Satu Taavitsaisen blogi

Vanhusten olot ja kohtelu Mikkelissä

Keskiviikko 15.9.2021 - Satu Taavitsainen

Itä-Suomen aluehallintovirasto keskeytti 3.9.2021 Mikkelin Vanhainkotiyhdistys r.y.:n Pietarinpirtin toiminnan vakavien puutteiden vuoksi. Vanhusten perushoivasta ja -hoidosta ei ollut riittävällä tavalla huolehdittu johtuen henkilöstön ja perustarvikkeiden liian vähäisestä määrästä. Muun ohella vanhusten saunominen, viriketoiminta ja ulkoilut eivät olleet toteutuneet pitkään aikaan. Tilanne on jatkunut vuosia ja hoitajat ovat joutuneet selviytymään itse, kun kukaan ei ole ottanut vastuuta tilanteesta.

Jo vuonna 2016 kaksi Pietarinpirtin hoitajaa teki työpaikastaan epäkohtailmoituksen. Kumpikin hoitaja sai potkut. Silloinen johtaja uhkaili hoitajia, koska hoitajat olivat tuoneet esiin palvelutalon toimintaan liittyviä epäkohtia ja tekivät huoli-ilmoituksen. Tuomioistuin totesi johtajan rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä kohtelemalla sairaanhoitajia epäasiallisesti.

Vastikään tehdyn väitöstutkimuksen mukaan hoitajilla on korkea kynnys paljastaa väärinkäytöksiä työpaikalla. Syy vaikenemiseen on usein pelko itselle koituvista seurauksista.

Meille sosialidemokraateille on tärkeää laadun ja luottamuksen palauttaminen vanhustenhuoltoon. Aiomme elvyttää asiakasturvallisuuden sekä hoivan ja hoidon asianmukaisen toteutumisen. Tahdomme varmistaa koulutetun henkilökunnan riittävyyden työvuoroissa. Huolehdimme asianmukaisesta valvonnan toteutumisesta, terveen valvontakulttuurin kehittämisestä ja epäkohtiin puuttumisesta nopeasti. Takaamme sen, ettei lainmukaisen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä koidu rangaistuksia työntekijöille, omaisille ja asiakkaille.

Vanhustenhuollon lainvastaisen toiminnan taustalla on usein taloudellisia syitä. Riittämättömistä taloudellisista resursseista seuraa merkittäviä puutteita ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen. Tämä on korjattava. Vanhukset on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen.

Kommentoi kirjoitusta.

Honkamaa kirjoittaa valheita

Keskiviikko 18.8.2021 - Satu Taavitsainen

Päätoimittaja Tapio Honkamaa jälleen kerran Peräpään valvoja -kolumnissaan (18.8.2021) kirjoittaa täysin perättömiä valheita. Kuten aikaisemminkin Honkamaa kirjoituksissaan väheksyy ja halveksii erityisesti sosiaalidemokraattisia naisia, varsinkin minua.

Ensinnäkään en ole mikään "draaman keskipiste", vaan sain eniten ääniä (988) Mikkelissä, koko Etelä-Savon maakunnassa ja tästä syystä, kuntalaisten toiveesta, SDP on asettanut minut vastuullisiin johtotehtäviin.

Toisekseen demarit eivät ole luopuneet kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan paikasta, vaan olemme valinneet kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan paikan, jonka näemme poliittisesti tärkeämpänä paikkana. Aivan samoin teki kokoomus, joka ei puolueiden välisissä paikkaneuvotteluissa valinnut valtuuston varapuheenjohtajuutta, vaan he ottivat kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajuuden.

Kolmanneksi Tapio Honkamaalla on väärä käsitys Arto Seppälän (sd.) tulevista tehtävistä. Hänestä on tulossa Essoten hallituksen puheenjohtaja ja Miksei Oy:n hallituksen jäsen.

Neljänneksi Tapio Honkamaa mollaa entistä Mikkelin kaupunkilehden ahkeraa työntekijää, SDP:n kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Jukka Rossia ja kierolla tavalla antaa ymmärtää, että minä olisin päättänyt Jukalle tulevasta luottamustehtävästä. Tämä ei pidä paikkansa. SDP:n paikkojen jako on tapahtunut puolueosastojen puheenjohtajien neuvotteluissa (yksimielisesti), kunnallisjärjestön hallituksessa (yksimielisesti) ja kunnallisjärjestön edustajistossa (yksimielisesti). Kaikille ehdokkaina olleille on pyritty saamaan luottamustehtävä ja paikkojen jakaminen on sujunut myönteisessä ja hyvässä ilmapiirissä.

Kaupunkilehden päätoimittaja näyttäytyy minulle henkilönä, joka antaa omien henkilökohtaisten tunteidensa ja poliittisen taustansa vaikuttaa työhönsä. Olen ollut hänen maalittamisensa kohteena noin 10 vuotta. Se alkoi hänen ollessa Länsi-Savon päätoimittaja ja hänen kirjoittaessa kolumnin ”Sekaisin Sadusta”. Hän todella on mennyt sekaisin Sadusta ja sittemmin hän sai Länsi-Savosta potkut. Tein viime keväänä kantelun julkisen sanan neuvostolle Tapio Honkamaan kirjoituksista ja hän sai JSN:ltä langettavan tuomion. Journalistin ohje 4 kieltää toimittajaa käyttämästä asemaansa väärin. Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Mikkelin Kaupunkilehti on rikkonut Journalistin ohjetta 4, ja antoi sille huomautuksen. Sääli, että ennen niin hyvä Mikkelin kaupunkilehti on pilaantunut Tapio Honkamaan tultua päätoimittajaksi.

Satu Taavitsainen
Sosialidemokraattinen nainen,
oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäjä
Mikkeli

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi valtuustokausi polkaistiin tänään käyntiin

Maanantai 16.8.2021 - Satu Taavitsainen

Kuntavaalien jälkeiseen aikaan on kuuluneet neuvottelut tulevista luottamustehtävistä. Heinä- ja elokuun helteissä on ollut useita kokoontumisia. Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. Kaupunginvaltuusto valitsi tänään minut Mikkelin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja konserni- ja elinvoimajaoston 1. varapuheenjohtajaksi. Kiitän saamastani luottamuksesta ja lupaan tehdä parhaani joka päivä asukkaiden etua edistäen.

Koska kesän aikana useat kuntalaiset olivat ao. asiasta minuun ja muihin valtuutettuihin yhteydessä, niin kirjoitin asiasta valtuustoaloitteen, jonka yhdessä parinkymmenen muun valtuutetun kanssa tänään valtuuston kokouksessa jätimme.
Aloite kuuluu seuraavasti:

Uimarannat säilytettävä ja uimista Mikkelissä kehitettävä

Kesä 2021 oli helteinen ja kaupunkilaiset virkistäytyivät kaupungin uimarannoilla. Mikkeli on Saimaan kaunis kaupunki ja upeilla rannoillamme kelpaakin viettää kesäpäiviä niin vakituisten asukkaiden kuin matkailijoidenkin. Uimarannat ovat aina kuuluneet olennaisena osana Mikkeliin. Ne ovat olleet ja ovat yhä tärkeitä vapaa-ajanviettopaikkoja ja liikuntapaikkoja. Lisäksi ne ovat maksuttomia ja sellaisetkin kuntalaiset, joilla ei ole mökkiä tai venettä pääsevät nauttimaan järvestä.

