Satu Taavitsaisen blogi

Aloitteita Mikkelin kehittämiseksi

Sunnuntai 19.11.2017

Viime maanantaina kaupunginvaltuustossa SDP:n ryhmä teki kolme valtuustoaloitetta. Niiden valmistelijoina toimivat allekirjoittanut (Fossiiliton Mikkeli 2025), Soile Kuitunen /sd. (Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki) ja Jenni Tissari /sd. (Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi).

Valtuustoaloite: Fossiiliton Mikkeli 2025


Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeitä toimia. Mikkelin perinteisenä ekokaupunkina tulee olla aktiivinen, kokoamme suurempi suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa. Mikkelin kaupungin on panostettava asukkaidemme neuvontaan, kannustettava ilmastoviisaisiin valintoihin ja opetettava koululaisia energiakansalaisuuteen.

Ilmastopolitiikassa korostuu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; tekemättömät päästövähennystoimet heikentävät tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Päästövähennystoimet maksavat ja on ymmärrettävä, että helpot ja halvat ratkaisut on jo tehty. Toimien on oltava oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, eikä ratkaisuja voi siirtää 2030 jälkeiseen aikaan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi, vaan nykyisten sukupolvien on rahoitettava ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja. On toimittava NYT. Jo lähivuodet 2018-2025 ovat kriittisiä.

Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin päästövähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 % päästöistä. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämisessä vaatii monia eri keinoja.

SDP:n valtuustoryhmä esittää ilmastopolitiikan nostamista kaupungin toiminnan keskiöön ja Fossiiliton Mikkeli 2025 toimenpideohjelman laatimista ja toteuttamista Mikkelin kaupungin ja sen konsernin toiminnassa.

Toteutettaviksi toimenpiteiksi ehdotamme muun muassa seuraavia asioita:

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Ulosottolakiin tulossa pieni parannus

Maanantai 13.11.2017

Sipilän hallitus esittää ulosottolain muuttamista. Ulosoton piirissä on satoja tuhansia suomalaisia, joista yli 40 000 on työttömänä. Jos halutaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja  nostaa suomalaisten työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, tulee todellakin ulosottolakia muuttaa. Hallituksen esitys on pieni askel parempaan, mutta mielestäni se on kuitenkin vielä liian pieni.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset olisivat oikeutettuja enintään 6 kk pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta. Muiden velallisten osalta ulosottomies voisi myöntää lykkäystä enintään 4 kk. Tämä tarkoittaa, että lykkäyksen enimmäiskesto pitenisi kahdella kuukaudella nykyisestä. Tällä kannustetaan hakemaan pitkäaikaisempaa työtä. Lykkäystä voisivat saada sellaiset henkilöt, joiden nettotulot jäävät alhaisiksi eli jotka ovat niin sanotun tulorajaulosmittauksen piirissä. Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi kieltäytyä lykkäyksen myöntämisestä ainoastaan, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uusi lykkäys vaarantaisi olennaisesti velkojan maksunsaantioikeuden. Lykkäyksen aikana ulosmittausta ei toimitettaisi siis ollenkaan. Asia jäisi odottamaan lykkäyksen päättymistä, eikä lykkääminen aiheuttaisi velalliselle maksuhäiriömerkintää.

Esityksellä pyritään myös kannustamaan työttömiä työllistämään itsensä yrittäjinä. Jos pitkään työttömänä ollut henkilö työllistyy yrittäjänä, elinkeinotulosta voitaisiin ulosmitata vähemmän kuin nykyinen yksi kuudesosa.

Mielestäni on vielä tarkemmin selvitettävä ulosoton suojaosan korottamisen mahdollisuudet. Pidän hyvänä niitä ehdotuksia, että suojaosaa nostettaisiin ja näin kannustettaisiin ottamaan työtä vastaan. Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen suojaosuussäädös ei ole riittävä ja ulosotto tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia esimerkiksi niin, että korkeintaan 1/10 osan voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista.

Ulosottolain kunnollinen perkaaminen hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa, velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myös myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin sekä toimeentulotukimenot pienentyisivät.

Periaatteina tulee olla, että aina kannattaa tehdä työtä ja velka saadaan asiallisen suuruisena perittyä takaisin. Monien pienituloisten velat koostuvat suhteellisen pienistä laskuista kuten puhelin-, sähkölaskut, vuokrarästeistä jne. Niinpä tuntuukin hyvin kohtuuttomilta korot, joita veloista peritään. Ulosoton velasta täytyisi ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko. Nyt lyhennetään ensin korkoja ja sitten vasta pääomaa. Osan ulosotossa olevien tulot ovat niin pienet, ettei se riitä pääoman lyhentämiseen, ja siten velka jää roikkumaan.

Viivästyneistä maksuista on rakennettu poikkeuksellisen kannattavaa yritystoimintaa ja olisi syytä puuttua myös perintäyhtiöiden toimintatapoihin. Ulosotto- ja laajemmin velkomisjärjestelmien tarkoituksena on haitallisen ilmiön estäminen ja korjaaminen. Alalla tuntuu kuitenkin rehottavan voiton maksimoinnin ajatus. Tarkoituksenmukaista on, että rahaliikenne toimii, ja velat maksetaan ajallaan ja jos velkaa ei saa maksettua, niin mahdollisimman nopeasti puututaan tilanteeseen, etteivät ongelmat kertaannu. En myöskään lainkaan ymmärrä sitä, että ulosottomiehille maksetaan tulospalkkiota siitä, kuinka paljon saavat velkoja perittyä. Tämä ei käy järkeeni julkista tehtävää hoidettaessa.

Myös velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa. Kaikkien kuntien sosiaalitoimessa ei ole esimerkiksi velkaneuvonnan asiantuntemusta tarjolla. Jotta yhä useampi hakija osaisi hakeutua velkajärjestelyn piiriin, voitaisiin esim. lakisäädöksellä vaikuttaa siten, että laskuihin tulee aina laittaa velkaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero, jonne voi soittaa ja saada apua, jos ei pysty maksamaan laskujaan ajallaan.

Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esim. 10 vuoteen. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia. Jos velkoja ei voi maksaa, niin niiden täytyy antaa vanhentua. On täysin kohtuutonta, että vielä näinäkin aikoina 90-luvun laman velat ovat joidenkin suomalaisten maksettavana. Kenenkään ei pidä joutua tehtyjen virheiden vuoksi kärsiä kurjuudessa ja varattomana koko loppuelämäänsä.

Ja vielä viimeisenä yksi tärkeimmistä asioita, joihin toivon lakivaliokunnan puuttuvan hallituksen esitystä käsitellessään: Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon jatkuvasti myös alaikäisiä lapsia. Alle 15-vuotiaan joutuminen ulosoton piiriin johtuu yleensä vanhempien maksamatta jääneistä perintö-, lahja- tai jäännösveroista. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosoton asiakkaana.

Tyypillisin syy nuoren, 15-17-vuotiaan, ulosottoon joutumiselle ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja liikennevakuutukset tai peruuttamattomasta, käyttämättömästä hammaslääkärikäynnistä tulleita hammashoitomaksuja sekä rangaistusmääräyksiä kuten mopolla ylinopeudesta saatuja päiväsakkoja. Valiokunnan on syytä arvioida asiaa erityisesti lastensuojelullisesta näkökulmasta, sekä mihin toimiin olisi mahdollista ja tarpeellista ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ehkäisemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa

Keskiviikko 8.11.2017

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Minua huolestuttaa, sisältääkö tämä CETA-sopimus sellaisia ns. "pienellä präntättyjä tekstejä", jotka kumoavat ne hyvät tavoitteet, joita varmasti sekä Suomella, EU:lla että Kanadalla mitä ilmeisemmin on.

