasti saanut huomatuksia Avilta sosiaalityön puutteista ja nyt sama tilanne jatkuu Essotessa. Etelä-Savo on neljänneksi huonoin maakunta lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloittamisessa. Essoten myötä tilanne on vain huonontunut. Essote on laiminlyönyt lastensuojelupalveluiden järjestämisen. Liekö syynä tiukat talousmääräykset ja kunnanjohtajien vaatimukset leikata rahaa? Avi harkitsee 400 000 euron uhkasakon antamista Essotelle, jotta se laittaa lastensuojelupalvelut lain mukaiselle tasolle. Tämä on aivan oikein.

Lasten oikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii napakkaa toimintaa meiltä jokaiselta!

Kommentoi kirjoitusta.

Lomarahaleikkaus on peruttava!

Maanantai 9.10.2017

Kilpailukykysopimus ”KIKY” oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) sitkeästi ajama asia. Hallitus uhkasi säätää työehtoja heikentäviä pakkolakeja, jos palkansaajat eivät suostuisi kikyyn.

Työntekijöiden ja työnantajien edustajat allekirjoittivat kiky-sopimuksen hallituksen patistamina viime vuoden kesäkuussa. Kiky merkitsi työntekijöille muun muassa palkkojen jäädytystä, 24 tunnin työajan pidennyksen ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen 30 prosentin leikkaamisen vuosiksi 2017–2019. Kiky siirsi myös työnantajien sosiaaliturvamaksuja palkansaajien maksettavaksi.

Neuvotteluista teki entistä vaikeamman se, että työnantajat ja juuri valittu Juha Sipilän porvarihallitus olivat samalla puolella. Maanantaina 2.10.2017 YLE uutisoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies on kertonut, että lomarahalaikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin Sipilän hallituksen toiveesta. Jo aiemmin työntekijäpuoli on kertonut hallituksen painostamisesta.

Eli sekä työntekijät että työantajat ovat nyt vahvistaneet, että hallitus nimenomaan ajoi lomarahojen leikkausta. On aivan selvää, että se joka tämän leikkausvaatimuksen on tehnyt ja aikaansaanut, voi sen myös poistaa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat Sipilän hallituksen käsissä. Hallituksella halutessaan on mahdollisuus edesauttaa tilanteen korjaamista niin, että lomarahaleikkaus korjataan seuraavalla sopimuskierroksella, eikä niitä toteuteta vuonna 2018 ja 2019.

Eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina Juha Sipilä ja Petteri Orpo eivät lämmenneet ajatukselle korjata lomarahaleikkausta. Ilmeisesti hyvätuloisten eduista huolehtiminen on heille todella paljon tärkeämpää kuin se, että talouskasvu kuuluisi myös sairaanhoitajille, siivoojille, lastenhoitajille, opettajille, poliiseille ja kaikille muille julkisen sektorin arvokasta työtä tekeville ihmisille.

Kommentoi kirjoitusta.

"En tiedä mitä teen ysin jälkeen"

Perjantai 6.10.2017

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä. Noin 80 prosenttia työelämän tehtävistä ovat taustaltaan ammatillisia ja yli 90 prosenttia keksinnöistä ja uusista ideoista tapahtuu käytännön työelämässä. Yrittäjäksi synnytään pääosin ammatillisen koulutuksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen merkitys maakuntien elinvoimalle on merkittävä. Esimerkiksi oman maakuntani Etelä-Savon elinvoimaan sillä on erittäin suuri rooli. Yritystemme pärjäämisen keskeinen tekijä on se, saako yritys osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus on keskeinen työkalu yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä kouluttaen sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisia.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden talousarviota. On erittäin valitettavaa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa. Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille. Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa mutta vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen. Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli sata tuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla. On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet - eikä syyttä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen - ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua.

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot

Sunnuntai 10.9.2017

Yritin torstaina, syksyn ensimmäisellä suullisella kyselytunnilla saada puheenvuoroa kysyäkseni otsikon asiasta mutta kun en onnistunut tällä kertaa saamaan kysymysvuoroa niin laitoin valtiopäivätoimen eli kirjallisen kysymyksen perjantaina vireille.

Eduskunnan puhemiehelle

Täysin tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomessa on jo noin 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole muita tuloja kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki. Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut alle viidessä vuodessa, sillä Kelan tutkimuksen mukaan vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli vajaat 21 000. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.