Oli harmillista, että keskellä kauneinta kesää tuli asukkaille tietoon kaupungin linjaus poistaa käytöstä osa suosituista uimarannoista. Kyseisiltä uimarannoilta aiotaan poistaa / on poistettu opasteet, laituri ja muut uimarannan varusteet.

Mikkelin tulee nähdä järvessä uiminen ja veden äärelle helposti pääseminen kaupunkimme elinvoimaa vahvistavana asiana ja positiivisen mainekuvan ylläpitäjänä. Se raha, joka menee uimarantojen turvallisuudesta huolehtimiseen, on pieni kaupungin taloudessa, mutta sillä saadaan aikaan paljon kuntalaisten hyvinvointia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että aiottuja uimarantojen sulkemisia ei tehdä, (esimerkiksi Kalevankangas ja Laajalampi), vaan kaupunki jatkaa edelleen uimarantojen ylläpitäjänä ja seuraa rakenteiden kuntoa korjaten rikkoutuneet laiturit ja muut rakenteet. Pidämme tärkeänä, että uimarannat ympäristöineen ja muine palveluineen ovat viihtyisiä ja turvallisia.

Esitämme myös, että kaupunki kehittää uimarantojaan kesä- ja talvikäyttöön yhdessä asukkaiden ja kaupunginosaseurojen, aluejohtokuntien ja järjestöjen kanssa kuunnellen ihmisten toiveita. Uimarannoistamme voi kehittää monipuolisia ja liikunnallista aktiivisuutta lisääviä kaiken ikäisten viihtymis- ja rentoutumiskeskuksia. Myös maauimalan perustamista Mikkeliin tulisi edistää esimerkiksi Rantakeitaan yhteyteen.

Lisäksi esitämme, että kaupunki huolehtii siitä, että vähintään yksi kaupungin uimarannoista täyttää esteettömän uimarannan kriteerit ja näin liikuntarajoitteisetkin henkilöt pääsevät nauttimaan kaupungin uimarannalla luonnon vedessä uimisesta.

***
Toivon aloitteelle myötätuulta!

Kommentoi kirjoitusta.

Tuhannet kiitokset!

Keskiviikko 16.6.2021 - Satu Taavitsainen

Rakkaat ystävät!
Viime sunnuntaina huipentui pitkä kuntavaalikampanjointi ja itsensä likoon laittaminen demokratian toteutumiseksi rakkaassa kotikaupungissamme Mikkelissä. On ollut jälleen ilo ja kunnia saada jutella kaupunkilaisten kanssa ja kokea, että niin moni oli mukana juuri oikeasta syystä, halusta vaikuttaa kotikaupunkimme asukkaiden arjen sujuvuuteen ja hyvään elämään Mikkelissä sekä heikoimmista huolehtimiseen. Otan nöyränä ja kiitollisena vastaan sen luottamuksen, jonka sain teiltä liki tuhannelta äänestäjiltäni ja lupaan tehdä parhaani ja ahkerasti töitä joka päivä ollakseni luottamuksenne arvoinen. Kolmannen kerran kuntavaaleissa eniten ääniä saaneena henkilönä Mikkelissä ja koko Etelä-Savon maakunnassa antaa uskoa ja toivoa sille peruspalveluita ja heikoimpia ihmisiä puolustavalle linjalle, jota olen tuonut toiminnassani esille. Jatkossakin olen käytettävissänne myös vaalien välillä. Aina on aikaa keskusteluille!
Kiitos❤️

kiitos.png

Kommentoi kirjoitusta.

Sano ei korruptiolle!

Lauantai 12.6.2021 - Satu Taavitsainen

Olen tyytyväinen, että valtuustoaloitteeni meni läpi yksimielisesti valtuustossa ja Mikkelin kaupunki päätti liittyä oikeusministeriön Sano ei korruptiolle -kampanjaan. Kaupungin johto sitoutuu vastustamaan korruptiota, eikä kaupunki hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöiltään, eikä yhteistyökumppaneiltaan ja ohjeistaa työntekijöitä toimimaan oikein riskitilanteissa ja ilmoittamaan epäilyttävästä toiminnasta.

Toivon, että jatkossa kaupunki viestii sekä sisäisesti että ulkoisesti sitoutumisestaan korruption vastustamiseen ja huomioi sisäisessä valvonnassa erilaiset korruption riskit ja laatii eettiset ohjeet.

Oikeusministeriö tiedotti vastikään valmistuneesta selvityksestä, jossa todetaan, että korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät korruptiontorjunnasta vaikeaa. On kiinnitettävä muun ohella huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Pehmeät arvot voittivat!

Perjantai 21.5.2021 - Satu Taavitsainen

Saksalan asemakaavan muuttaminen oli 17.5.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttävänä. Vihdoinkin! Sen eteen on tehty hartiavoimin työtä. Ei ollut itsestään selvää, että Saksalan puisto säilyy puistona. Uhkana oli kaavan muuttaminen rakentamisen sallivaksi. Kovat ja pehmeät arvot taistelivat. Pehmeät voittivat!

Kaupunkivihreä on ihmisten hyvinvoinnille tärkeää. Luontoyhteys on aivan olennainen osa tervettä kaupunkia. Viheralue kerrostalojen keskellä on avoin julkinen tila ja osa kaupungin luontopohjaisia palveluja, joita puistot, leikkikentät ja muu kasvillisuus julkisilla paikoilla ovat. Ne palvelevat asukkaita terveyttä edistävien vaikutustensa kautta.
Viheralueet vähentävät stressiä, antavat mahdollisuuden rentoutua ja liikkua. Ne lisäävät myös ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. On välttämätöntä varmistaa, että julkiset viheralueet ovat yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien saavutettavissa ja että ne ovat jakautuneet tasapuolisesti eri kaupunginosiin.
Puistot ja luonto tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen elämäntapaan ja siksi niitä pitää kehittää yhdessä asukkaiden kanssa, ihmisten toiveita kuunnellen. Aktiivinen osallistuminen puistojen jalostamiseen saa asukkaat tuntemaan sen omakseen ja lisää käyttöä. Näkisin mielelläni Saksalan puistossa piknikpöytiä ja -tuoleja, leikki- ja kuntoiluvälineitä, penkkejä, kukkia ja aarimaita. Kysytään asukkailta ja toimitaan yhdessä, niin hyvä tulee.
Olen onnellinen valtuuston päätöksestä ja kiitän Saksalan asukkaita aktiivisuudesta.
PUISTOT.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viheralueet, saksalan puisto

Sähkönsiirtohintoja alennettava Mikkelissä

Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Mikkelin kaupungin 100% omistaman sähköyhtiön (Etelä-Savon Energia) verkkoalueen rajojen laajentamisesta.