Mielestäni on tiedostettava, että tämän kaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä eduskunnan valiokunnissa läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä.

Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän ja ympäristön standardeja.

Vapaakauppaneuvotteluissa meille suomalaisille on tärkeää, että julkiset palvelut jätetään kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle samalla kun helpotetaan kaupankäyntiä yksityisellä sektorilla, tarkasti säännellyissä rajoissa.

Yksityisen sektorin vapaakaupan ehdoista Suomelle varmasti yksi tärkein asia on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Suomen tavoitteen tulee olla, että EU:n ja Kanadan sekä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa USA:n välisissä sopimuksissa mentäisiin vielä astetta pidemmälle, ja tehtäisiin rikkomuksista sanktioituja. Tälle tavoitteelle on käsittääkseni sekä Euroopan parlamentin, että USA:n kongressin tuki (Kanadasta en tiedä), ja toivon että myös Suomen hallitus ja Euroopan komissio saadaan sitä tukemaan.

Eduskunnan keskustelussa otettiin esille monia riskejä ja toivon ministerin ottavan ne vakavasti. Ei nämä vapaakauppasopimukset tietenkään pelkästään huonoja ole, ne voivat tuovat kaupallista kasvua ja sitä myöten työtä Suomeen. Ehkä saisimme sopimuksen myötä myytyä helpommin Kanadalle suomalaisia maailman parhaita jäänmurtajia. Korea-sopimuksen vaikutuksista on tehty euroopan komissiossa analyysi, jossa negatiiviset vaikutukset on osoitettu pieniksi, samalla kun esim. Suomen vienti Koreaan on kasvanut sopimuksen johdosta 37%, vahvistaen vientisektorin työllisyyttämme.

Herkkä asia on kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset. Näiltä mailta tulee vaatia huomattavia parannuksia standardeihin ehtona kaupan vapauttamiselle. Näin toimittiin EU-Vietnam -sopimuksessa. Jos ihmisoikeuksia ei turvata pitää koko sopimus perua. Toisaalta esim. Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ay-tilanne oli järkyttävä. Ja Guatemalalle EU myönsi GSP+ kauppaetuudet samalla kun maassa tapettiin ammattiyhdistysaktiiveja. Näiden kokemusten vuoksi Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmaisten muovipussien jälkeen

Sunnuntai 5.11.2017

Vierailin perheeni kanssa Etelä-Kaliforniassa sukulaisteni luona. Vaikka kyseessä oli syysloma, pidin silmäni auki ympäröivään yhteiskuntaan. Katselin kaupunkia, kuuntelin paikallisia uutisia.

Kodittomien määrä on viime vuosina lisääntynyt rajusti Orange Countyssa. Heitä istuu lasten leikkipuistoissa, kaduilla ja erityisesti Santa Ana joen varrella, johon muodostuneen yhteisön määrä on jo noin 500 henkilöä. Santa Anan kaupunginjohtajan mukaan kodittomuus ei ole koskaan aiemmin ollut heillä näin paha ja tilanne on jo karannut viranomaisten käsistä. Hänen mukaansa kodittomat hiipivät ihmisten takapihoille ja nukkuvat siellä öitään. Aamulla he eivät lähde pois. Ihmiset pelkäävät asuinalueittensa huonontumista ja asuntojensa arvon romahtamista. Lapsiperheet kokevat turvattomuutta ja monet pelkäävät kävellä kaduilla. Pienet ravintolayrittäjät ovat pulassa, kun kodittomat käyvät kyselemässä savukkeita ja ruokaa pöydistä.

Yksi tekijä paisuneeseen ongelmaan on ollut se, ettei vankilasta vapautuneille ole asuntoja. Uusien järjestelyiden myötä kymmeniä tuhansia väkivallattomia rikoksentekijöitä on vapautettu, mutta heillä ei ole paikkaa mihin mennä ja he päätyvät kodittomiksi kaduille. Tästä on seurannut se, että väkivaltainen rikollisuus ja huumeidenkäyttö ovat lisääntyneet.

Lisäksi suuri osa kodittomasta väestöstä on mielenterveysongelmaisia. Yhdysvalloissa ei hoideta psyykkisiä sairauksia samalla tasolla kuin muita sairauksia, joten pitkäaikaisia ​​tukipalveluja ei ole saatavilla. Tämän seurauksena he päätyvät kadulle.

Santa Anan kaupunki on keksinyt hätäapukeinoja, kuten ensisuojia ja Santa Anan kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti asunnottomuuden ehkäisysuunnitelman ja palkkasi asunnottomien palvelujen johtajan syyskuussa.

Ollessani Irlannissa lokakuussa valiokunnan virkamatkalla, oli Dublinissa meneillään samanlainen tilanne. Siellä oli lapsiperheitä hätämajoituksessa hotelleissa ja puistot olivat täynnä kodittomia ihmisiä. Tämä oli seurausta sille, että vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen Irlanti ei ole rakentanut asuntoja. Nyt tilanne on kriisiytynyt ja päässyt todella pahaksi.

Kaliforniassa kaupat ovat lopettaneet muovipussien antamisen ilmaiseksi. Ympäristöystävällisellä teolla on ollut seurauksia, joita moni ei tule ajatelleeksi. Kun muovipusseja oli helposti saatavilla, tekivät kodittomat ihmiset tarpeensa niihin ja heittivät roskiin. Nyt kun pusseja ei enää entiseen malliin ole ilmaiseksi saatavilla, on ulosteiden myötä leviämässä tartuntatauteja, kuten hepatiittia, norovirusta, salmonellaa. Tämä on suuri uhka kansanterveydelle. Virukset ja bakteerit leviävät kaikkiin ja vesi saastuu herkästi ja sairastuttaa tuhansia.  

Ratkaisuna ei ole ilmaisten muovipussien palauttaminen, vaan tietysti yksi avain pulmaan on kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Asuntoja pitää rakentaa jatkuvasti ja tulee huolehtia siitä, ettei ongelma pitkity ja ihmiset jumiudu kaduille. Kuten kalifornialainen paikallinen poliisi minulle kertoi, on todella vaikeaa saada ihmisiä enää kadulta takaisin asuntoihin, kun heille on muodostunut sinne jo oma elämänrytmi ja kadulla eläminen alkaa olla osa sinua ja elämäntapaasi ja yhteisö ympärilläsi on kuin tuttu naapurusto. Lääkkeenä vaivaan pidän myös terveydenhuollon tarjoamista kaikille ja lasten maksutonta varhaiskasvatusta sekä työllisyyden vahvistamista antamalla maksutonta koulutusta sekä nuorille että aikuisille.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua

Tiistai 10.10.2017

Suomessa on yli satatuhatta köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa pitkittymässä, syventymässä ja sukupolvistumassa. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia ja keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä.

Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksilla pienituloisuus on erityisen suurta. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsiperheiden asemaan voidaan vaikuttaa valtion ja kuntien talousarviossa suuntaamalla määrärahoja kohteisiin, joilla lapsiperheiden elämää parannetaan. Muun muassa varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisista sekä heiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa, on erinomainen asia. Tästä Juha Sipilän hallitukselle kiitos. Arvioni on, että lähivuosien aikana Suomessa varhaiskasvatus on kokonaan maksuton samalla tavalla kuin on peruskoulukin.