Ote erään ihmisen tarinasta satojen muiden joukosta: "En ole saanut mistään rahaa vuoteen. Olen nyt aika loppu. Turta. En jaksa enempää, itkettää. Kyllähän mieheni jelppaa, mutta ymmärrät varmaan miten stressaavaa on kun toisella ei ole tuloja, koska en ole työkuntoinen. Mitenhän miä vielä täältä nousen? Valitan kyllä toistamiseen Kelan hylkäävästä sairauspäivärahan päätöksestä, mutta sehän kestää. Tuntuu todella pahalta, olen tehnyt töitä 38 vuotta ja näin kohdellaan kun sairastuin."

Miten voi olla mahdollista, että Kela jättää ihmisiä täysin rahattomaksi? Kela hylkää sairauspäivärahahakemuksia, vaikka henkilön työterveyslääkäri tai sairaalan lääkäri on hänet sairauslomalle määrännyt ja sairaudesta on usean asiantuntijan lausunnot. Näissä hylätyissä tapauksissa Kela ei ole edes ottanut kokonaisvaltaista otetta ihmisestä tarjoten toimeentulotukea tai työmarkkinatukea hylätyn sairauspäivärahan tilalle heti. Kela on jättänyt ihmisiä täysin tyhjän päälle rahatta jonottamaan leipäjonoon ja seurakunnan avun varaan. Näiden ihmisten joukossa on myös lapsiperheitä. Kelasta on vastattu, että jos sairauspäivärahavalituksen jälkeen päätös on yhä kielteinen, niin sitten voi hakea toimeentulotukea myös takautuvasti. Näiden ihmisten ja heidän lastensa elämä on tässä ja nyt. Se on juuri tänään ja se on huomenna. Valitusten käsittely voi kestää kuukausia. Jos ihminen kuolee nälkään, niin ei se auta, että takautuvasti annetaan ruokaa.

Kelan toiminta näyttäytyy hyvin vastuuttomana ja kylmänä. Varmasti Kelassa papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei huolehdita ihmisen selviämisestä. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela saa päätöksillään aikaan sen, että hakijoiden laskut menevät perintään ja ihmiset joutuvat kärsimään yhä enemmän huolta ja murhetta.

Kelan vakuutuslääkärijärjestelmä, samoin kuin vakuutusyhtiöidenkin, on täysin käsittämätön ja sairaat, apua tarvitsevat ihmiset todella avuttomia sen edessä. Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta. Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi.

Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla. On mystistä, miten potilaita koskaan tapaamaton virkailija tai Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot. Lausuntojen tekijät kuitenkin toimivat lääkärin ammattietiikan ja valan velvoittamina. Hylkäystoimintansa Kela perustaa Sairausvakuutuslain 8 lukuun 4 pykälän 2 momenttiin: ”Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.”

Kelan kieltäytyminen sairauspäivärahan maksamisesta on väärin ja se on suomalaisten ihmisten oikeustajun vastaista. Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Näin ei ole kuitenkaan Kelan toiminnassa vielä tapahtunut.

Tahdon lopun ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, johon on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Arvoisa peruspalveluministeri,
aiotteko muuttaa tämän epäoikeudenmukaisen Kelan käytännön?
Miten mielestänne sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa, jotta Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja se voitaisiin lakkauttaa?

Helsingissä 8.9.2017

Satu Taavitsainen sd
Kansanedustaja

1 kommentti .

Asiakasmaksut alas!

Torstai 24.8.2017

Mikkelin keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys alkaa tuottaa tulosta. Toiminta alkoi tämän vuoden alusta. Aiemmin sekä toiminta että asiakasmaksut ovat olleet erillisiä. Tänään (24.8.2017) ESSOTE:n hallitus teki erinomaisen päätöksen, jolla se selkiytti asiakasmaksujen tilannetta. Vastedes Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen päivystyskäynnit ovat aina alaikäisille maksuttomia. Teille, joille on tullut tämän vuoden aikana lapsenne yhteispäivystyksen käynnistä 41,70 euron lasku, raha palautetaan. Loistavaa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Viimeisin 30 prosentin korotus tuli Sipilän hallitukselta viime vuonna ja sen päälle lääkkeiden ja matkojen omavastuiden korotukset.