Mikkelissä on tällä hetkellä ikävä tilanne, kun samalla asuinalueella esimerkiksi Visulahdessa ja Tupalassa asukkaiden ja yritysten sähköverkkoyhtiö voi olla eri ja tästä johtuen naapureilla voi olla useiden satojen tai jopa tuhansien eurojen erot vuosittaisissa sähkönsiirtolaskuissaan ja liittymähinnoissaan.

Esitän aloitteessani, että Mikkelin kaupunki tarkastelee ja neuvottelee ESE-verkolle siirtoverkon toimilupa-alueet sen mukaisiksi kuin Mikkelin kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita ja että jo rakennettujen asuinalueiden osalta neuvotellaan niin, että nykyisiä siirtoverkkojen toimilupa-alueiden rajoja muutetaan siten, että ESE-verkon aluetta laajennetaan, jolloin asukkaiden eriarvoisuus vähenee esimerkiksi Tupalassa ja Visulahdessa.

Kilpaileva yhtiö Suur-Savon sähkö ei ole ollut kovin kiinnostunut ESE-verkon toimialueen laajentamisesta ja näin Mikkelin elinvoiman edistämisestä. Mikkeli on SSS:n suurin kuntaomistaja omistajaohjauksen kautta tähän asenteeseen on vaikutettava.

Mikkelin kaupungin tulee kaikessa kaavoituksessaan, tonttien luovutuksissa yksityisille ja yrityksille edistää nimenomaan ESE-verkon alueelle lisärakentamista. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto edistää yritysten ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa.

SatuTaavitsainen_SAHKONSIIRTO.png

Kommentoi kirjoitusta.

Koulunkäynnin ohjaajia palkattava Mikkeliin!

Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunkäynnin ohjaajien nimikkeistä ja heidän riittävästä määrästä kouluilla. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki muuttaa koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynnin ohjaajiksi ja takaa heille vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet.

Koulunkäynnin ohjaajat työskentelevät ohjauksen ammattilaisina antaen tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Heiltä vaaditaan toiminnassaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata erilaisuutta. Työ on oppilaan oppimisen ohjaamista, lapsen tai nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua työparityöskentelynä opettajien kanssa.

Koulunkäynnin ohjaajia on palkattava riittävästi. Mikkelin kouluilta puuttuu 40 koulunkäynnin ohjaajaa tarpeeseen verrattuna lukuvuonna 2021-2022. Lapset ja nuoret eivät voi muuttua säästöiksi, eikä heiltä leikkaamalla voi paikata kaupungin talouden alijäämää. Koulutuksesta leikkaaminen on täysin väärä toimenpide. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki palkkaa lukuvuodeksi 2021-2022 vähintään 40 koulunkäynnin ohjaajaa enemmän kuin mitä kevään 2021 suunnitelmien mukaan on sivistystoimessa aiottu.

Perusopetuslaki edellyttää, että Mikkelin kaupunki tarjoaa oppilaille tukea. Koulunkäynnin ohjaaja esimerkiksi tukee oppilaita, jotka eivät pysty käymään koulua ilman aikuisen apua tai joille koulunkäynti tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja saada riittävästi tukea. Inhimillisessä ja ystävällisessä Mikkelissä ei lapsilta leikata.

SatuTaavitsainen_KOULUNKAYNNIN_OHJAAJIA.png

Kommentoi kirjoitusta.

Jälkihuollossa olevien nuorten oikeuksien toteutumisesta on huolehdittava

Keskiviikko 5.5.2021 - Satu Taavitsainen

Essotella ja Mikkelin kaupungilla oli vastikään kuntatapaaminen. Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja 60 prosentin omistuksellaan. Essoten tehtävänä on huolehtia mikkeliläisten sosiaali- ja terveyspalveluista.

Esitin tapaamisessa Essoten johtajille kysymyksen, miten Mikkelin ulkopuolella asuvien, mutta yhä Mikkelin vastuulla olevien jälkihuollossa olevien nuorten jälkihuollon järjestämiseen sisältyvien oikeuksien toteutumisesta on huolehdittu ja miten sosiaalityötä näiden nuorten kanssa tehdään. Minulla on huoli Mikkelin kaupungin vastuulla olevista nuorista Essoten liian pienten sosiaalityön resurssien takia. Kysyin, millä tavoin Essote on varmistanut näiden jälkihuollossa olevien Mikkelin kaupungin vastuulla olevien nuorten yksilöllisten palvelujen, tuen ja asumisen järjestämisen ja miten heidän kanssaan jälkihuoltoa koskevaa sosiaalityötä on tehty. Olen kiinnostunut kuulemaan tapaako Essoten sosiaalityöntekijä näitä nuoria heidän yksilöllisen tarpeensa mukaisessa laajuudessa ja suunnittelee yhteistyössä nuoren ja nuoren uuden kotikunnan viranomaisten kanssa palvelujen järjestämistä. Näin laki Essotea velvoittaa toimimaan, mutta huolenani on se, toteutuuko laki käytännössä. Essoten johto ei osannut ko. tilaisuudessa vastata kysymyksiini, mutta he lupasivat selvittää. Tätä jäin odottamaan.

Lastensuojelun jälkihuollon toimivuudella on suuri rooli, esimerkiksi 18-24 -vuotiaiden päihdepalveluissa. Kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä jälkihuoltoa asiakassuunnitelmassa määritellyn tuen tarpeen mukaisesti. Lastensuojelulakia on hiljattain muutettu niin, että jälkihuollon järjestäminen ei enää pääty, kun nuori täyttää 21 vuotta, vaan ikäraja nousi 25 vuoteen. Lastensuojelulain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 71/2019 vp, s. 10) mukaan noin 1 500 sijoitettua lasta vuosittain saavuttaa täysikäisyyden. Jälkihuollon ikärajan nosto 25 ikävuoteen pidentää vuosittain noin 1500 täysi-ikäisen nuoren subjektiivista jälkihuolto-oikeutta neljällä lisävuodella ja tukee pidempään itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret saavat tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen.