Toisaalta on harmillista, että Sipilän hallitus aikoo poistaa verotuksen lapsivähennyksen vuoden 2018 alusta. Vähennyksen määrä on ollut 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta neljään lapseen saakka. Yksinhuoltajilla se on ollut kaksikertainen. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy. Hallituksen tulee perua päätöksensä.

Kaupungit ja kunnat voivat torjua osan valtiolta tulevista huonoista päätöksistä. Esimerkiksi kunnan ei ole pakko ottaa käyttöön subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista, joka on kohdistettu juuri heikoimmassa asemassa oleviin työttömien lapsiin. Tämä on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Toivon niiden kuntien, jotka rajauksen ovat tehneet peruvan sen, ja palauttavan lapsille oikeuden takaisin.

Kunnissa tulee myös varata riittävästi henkilökuntaa ja terveitä tiloja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Toivon oman kotikaupunkini Mikkelin ja oman maakuntani Etelä-Savon kuntien hakeutuvan opetusministeriön alaisuudessa tapahtuvaan 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Edellä mainitut esimerkit ovat selkeitä suoraan lapsiperheiden arkeen ja lasten oikeuksiin vaikuttavia muutoksia. Valtion ja kuntien talousarviot ovat lasten oikeuksien toimeenpanon välineitä. Aina lähtökohtana pitää olla lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.

Valitettavasti lastensuojelu ja erityisesti avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut ovat viime vuosina jääneet kaiken kehittämisen ulkopuolelle. Lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen pitää taata heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Lastensuojelu tarvitsee lisää rahaa, jolla palkataan sosiaalityöntekijöitä.

Mikkelin kaupunki on toistuvasti saanut huomatuksia Avilta sosiaalityön puutteista ja nyt sama tilanne jatkuu Essotessa. Etelä-Savo on neljänneksi huonoin maakunta lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloittamisessa. Essoten myötä tilanne on vain huonontunut. Essote on laiminlyönyt lastensuojelupalveluiden järjestämisen. Liekö syynä tiukat talousmääräykset ja kunnanjohtajien vaatimukset leikata rahaa? Avi harkitsee 400 000 euron uhkasakon antamista Essotelle, jotta se laittaa lastensuojelupalvelut lain mukaiselle tasolle. Tämä on aivan oikein.

Lasten oikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii napakkaa toimintaa meiltä jokaiselta!

Kommentoi kirjoitusta.

Lomarahaleikkaus on peruttava!

Maanantai 9.10.2017

Kilpailukykysopimus ”KIKY” oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) sitkeästi ajama asia. Hallitus uhkasi säätää työehtoja heikentäviä pakkolakeja, jos palkansaajat eivät suostuisi kikyyn.

Työntekijöiden ja työnantajien edustajat allekirjoittivat kiky-sopimuksen hallituksen patistamina viime vuoden kesäkuussa. Kiky merkitsi työntekijöille muun muassa palkkojen jäädytystä, 24 tunnin työajan pidennyksen ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen 30 prosentin leikkaamisen vuosiksi 2017–2019. Kiky siirsi myös työnantajien sosiaaliturvamaksuja palkansaajien maksettavaksi.

Neuvotteluista teki entistä vaikeamman se, että työnantajat ja juuri valittu Juha Sipilän porvarihallitus olivat samalla puolella. Maanantaina 2.10.2017 YLE uutisoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies on kertonut, että lomarahalaikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin Sipilän hallituksen toiveesta. Jo aiemmin työntekijäpuoli on kertonut hallituksen painostamisesta.

Eli sekä työntekijät että työantajat ovat nyt vahvistaneet, että hallitus nimenomaan ajoi lomarahojen leikkausta. On aivan selvää, että se joka tämän leikkausvaatimuksen on tehnyt ja aikaansaanut, voi sen myös poistaa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat Sipilän hallituksen käsissä. Hallituksella halutessaan on mahdollisuus edesauttaa tilanteen korjaamista niin, että lomarahaleikkaus korjataan seuraavalla sopimuskierroksella, eikä niitä toteuteta vuonna 2018 ja 2019.

Eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina Juha Sipilä ja Petteri Orpo eivät lämmenneet ajatukselle korjata lomarahaleikkausta. Ilmeisesti hyvätuloisten eduista huolehtiminen on heille todella paljon tärkeämpää kuin se, että talouskasvu kuuluisi myös sairaanhoitajille, siivoojille, lastenhoitajille, opettajille, poliiseille ja kaikille muille julkisen sektorin arvokasta työtä tekeville ihmisille.

Kommentoi kirjoitusta.

"En tiedä mitä teen ysin jälkeen"

Perjantai 6.10.2017

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä. Noin 80 prosenttia työelämän tehtävistä ovat taustaltaan ammatillisia ja yli 90 prosenttia keksinnöistä ja uusista ideoista tapahtuu käytännön työelämässä. Yrittäjäksi synnytään pääosin ammatillisen koulutuksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen merkitys maakuntien elinvoimalle on merkittävä. Esimerkiksi oman maakuntani Etelä-Savon elinvoimaan sillä on erittäin suuri rooli. Yritystemme pärjäämisen keskeinen tekijä on se, saako yritys osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus on keskeinen työkalu yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä kouluttaen sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisia.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden talousarviota. On erittäin valitettavaa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa. Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille. Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa mutta vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen. Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli sata tuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla. On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet - eikä syyttä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen - ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua.

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot

Sunnuntai 10.9.2017

Yritin torstaina, syksyn ensimmäisellä suullisella kyselytunnilla saada puheenvuoroa kysyäkseni otsikon asiasta mutta kun en onnistunut tällä kertaa saamaan kysymysvuoroa niin laitoin valtiopäivätoimen eli kirjallisen kysymyksen perjantaina vireille.

Eduskunnan puhemiehelle

Täysin tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomessa on jo noin 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole muita tuloja kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki. Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut alle viidessä vuodessa, sillä Kelan tutkimuksen mukaan vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli vajaat 21 000. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.

Ote erään ihmisen tarinasta satojen muiden joukosta: "En ole saanut mistään rahaa vuoteen. Olen nyt aika loppu. Turta. En jaksa enempää, itkettää. Kyllähän mieheni jelppaa, mutta ymmärrät varmaan miten stressaavaa on kun toisella ei ole tuloja, koska en ole työkuntoinen. Mitenhän miä vielä täältä nousen? Valitan kyllä toistamiseen Kelan hylkäävästä sairauspäivärahan päätöksestä, mutta sehän kestää. Tuntuu todella pahalta, olen tehnyt töitä 38 vuotta ja näin kohdellaan kun sairastuin."

Miten voi olla mahdollista, että Kela jättää ihmisiä täysin rahattomaksi? Kela hylkää sairauspäivärahahakemuksia, vaikka henkilön työterveyslääkäri tai sairaalan lääkäri on hänet sairauslomalle määrännyt ja sairaudesta on usean asiantuntijan lausunnot. Näissä hylätyissä tapauksissa Kela ei ole edes ottanut kokonaisvaltaista otetta ihmisestä tarjoten toimeentulotukea tai työmarkkinatukea hylätyn sairauspäivärahan tilalle heti. Kela on jättänyt ihmisiä täysin tyhjän päälle rahatta jonottamaan leipäjonoon ja seurakunnan avun varaan. Näiden ihmisten joukossa on myös lapsiperheitä. Kelasta on vastattu, että jos sairauspäivärahavalituksen jälkeen päätös on yhä kielteinen, niin sitten voi hakea toimeentulotukea myös takautuvasti. Näiden ihmisten ja heidän lastensa elämä on tässä ja nyt. Se on juuri tänään ja se on huomenna. Valitusten käsittely voi kestää kuukausia. Jos ihminen kuolee nälkään, niin ei se auta, että takautuvasti annetaan ruokaa.