Kotitaloudet, joissa on työttömyyttä on yksi suurin ryhmä, joka kärsii maksuista, samoin pienituloiset työssäkäyyvät, eläkeläiset ja vammaiset. Monissa perheissä sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat johtaneet velkaantumiseen, ulosottoon ja maksuhäiriöihin. Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta apteekista.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi. Tämä on ESSOTE:n hallituksen seuraavaksi korjattava.

On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Kuntalaisille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Työnantajan tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta jokainen heistä osaa neuvoa asiakkaita. Sote-uudistuksen yhteydessä Sipilän hallituksen on reippaasti tiputettava asiakasmaksujen tasoa.

Kommentoi kirjoitusta.

Maksuton joukkoliikenne lapsille ja nuorille on mahtava juttu!

Tiistai 22.8.2017

7—16 -vuotiaat mikkeliläiset peruskoululaiset saivat 7.8.2017 alkaen mahdollisuuden matkustaa linja-autoissa maksutta Mikkelin kaupungin alueella. Uudistus on erinomainen ja edistyksellinen. Se koskee sekä koulu- että vapaa-ajan matkoja koko vuoden rajattomasti. Myös opettajan johdolla tehdyt koululaisryhmien matkat voi tehdä jatkossa maksuttomasti, mikä parantaa koulujen mahdollisuuksia tehdä retkiä kaupungin sisällä.

Näinä aikoina, kun Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä, on Mikkelin kaupungin päätös aivan huikean hieno ja esimerkillinen. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämissä vaatii monia eri keinoja. Yksi keinoista on nuoren sukupolven kasvattaminen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Uskon, että ihmisten tottumuksiin voidaan vaikuttaa.  

Olen ilahtuneena katsonut linja-autoja, joissa on nyt penkit täynnä lapsia ja nuoria. Hyväntuulisia, hymyileviä kasvoja. Elämää, naurua ja iloa – niitä kaupunkimme tarvitsee. Lapset ja nuoret pääsevät kulkemaan harrastuksiinsa ja kavereilleen, eikä heidän vapaa-ajan kulkeminen enää riipu siitä, mikä työvuoro vanhemmilla on, tai onko perheellä autoa käytössään, tai onko rahaa bussilippuun.

Kotikaupunkikin tulee lapsille tutummaksi. Uudistuksen myötä kaupunki hahmottuu monelle uudella tavalla, kun he ottavat haltuun uusia kaupunkitiloja. Moni on jo tehnyt bussilla matkan Laajalammen perhepuistoon tai Ristiinan satamaan, jonne ennen oli hankalaa kulkea, kun täytyi aina pyytää vanhemmilta kyytiä.

Erilaiset kokeilut joukkoliikenteen edistämiseksi ovat tervetulleita eri puolella Suomea. On mahtavaa, että Etelä-Savon maakunnassa on kaksi kaupunkia etulinjassa - Mikkeli ja Pieksämäki! Emme ole jääneet odottelemaan liikenne- ja viestintäministeriön päästövähennysten mahtikäskyjä, vaan olemme laittaneet jo tuulemaan ja lapset ja nuoret maksutta liikkumaan. Tervetuloa etulinjaan muutkin kunnat! Rohkeasti kokeilemaan!

Mikkelin tulee myös voimakkaammin panostaa turvallisiin ja sujuviin kävely- ja pyöräilyreitteihin, mikä lisää ihmisten arkiliikuntaa ja on päästötöntä. Olisi upeaa, jos saisimme väyliä parantamalla lisättyä asukkaiden kävely- ja pyörämatkoja. Pimeänä ja kylmänä talviaikana ei kuitenkaan voi vaatia lapsia ja nuoria kävelemään harrastuksiin. Onneksi he pääsevät nyt maksutta linja-autoilla turvallisesti kotiin.  

Tallinnassa joukkoliikenne on maksutonta kaikille kaupungissa kirjoilla oleville asukkaille. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että Tallinnaan on tullut uusia veronmaksajia yli 25 000 henkilöä, mikä on lisännyt kaupungin verotuloja noin 20 miljoonalla eurolla. Keskustelin vuosi sitten tallinnalaisen kansanedustajan kanssa, joka kertoi huomanneensa, että uudistuksen ansiosta kaupungilla on alkanut käydä ihmisiä, jotka jäivät aiemmin koteihinsa. Nyt he ovat lähteneet liikkeelle, kun kulkeminen ei maksa ja käyttävät rahansa kahviloissa ja tapaavat ihmisiä. Maksuttomuus on vähentänyt yksinäisyyttä ja ollut kauppojen ja kahviloiden yrittäjille piristävä asia.