Lastensuojelulain 75 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. (Tätä lakia sovelletaan valitettavasti vain lain voimaantulopäivänä 1.1.2020 ja sen jälkeen jälkihuollon piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin.) Lastensuojelulain 16 a §:n 3 momentin mukaan jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (EOAK/6462/2018) mukaan jälkihuollossa olevalle nuorelle on annettava riittävästi ohjausta ja neuvontaa sekä niitä palveluja ja erityistä tukea, joita hän välttämättä tarvitsee itsenäistymisensä tueksi. Palvelujen järjestämiseksi ja nuoren oikeuksien toteuttamiseksi on jälkihuoltosuunnitelman merkitys keskeinen. Nuoren jälkihuollolliset tarpeet tulee kirjata nuorta koskevaan jälkihuoltosuunnitelmaan. Jälkihuoltosuunnitelmasta on ilmettävä, mikä on nuoren jälkihuollollinen palvelujen tarve ja miten se konkreettisella tavalla nuorelle järjestetään. Suunnitelmaan tulee kirjata nuoren oma käsitys palvelujen tarpeesta ja niistä palveluista ja erityisestä tuesta, jotka hänelle tulisi järjestää. Jos nuori tarvitsee erityisiä terveydenpalveluja, on sosiaalityöntekijän huolehdittava ja varmistuttava siitä, että nuori saa tarvitsemansa palvelut joko julkisesta tai yksityisen terveydenhuollon palveluina. Jälkihuollon järjestäminen on nuorelle lailla turvattu subjektiivinen oikeus. Nuoren tarvitsemia palveluja ja tukea on järjestettävä määrärahoista riippumatta. Puutteelliset määrärahat ja resurssit eivät voi olla este jälkihuollon lainmukaiselle järjestämiselle.

Terveydenhuoltolain 28 §:n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu muun ohella päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyöstä säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Päihdehuollon kustantaminen kuuluu pääsääntöisesti henkilön kotikunnan vastuuseen. Poikkeuksena on kuitenkin jälkihuollon piirissä olevat nuoret, joista vastuu on edellä kuvatun mukaisesti entisellä kotikunnalla. Tätä ei ilmeisesti tunneta kunnissa ja kuntayhtymissä kovin hyvin, sillä vaikka kunta A on vastuussa nuoresta 25 ikävuoteen saakka siitä huolimatta, että nuori on kirjoilla kunnassa B, voi hyvin olla mahdollista, että kunta A kieltäytyy tietämättömyyttään maksamasta päihdehoitoa vedoten pääsääntöön, että päihdehuollosta vastaa henkilön oma kotikunta.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime joulukuussa kuntien välisen hallintoriidan (KHO 2020:4339) ja velvoitti Vantaan korvaamaan Helsingin järjestämien jälkihuollon palveluiden kustannukset. Vantaan korvausvastuuta ei poistanut se, että jälkihuollon asiakassuunnitelmiin ei ollut kirjattu päihdepalveluita, koska Helsingin järjestämiä palveluita oli pidettävä nuorten tarpeeseen nähden tarpeellisina jälkihuollon palveluina. KHO katsoi, ettei Vantaa voinut vapautua kustannusvastuustaan pelkästään sillä perusteella, että Helsinki ei ollut toiminut yhteistyössä Vantaan kanssa ennen palveluiden järjestämistä. Tapauksessa oli kyse siitä, että kahden vantaalaisen nuoren sijaishuolto päättyi heidän täysi-ikäistyttyään, ja he siirtyivät Vantaan lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiksi. Sijaishuollon päätyttyä kumpikin nuori asui Helsingissä. Helsinki järjesti nuorille päihdevierotushoitoa ja toiselle nuorista tukiasunnon, joita se piti tarpeellisina jälkihuollon palveluina. Helsinki haki ja voitti hallinto-oikeudessa hallintoriitahakemuksella näistä palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamista Vantaalta lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentin nojalla.

Mielestäni tämä tuore ratkaisu oli erinomainen ojennus kunnille niiden väliseen maksukäytäntöön ja jälkihuollossa olevien nuorten oikeuteen saada päihdekuntoutusta ilman, että maksajatahon selvittelyyn kuluu turhaan aikaa ja hoitoon pääsy sen vuoksi viivästyy.

Niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, on kuntapäättäjien velvollisuus huolehtia siitä, että ihmisten oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuvat.

1 kommentti . Avainsanat: sosiaalityö, jälkihuolto, päihdehuolto

Elvytystä ja inhimillisyyttä

Torstai 29.4.2021 - Satu Taavitsainen

Kiitän Sanna Marinia hyvistä neuvottelutaidoista ja kärsivällisyydestä.

Keskusta vaati satojen miljoonien leikkaamista. Arvelen, että tämä olisi kohdistunut ihmisten peruspalveluihin ja etuuksiin. SDP esitti, että menokehys voitaisiin ylittää vuonna 2023 yhteensä 850 miljoonalla eurolla. Sopuun päästiin kompromissilla eli nyt on sovittu, että 500 miljoonalla voidaan ylittää se, mitä ennen koronaa oli sovittu. Toivon, että tuota 350 milj leikkausta ei kohdisteta tavallisiin ihmisiin.

Korona on kuin järkyttävän iso vuori, joka nousi keskelle karttaa yllättäen ylitettäväksi. Silloin ei vanhat suunnitelmat enää päde, vaan tietenkin on navigaattoriin laitettava uusi reitti, kuinka vuori kierretään. En ymmärrä keskustaa, jos he eivät tunnusta tosiasioita ja kuvittelivat, että voidaan alkaa elää aivan kuin sitä järkyttävän isoa vuorta ei olisi lainkaan olemassa.

Missään maailman maassa ei ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä. Talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, eikä peruspalveluista kuten koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta saa leikata.

Suuret virheet tehtiin 90-luvun lamassa, kun silloin leikattiin ja pienyrityksiä laitettiin konkurssiin. Tuhannet ihmiset ajautuivat ulosottoon, itsemurhaan tai sairastuivat menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa. Sanna Marinin hallituksen tulee painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä. On vältettävä 90-luvulla tehdyt virheet.

Aiempien lama-aikojen vaikutuksista tiedämme, että ne ovat aina lisänneet erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointia ja sairastavuutta. Jo nyt mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me emme saa autettua lapsia ja nuoria, voi olla, että syrjäytyneiden ja toistuvasti mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy ja työkykyisten määrä entisestään pienenee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka

NÄE NEPSY!

Maanantai 26.4.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä tilanteen parantamiseksi.

Aloite kuuluu seuraavasti:

Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia henkilöitä eli nepsyjä ovat he, joilla on esimerkiksi ADHD, ADD, asperger, autismikirjon häiriö, Tourette tai kehityksellinen kielihäiriö. Nepsypiirteisiä henkilöitä arvellaan olevan jopa 10-20 prosenttia väestöstä. Pelkästään ADHD-oireisia 6-18-vuotiaita arvioidaan olevan noin 3-7 prosenttia.

Nepsyt ovat useimmiten näkymättömästi vammaisia henkilöitä, sillä diagnoosi ei välttämättä näy lainkaan ulospäin, mutta silti tarkkaavuuden, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat henkilöille toimintarajoitteita, joihin he tarvitsevat tukea, ohjausta ja kuntoutusta. Tällä hetkellä monet heistä ovat väliinputoajia Mikkelin kaupungin ja Essoten antamissa palveluissa sekä työelämässä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungissa tehdään NÄE NEPSY -ohjelma, jolla neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaa parannetaan erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, kaupungin nuorisotyössä, Essoten palveluissa sekä kaikessa harrastustoiminnassa, jota kaupunki rahoituksellaan tukee.