Kelan toiminta näyttäytyy hyvin vastuuttomana ja kylmänä. Varmasti Kelassa papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei huolehdita ihmisen selviämisestä. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela saa päätöksillään aikaan sen, että hakijoiden laskut menevät perintään ja ihmiset joutuvat kärsimään yhä enemmän huolta ja murhetta.

Kelan vakuutuslääkärijärjestelmä, samoin kuin vakuutusyhtiöidenkin, on täysin käsittämätön ja sairaat, apua tarvitsevat ihmiset todella avuttomia sen edessä. Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta. Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi.

Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla. On mystistä, miten potilaita koskaan tapaamaton virkailija tai Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot. Lausuntojen tekijät kuitenkin toimivat lääkärin ammattietiikan ja valan velvoittamina. Hylkäystoimintansa Kela perustaa Sairausvakuutuslain 8 lukuun 4 pykälän 2 momenttiin: ”Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.”

Kelan kieltäytyminen sairauspäivärahan maksamisesta on väärin ja se on suomalaisten ihmisten oikeustajun vastaista. Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Näin ei ole kuitenkaan Kelan toiminnassa vielä tapahtunut.

Tahdon lopun ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, johon on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Arvoisa peruspalveluministeri,
aiotteko muuttaa tämän epäoikeudenmukaisen Kelan käytännön?
Miten mielestänne sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa, jotta Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja se voitaisiin lakkauttaa?

Helsingissä 8.9.2017

Satu Taavitsainen sd
Kansanedustaja

1 kommentti .

Asiakasmaksut alas!

Torstai 24.8.2017

Mikkelin keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys alkaa tuottaa tulosta. Toiminta alkoi tämän vuoden alusta. Aiemmin sekä toiminta että asiakasmaksut ovat olleet erillisiä. Tänään (24.8.2017) ESSOTE:n hallitus teki erinomaisen päätöksen, jolla se selkiytti asiakasmaksujen tilannetta. Vastedes Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen päivystyskäynnit ovat aina alaikäisille maksuttomia. Teille, joille on tullut tämän vuoden aikana lapsenne yhteispäivystyksen käynnistä 41,70 euron lasku, raha palautetaan. Loistavaa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Viimeisin 30 prosentin korotus tuli Sipilän hallitukselta viime vuonna ja sen päälle lääkkeiden ja matkojen omavastuiden korotukset.

Kotitaloudet, joissa on työttömyyttä on yksi suurin ryhmä, joka kärsii maksuista, samoin pienituloiset työssäkäyyvät, eläkeläiset ja vammaiset. Monissa perheissä sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat johtaneet velkaantumiseen, ulosottoon ja maksuhäiriöihin. Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta apteekista.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi. Tämä on ESSOTE:n hallituksen seuraavaksi korjattava.

On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Kuntalaisille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Työnantajan tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta jokainen heistä osaa neuvoa asiakkaita. Sote-uudistuksen yhteydessä Sipilän hallituksen on reippaasti tiputettava asiakasmaksujen tasoa.

Kommentoi kirjoitusta.

Maksuton joukkoliikenne lapsille ja nuorille on mahtava juttu!

Tiistai 22.8.2017

7—16 -vuotiaat mikkeliläiset peruskoululaiset saivat 7.8.2017 alkaen mahdollisuuden matkustaa linja-autoissa maksutta Mikkelin kaupungin alueella. Uudistus on erinomainen ja edistyksellinen. Se koskee sekä koulu- että vapaa-ajan matkoja koko vuoden rajattomasti. Myös opettajan johdolla tehdyt koululaisryhmien matkat voi tehdä jatkossa maksuttomasti, mikä parantaa koulujen mahdollisuuksia tehdä retkiä kaupungin sisällä.

Näinä aikoina, kun Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä, on Mikkelin kaupungin päätös aivan huikean hieno ja esimerkillinen. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämissä vaatii monia eri keinoja. Yksi keinoista on nuoren sukupolven kasvattaminen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Uskon, että ihmisten tottumuksiin voidaan vaikuttaa.  

Olen ilahtuneena katsonut linja-autoja, joissa on nyt penkit täynnä lapsia ja nuoria. Hyväntuulisia, hymyileviä kasvoja. Elämää, naurua ja iloa – niitä kaupunkimme tarvitsee. Lapset ja nuoret pääsevät kulkemaan harrastuksiinsa ja kavereilleen, eikä heidän vapaa-ajan kulkeminen enää riipu siitä, mikä työvuoro vanhemmilla on, tai onko perheellä autoa käytössään, tai onko rahaa bussilippuun.

Kotikaupunkikin tulee lapsille tutummaksi. Uudistuksen myötä kaupunki hahmottuu monelle uudella tavalla, kun he ottavat haltuun uusia kaupunkitiloja. Moni on jo tehnyt bussilla matkan Laajalammen perhepuistoon tai Ristiinan satamaan, jonne ennen oli hankalaa kulkea, kun täytyi aina pyytää vanhemmilta kyytiä.

Erilaiset kokeilut joukkoliikenteen edistämiseksi ovat tervetulleita eri puolella Suomea. On mahtavaa, että Etelä-Savon maakunnassa on kaksi kaupunkia etulinjassa - Mikkeli ja Pieksämäki! Emme ole jääneet odottelemaan liikenne- ja viestintäministeriön päästövähennysten mahtikäskyjä, vaan olemme laittaneet jo tuulemaan ja lapset ja nuoret maksutta liikkumaan. Tervetuloa etulinjaan muutkin kunnat! Rohkeasti kokeilemaan!

Mikkelin tulee myös voimakkaammin panostaa turvallisiin ja sujuviin kävely- ja pyöräilyreitteihin, mikä lisää ihmisten arkiliikuntaa ja on päästötöntä. Olisi upeaa, jos saisimme väyliä parantamalla lisättyä asukkaiden kävely- ja pyörämatkoja. Pimeänä ja kylmänä talviaikana ei kuitenkaan voi vaatia lapsia ja nuoria kävelemään harrastuksiin. Onneksi he pääsevät nyt maksutta linja-autoilla turvallisesti kotiin.  

Tallinnassa joukkoliikenne on maksutonta kaikille kaupungissa kirjoilla oleville asukkaille. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että Tallinnaan on tullut uusia veronmaksajia yli 25 000 henkilöä, mikä on lisännyt kaupungin verotuloja noin 20 miljoonalla eurolla. Keskustelin vuosi sitten tallinnalaisen kansanedustajan kanssa, joka kertoi huomanneensa, että uudistuksen ansiosta kaupungilla on alkanut käydä ihmisiä, jotka jäivät aiemmin koteihinsa. Nyt he ovat lähteneet liikkeelle, kun kulkeminen ei maksa ja käyttävät rahansa kahviloissa ja tapaavat ihmisiä. Maksuttomuus on vähentänyt yksinäisyyttä ja ollut kauppojen ja kahviloiden yrittäjille piristävä asia.

Mikäli kaupunkilaiset tahtovat, uskon Mikkelin tulevaisuudessa laajentavan maksuttomuutta peruskoululaisista muihinkin väestöryhmiin. Maksuton joukkoliikenne luo myönteistä kaupunkikuvaa, sitouttaa ihmisiä kaupunkiin ja lisää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia.