Mikäli kaupunkilaiset tahtovat, uskon Mikkelin tulevaisuudessa laajentavan maksuttomuutta peruskoululaisista muihinkin väestöryhmiin. Maksuton joukkoliikenne luo myönteistä kaupunkikuvaa, sitouttaa ihmisiä kaupunkiin ja lisää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia.

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan vakuutuslääkäritoiminta on lopetettava

Torstai 13.7.2017

Kyllä minä suuresti ihmettelen Kelan virkailijoiden ja vakuutuslääkäreiden roolia todeta ihmisen tilanne pelkkien papereiden perusteella ja heidän oikeutensa kumota hoitavien lääkäreiden diagnoosi tai toteama työkyvyttömyys.

Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla.
 
Suomessa lääkäreiden koulutus on laadukasta ja lääkärit tekevät työtään virkavastuulla. Työterveystoiminta on laadukasta ja luotettavaa. Miksi Kela ei kuitenkaan luota hoitaviin lääkäreihin? Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta ja hänen pitäisi mennä töihin tai hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Töihin ei sairaana voi mennä, eikä palkkaa tällöin makseta. TE-toimisto puolestaan ei maksa työttömyyskorvausta henkilölle, joka on sairaana, eikä näin ollen ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Kelan päätösten vuoksi ihmisiä ajautuu täysin rahattoman tilaan. Jopa lapsiperheellisiä ja yksinhuoltajia on kokonaan vailla tuloja. Tällainen on hyvin vastuutonta ja kylmää toimintaa. Varmasti papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei tikkua laiteta ristiin, että ihmisen selviämistä katsottaisiin ja huolehdittaisiin toimeentulosta. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela aiheuttaa päätöksillään ihmisille laskujen menemisen perintään, huolta ja murhetta ja tänäkin kesänä on pilattu monen lapsen kesä.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Kuitenkaan mitään näiden eteen ei ole vielä tapahtunut.

Toivon loppua ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, ja siihen on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Kommentoi kirjoitusta.

Lastensuojelun puutteet on korjattava pikaisesti

Tiistai 27.6.2017 - Satu Taavitsainen

Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen raportin vuodelta 2016. Huomioni kiinnittyi lastensuojelun käsittelyn puutteisiin. Asia on ajankohtainen Etelä-Savossakin, koska kevään aikana on noussut esiin Essoten lastensuojelupalveluiden heikko tilanne. Tätä AVI parhaillaan tutkii. Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä, minkä takia lastensuojeluilmoitukset jäävät hoitamatta tai niiden käsittelyajat venyvät. Ylikuormittuneet työntekijät pystyvät tekemään vain kiireellisimmät asiat. Tästä seuraa arvioinnin huonoa laatua tai niitä ei pystytä tekemään lainkaan. Päätökset viivästyvät, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja.

Suomessa on hyvä sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakia pitäisi vain noudattaa. Oikeusasiamiehen mukaan "kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja pätevien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä, huono saatavuus ja suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua. Perheiden avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen aiheuttavat ongelmia palveluita tarvitsevissa perheissä. Tämä riittämättömyys heijastuu lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen ja se näkyy lasten mielenterveysongelmissa."

SDP:n tavoitteena on laittaa lain noudattaminen kuntoon kunnissa ja madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalvelut muiden peruspalvelujen yhteyteen. Toivomme saavamme tähän työhön Etelä-Savossa muiden puolueiden tuen. Työntekijöiden lisäksi tarvitsemme vahvaa työn sisällöllistä kehittämistä lapsikeskeiseen ja avohuollon suuntaan ja arviointiosaamisen vahvistamista.

Oikeusasiamies toteaa myös seuraavaa: "Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa, eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Lasten oikeus luottamukselliseen keskusteluun sosiaalityöntekijänsä kanssa ei toteudu siten kuin laissa on säädetty. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ei aina toteudu lapsen edun huomioivalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Sijoitettuja lapsia on vaikea saada tarvitsemaansa hoitoon."