Ohjelmaan tulee kirjata keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä palvelut ja tukimuodot neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi.

Mikkelissä 26.4.2021
Satu Taavitsainen, SDP

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nepsy

Lisää avoimuutta Mikkeliin!

Sunnuntai 25.4.2021 - Satu Taavitsainen

Parhaillaan on Mikkelissä käynnissä Launialan, Tuppuralan, Lähemäen, Peitsarin ja Tupalan lapsiperheitä koskettava valmistelu alueen päiväkodeista ja kouluista. Asian ratkaisulla on huomattava vaikutus niin lasten palveluihin kuin elinympäristöön ja työntekoon.

Mikkelin kaupungin tulee avoimesti ja läpinäkyvästi varata asukkailleen mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava avoimesti. Asukasryhmillä, esimerkiksi kaupunginosaseuroilla on intressi osallistua vireillä olevan asian valmisteluun.

Kansanvaltaisuuden ”valta kuuluu kansalle” -periaate kytkee kunnan hallinnon Suomen valtiosäännön arvoperustaan. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Periaate korostaa kunnan asukkaan oikeuksia osallistua kunnan hallintoon. Kuntalain säännökset asettavat kunnan itsensä velvollisuudeksi pitää huolta asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaupunginvaltuustolla ja –hallituksella on vastuu monipuolisten ja vaikuttavien osallistumistapojen järjestämisestä. Muodot voivat olla esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, palvelujen käyttäjien mielipiteen selvittämistä ennen päätöksentekoa, kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Mikkelin asukkaiden ja kaupungin henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen muodot ja voimakkuus riippuvat poliittisesta ja hallinnollisesta kulttuurista, toiminnan avoimuudesta, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen aloitteellisuudesta ja asukkaiden omasta aktiivisuudesta. Pelkästään osallistumisjärjestelmien lakisääntely ei tuota tuloksia, jos halu näiden järjestelmien käyttöön ottamiseen ja asukaslähtöiseen ajatteluun puuttuu Mikkelissä.

Mikkelin asukkailla, palvelujen käyttäjillä ja kaupungin henkilöstöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa Mikkelin kaupungin toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Kaikessa kaupungin toiminnassa on edistettävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mikkeli, avoimuus

Palvelua tarjottava myös nuorille!

Tiistai 20.4.2021 - Satu Taavitsainen

Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja adhd-diagnosoiduille alle koulu- ja alakouluikäisille lapsille perheineen. On todella ikävää, että sopeutumisvalmennusta eivät saa lainkaan sellaiset perheet, joissa adhd-diagnoosi on tehty yläkouluikäiselle nuorelle.
Yläkoululaisten perheille ei järjestetä lainkaan kursseja ja he ovat täysin väliinputoajia.

Monet perheet joutuvat vuosia taistelemaan saadakseen tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta lapselleen ja diagnoosin tekeminen voi viivästyä yläkouluikään saakka. Mielestäni on epätasa-arvoista kohdella 7-9. luokkalaisia nuoria ja heidän perheitään näin ja toivon, että kansanedustajina toimivat Kelan valtuutetut puuttuisivat pikaisesti asiaan.

Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja ja tuoda eväitä sujuvampaan arkeen. Sopeutumisvalmennus on ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa huomioidaan koko perhe. Kurssin tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kurssilla vanhemmat, lapset ja sisarukset toimivat osittain omissa ryhmissään, osittain koko perhe yhdessä. Jokaisen lapsen tarpeet huomioidaan ryhmässä yksilöllisesti ja lapsi voi itse vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Kurssin työntekijät huolehtivat lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ryhmien aikana. Kelan kurssit ovat maksuttomia.

Sopeutumisvalmennuksessa perhe saa:
-Neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää lapsen haasteista huolimatta,
-monipuolisesti tietoa oireyhtymästä,
-valmiuksia vahvistaa omia voimavarojaan ja elämänhallintaansa,
-ohjausta lapsen lähiverkostojen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön,
-valmennusta kyetäkseen mahdollisimman itsenäisesti ja aktiivisesti toimimaan omassa arjessaan ja osallistumaan yhteiskunnassa,
-mahdollisuuden vertaistukeen,
-oppia siitä, miten voivat itse vaikuttaa omaan toimintakykyyn sekä hyvinvointiin.

Miksi tätä eivät saa 7.-9. -luokkalaiset nuoret perheineen? En ymmärrä. Mielestäni yhdenvertaisuuslain vastaista. Lain 8 § kieltää syrjinnän iän perusteella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: adhd, kela, sopeutumisvalmennus

Puolustan lapsille tärkeitä arjen palveluita

Tiistai 13.4.2021 - Satu Taavitsainen

Olin hyvin hämmästynyt kaupunginhallituksen viimeisimmässä suunnittelukokouksessa, kun kaupungin viranhaltijat, kokoomus ja keskusta jatkoivat leikkauspuheitaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Esitys Launialan koulun ja Tikanpellon päiväkodin lakkauttamisesta nostettiin taas esiin edellä mainittujen toimesta. Käytin puheenvuoron toistaen entisen kantani siitä, että kumpaakaan ei tule lakkauttaa.

Kannustin viranhaltijoita ja kaupunginhallitusta satsaamaan lapsiin ja nuoriin ja luomaan empaattista ja turvallista ilmapiiriä mikkeliläisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa arkeen tämän pitkän ja raskaan korona-ajan jälkeen.

Pandemian aikana syntynyttä oppimis- ja opetusvelkaa on lyhennettävä ja sen toteuttamiseksi on tehtävä suunnitelma, jota on heti ensi syksynä alettava toteuttaa. Mikkelin on tarjottava tukiopetusta, pieniä ryhmiä, lisää opettajia, lastenhoitajia ja koulunkäynninohjaajia sekä harrastamista ja kivaa tekemistä lasten ja nuorten iltapäiviin.

Tuntui sille, etteivät kaikki kaupungintalon aikuiset hengitä samaa ilmaa kuin lapsiperheelliset kaupunkilaiset, vaan ovat jääneet jumiin palveluiden leikkaushokemiin katsomatta mitä ympärillä on tapahtunut. Avataan aistit köyhyyden, työttömyyden, yksinäisyyden, sairastamisen ja kaikenlaisten elämän kipujen kuulemiselle. Puhutaan kuntavaaleissa ihmisten arjesta.

Ei leikata. Leikkaus on loukkaus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruspalvelut

Linja-autovuorot Pelloksen tehtaalle turvattava

Sunnuntai 11.4.2021 - Satu Taavitsainen

Mikkelissä katujen, puistojen ja muiden julkisten tilojen siisteys ja viihtyvyys ovat asuinmukavuuteen ja vetovoimaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Mikkelissä on pidettävä huolta ympäristöstä, myös rakennetusta ympäristöstä. Katujen ja teiden kunnostamiseen on satsattava.   