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan vakuutuslääkäritoiminta on lopetettava

Torstai 13.7.2017

Kyllä minä suuresti ihmettelen Kelan virkailijoiden ja vakuutuslääkäreiden roolia todeta ihmisen tilanne pelkkien papereiden perusteella ja heidän oikeutensa kumota hoitavien lääkäreiden diagnoosi tai toteama työkyvyttömyys.

Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla.
 
Suomessa lääkäreiden koulutus on laadukasta ja lääkärit tekevät työtään virkavastuulla. Työterveystoiminta on laadukasta ja luotettavaa. Miksi Kela ei kuitenkaan luota hoitaviin lääkäreihin? Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta ja hänen pitäisi mennä töihin tai hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Töihin ei sairaana voi mennä, eikä palkkaa tällöin makseta. TE-toimisto puolestaan ei maksa työttömyyskorvausta henkilölle, joka on sairaana, eikä näin ollen ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Kelan päätösten vuoksi ihmisiä ajautuu täysin rahattoman tilaan. Jopa lapsiperheellisiä ja yksinhuoltajia on kokonaan vailla tuloja. Tällainen on hyvin vastuutonta ja kylmää toimintaa. Varmasti papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei tikkua laiteta ristiin, että ihmisen selviämistä katsottaisiin ja huolehdittaisiin toimeentulosta. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela aiheuttaa päätöksillään ihmisille laskujen menemisen perintään, huolta ja murhetta ja tänäkin kesänä on pilattu monen lapsen kesä.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Kuitenkaan mitään näiden eteen ei ole vielä tapahtunut.

Toivon loppua ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, ja siihen on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Kommentoi kirjoitusta.

Lastensuojelun puutteet on korjattava pikaisesti

Tiistai 27.6.2017 - Satu Taavitsainen

Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen raportin vuodelta 2016. Huomioni kiinnittyi lastensuojelun käsittelyn puutteisiin. Asia on ajankohtainen Etelä-Savossakin, koska kevään aikana on noussut esiin Essoten lastensuojelupalveluiden heikko tilanne. Tätä AVI parhaillaan tutkii. Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä, minkä takia lastensuojeluilmoitukset jäävät hoitamatta tai niiden käsittelyajat venyvät. Ylikuormittuneet työntekijät pystyvät tekemään vain kiireellisimmät asiat. Tästä seuraa arvioinnin huonoa laatua tai niitä ei pystytä tekemään lainkaan. Päätökset viivästyvät, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja.

Suomessa on hyvä sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakia pitäisi vain noudattaa. Oikeusasiamiehen mukaan "kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja pätevien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä, huono saatavuus ja suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua. Perheiden avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen aiheuttavat ongelmia palveluita tarvitsevissa perheissä. Tämä riittämättömyys heijastuu lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen ja se näkyy lasten mielenterveysongelmissa."

SDP:n tavoitteena on laittaa lain noudattaminen kuntoon kunnissa ja madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalvelut muiden peruspalvelujen yhteyteen. Toivomme saavamme tähän työhön Etelä-Savossa muiden puolueiden tuen. Työntekijöiden lisäksi tarvitsemme vahvaa työn sisällöllistä kehittämistä lapsikeskeiseen ja avohuollon suuntaan ja arviointiosaamisen vahvistamista.

Oikeusasiamies toteaa myös seuraavaa: "Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa, eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Lasten oikeus luottamukselliseen keskusteluun sosiaalityöntekijänsä kanssa ei toteudu siten kuin laissa on säädetty. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ei aina toteudu lapsen edun huomioivalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Sijoitettuja lapsia on vaikea saada tarvitsemaansa hoitoon."

Kyse on hyvin pitkälti rahasta. Jos aina vain leikataan ja leikataan, ei jää tarpeeksi rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, eivätkä kuntalaisten perusoikeudet toteudu. Tämä ei ole oikein ja tilanne on mitä pikimmin korjattava. Siispä, herätys Juha Sipilän porvarihallitus - nyt heti! Ja erityisesti valtuustoissa on lopetettava peruspalveluista rahan säästäminen. Hihat onkin jo kääritty joissakin kunnissa: kodinhoitajien palkkaaminen toi miljoonasäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa ja lasten huostaanotot vähentyivät. Vaikuttavimmat asiat ovat usein hyvin selkeitä ja helppoja toteuttaa. Tämä antaa paljon toivoa!

Kirjoitus julkaistu 27.6.2017 Länsi-Savon puheenvuoro-palstalla

Kommentoi kirjoitusta.

Kelan arviointi - miten meni?

Lauantai 10.6.2017

Kela on arvioinut toimeentulotuen siirtämisen toteutusta. Positiivista on ollut, että ihmisten kynnys hakea tukea on madaltunut. Arvioinnin mukaan perustoimeentulotuen ruuhka on otettu Kelassa vakavasti ja siitä on opittu paljon. Muun muassa se, että vastaavissa suurissa tehtävien siirroissa on tärkeää turvata asiakkaille kuuluvat palvelut joka hetki sekä tehdä tiivistä ja käytännönläheistä yhteistyötä aiemman tahon kanssa.

Kelan saama opetus on hyvä tulevalle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle: Turvallisinta on edetä vaiheittain, eikä liikkeelle kannata lähteä suurista kaupunkikeskuksista.

Muutoksen valmistelulle pitää myös varata riittävästi aikaa. Siirtymäkausiin on varauduttava huolellisesti ja henkilöstöä on oltava riittävästi. Lisäksi on hyödynnettävä koko ajan sellaisten henkilöiden asiantuntemusta, joilla on käytännön kokemusta työn arjesta. Tietojärjestelmien tulee toimia ja ne tulee olla etukäteen testattu. Riskienhallinnan tulee olla muutoksissa mukana koko ajan, ja erilaisiin skenaarioihin pitää varautua huolellisesti.

Toivottavasti Sipilän hallitus ottaa Kelan saamat opit vakavasti. Ihmisten palvelut pitää turvata joka hetki. Sote-uudistus siirtäisi ihmisten peruspalvelut maakuntien hoidettaviksi. Tätä pitäisi ensin testata jossain maakunnassa, ettei kerralla mene koko Suomi sekaisin.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomalainen nuori kuuluu voittajiin!

Perjantai 2.6.2017

Hätkähditkö ajatusta "Suomalainen nuori kuuluu voittajiin"? En ihmettele, sillä jokaisen mieleen on painunut tämän hallituskauden aikana tehdyt erityisesti nuorten mahdollisuuksia nakertavat koulutusleikkaukset. Juha Sipilän porvarihallitus on leikannut korkeakouluasteella opintorahan määrää 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa ja samalla lyhentänyt korkeakouluopintojen tukiaikaa 64 tukikuukaudesta 54 tukikuukauteen. Lisäksi hallitus on vähentänyt ammatillisen koulutuksen määrärahoja n. 200 miljoonaa euroa sekä leikannut tuntuvasti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta ja tehnyt rahoitukseen indeksijäädytyksen.

Opintorahan alentaminen lannistaa ja näkyy heti opiskelijan kukkarossa ja pakottaa tinkimään arjen kulutusmenoista: ruoasta, harrastamisesta, liikkumisesta ja muusta vapaa-ajan tekemisestä. Se merkitsee myös opiskelun muuttumista yhä enemmän lainapainotteiseksi. Siksi heikennykset ovat saaneet monen nuoren harkitsemaan tarkkaan, kannattaako opiskella lainarahalla ja valmistua ammattiin, kun mahdollisuus saada työpaikka on yhä epävarmempaa. Huoli työn löytymisestä on aito, sillä parhaimmatkaan tutkinnot eivät yksinään riitä, vaan saatuja taitoja ja tietoja on päästävä heti valmistumisen jälkeen käyttämään ja kartuttamaan työkokemusta.

Opintotukikuukausien väheneminen hämmentää ja nuoret pohtivat mielessään, miten voin tietää, että haaveissa siintävät opinnot johtavat sopivalle ja mieluisalle alalle ja miten käy, jos en viihdykään tai en saakaan työtä? Miten pystyn hankkimaan uuden ammatin, jos opintotukikuukaudet ovat jo huvenneet?

Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei sekään ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen säästöjen seurauksena, eikä läheskään kaikkien nuorten kotipaikkakunnalla tai sen lähiympäristössä ole nykyäänkään enää ammattiopistoa.

Yliopisto-opetus on myös muutoksen kourissa. Opetus vaihtuu yhä useammin massaluennoiksi ja itsenäisiksi opinnoiksi. Yliopistoihin kohdistuvat heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa. Toisessa vaakakupissa on yhteiskuntamme eri alueilla vallitseva epävarmuus, toisessa tutkimustiedot siitä, että opiskeleminen oikeasti kannattaa; mitä pitemmälle opiskelee, sitä paremmin on suojassa pitkäaikaistyöttömyydeltä ja köyhyydeltä ja sitä paremmat mahdollisuudet on päästä toisen tai kolmannenkin uran alkuun.

Miksi sitten otsikko ”Suomalainen nuori kuuluu voittajiin”? Siksi, että on 0,0003 prosentin mahdollisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä rutiköyhään maahaan vailla mahdollisuuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan, opiskella ja valmistua mieleiseen ammattiin, päästä kiinnostavaan työpaikkaan ja saada hyvä elämä.

Hälytyskellojen on syytä soida, kun maailmassa joka kuudes kouluikäinen ei ole koulussa, vaikka kouluttautuminen, kehittyminen ja tunne siitä, että pääsee oman lähiyhteisönsä ja yhteiskuntansa tärkeäksi jäseneksi kuuluvat jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksiin.

Juuri julkaistu Pelastakaa Lapset ry:n Varastettu lapsuus -raportti osoittaa, että suomalaisilla lapsilla on maailman kolmanneksi parhaat mahdollisuudet elää kunnollista lapsuutta. Myös suomalainen koulutus on yhä monella mittarilla maailman kärkitasoa, mutta silti heikennykset ovat olleet väärää politiikkaa ja niihin ei olisi ollut varaa. Mahdollisuudesta opiskella ei saa tinkiä, sillä jokainen nuori rakentaa sekä omaansa että koko Suomen tulevaisuutta. Heidän osaamisensa on maamme valttikortti.

Sekä ammatillisten opintojen tuoma käytännön osaaminen että yliopistojen teoreettisempi tietotaito ovat arvostamisen arvoisia. Tarvitsemme eri alojen osaajia ja molempien vaihtoehtojen on oltava osa suomalaisen nuoren tulevaisuutta. On hienoa, että nuorillamme on tulevaisuuden unelmia ammatista, perheestä ja onnellisesta elämästä. Niiden takeena on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, josta on pidettävä kiinni ja yhä edelleen parannettava, jotta ihan jokaisella nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa omien unelmiensa tasolle ja ylikin.

Näiden ajatusten myötä haluan kannustaa jokaista peruskoulun päättävää hakeutumaan opiskelemaan, ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvaa hakemaan ennakkoluulottomasti unelmiensa työpaikkaa ja jokaista uutta ylioppilasta pyrkimään kohti toiveidensa opiskelupaikkaa. Vieköön rohkeus ja into upean nuorisomme täysin purjein elämän avaamille uusille ulapoille!

Kommentoi kirjoitusta.

Eurooppalaisille ihmisille pitää taata työtä ja palkkaa, jolla tulee toimeen

Torstai 1.6.2017

Iloitsen EU:n komission aikomuksesta kieltää nollatuntisopimukset. Työttömyys ja toimeentulon ahdinko radikalisoi ihmisiä ympäri Eurooppaa. Iso-Britannian ero opetti muulle Euroopalle kantapään kautta sen, että EU:n on oltava inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin edistettävä työllisyyttä sekä ehkäistävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

EU:n perustehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen, vaan EU:n pitää uudistua ihmisten Euroopaksi. Tämä tarkoittaa, että EU:n tulee vahvistaa ja kehittää jäsenmaissaan hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta, koulutusta, tasa-arvoa, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista.

Olen todella iloinen, jos työelämän kehittäminen nousee EU:n asialistoille ja EU kieltää nollatyösopimukset. Eurooppalaisille ihmisille pitää taata työtä ja palkkaa, jolla tulee toimeen.

Kommentoi kirjoitusta.

Saatavuus lisää kulutusta

Tiistai 30.5.2017

Kiistaton tosiasia on, että päihteet aiheuttavat yksilön ja hänen läheistensä lisäksi haittoja yhteiskunnalle. Hallituspuolueet aikovat tänään läpikäydä esitystään alkoholilain muuttamiseksi. Toivottavasti vetävät esityksen pois, eivätkä tuo sitä eduskuntaan. Esitys on mielestäni ristiriidassa muiden lakien kanssa.

Terveydenhuoltolain mukaan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Päihdehuoltolain perusteella on ehkäistävä ja vähennettävä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Raittiustyölaissa tavoitteena on kansalaisten terveiden elämäntapojen vahvistaminen ja ohjaaminen välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. itse alkoholilainkin tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

En hyväksy sitä, että uuden alkoholilakiesityksen myötä kauppoihin tulisi myytäväksi nuorille suunnattuja alkoholillisia smoothieita, pirtelöitä ja jäätelöitä ja limuviinoja, jotka maistuvat limpparille Hello Kitty ja Spider Man etiketteihin käärittynä. Maissa, joissa näitä lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita on ollut saatavilla, on alaikäisten alkoholinkäytöstä syntynyt ongelmia.

Pidän haitallisena myös sitä, jos tapahtumista poistuisivat erilliset K-18 alueet ja tuoppi kädessä voisi olla missä vaan. Tämä heikentää lapsiperheiden mahdollisuutta osallistua konsertteihin ja urheilukilpailuihin. Monikaan ei halua, että lapset joutuvat vierestä katselemaan juopottelevia aikuisia. Kukaan lapsi ei myöskään halua, että oma vanhempi juo.

Alkoholinkäyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on miljardi euroa vuodessa valtiolle ja kunnille. Sote-uudistuksella aiotaan säästää kustannuksia. Hallituspuolueiden suunnitteleman alkoholilainsäädännön lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa.

Esimerkkinä, että katkaisuhoito maksaa noin 125 e/vrk, haimatulehduksen hoito 30000 e, maksansiirto 98000 e. Huostaanotetun lapsen laitoshoito 110000 e/vuosi, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 630 e/vrk. Sotessa alkoholi työllistää ensihoitoa, erikoissairaanhoitoa, hätäkeskusta, kotihoitoa, terveydenhoitajia, kätilöitä, lastensuojelua, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne jne. Muualla julkisella sektorilla alkoholi työllistää poliiseja, palomiehiä, nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoreja, opettajia, pappeja ja vankiloita jne jne.