Kyse on hyvin pitkälti rahasta. Jos aina vain leikataan ja leikataan, ei jää tarpeeksi rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, eivätkä kuntalaisten perusoikeudet toteudu. Tämä ei ole oikein ja tilanne on mitä pikimmin korjattava. Siispä, herätys Juha Sipilän porvarihallitus - nyt heti! Ja erityisesti valtuustoissa on lopetettava peruspalveluista rahan säästäminen. Hihat onkin jo kääritty joissakin kunnissa: kodinhoitajien palkkaaminen toi miljoonasäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa ja lasten huostaanotot vähentyivät. Vaikuttavimmat asiat ovat usein hyvin selkeitä ja helppoja toteuttaa. Tämä antaa paljon toivoa!

Kirjoitus julkaistu 27.6.2017 Länsi-Savon puheenvuoro-palstalla

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan arviointi - miten meni?

Lauantai 10.6.2017

Kela on arvioinut toimeentulotuen siirtämisen toteutusta. Positiivista on ollut, että ihmisten kynnys hakea tukea on madaltunut. Arvioinnin mukaan perustoimeentulotuen ruuhka on otettu Kelassa vakavasti ja siitä on opittu paljon. Muun muassa se, että vastaavissa suurissa tehtävien siirroissa on tärkeää turvata asiakkaille kuuluvat palvelut joka hetki sekä tehdä tiivistä ja käytännönläheistä yhteistyötä aiemman tahon kanssa.

Kelan saama opetus on hyvä tulevalle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle: Turvallisinta on edetä vaiheittain, eikä liikkeelle kannata lähteä suurista kaupunkikeskuksista.

Muutoksen valmistelulle pitää myös varata riittävästi aikaa. Siirtymäkausiin on varauduttava huolellisesti ja henkilöstöä on oltava riittävästi. Lisäksi on hyödynnettävä koko ajan sellaisten henkilöiden asiantuntemusta, joilla on käytännön kokemusta työn arjesta. Tietojärjestelmien tulee toimia ja ne tulee olla etukäteen testattu. Riskienhallinnan tulee olla muutoksissa mukana koko ajan, ja erilaisiin skenaarioihin pitää varautua huolellisesti.

Toivottavasti Sipilän hallitus ottaa Kelan saamat opit vakavasti. Ihmisten palvelut pitää turvata joka hetki. Sote-uudistus siirtäisi ihmisten peruspalvelut maakuntien hoidettaviksi. Tätä pitäisi ensin testata jossain maakunnassa, ettei kerralla mene koko Suomi sekaisin.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomalainen nuori kuuluu voittajiin!

Perjantai 2.6.2017

Hätkähditkö ajatusta "Suomalainen nuori kuuluu voittajiin"? En ihmettele, sillä jokaisen mieleen on painunut tämän hallituskauden aikana tehdyt erityisesti nuorten mahdollisuuksia nakertavat koulutusleikkaukset. Juha Sipilän porvarihallitus on leikannut korkeakouluasteella opintorahan määrää 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa ja samalla lyhentänyt korkeakouluopintojen tukiaikaa 64 tukikuukaudesta 54 tukikuukauteen. Lisäksi hallitus on vähentänyt ammatillisen koulutuksen määrärahoja n. 200 miljoonaa euroa sekä leikannut tuntuvasti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta ja tehnyt rahoitukseen indeksijäädytyksen.

Opintorahan alentaminen lannistaa ja näkyy heti opiskelijan kukkarossa ja pakottaa tinkimään arjen kulutusmenoista: ruoasta, harrastamisesta, liikkumisesta ja muusta vapaa-ajan tekemisestä. Se merkitsee myös opiskelun muuttumista yhä enemmän lainapainotteiseksi. Siksi heikennykset ovat saaneet monen nuoren harkitsemaan tarkkaan, kannattaako opiskella lainarahalla ja valmistua ammattiin, kun mahdollisuus saada työpaikka on yhä epävarmempaa. Huoli työn löytymisestä on aito, sillä parhaimmatkaan tutkinnot eivät yksinään riitä, vaan saatuja taitoja ja tietoja on päästävä heti valmistumisen jälkeen käyttämään ja kartuttamaan työkokemusta.