Liikenteen ja liikkumisen kehittämisessä on panostettava myös joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn, kävelyyn ja muihin ilmastokuormitusta vähentäviin liikkumismuotoihin. Asuinalueet tulee suunnitella niin, että arjen palvelut, harrastukset ja työpaikat ovat saavutettavissa julkisen ja kevyen liikenteen keinoin.  

Joukkoliikenteen saatavuudesta ja toimivuudesta on huolehdittava. Minulla on huolena muun ohella Ristiinan Pelloksen tehtaalle kulkevien bussivuorojen vähentäminen. Linja-autoliikenteen vuorojen vähentäminen lisää yksityisautoilua ja kasvattaa liikenteen päästöjä, sekä heikentää ihmisten mahdollisuutta työskennellä teollisuudessa ja vaikeuttaa Pelloksen tehtaan mahdollisuutta saada työvoimaa. Mikkelin kaupungin tulee huolehtia, ettei heikennyksiä Pelloksen bussivuoroihin tehdä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pellos, joukkoliikenne, satu taavitsainen

Soten asiakasmaksujen osalta kierretään kehää

Keskiviikko 31.3.2021 - Satu Taavitsainen

Soten asiakasmaksut ovat este palvelujen käytölle ja erityisesti juuri heille, jotka eniten niitä tarvitsisivat: vanhukset, vammaiset henkilöt, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät, pitkäaikaissairaat, työttömät ja ulosottoon joutuneet.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut eivät suuruudellaan saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. (PeVL 10/2009 vp s. 3)

Jo vuonna 2000 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota toimeentulotukiasiakkaiden asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoa laskettaessa. Kun maksu, johon on saatu toimeentulotukea, ei kerrytä maksukattoa, henkilö sairastuessaan on aina toimeentulotuen tarpeessa. Tällaisesta aiheutuu tarpeetonta toimeentulotukiriippuvuutta. Valiokunta ehdotti, muutosta niin, että toimeentulotuen saanti ei olisi esteenä maksukaton kertymiselle. (StVM 23/2000 vp s. 3.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että muitakin kuin sosiaalihuollon palveluista määrättyjä maksuja ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyjä maksuja voi jättää perimättä tai alentaa.

Suurena ongelmana olleet terveydenhuollon tasasuuruiset maksut (kaikille ihmisille samat tuloihin katsomatta) lääkärillä käynnistä, sairaalan päivystyksessä käynnistä, poliklinikkamaksut, päiväkirurgiset maksut, sairaalan hoitopäivämaksut, psykiatrisen sairaalan hoitopäivämaksu jne. Näiden maksujen alentaminen on laissa määritelty liian löyhästi: Kunta tai kuntayhtymä VOI PÄÄTTÄÄ. Eli laki ei velvoita alentamaan.

Vuonna 1993 silloinen maan hallitus antoi esityksen Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Sen mukaan (HE 236/1993 vp, s. 1) lakiin otettu mahdollisuus jättää perimättä tai alentaa terveydenhuollon tasamaksuja johti joissakin kunnissa siihen, että kuntien sosiaalitoimet kieltäytyivät myöntämästä toimeentulotukea terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Kieltäytymisiä oli perusteltu sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja asiakkaalla on mahdollisuus hakea maksusta vapautusta tai sen alentamista suoraan maksun määränneeltä laitokselta.

Tuolloin tapahtui niin, että samaan aikaan kun sosiaalitoimistot kieltäytyivät myöntämästä toimeentulotukea, tekivät useat sairaanhoitopiirit päätöksen, että ne eivät käsittele maksun perimättä jättämistä tai alentamista koskevia hakemuksia, koska sairaaloiden on vaikea selvittää potilaiden maksukykyä ja koska maksun perimättä jättäminen siirtäisi kustannusvastuun kaikille jäsenkunnille ja asettaisi jäsenkunnat eriarvoiseen asemaan. (HE 236/1993 vp, s. 1-2.)

Tämä johti siihen, että pienituloisilta henkilöiltä perittiin sairaanhoidon maksuja, joihin he eivät saaneet toimeentulotukea. Tämän ratkaisemiseksi asiakasmaksulain 11 §:ää muutettiin niin, että 11.1 §:n mukaan maksun perimättä jättäminen tai alentaminen koskisi vain sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollossa maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja.

Tämä sama on edelleen voimassa.

Tämän muutoksen myötä kuitenkaan toimeentulotuen myöntämistä ei voinut enää evätä sillä perusteella, että henkilö voi hakea suoraan palvelun tuottajalta maksun perimättä jättämistä tai alentamista. Palveluja käyttävien asemaa ehdotus paransi siten, että kunnallisten viranomaisten erilaiset ratkaisut eivät enää vaikuttaneet pienituloisten henkilöiden mahdollisuuteen saada toimeentulotukea. (HE 236/1993 vp, s. 2.)

Uudistuksessa kävi kuitenkin niin, että terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen edellytti kunnan toimielimen erillistä päätöstä säännöksen soveltamisesta.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen ratkaisussaan (EOAK/6708/2017) asiakasmaksujen alentamista ja päätöksentekoa toimeentulotukiasiassa toteaa, että asiakasmaksulain maksun alentamista koskeva säännös on laadittu sanamuodoltaan ehdottomaksi (”on jätettävä” tai ”on alennettava”). Tämä merkitsee Pölösen mukaan sitä, että viranomaisella on velvollisuus maksun alentamiseen tai sen perimättä jättämiseen lain 11.1 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Jos henkilö joutuu toimeentulotuen tarpeeseen hänelle määrätyn asiakasmaksun takia, on viranomaisen ensisijaisesti harkittava määrätyn maksun alentamista tai sen kokonaan poistamista. Viranomaisen tulee ohjata asiakasta hakemaan maksun alentamista tai sen poistamista ja tarvittaessa myös oma-aloitteisesti selvittää edellytyksiä maksun muuttamiseksi ainakin silloin, kun asiakas ei siihen itse kykene.

Koska soten asiakasmaksut ovat olleet liian korkeita ja järjestelmä on estänyt pienituloisten hoitoon menemistä, ryhtyi Sanna Marinin hallitus uudistamaan asiakasmaksulakia. Hallitus antoi viime vuonna esityksensä eduskunnalle asiakasmaksulain muuttamisesta Sen mukaan asiakasmaksulain 11.1 §:ssä kunnalle ja kuntayhtymälle säädettyä huojentamisvelvollisuutta on käytetty kunnissa vain vähän. Terveydenhuollon tasasuuruiset maksut jäävät huojentamisvelvollisuuden ulkopuolelle, mikä on aiheuttanut toimeentulotuen tarvetta ja näkynyt maksujen suurena määränä ulosotossa. Useat asiakkaat ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen asiakasmaksuista, koska sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja koskevaa velvoittavaa säännöstä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ei ole kunnassa oma-aloitteisesti sovellettu tai asiakas ei ole osannut siitä kysyä. Kunta/kuntayhtymä olisi voinut omalla päätöksellään alentaa tai jättää perimättä myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Kunnat eivät ole laajasti käyttäneet mahdollisuutta alentaa/jättää perimättä näitä maksuja.