Alkoholipolitiikka on tasapainottelua terveyden, työllisyyden ja talouden välillä. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Viime hallituskaudella tehtyjen alkoholiveron korotusten avulla kokonaiskulutusta saatiin käännettyä alaspäin. Tähän hyvään suuntaan en toivo käännettä. Alkoholihaitat eivät ole vain suurkuluttajien ongelma, vaan saatavuus lisää kulutusta kaikissa väestöryhmissä, aivan tavallisten työssäkäyvien ihmisten, perheiden äitien ja isien, eläkeläisten ja nuorten joukossa.

Toivon siis, että hallituspuoluet tänään harkitsevat asiaa ja vetävät esityksen pois tai antavat kansanedustajilleen vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaisesti. Tällöin on mahdollista kaataa esitys eduskunnassa. Kenenkään etu ei ole yhä kasvavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja lääkekustannuksissa, miljoonien suomalaisten inhimillisiä kärsimyksiä unohtamatta.

Kommentoi kirjoitusta.

Näkökulmia elinvoimaan

Perjantai 26.5.2017

Kuntien elinvoima kumpuaa elämänvoimaisista ihmisistä. He perustavat menestyviä yrityksiä, osallistuvat aktiivisesti ja saavat aikaan yhteisössään uutta kaikkien yhteisönsä jäsenten hyväksi. Näin syntyy hyvän kierre, joka johtaa jatkuvaan menestykseen.

Niin yrittäjät kuin työntekijät haluavat asua mukavilla paikkakunnilla, joissa peruspalvelut toimivat. Yrityksiä perustavat ja niiden parasta mahdollista sijaintia arvioivat ihmiset, eivät kasvottomat koneistot. Hyvät liikenneyhteydet ja koulutuspaikat ovat elinvoimaisen kunnan kriteerejä ja aivan ytimessä ovat homeettomat päiväkodit ja koulut, joissa opetuksen ja päivähoidon tulee olla hyvää, jopa erinomaista. Jotta osaavaa työvoimaa saadaan, myös vieraskielisiä päiväkoteja ja koululuokkia tarvitaan, englanti ja venäjä päällimmäisinä. Kulttuurin ja harrastusten pitää olla eläviä ja asuinympäristöjen houkuttelevia.

Kotikaupungilleni, Mikkelille, nämä elinvoimatekijät ovat vielä enemmän tarpeen kuin isommille kasvukeskuksille, koska me emme pysty kilpailemaan suurilla työpaikka- tai väestömäärillä tai muillakaan mittakaavaeduilla.

Toivon kuntien uusilta valtuustoilta ponnekasta, innostunutta otetta elinvoimapolitiikkaan. Kaikkien kunnan työntekijöiden tulee nähdä roolinsa kunnan elinvoimaisuuden jatkuvassa parantamisessa. Kunnan tytäryhtiöt ja kumppanit voivat hyvin toteuttaa elinvoimaa vahvistavia hankkeita, mutta ratkaisevaa on, että kunta ottaa johtajuuden ja löytää vahvuuteensa sisältään. Tällöin jokaisen kunnan työntekijän panos elinvoiman edistämisessä on tärkeä.

Käytännön esimerkiksi sopii vaikkapa lasten päivähoito, jolla on tärkeän kasvatustehtävänsä lisäksi työvoimapoliittinen roolinsa - se että lasten vanhemmat pystyvät käymään töissä ja yrittämään myös silloin, kun työ vaatii joustavia, nopeastikin muuttuvia työaikoja. Tämän tyyppisissä kysymyksissä kaivataan juuri kunnan elinvoimaroolin kokonaisvaltaista ymmärtämistä, joustavuutta ja halua toimia koko yhteisön hyväksi. Kun palvelut pelaavat ilman hampaiden kiristelyä ja yhteistyön hengessä asiat hoituvat, on kunnalla kaikki onnistumisen edellytykset kehittyä ja nousta kaikkein elinvoimaisimpien kuntien joukkoon.

Yksi tärkeä Etelä-Savon elinvoiman lähde on matkailu ja vapaa-aika. Matkailun on laskettu tuottavan Suomessa enemmän arvonlisäverotuloja kuin elintarviketeollisuus ja yli kaksinkertaisesti sen, mitä maatalous tuottaa. Matkailun taloudellinen kokonaishyöty Etelä-Savolle oli vuoden 2015 selvityksen mukaan 390 miljoonaa euroa vuodessa.   Matkailijan viihtyminen on nähtävä kokonaisuutena, joka muodostuu mieluisesta tekemisestä, hyvästä ruoasta, shoppailusta, rennosta ajanvietosta veden äärellä, saunomisesta ja uimisesta. Käyttäen yritysten ja kunnan palveluja limittäin ja lomittain. Kaipaan lisää yleisiä saunoja veden äärelle, vuokrattavia polkuveneitä ja paljon enemmän upeiden uimarantojemme ja kaupunkipuistojemme markkinointia, jotta nämä mainiot hyvinvointimme kulmakivet myös löydetään. Kaupungissa liikkumiseenkin pitää olla oman auton lisäksi muita vaihtoehtoja. Kaupunkipyörät olisivatkin aivan loistojuttu!

1 kommentti .

Kuntien maa- ja kiinteistökaupat eivät ole pikkujuttu

Sunnuntai 21.5.2017

Vaikuttaa siltä, että kuntalaki ja kielletyn valtiontuen säädökset tunnetaan Mikkelissä huonosti ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutukselle on tarvetta. Kuntalain 130 ja 131 pykäliin ja EU:n valtiontukisäädöksiin ja ohjeisiin suhtaudutaan jopa välinpitämättömästi.

Osa valmistelijoista ja päättäjistä pitää kiinteistöjen myyntiä ja hinnoitteluperiaatteita kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvina asioina, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kuntalain pykäliin sisältyvät vaatimukset edellyttävät, että kunta ottaa päätöksenteon valmistelussa ja päätöksessään huomioon, mitä kyseiset säännökset edellyttävät.

Kaupungin pitää valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa pystyä luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla osoittamaan, että kiinteistökauppoihin ei sisälly kiellettyä valtiontukea tai että tuki on myönnetty yrityksille säännösten mukaisesti. Ellei valmistelua suoriteta asianmukaisesti, niin kaupungin päätös tullaan varsin todennäköisesti kumoamaan hallinto-oikeudessa päätökseen liittyvän menettelyvirheen vuoksi.

Kaupanteon ja hinnanmäärityksen tulee olla läpinäkyvää ja hinnoittelun tulee perustua avoimeen tarjouskilpailuun tai puolueettomiin hintavertailuihin. Kuntalain linjan omaksuminen tervehdyttäisi Mikkelin kiinteistömarkkinoita. Tonttien luovutuksen periaatteet yrityksille selkiytyisivät, yrittäjien kohtelu olisi tasapuolista, hinnoittelu tulisi läpinäkyväksi ja prosessin avoimuus lisääntyisi.

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/valtiontuki

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/eun-valtiontuki-kiinteistonkaupassa

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/ohjeistusta

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/oikeuskaytantoa       

Kommentoi kirjoitusta.

Washingtonin terveiset!

Tiistai 9.5.2017 klo 17:00

Osallistuin viime viikolla eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä valiokunnan virkamatkalle Yhdysvaltoihin Washington DC:hen.

Näyttää sille, että Washingtonissa ei vielä oikein tiedetä mitä Trumpin myötä erityisesti ulkopolitiikassa tuleman pitää. Monen huulilla on kysymys: "What's the plan?" Trumpin hallinto odottaa ikään kuin baseball pelissä palloa ja lyö kun se tulee, mutta pelisuunnitelma vielä puuttuu. Sisäpolitiikassa Trump tekee perinteistä oikeistolaista politiikkaa alentaen rikkaiden verotusta ja leikaten pienituloisilta.

Aika näyttää, mutta veikkaan, että paljon sellaista mitä Trump on sanonut ei tule tapahtumaan ja paljon sellaista mitä hän ei ole vielä sanonut, tulee tapahtumaan.

Se on kuitenkin varmaa, että Yhdysvalloissa arvostetaan suomalaisia. Meitä pidetään luotettavina ja sanansa pitävänä kansana. Tämä ei ole itsestään selvää, vaan on vaatinut vuosien pitkäjänteisen työn ja säännölliset tapaamiset niin poliitikkojen kuin virkamiesten tasolla. Meillä on erittäin hyvät ulko- ja puolustusministeriön työntekijät Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä. Tekemäämme turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista pidetään tärkeänä ja yhteistyön toivotaan jatkuvan. Suomea pidetään kokoamme suurempana maana. Tapasimme arvostetun senaattori John McCainin, joka välitti kiitokset suomalaisille.

Vielä vajaa 10 vuotta sitten USA:ssa ja maailmalla naureskeltiin Suomen yleiselle asevelvollisuudelle sanoen sitä "ulkoilmamuseoksi". Ukrainan kriisin jälkeen asenne muuttui täysin ja nyt Suomen yleistä asevelvollisuutta arvostetaan. Yhdysvalloissa siitä on luovuttu 70-luvulla ja nykyään vain noin 1% kansasta osallistuu asevoimiin, mm. Presidentti Trump ei ole käynyt armeijaa. Vähäinen osallistuminen on eriyttänyt asevoimat muusta yhteiskunnasta omaan kuplaansa. Kansalaiset eivät tiedä, mitä armeija touhuaa. Yhdysvaltojen maavoimilla on 11 000 henkilöä palkattuna tekemään pelkästään rekrytointia. Tähän tulee vielä päälle merijalkaväen, ilma- ja merivoimien rekrytoijat. Käytetään siis miljoonia dollareita veronmaksajien rahaa pelkästään siihen, että nuoria houkutellaan liittymään palvelukseen. Tämä on aikamoista tuhlausta mielestäni ja pidän Suomen yleistä asevelvollisuusjärjestelmää parempana.

Hornetkaupoista emme juurikaan puhuneet muuta kuin sen verran, että kerroimme, missä vaiheessa hankintaprosessi on menossa. Sen sijaan kannustimme Yhdysvaltoja hankkimaan Suomesta maailman parhaat jäänmurtajat made in Finland. Yhdysvalloilla on vain yksi jäänmurtaja, eikä heillä ole osaamista valmistamiseen. Suomesta tämä kyky löytyy. Kaupan hidasteena on amerikkalaisten omat säädökset ostaa vain amerikkalaista.

Jatkoa ajatellen suomalaisten on entistä tärkeämpää pitää yllä aktiivisesti kansainvälisiä yhteyksiä joka ilmansuuntaan. Päättäjiä ja valmistelijoita on vaihtunut Atlantin molemmilla puolilla ja tietämykseen ja toistemme tuntemiseen tulee helposti aukkoja. Kansainväliset järjestöt ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat Suomelle tärkeitä. Aika näyttää, ovatko ne tärkeitä myös Yhdysvaltain uudelle presidentille ja hänen hallinnolleen. Toivottavasti.

Mielenkiintoista oli käydä Pentagonissa, jossa meillä oli muutama tapaaminen ja opastettu kierros. Yksi erikoisuus oli takaperin kävelevä opas. Pentagon on noin 30 000 ihmisen työpaikka ja maailman suurin toimistorakennus ja se on kuin oma kaupunkinsa talon sisällä. Myös merijalkaväen koulutuskeskuksessa Quanticossa vierailu oli varsin mielenkiintoinen. Senaattori John McCainin tapaaminen oli yksi kohokohdista. Kaikin puolin onnistunut matka.

McCain.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Ahneuden vastustaminen vaatii vastavoimaa

Tiistai 9.5.2017

Työttömyys, köyhyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet aiheuttavat toivottomuutta ja toimivat vihan kasvualustoina niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.

Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimuksessa paljastui yhteys työntekijöiden järjestäytymisasteen laskun ja ylimmän tuloluokan tulojen lisääntymisen välillä länsimaissa vuosina 1980—2010: Puolet tuloerojen kasvusta johtuu ammattiliittojen heikentyneestä asemasta. Näin ollen Suomessa maan hallituksen kärkihanke pitäisi olla järjestäytymisasteen nostaminen ja ay-liikkeen vahvistaminen.

Ammattiliittojen heikkous on osaltaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin vaalivoiton ja Iso-Britannian EU-eron takana. Palkat Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ovat laskeneet, kun siirtolaisille on maksettu vähemmän. Ulkomaisen työvoiman tulo on hyödyttänyt yrityksiä, mutta se ei ole vaurastuttanut kansaa.

Työntekijöiden riisto on arkipäiväistynyt Yhdysvalloissa, kun yritys voi palkata nälkäpalkalla laittoman siirtolaisen, joka ei kuulu liittoon, eikä uskalla valittaa. Sama ahneuden ilmiö on rantautunut myös Suomeen ja näkynyt mm. siivous- ja rakennusalalla.

Tällainen toimintapa ei olisi mahdollista, jos ammattiliitot olisivat vahvoja. Vahvuus tulee siitä, että ihmiset kuuluvat liittoihin ja järjestäytyvät. Jos he eivät kuulu, tuloerot kasvavat, kansa jakautuu kahtia, syntyy sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Tällöin puuttuu työntekijöiden joukkovoima, joka on vastavoima ahneudelle.

Yhdysvalloissa on valtavasti köyhyyttä ja kaduilla asuvia kodittomia ihmisiä. Kaduilla on käsin kosketeltavaa toivottomuutta; naisia, miehiä, lapsia, Vietnamin sodan veteraaneja, vammaisia ja eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Pahinta on, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta parempaan elämään.

Suomen turvallisuuspolitiikkaan kuuluu tällaisen kehityksen estäminen. Ei Naton, Ruotsin, EU:n tai kenenkään muun ulkopuolisen apu meitä kriisissä auta ja hyödytä, jos oman yhteiskuntamme eheys rapistuu. Eheys on liima, joka pitää yhteiskuntaa ja sen eri väestöryhmiä koossa. Eriytyminen johtaa epävakauteen. Mitä auttaa Suomen puolustusvoimien valmiustilan nostaminen hädässä, jos ihmiset eivät ole henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa? Nälkäisen mielen päällä on vain se, mistä saa ruokaa.

Maanpuolustustahto syntyy siitä, että jokainen meistä kokee Suomen hyväksi maaksi, jota kannattaa puolustaa. Suomen pitää olla hyvä kaikille, eikä hyvä vain hyvätuloisille.

Suomen vahvuus nousee ihmisistä. Elinvoimaiset ihmiset synnyttävät elinvoimaisen Suomen. Me pärjäämme maailman myllerryksessä, kun vahvistamme pohjoismaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, tasa-arvoa, köyhyyden poistamista, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista, sekä ihmisten järjestäytymistä ammattiliittoihin.

2 kommenttia .

Vanhemmat kirjoitukset »