Opintotukikuukausien väheneminen hämmentää ja nuoret pohtivat mielessään, miten voin tietää, että haaveissa siintävät opinnot johtavat sopivalle ja mieluisalle alalle ja miten käy, jos en viihdykään tai en saakaan työtä? Miten pystyn hankkimaan uuden ammatin, jos opintotukikuukaudet ovat jo huvenneet?

Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei sekään ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen säästöjen seurauksena, eikä läheskään kaikkien nuorten kotipaikkakunnalla tai sen lähiympäristössä ole nykyäänkään enää ammattiopistoa.

Yliopisto-opetus on myös muutoksen kourissa. Opetus vaihtuu yhä useammin massaluennoiksi ja itsenäisiksi opinnoiksi. Yliopistoihin kohdistuvat heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa. Toisessa vaakakupissa on yhteiskuntamme eri alueilla vallitseva epävarmuus, toisessa tutkimustiedot siitä, että opiskeleminen oikeasti kannattaa; mitä pitemmälle opiskelee, sitä paremmin on suojassa pitkäaikaistyöttömyydeltä ja köyhyydeltä ja sitä paremmat mahdollisuudet on päästä toisen tai kolmannenkin uran alkuun.

Miksi sitten otsikko ”Suomalainen nuori kuuluu voittajiin”? Siksi, että on 0,0003 prosentin mahdollisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä rutiköyhään maahaan vailla mahdollisuuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan, opiskella ja valmistua mieleiseen ammattiin, päästä kiinnostavaan työpaikkaan ja saada hyvä elämä.

Hälytyskellojen on syytä soida, kun maailmassa joka kuudes kouluikäinen ei ole koulussa, vaikka kouluttautuminen, kehittyminen ja tunne siitä, että pääsee oman lähiyhteisönsä ja yhteiskuntansa tärkeäksi jäseneksi kuuluvat jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksiin.

Juuri julkaistu Pelastakaa Lapset ry:n Varastettu lapsuus -raportti osoittaa, että suomalaisilla lapsilla on maailman kolmanneksi parhaat mahdollisuudet elää kunnollista lapsuutta. Myös suomalainen koulutus on yhä monella mittarilla maailman kärkitasoa, mutta silti heikennykset ovat olleet väärää politiikkaa ja niihin ei olisi ollut varaa. Mahdollisuudesta opiskella ei saa tinkiä, sillä jokainen nuori rakentaa sekä omaansa että koko Suomen tulevaisuutta. Heidän osaamisensa on maamme valttikortti.

Sekä ammatillisten opintojen tuoma käytännön osaaminen että yliopistojen teoreettisempi tietotaito ovat arvostamisen arvoisia. Tarvitsemme eri alojen osaajia ja molempien vaihtoehtojen on oltava osa suomalaisen nuoren tulevaisuutta. On hienoa, että nuorillamme on tulevaisuuden unelmia ammatista, perheestä ja onnellisesta elämästä. Niiden takeena on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, josta on pidettävä kiinni ja yhä edelleen parannettava, jotta ihan jokaisella nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa omien unelmiensa tasolle ja ylikin.

Näiden ajatusten myötä haluan kannustaa jokaista peruskoulun päättävää hakeutumaan opiskelemaan, ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvaa hakemaan ennakkoluulottomasti unelmiensa työpaikkaa ja jokaista uutta ylioppilasta pyrkimään kohti toiveidensa opiskelupaikkaa. Vieköön rohkeus ja into upean nuorisomme täysin purjein elämän avaamille uusille ulapoille!

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia


Tiedotteet

Puolustusvaliokunnan demarit: Hankinnat arvioitava huolellisesti, ratkaisut seuraavalla vaalikaudella (15.06.2017)
SDP:n puolustusvaliokunnan jäsenten Mika Karin, Sirpa Paateron ja Satu Taavitsaisen mukaan tulevan hävittäjälentokoneiden hankinnan osalta ei tässä vaiheessa pidä..

02.06.2017  Työttömien Keskusjärjestö: Tiukka EI palkattomalle työelämäkokeilulle
31.05.2017  SDP:n Taavitsainen kysyy Berneriltä: Kolmena vai viitenä päivänä?
09.05.2017  SDP:n Taavitsainen kannustaa perussuomalaisia vaikuttamaan: perukaa Postin moraalittomuudet!