Useiden tasasuuruisten maksujen kertymistä rajoittaa maksukatto, mutta esimerkiksi toimeentulotuella maksetut maksut ovat jäänet sen ulkopuolelle. Sanna Marinin hallitus korjasi tämän epäkohdan ja maksukattoa laajennettiin niin, että jatkossa toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa vahvistaen toimeentulotuen viimesijaisuutta ja vähentäen asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 39/2020 vp) todetaan, että tavoitteena on lisätä kuntien ja palvelujen käyttäjien tietoisuutta asiakasmaksujen kohtuullistamisesta, mutta ei estää toimeentulotuen hakemista tai myöntämistä. Vaikutukset toimeentulotuen käyttöön riippuvat ehdoista, joita kunta/kuntayhtymä asettaa maksujen alentamisessa/perimättä jättämisessä. Valiokunnan mietinnössä tuotiin esille, että pykälästä tai sen perusteluista ei ehdotettujen muutosten jälkeenkään ilmene, millaisissa tilanteissa asiakasmaksun perimisen katsottaisiin vaarantavan asiakkaan tai tämän perheen toimeentulon niin, että kunnalle syntyisi velvollisuus huojentaa maksua. Soveltamiskäytäntö voi vaihdella eri kunnissa. Maksun kohtuullistamisen arviointi vaatii asiakkaan koko taloudellisen tilanteen arvioimista, eikä terveydenhuoltoviranomaisilla ole käytössä asiakkaan taloudellista tilannetta koskevia tietoja, vaan ne pitää erikseen kerätä.  

Mielestäni asiassa kierretään kehää ja vieläkään ei kyetty ratkaisemaan terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen aiheuttamaa ongelmaa ihmisille. Edelleenkin on niin, että terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen on kunnille vapaaehtoista. Ollaan myös edelleen sen ongelman kanssa, joka tunnistettiin jo vuonna 1993, eli terveydenhuolto ei pysty arvioimaan henkilön taloudellista tilannetta. Lääkäri ei pysty olemaan myös sosiaalityöntekijä.

Terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen tulisi olla kunnille ja kuntayhtymille (ja tuleville sote-alueille) pakollista. Kuitenkin kaikista selkeintä olisi muuttaa yhä enemmän sote-palveluja maksuttomiksi, jolloin maksuilla ei siirrettäisi palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin ja näin Suomen perustuslain 19 §:n mukainen oikeus oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon toteutuisi. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiakasmaksut, sote

Hyvää Naistenpäivää!

Maanantai 8.3.2021 - Satu Taavitsainen

Haluan, että teemme kaikkemme Suomessa tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseksi, ympärileikattujen naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi Suomessa.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto ja perinne, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia. Vaikka Suomessa naisten ja tyttöjen silpominen on rangaistavaa, noin 650–3 080 Suomessa elävän tytön arvioidaan olevan vaarassa joutua silpomisen uhriksi (STM:n julkaisu vuodelta 2019).

Suomessa tytön sukuelinten silpominen katsotaan törkeäksi pahoinpitelyksi, josta tulee tehdä ilmoitus poliisille. Näin on silloinkin, kun Suomessa asuva tyttö viedään silvottavaksi ulkomaille. Silpomistapaukset jäävät Suomessa helposti pimentoon. Suomessa ei ole annettu vielä yhtään tuomiota silpomisesta. Onko laki ja rangaistus liian löysiä? Onko sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus liian löysä?

Suomen jokaisen kunnan tulee ryhdistäytyä.

Lue tekemäni valtuustoaloite "Kunniaväkivaltaa" ennaltaehkäistävä ja sen kokeneita autettava tehokkaammin.

Kommentoi kirjoitusta.

Maksuton joukkoliikenne 2. asteen opiskelijoille

Maanantai 15.2.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään valtuustoaloitteen maksuttoman joukkoliikenteen laajentamiseksi alle 21-vuotiaille mikkeliläisille 2. asteen opiskelijoille.

Laajennettu oppivelvollisuus astuu voimaan tänä vuonna. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka ovat nyt perusopetuksen 9. luokalla.

Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Kun opiskelija siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, hänellä on lähtökohtaisesti 4,5 vuotta oikeutta maksuttomaan koulutukseen, jolloin hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.   

Opiskelijalle maksutonta nykyisinkin on ollut opetus ja päivittäinen ruokailu. Jatkossa myös opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, kuten opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet sekä ylioppilastutkinnon kokeet ja vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat sekä joissakin tapauksissa myös asumiskustannukset.

Mikkelissä on voimassa maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Joukkoliikenteen käyttäminen on ympäristöystävällistä ja vähentää liikenteen päästöjä. Maksuton joukkoliikenne nuorille edistää Mikkelin vetovoimaa nuorten silmissä ja on veto- ja pitovoimatekijä nuorten houkuttelussa opiskelijaksi Mikkeliin. Lisäksi se parantaa lapsiperheiden ja opiskelijoiden ostovoimaa.

Mikkeliläisistä peruskoululaisista 62 prosenttia kertoi maksuttoman joukkoliikenteen tukevan harrastamista ja 92 prosenttia vastasi, että se ei ole vähentänyt heidän liikkumistaan. Oppilaista 72 prosenttia sanoi, että pääsee maksuttoman joukkoliikenteen ansiosta tapaamaan useammin kavereitaan.

Kouluun pääseminen ei ole ollut enää riippuvainen siitä, onko lapsi yötä äidin tai isän tai isovanhemman luona. Kulkeminen ei ole sidottu vain kodin ja koulun väliseen matkaan kuten aiemmin. Yhteishuoltajuusperheet kokivat vaikeana tilanteen aiemmin, kun vain toisen vanhemman luota oli oikeus mennä bussilla kouluun. Nyt tilanne on tasa-arvoinen.

Maksuttomalla joukkoliikenteellä on suora yhteys myös yrityksiin, sillä se saa aikaan sen, että nuoret tulevat kaupungille ja käyvät kahvilla ja käyttävät muita keskustan palveluja.
Maksuton joukkoliikenne on ollut upea uudistus kaupungissamme. Sitä kannattaa laajentaa!

joukkoliikenne1.png

Kommentoi kirjoitusta.

Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana

Lauantai 6.2.2021 - Satu Taavitsainen

Sydan_vasemmalla1.pngHei mikkeliläiset! Olen Satu Taavitsainen, 44-vuotias, naimisissa ja kolmen teini-ikäisen äiti. Asumme Rantakylässä. Olen Mikkelin kaupunginvaltuutettu, valtuuston 2. vpj ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Olen Kaakkois-Suomessa SDP:n 1. varakansanedustaja ja Euroopan parlamentin varaedustaja.

Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Minulla on erinomaiset yhteydet Suomen pääministeriin ja eduskuntaan. Olen myös SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja johdan Mikkelin suurinta SDP:n puolueosastoa – Mikkelin Sosialidemokraatteja.

Koin poliittisen herätyksen vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Tuolloin 22-vuotiaana sosionomiopiskelijana päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut politiikkaan ja eduskuntaan. Sydämeni on vasemmalla! Jos en muuten tiedä, mitä teen, asetun aina heikomman puolelle. Se on hyvä ohjenuora niin politiikassa kuin elämässä yleensäkin. Lopputuloksena on silloin oikeudenmukainen, ihmisen kokoinen ratkaisu.

Mikkeli kasvu-uralle!

Olen vahva pienituloisten ja lapsiperheiden puolustaja. Minulle on tärkeää, että Mikkelistä luodaan lapsiperhemyönteinen, empaattinen ja ystävällinen kaupunki. Tällöin pääsemme kasvu-uralle ja houkuttelemme uusia asukkaita ja yrityksiä.

Arvostan lähi- ja peruspalveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, kirjastoja ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhusten ja vammaisten laadukkaat palvelut ovat aina olleet sydäntäni lähellä ja olen auttanut useita ihmisiä hädässä. Edistän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin perustehtävä ja sen tulee näkyä riittävinä ja saavutettavina sekä edullisina liikunta- ja kulttuuripalveluina ja monipuolisina harrastusmahdollisuuksina. Uimahallit on pidettävä auki, lähikentät ja ladut kunnossa – tähän tarvitaan kaupungin työntekijöitä. Liike on lääke moneen vaivaan. Teatteri, musiikki, nuorisotilat, sisäliikuntatilat, eläkeläisten tanssitilat ja muut tärkeät vapaa-ajan palvelut on pidettävä elävinä. Rakastan sitä, että Mikkelissä on elämää ja ihmisiä. Kanssani voi aina tulla juttelemaan, sillä pidän ihmisten seurasta ja keskusteluista.

Olen iloinen ja huumorintajuinen tavallinen mikkeliläinen!

Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), työskentelen toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä ja opiskelen työni ohessa Itä-Suomen yliopistossa Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, oikeustieteiden laitoksella julkisoikeutta (HTK/HTM) valmistuen pian erikoisjuristiksi. Opiskelun lisäksi harrastuksiani ovat ratsastus, koiran kanssa kävely ja kuntourheilu. Luonnossa liikkuminen ja eläimet antavat perheeni ohella voimaa arkeeni. Lapsuuteni olen viettänyt Mikkelin maaseudulla, josta rakkaus eläimiin ja luontoon on syntynyt.

Raikas hengitysilma, puhtaat vesistöt ja vehreät metsät ovat Mikkelin valttikortteja. Meillä on paljon mahdollisuuksia saada uutta yritystoimintaa ja uusia asukkaita, kun vain teemme oikeita päätöksiä, emmekä kurjista leikkauksilla kaupunkiamme. Säästöt ja talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. En hyväksy mitään "kipupaketteja", joilla ihmisiä satutetaan. Monipaikkainen työn tekeminen on Mikkelille mahdollisuus saada uusia asukkaita ja verotuloja. Monet tekevät nykyään työtä etänä yrityksiin Etelä-Suomeen tai vaikkapa ulkomaille. Mutta eihän kukaan muuta Mikkeliiin, jos täältä hävitetään kaikki arkea helpottavat lähipalvelut! Läheisyysperiaate on otettava todesta. 

Päätöksissä tulee aina huomioida, että Mikkeli on laaja maaseutumainen kaupunki ja palveluista niin kaupungin lähiöissä kuin kylissä on huolehdittava. Esimerkiksi Ristiinan lukion lakkauttaminen ja lähikirjastojen lakkauttamiset olivat suuri elinvoimaamme heikentänyt virhe, joita en hyväksynyt, vaan äänestin niiden säilyttämiseksi. Olen aina puolustanut esim. Otavan lähipalvelukeskusta ja Rantakylän palveluja sekä Rahulan Omppua, Saksalan puistoa ja monia muita kuntalaisille tärkeitä asioita. Yksi tärkein tällä kaudella yhdessä aikaansaatu asia on maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Olen siitä todella ylpeä. Sitä tulee jatkossa laajentaa koskemaan myös 2. asteen opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Uskon, että ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi. Uskon yhteistyöhön ja ratkaisukeskeisyyteen. Minulle on suotu tahtoa ja energiaa edustaa ja puolustaa tavallisia ihmisiä niin kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa kuin monissa muissakin paikoissa ja haluan tuon tarmoni ja voimani ihmisten eteen käyttää. En ole koskaan pakoillut vastuuta ja olen aina hoitanut kaikki tehtävät, joita minulle on työurallani ja politiikassa tullut.

Mikkeli tarvitsee päättäjiä, joilla on halua säilyttää palveluja, löytyy yhteistä tahtoa, luottamusta ja kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä. Halun kehittää Mikkeliä yhdessä sinun kanssasi. Olen palveluksessasi myös vaalien välillä. 

Vain äänestämällä minua varmistat, että olen äänesi Mikkelin kaupunginvaltuustossa!

Tervetuloa mukaan kampanjaani!

Mottoni on: Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana.

Satu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Satu Taavitsainen, kuntavaalit 2021, Mikkeli, SDP

Rakastan puhdasta vettä!

Sunnuntai 31.1.2021 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838. Ensimmäiset kaupunginvaltuuston vaalit pidettiin tammikuussa 1875. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin 146 vuotta sitten raatihuoneella pormestari Julius Nygrenin talossa, Kirkkopuiston vieressä 11.2.1875. Nykyinen kaupungintalo valtuustosaleineen valmistui vuonna 1912.

Ensimmäisinä vuosina valtuuston kokous- ja pöytäkirjakielenä oli ruotsi, koska Mikkelissä oli runsas ruotsinkielinen virkamiehistö, kaksi valtuutetuista oli täysin ruotsinkielisiä ja kaupungin asukkaista peräti 27 prosenttia oli ruotsinkielisiä.

Näin näkyi arkielämässä Suomen sijainti lännen ja idän välissä vuorotellen jomman kumman vallan alla. Mikkeli oli 1800-luvun lopulla venäläinen kaupunki, jonka virallinen kieli oli ruotsi ja jossa yli 70 % kansasta puhui suomea. Olemme olleet monikulttuurinen kaupunki jo tuolloin!

Suomen itsenäistymisen ja vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli tapana pitää kokous kuukauden kolmantena torstaina alkaen kello 18. Kokoukset päätettiin lopettaa viimeistään kello 23, ellei toisin päätetty.

Kokouksen sihteeri kirjoitti pöytäkirjan käsin musteella aina vuoteen 1929 saakka, tosin vuonna 1919 sihteeri kirjoitti yhden pöytäkirjan kirjoituskoneella....lue lisää painamalla linkistä

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »