Satu Taavitsaisen blogi

Liike on lääke!

Perjantai 14.1.2022 - Satu Taavitsainen

Liike on lääke moneen vaivaan! Liikunnan palveluketjuun osallistuvat kunnat, hyvinvointialue ja järjestöt. Näiden toimijoiden sujuva yhteistyö mahdollistaa asukkaille saavutettavat lähiliikuntapalvelut omalla paikkakunnalla.

Liikunta tukee kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa positiivisesti sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Liikunnan edistämistä ei voi jättää vain kunnille, vaan hyvin toimivan palveluketjun takaamiseksi liikuntaan pitää panostaa myös hyvinvointialueella.

Mielestäni liikunta ja sen lisäämisen tavoittelu on kirjattava Etelä-Savon hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan ja strategiaan. Järjestöjä on avustettava, jotta ne pystyvät tarjoamaan liikuntaryhmiä.

Nyt on aika äänestää! Ennakkoäänestys tiistaihin 18.1.2022 saakka. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Voit äänestää minua, jos olet kirjoilla Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä, Juvalla, Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Pertunmaalla, Enonkoskella, Rantasalmella, Puumalassa, Hirvensalmella tai Sulkavalla.

Mitä voit odottaa minulta?
Voit olla varma siihen, että teen parhaani joka päivä ollakseni luottamuksesi arvoinen. Olen vastuullinen ja minulla on sydämen paloa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioihin. Olen kaikkien eteläsavolaisten asialla. Sinulla on oikeus luottaa edustajaasi. Äänestä 163!

Lisää osallisuutta!

Perjantai 14.1.2022 - Satu Taavitsainen

Pitkään jatkuneet vaikeudet, kuten pienituloisuus, työttömyys, riippuvuudet, kivut ja sairaudet heikentävät monia osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä ja voivat suistaa ihmisen noidankehään, jossa elämää kannatteleva voima heikkenee.

Tällöin osallistuminen yhteiseen tekemiseen vähenee ja merkityksellisyyden kokemukset hiipuvat ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun ihminen joutuu keskittymään päivästä toiseen vain selviytymiseen ja ennakoimaan pahinta. Silloin hän ei myöskään havaitse tarjolla olevia myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei koe mahdollisiksi saavuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksissa on osoitettu, että keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää, tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja tehdä hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja ovat oman elämän ja ympäröivän maailman hallittavuus ja ennakoitavuus, taloudelliset resurssit, yhteenkuuluvuuden tunteet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä.

”Kun elämässä on taloudellista, sosiaalista ja psyykkistä vakautta ja liikkumavaraa, kielteisten riskien sijaan aletaan nähdä enemmän myönteisiä mahdollisuuksia. Myös arvottomuuden kokemukset ovat vähäisempiä, kun ihminen kykenee elämään omannäköistä, mutta myös muiden odotusten mukaista elämää”, kuvailee THL:n tutkija Lotta Virrankari.

Sosiaaliturva tuo nimensä mukaisesti turvaa, ja sen on havaittu luovan uskoa tulevaan. Parhaimmillaan suomalainen sosiaaliturva on ennakoitavaa, mutta erityisesti toimeentulotuki ja työttömyysturva näyttäytyivät tutkimuksissa toisinaan hallitsemattomina.

Vaarana on, että tukien menettämisen pelossa ihminen ei uskalla tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, mikä pitäisi kiinni yhteisessä tekemisessä ja toisi elämään merkityksellisyyttä. Vähitellen osallistuminen muuhunkin yhteiseen toimintaan vähenee ja epävarmuus alkaa lopulta nakertaa luottamusta myös itseen.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan sosiaaliturvan riittävyyttä on arvioitava suhteessa siihen, miten hyvin se mahdollistaa osallistumisen vallitsevaan elämäntapaan. Tästä negatiivisena esimerkkinä vaikkapa nuorisovaltuuston kokouksiin osallistuminen ja siitä saatavan kokouspalkkion myötä toimeentulotuen pieneneminen. Näinhän ei tulisi olla, vaan aina tulee kannustaa osallisuuteen.

Julkisten palveluiden, työn ja koulutuksen lisäksi tarvitaan järjestötaloja, avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joihin on helppo tulla ja tavata muita ihmisiä, ja joissa erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan ja tekevät asioita yhdessä. Mahdollisuus liikkua kaupungilla, osallistua kulttuuritapahtumiin ja mahdollisuus käydä silloin tällöin ulkona syömässä voivat luoda merkitsellisyyden kokemuksia, jotka rohkaisevat ihmisiä parantamaan hyvinvointiaan.
Pelkkä sosiaaliturva ja sen puitteissa tarjottavat palvelut eivät pysty tarjoamaan ihmisille riittävästi merkityksellisyyden kokemuksia. Siihen tarvitaan toimivia järjestöjä. Tasavertaiset ihmisten väliset kohtaamiset purkavat myös heikoimmassa asemassa olevien kannalta haitallisia asenteita ja uskomuksia.

Mielenterveyspalveluita on parannettava

Maanantai 27.12.2021 - Satu Taavitsainen

Eteläsavolaisten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa jo vuosia, ja pitkään jatkunut poikkeusaika on vain vaikeuttanut tilannetta. Mielestäni on tärkeää, että mielenterveysongelmien kanssa kamppailevaa ihmistä ei jätetä yksin, vaan apua ja tukea on oltava saatavilla aina tarvittaessa. Mielenterveyden haasteiden kanssa kiireettömään hoitoon pitää päästä viikossa. Myös Kelan kuntoutuksen kautta saatavan terapian kriteereitä tulee keventää hoitovelan purkamiseksi.

Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa ja nopeampi avun saanti estävät ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Samalla mahdollistetaan myös useampien ongelmien hoitaminen perusterveydenhuollon piirissä, lyhyemmillä hoitojaksoilla ja kevyemmillä toimenpiteillä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ei tule olla vain matalan kynnyksen takana, vaan niiden on oltava kynnyksettömiä. Palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin työterveydenhuollossa, eli siellä, missä ihmiset yleensäkin arjessaan ovat. Opintojen ja työn ulkopuolella oleville nuorille palveluita on oltava saatavilla esimerkiksi Ohjaamoissa tai muiden palveluiden yhteydessä.

Mielestäni myös digitaalisia palveluita kannattaa hyödyntää mielenterveyspalveluissa. Nuorille sähköisten palvelujen kautta avun luo hakeutuminen on luontevaa, ja toisinaan voi olla helpompaa hakea apua sähköisesti kuin kasvotusten. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että digitaalisia palveluita ei tarjota vain kustannussyistä, vaan niiden tulee aidosti hyödyttää sekä asiakasta että työntekijää. Lisäksi haluan varmistaa, että myös fyysisiä palveluita on jatkossakin saatavilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja on alennettava

Torstai 16.12.2021 - Satu Taavitsainen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut ovat merkittävässä roolissa ihmisten arjessa. Eniten maksut kohdistuvat eläkeläisiin, työttömiin, lapsiperheisiin ja vammaisiin henkilöihin. Työssäkäyvät ovat pääosin maksuttoman työterveyshuollon piirissä. Maksujen vuoksi ulosottoon ajautuneiden laskujen määrä on jo noin 400 000. Asiakasmaksuja on alennettava ja joitakin poistettava kokonaan, kuten terveyskeskusmaksu.

Kaikki sairastuneet eivät tällä hetkellä saa tarpeidensa mukaista terveydenhuoltoa. Hyvin monet eivät voi ostaa lääkkeitään, tilata ambulanssia, yöpyä sairaalassa tai hoidattaa hampaitaan, koska ei ole rahaa. Liian korkeat asiakasmaksut ovat este peruspalvelujen käytölle. Kun vaivat pitkittyvät, niin ne myös mutkistuvat. Tutkimuksen mukaan 10 prosenttia pienituloisista vanhuksista säästää rahaa niin, ettei mene lääkäriin, vaikka olisi tarve ja 25 prosenttia heistä jää vaille riittävää kotihoitoa. Pitkäaikaissairaista lähes 60 prosenttia kokee kalliiden lääkkeiden aiheuttavan taloudellisia vaikeuksia.

Erittäin hankalassa tilanteessa ovat useat lapsiperheet, jotka eivät ole saaneet terveydenhoitoa ahdistuksesta, masennuksesta, nepsy-vaikeuksista tai päihdeongelmista kärsivälle lapselleen, ja kun lastensuojelun kautta lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, joutuvat vanhemmat maksamaan siitä satoja euroja kuukaudessa. Terveydenhuolto ei maksaisi perheelle, mutta lastensuojelu maksaa. Tämä tuntuu olevan myös keino välttää maksuttomien terveyspalvelujen antamista, kun ohjataan lapsia maksulliseen sijoitukseen ja tätä kautta voidaan laskuttaa lapsiperheitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän raportin mukaan kiireellisesti sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä väestöön suhteutettuna on suurinta Etelä-Savossa.

Kansainvälisten perintäyhtiöiden käyttäminen julkisten palveluiden laskujen perijänä on lopetettava ja ihmisten ajaminen ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi on päätyttävä. Tällä hetkellä, jos ihminen ei kykene maksamaan soten asiakasmaksua, annetaan lasku kansainvälisen perintäyhtiön ja ulosoton perittäväksi. Perintäkulujen, korkojen ja ulosottomaksujen vuoksi laskut paisuvat niin suuriksi, etteivät ihmiset niistä selviä, saati että kykenisivät selättämään sairautensa laskujen aiheuttaman huolen keskellä.

Samaan aikaan, kun teemme Etelä-Savossa sote-uudistusta, on meidän tehtävä myös asiakasmaksu-uudistus. Maksuista ja perintäyhtiöiden käytöstä päättävät hyvinvointialueelle valitut aluevaltuutetut.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Maanantai 6.12.2021 - Satu Taavitsainen

Kiitos sotainvalideille, sotaveteraaneille, lotille, leskille, puolisoille, evakkoon joutuneille, sotaorvoille ja muille kotirintamalla olleille sekä suomenhevosille!

Kiitos, että me jälkipolvet olemme saaneet kasvaa vapaassa ja itsenäisessä maassa sekä rakentaa Suomesta maailman parasta yhteiskuntaa.

Olen laskemassa 6.12.2021 klo 11 alkaen seppeleet kaikkien mikkeliläisten puolesta kaupungin edustajana yhdessä kaupunginjohtajan, seurakunnan ja puolustusvoimien edustajien kanssa Pitäjän kirkon sankarihaudalle, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, Harjun hautausmaan Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan sankarihaudalle, Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille sekä hallitustorin Päämajapatsaalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Terveydenhuollon puutteet lasten sijoitusten syynä

Perjantai 3.12.2021 - Satu Taavitsainen

Etelä-Savossa tulee kehittää lasten ja nuorten tarpeista lähteviä, helposti saavutettavia tukitoimia ja palveluita, joita tuotetaan lapsia ja nuoria kuunnellen.

Paikallisilla järjestötoimijoilla ja muilla ei viranomaisroolissa toimivilla on jatkossa oltava suurempi rooli täydentää viranomaistoimintaa ja rakentaa paikallisesti uusia ja helposti saavutettavia palvelukokonaisuuksia lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilanteen ja pärjäämisen vahvistamiseksi.

THL:n raportin mukaan kiireellisesti sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrät vaihtelevat huomattavasti maakunnittain, ja erot kasvoivat entisestään vuoden 2020 aikana. Vuonna 2020 vastaavaan väestöön suhteutettuna huostassa olleita lapsia oli eniten Etelä-Savossa (1,6 %). Suomen koko väestön 0–17-vuotiaisiin suhteutettuna eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin Etelä-Savossa (9,7 %).

Etelä-Savossa on ollut erittäin vaikea päästä terveyspalveluihin, saada terapiaa ja saada tukea ja apua koulutyöhön ja kotiin. Siinä on mielestäni yksi syy noille korkeille luvuille. Kuntaliiton selvityksen mukaan kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin, siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. Ongelmaksi perheille muodostuu myös se, että mielenterveyspalvelut ovat lapsille ja nuorille maksuttomia, mutta lastensuojelun sijoitus on maksullista ja perheet joutuvat maksamaan siitä jopa 500 euroa kuukaudessa.

Teini-ikäiset eivät saa riittävästi apua ahdistukseen, masennukseen, peli- ja päihderiippuvuuksiin, vaan joutuvat aivan liian usein lastensuojelun asiakkaiksi ja jopa sen laitospalveluihin. Palvelujärjestelmässä ja sen vaikuttavuudessa on vakavia puutteita ja siksi Etelä-Savossa on tarpeen edistää terveyspalveluiden, vammaispalveluiden ja lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällöllistä uudistamista kehittämällä vaikuttavia toimintatapoja.

Uudenlaisia toimintatapoja tarvitaan etenkin yläkouluikäisten ja peruskoulunsa päättäneiden kiireellisiin sijoituksiin ja huostaanottoihin liittyen. Näihin tilanteisiin olisi löydettävä terveyspalveluja, vammaispalveluja ja avohuollon palveluja ja osaamista uudella tavalla, jotta teini-ikäisten tarpeisiin voitaisiin tehokkaasti vastata muutenkin kuin huostaanotolla.

Oppimisvaikeudet ja negatiiviset koulukokemukset ovat yksi taustatekijä sille, että sijaishuollossa olevista lapsista ja nuorista huomattavan suuri osa jää ilman jopa perusopetuksen päättötodistusta tai toisen asteen tutkintoa.

Toinen keskeinen kehittämiskohde Etelä-Savossa tulee olla lastensuojelun jälkihuollon uudistaminen, jossa tulee vahvistaa lastensuojelun henkilöstön kehittämistyöosaamista sekä yhteiskehittämistä koulujen ja oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen, nuorten palvelupisteiden ja järjestöjen yms. kanssa.

Erityisesti tulee tarttua oppimisvaikeuksiin ja edistää jatkokoulutukseen hakeutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Tulee huomioida oppimisen, osaamisen ja kannustamisen haasteet nuorten siirtyessä työelämään ja tunnistaa yksilöllisen ohjauksen tarpeet työelämävalmiuksien pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi.

Mikkeli suosii kotimaista ruokaa

Perjantai 3.12.2021 - Satu Taavitsainen

Tein kaupunginhallituksessa esityksen, että Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa luovutaan ulkomaisista ruoista ja kertakäyttöastioista. Se oli kaupunginjohtajankin mielestä niin hyvä esitys, että hän lisäsi tekstini omaan pohjaesitykseensä ilmasto-ohjelmasta ja sitä esitetään yksimielisesti kaupunginvaltuustolle.

Haluan, että Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa tarjoillaan vain suomalaisista kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, mieluiten lähiruokaa. Linjaus koskee kaikkia kokouksia, seminaareja, työpajoja, vastaanotto/-edustustilaisuuksia ja yleisötilaisuuksia, joissa on tarjoiluja. Näin huolehdimme, että ympäristöasiat ja liikenteen päästöjen vähentäminen tulevat huomioiduksi kaupungin tilaisuuksissa.

Olen iloinen, että Savonlinnan kaupunki otti mallia ja heidän kaupunginhallitus esittää samaa linjausta valtuustolle.

Kotimainen ruoka on terveellistä, turvallista ja lähellä tuotettua. Sen käyttäminen on ilmastoteko.

Olen ehdokkaana aluevaaleissa (sote-vaalit) Etelä-Savossa

Maanantai 15.11.2021 - Satu Taavitsainen

Olen SDP:n aluevaaliehdokkaana (sote-vaalit) Etelä-Savossa. Valtuustoon valitaan 59 valtuutettua. Minua voivat äänestää mikkeliläiset, savonlinnalaiset, pieksämäkeläiset, enonkoskelaiset, hirvensalmelaiset, juvalaiset, kangasniemeläiset, mäntyharjulaiset ja pertunmaalaiset, puumalalaiset, rantasalmelaiset ja sulkavalaiset.

Jos haluat kotiäänestyksen, niin sinun tulee ilmoittautua siihen viimeistään 11.1.2022 klo 16 mennessä. Ennakkoäänestys kotimaassa on 12.–18.1.2022, ennakkoäänestys ulkomailla on 12.–15.1.2022, vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Minulla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. Ollessani eduskunnassa työskentelin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tunnen sote-uudistuksen tarkoituksen hyvin perusteellisesti. Olen ollut Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 ja toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja ollut myös Essoten valtuutettuna.

Työskentelen sote-järjestössä toiminnanjohtajana ja olen koulutukseltani sosionomi (AMK). Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella erikoisjuristiksi. Koulutukseeni on sisältynyt mm. sosiaalihuolto-oikeus, vammaisoikeus, mielenterveys- ja päihdehuolto-oikeus, toimeentuloturvaoikeus, lastensuojeluoikeus, lapsi- perhe ja edunvalvontaoikeus ja kunta- ja maakuntaoikeus.

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Erityislapsiperheiden tukeminen ja heille terveyspalvelujen turvaaminen, erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen.

Lastensuojelun kehittäminen kohti kotiin annettavia palveluita ja pois laitossijoituksista ja huostaanotoista. 

Henkilöstön hyvinvoinnoista, asiallisesta palkkauksesta ja oikeuksista huolehtiminen.

Hallinnon keventäminen ja johtamisen parantaminen.

Inhimillisyyden ja käyttäjälähtöisyyden lisääminen.

Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen.

Ennaltaehkäisyyn panostaminen.

Ajattelen, että sote-uudistuksen punainen lanka on nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja tosiasiallisesti heitä varten sote-uudistusta tehdään. Yksi erityinen huomioitava ryhmä on omaishoitajat. Omaishoitajien jatkuva kamppailu läheisen tarvitsemien palveluiden tai tuen saamiseksi on erittäin uuvuttavaa, sillä ympärivuorokautinen hoitaminen ja läsnäolo vievät aikaa ja voimia. Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari onkin se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti.

Haluaisin myös, että uudessa sotessa työntekijöiden kokema johdon ja käytännön työtä tekevien välimatka pienenisi, järjestelmän jäykkyys ja lääkärijohtoisuus poistuisi. Haluaisin, että sekä työntekijät että potilaat kokisivat, että heitä kuunnellaan ja heidän asiantuntemukseensa luotetaan.

Yksi suuri ilonaiheeni on se kun kansanedustajana tein lakialoitteen 7 päivässä lääkäriin pääsemiseksi ja puhuin sen puolesta niin paljon, että se on Sanna Marinin hallitusohjelmassa ja se on nyt toteutumassa. Tämä tulee olemaan merkittävä muutos nykyisen 3 kuukauden aikarajan sijaan lääkäriin pääsemiseksi.

Olet lämpimästi tervetullut tukijoukkooni! Liity täällä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen kiertäminen on loputtava

Keskiviikko 27.10.2021 - Satu Taavitsainen

Vaikka varhaiskasvatuksessa ryhmäkoot ja henkilöstön määrä lasta kohden on lailla säädetty, on säännösten kiertäminen arkipäivää. Käytännössä henkilöstömitoitus ei toteudu varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi usein aamuisin tai iltapäivisin sekä iltaisin työntekijöitä on ryhmissä lasta kohden vähemmän kuin laki edellyttäisi. Tämä johtuu siitä, että lasten ja aikuisten suhdelukua katsotaan usein koko päiväkodin, eikä yksittäisen ryhmän tarkkuudella. Ryhmistä siirretään herkästi aikuisia muualle sijaiseksi.

Nykyinen tapa vaarantaa lasten turvallisuuden ja aiheuttaa ahdistusta ja uupumista varhaiskasvatuksen lastenhoitajissa ja opettajissa. Olen huolissani lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta, erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja henkilöstön jaksamisesta. Aikuisten vähyys ja vaihtuminen näkyy lasten levottomuutena, turvattomuuden tunteena ja itkuisuutena.

Tilanteen ei voi antaa jatkua tällaisena. Ammattilaiset väsyvät ja menettävän työkykynsä. Lastenhoitajat ja opettajat eivät pysty enää tekemään työtään työmoraalinsa ja arvojensa mukaisesti. He kokevat riittämättömyyttä ja huonoa omaatuntoa, kun työtä lasten parhaaksi ei voi tehdä niin kuin vanhemmille on luvattu ja kuten laki velvoittaa. Lapsia on liikaa, aikuisia liian vähän, kiire ja kaaos jatkuvaa. Myös työpäivän jälkeen on oltava voimia elää, olla omien lastensa kanssa ja harrastaa. Työntekijät kuvaavat työtään varhaiskasvatuksessa niin uuvuttavaksi, ettei työpäivän päätteeksi jaksa tehdä enää mitään. Moni aikoo vaihtaa alaa.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi lapsia kohden on kaikissa tilanteissa oltava riittävästi koulutettuja, turvallisia, lapsille tuttuja aikuisia. Henkilöstöä tarvitaan, jotta jokainen lapsi saisi varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta hoitoa. Lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun tarkastelu koko päiväkodin tasolla tulee lopettaa ja muuttaa suhdeluku ryhmä- ja tuntikohtaiselle tasolle. Jos tähän tarvitaan eduskunnassa lakimuutos, niin se on tehtävä pikaisesti.

Vanhusten olot ja kohtelu Mikkelissä

Keskiviikko 15.9.2021 - Satu Taavitsainen

Itä-Suomen aluehallintovirasto keskeytti 3.9.2021 Mikkelin Vanhainkotiyhdistys r.y.:n Pietarinpirtin toiminnan vakavien puutteiden vuoksi. Vanhusten perushoivasta ja -hoidosta ei ollut riittävällä tavalla huolehdittu johtuen henkilöstön ja perustarvikkeiden liian vähäisestä määrästä. Muun ohella vanhusten saunominen, viriketoiminta ja ulkoilut eivät olleet toteutuneet pitkään aikaan. Tilanne on jatkunut vuosia ja hoitajat ovat joutuneet selviytymään itse, kun kukaan ei ole ottanut vastuuta tilanteesta.

Jo vuonna 2016 kaksi Pietarinpirtin hoitajaa teki työpaikastaan epäkohtailmoituksen. Kumpikin hoitaja sai potkut. Silloinen johtaja uhkaili hoitajia, koska hoitajat olivat tuoneet esiin palvelutalon toimintaan liittyviä epäkohtia ja tekivät huoli-ilmoituksen. Tuomioistuin totesi johtajan rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä kohtelemalla sairaanhoitajia epäasiallisesti.

Vastikään tehdyn väitöstutkimuksen mukaan hoitajilla on korkea kynnys paljastaa väärinkäytöksiä työpaikalla. Syy vaikenemiseen on usein pelko itselle koituvista seurauksista.

Meille sosialidemokraateille on tärkeää laadun ja luottamuksen palauttaminen vanhustenhuoltoon. Aiomme elvyttää asiakasturvallisuuden sekä hoivan ja hoidon asianmukaisen toteutumisen. Tahdomme varmistaa koulutetun henkilökunnan riittävyyden työvuoroissa. Huolehdimme asianmukaisesta valvonnan toteutumisesta, terveen valvontakulttuurin kehittämisestä ja epäkohtiin puuttumisesta nopeasti. Takaamme sen, ettei lainmukaisen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä koidu rangaistuksia työntekijöille, omaisille ja asiakkaille.

Vanhustenhuollon lainvastaisen toiminnan taustalla on usein taloudellisia syitä. Riittämättömistä taloudellisista resursseista seuraa merkittäviä puutteita ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen. Tämä on korjattava. Vanhukset on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen.

Honkamaa kirjoittaa valheita

Keskiviikko 18.8.2021 - Satu Taavitsainen

Päätoimittaja Tapio Honkamaa jälleen kerran Peräpään valvoja -kolumnissaan (18.8.2021) kirjoittaa täysin perättömiä valheita. Kuten aikaisemminkin Honkamaa kirjoituksissaan väheksyy ja halveksii erityisesti sosiaalidemokraattisia naisia, varsinkin minua.

Ensinnäkään en ole mikään "draaman keskipiste", vaan sain eniten ääniä (988) Mikkelissä, koko Etelä-Savon maakunnassa ja tästä syystä, kuntalaisten toiveesta, SDP on asettanut minut vastuullisiin johtotehtäviin.

Toisekseen demarit eivät ole luopuneet kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan paikasta, vaan olemme valinneet kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan paikan, jonka näemme poliittisesti tärkeämpänä paikkana. Aivan samoin teki kokoomus, joka ei puolueiden välisissä paikkaneuvotteluissa valinnut valtuuston varapuheenjohtajuutta, vaan he ottivat kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajuuden.

Kolmanneksi Tapio Honkamaalla on väärä käsitys Arto Seppälän (sd.) tulevista tehtävistä. Hänestä on tulossa Essoten hallituksen puheenjohtaja ja Miksei Oy:n hallituksen jäsen.

Neljänneksi Tapio Honkamaa mollaa entistä Mikkelin kaupunkilehden ahkeraa työntekijää, SDP:n kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Jukka Rossia ja kierolla tavalla antaa ymmärtää, että minä olisin päättänyt Jukalle tulevasta luottamustehtävästä. Tämä ei pidä paikkansa. SDP:n paikkojen jako on tapahtunut puolueosastojen puheenjohtajien neuvotteluissa (yksimielisesti), kunnallisjärjestön hallituksessa (yksimielisesti) ja kunnallisjärjestön edustajistossa (yksimielisesti). Kaikille ehdokkaina olleille on pyritty saamaan luottamustehtävä ja paikkojen jakaminen on sujunut myönteisessä ja hyvässä ilmapiirissä.

Kaupunkilehden päätoimittaja näyttäytyy minulle henkilönä, joka antaa omien henkilökohtaisten tunteidensa ja poliittisen taustansa vaikuttaa työhönsä. Olen ollut hänen maalittamisensa kohteena noin 10 vuotta. Se alkoi hänen ollessa Länsi-Savon päätoimittaja ja hänen kirjoittaessa kolumnin ”Sekaisin Sadusta”. Hän todella on mennyt sekaisin Sadusta ja sittemmin hän sai Länsi-Savosta potkut. Tein viime keväänä kantelun julkisen sanan neuvostolle Tapio Honkamaan kirjoituksista ja hän sai JSN:ltä langettavan tuomion. Journalistin ohje 4 kieltää toimittajaa käyttämästä asemaansa väärin. Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Mikkelin Kaupunkilehti on rikkonut Journalistin ohjetta 4, ja antoi sille huomautuksen. Sääli, että ennen niin hyvä Mikkelin kaupunkilehti on pilaantunut Tapio Honkamaan tultua päätoimittajaksi.

Satu Taavitsainen
Sosialidemokraattinen nainen,
oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäjä
Mikkeli

Uusi valtuustokausi polkaistiin tänään käyntiin

Maanantai 16.8.2021 - Satu Taavitsainen

Tuhannet kiitokset!

Keskiviikko 16.6.2021 - Satu Taavitsainen

Rakkaat ystävät!
Viime sunnuntaina huipentui pitkä kuntavaalikampanjointi ja itsensä likoon laittaminen demokratian toteutumiseksi rakkaassa kotikaupungissamme Mikkelissä. On ollut jälleen ilo ja kunnia saada jutella kaupunkilaisten kanssa ja kokea, että niin moni oli mukana juuri oikeasta syystä, halusta vaikuttaa kotikaupunkimme asukkaiden arjen sujuvuuteen ja hyvään elämään Mikkelissä sekä heikoimmista huolehtimiseen. Otan nöyränä ja kiitollisena vastaan sen luottamuksen, jonka sain teiltä liki tuhannelta äänestäjiltäni ja lupaan tehdä parhaani ja ahkerasti töitä joka päivä ollakseni luottamuksenne arvoinen. Kolmannen kerran kuntavaaleissa eniten ääniä saaneena henkilönä Mikkelissä ja koko Etelä-Savon maakunnassa antaa uskoa ja toivoa sille peruspalveluita ja heikoimpia ihmisiä puolustavalle linjalle, jota olen tuonut toiminnassani esille. Jatkossakin olen käytettävissänne myös vaalien välillä. Aina on aikaa keskusteluille!
Kiitos❤️

Sano ei korruptiolle!

Lauantai 12.6.2021 - Satu Taavitsainen

Olen tyytyväinen, että valtuustoaloitteeni meni läpi yksimielisesti valtuustossa ja Mikkelin kaupunki päätti liittyä oikeusministeriön Sano ei korruptiolle -kampanjaan. Kaupungin johto sitoutuu vastustamaan korruptiota, eikä kaupunki hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöiltään, eikä yhteistyökumppaneiltaan ja ohjeistaa työntekijöitä toimimaan oikein riskitilanteissa ja ilmoittamaan epäilyttävästä toiminnasta.

Toivon, että jatkossa kaupunki viestii sekä sisäisesti että ulkoisesti sitoutumisestaan korruption vastustamiseen ja huomioi sisäisessä valvonnassa erilaiset korruption riskit ja laatii eettiset ohjeet.

Oikeusministeriö tiedotti vastikään valmistuneesta selvityksestä, jossa todetaan, että korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät korruptiontorjunnasta vaikeaa. On kiinnitettävä muun ohella huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa.

Pehmeät arvot voittivat!

Perjantai 21.5.2021 - Satu Taavitsainen

Sähkönsiirtohintoja alennettava Mikkelissä

Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Mikkelin kaupungin 100% omistaman sähköyhtiön (Etelä-Savon Energia) verkkoalueen rajojen laajentamisesta.

Mikkelissä on tällä hetkellä ikävä tilanne, kun samalla asuinalueella esimerkiksi Visulahdessa ja Tupalassa asukkaiden ja yritysten sähköverkkoyhtiö voi olla eri ja tästä johtuen naapureilla voi olla useiden satojen tai jopa tuhansien eurojen erot vuosittaisissa sähkönsiirtolaskuissaan ja liittymähinnoissaan.

Esitän aloitteessani, että Mikkelin kaupunki tarkastelee ja neuvottelee ESE-verkolle siirtoverkon toimilupa-alueet sen mukaisiksi kuin Mikkelin kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita ja että jo rakennettujen asuinalueiden osalta neuvotellaan niin, että nykyisiä siirtoverkkojen toimilupa-alueiden rajoja muutetaan siten, että ESE-verkon aluetta laajennetaan, jolloin asukkaiden eriarvoisuus vähenee esimerkiksi Tupalassa ja Visulahdessa.

Kilpaileva yhtiö Suur-Savon sähkö ei ole ollut kovin kiinnostunut ESE-verkon toimialueen laajentamisesta ja näin Mikkelin elinvoiman edistämisestä. Mikkeli on SSS:n suurin kuntaomistaja omistajaohjauksen kautta tähän asenteeseen on vaikutettava.

Mikkelin kaupungin tulee kaikessa kaavoituksessaan, tonttien luovutuksissa yksityisille ja yrityksille edistää nimenomaan ESE-verkon alueelle lisärakentamista. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto edistää yritysten ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa.

Koulunkäynnin ohjaajia palkattava Mikkeliin!

Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunkäynnin ohjaajien nimikkeistä ja heidän riittävästä määrästä kouluilla. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki muuttaa koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynnin ohjaajiksi ja takaa heille vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet.

Koulunkäynnin ohjaajat työskentelevät ohjauksen ammattilaisina antaen tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Heiltä vaaditaan toiminnassaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata erilaisuutta. Työ on oppilaan oppimisen ohjaamista, lapsen tai nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua työparityöskentelynä opettajien kanssa.

Koulunkäynnin ohjaajia on palkattava riittävästi. Mikkelin kouluilta puuttuu 40 koulunkäynnin ohjaajaa tarpeeseen verrattuna lukuvuonna 2021-2022. Lapset ja nuoret eivät voi muuttua säästöiksi, eikä heiltä leikkaamalla voi paikata kaupungin talouden alijäämää. Koulutuksesta leikkaaminen on täysin väärä toimenpide. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki palkkaa lukuvuodeksi 2021-2022 vähintään 40 koulunkäynnin ohjaajaa enemmän kuin mitä kevään 2021 suunnitelmien mukaan on sivistystoimessa aiottu.

Perusopetuslaki edellyttää, että Mikkelin kaupunki tarjoaa oppilaille tukea. Koulunkäynnin ohjaaja esimerkiksi tukee oppilaita, jotka eivät pysty käymään koulua ilman aikuisen apua tai joille koulunkäynti tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja saada riittävästi tukea. Inhimillisessä ja ystävällisessä Mikkelissä ei lapsilta leikata.

Jälkihuollossa olevien nuorten oikeuksien toteutumisesta on huolehdittava

Keskiviikko 5.5.2021 - Satu Taavitsainen

Essotella ja Mikkelin kaupungilla oli vastikään kuntatapaaminen. Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja 60 prosentin omistuksellaan. Essoten tehtävänä on huolehtia mikkeliläisten sosiaali- ja terveyspalveluista.

Esitin tapaamisessa Essoten johtajille kysymyksen, miten Mikkelin ulkopuolella asuvien, mutta yhä Mikkelin vastuulla olevien jälkihuollossa olevien nuorten jälkihuollon järjestämiseen sisältyvien oikeuksien toteutumisesta on huolehdittu ja miten sosiaalityötä näiden nuorten kanssa tehdään. Minulla on huoli Mikkelin kaupungin vastuulla olevista nuorista Essoten liian pienten sosiaalityön resurssien takia. Kysyin, millä tavoin Essote on varmistanut näiden jälkihuollossa olevien Mikkelin kaupungin vastuulla olevien nuorten yksilöllisten palvelujen, tuen ja asumisen järjestämisen ja miten heidän kanssaan jälkihuoltoa koskevaa sosiaalityötä on tehty. Olen kiinnostunut kuulemaan tapaako Essoten sosiaalityöntekijä näitä nuoria heidän yksilöllisen tarpeensa mukaisessa laajuudessa ja suunnittelee yhteistyössä nuoren ja nuoren uuden kotikunnan viranomaisten kanssa palvelujen järjestämistä. Näin laki Essotea velvoittaa toimimaan, mutta huolenani on se, toteutuuko laki käytännössä. Essoten johto ei osannut ko. tilaisuudessa vastata kysymyksiini, mutta he lupasivat selvittää. Tätä jäin odottamaan.

Lastensuojelun jälkihuollon toimivuudella on suuri rooli, esimerkiksi 18-24 -vuotiaiden päihdepalveluissa. Kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä jälkihuoltoa asiakassuunnitelmassa määritellyn tuen tarpeen mukaisesti. Lastensuojelulakia on hiljattain muutettu niin, että jälkihuollon järjestäminen ei enää pääty, kun nuori täyttää 21 vuotta, vaan ikäraja nousi 25 vuoteen. Lastensuojelulain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 71/2019 vp, s. 10) mukaan noin 1 500 sijoitettua lasta vuosittain saavuttaa täysikäisyyden. Jälkihuollon ikärajan nosto 25 ikävuoteen pidentää vuosittain noin 1500 täysi-ikäisen nuoren subjektiivista jälkihuolto-oikeutta neljällä lisävuodella ja tukee pidempään itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret saavat tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen.

Lastensuojelulain 75 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. (Tätä lakia sovelletaan valitettavasti vain lain voimaantulopäivänä 1.1.2020 ja sen jälkeen jälkihuollon piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin.) Lastensuojelulain 16 a §:n 3 momentin mukaan jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (EOAK/6462/2018) mukaan jälkihuollossa olevalle nuorelle on annettava riittävästi ohjausta ja neuvontaa sekä niitä palveluja ja erityistä tukea, joita hän välttämättä tarvitsee itsenäistymisensä tueksi. Palvelujen järjestämiseksi ja nuoren oikeuksien toteuttamiseksi on jälkihuoltosuunnitelman merkitys keskeinen. Nuoren jälkihuollolliset tarpeet tulee kirjata nuorta koskevaan jälkihuoltosuunnitelmaan. Jälkihuoltosuunnitelmasta on ilmettävä, mikä on nuoren jälkihuollollinen palvelujen tarve ja miten se konkreettisella tavalla nuorelle järjestetään. Suunnitelmaan tulee kirjata nuoren oma käsitys palvelujen tarpeesta ja niistä palveluista ja erityisestä tuesta, jotka hänelle tulisi järjestää. Jos nuori tarvitsee erityisiä terveydenpalveluja, on sosiaalityöntekijän huolehdittava ja varmistuttava siitä, että nuori saa tarvitsemansa palvelut joko julkisesta tai yksityisen terveydenhuollon palveluina. Jälkihuollon järjestäminen on nuorelle lailla turvattu subjektiivinen oikeus. Nuoren tarvitsemia palveluja ja tukea on järjestettävä määrärahoista riippumatta. Puutteelliset määrärahat ja resurssit eivät voi olla este jälkihuollon lainmukaiselle järjestämiselle.

Terveydenhuoltolain 28 §:n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu muun ohella päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyöstä säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Päihdehuollon kustantaminen kuuluu pääsääntöisesti henkilön kotikunnan vastuuseen. Poikkeuksena on kuitenkin jälkihuollon piirissä olevat nuoret, joista vastuu on edellä kuvatun mukaisesti entisellä kotikunnalla. Tätä ei ilmeisesti tunneta kunnissa ja kuntayhtymissä kovin hyvin, sillä vaikka kunta A on vastuussa nuoresta 25 ikävuoteen saakka siitä huolimatta, että nuori on kirjoilla kunnassa B, voi hyvin olla mahdollista, että kunta A kieltäytyy tietämättömyyttään maksamasta päihdehoitoa vedoten pääsääntöön, että päihdehuollosta vastaa henkilön oma kotikunta.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime joulukuussa kuntien välisen hallintoriidan (KHO 2020:4339) ja velvoitti Vantaan korvaamaan Helsingin järjestämien jälkihuollon palveluiden kustannukset. Vantaan korvausvastuuta ei poistanut se, että jälkihuollon asiakassuunnitelmiin ei ollut kirjattu päihdepalveluita, koska Helsingin järjestämiä palveluita oli pidettävä nuorten tarpeeseen nähden tarpeellisina jälkihuollon palveluina. KHO katsoi, ettei Vantaa voinut vapautua kustannusvastuustaan pelkästään sillä perusteella, että Helsinki ei ollut toiminut yhteistyössä Vantaan kanssa ennen palveluiden järjestämistä. Tapauksessa oli kyse siitä, että kahden vantaalaisen nuoren sijaishuolto päättyi heidän täysi-ikäistyttyään, ja he siirtyivät Vantaan lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiksi. Sijaishuollon päätyttyä kumpikin nuori asui Helsingissä. Helsinki järjesti nuorille päihdevierotushoitoa ja toiselle nuorista tukiasunnon, joita se piti tarpeellisina jälkihuollon palveluina. Helsinki haki ja voitti hallinto-oikeudessa hallintoriitahakemuksella näistä palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamista Vantaalta lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentin nojalla.

Mielestäni tämä tuore ratkaisu oli erinomainen ojennus kunnille niiden väliseen maksukäytäntöön ja jälkihuollossa olevien nuorten oikeuteen saada päihdekuntoutusta ilman, että maksajatahon selvittelyyn kuluu turhaan aikaa ja hoitoon pääsy sen vuoksi viivästyy.

Niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, on kuntapäättäjien velvollisuus huolehtia siitä, että ihmisten oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuvat.

Elvytystä ja inhimillisyyttä

Torstai 29.4.2021 - Satu Taavitsainen

Kiitän Sanna Marinia hyvistä neuvottelutaidoista ja kärsivällisyydestä.

Keskusta vaati satojen miljoonien leikkaamista. Arvelen, että tämä olisi kohdistunut ihmisten peruspalveluihin ja etuuksiin. SDP esitti, että menokehys voitaisiin ylittää vuonna 2023 yhteensä 850 miljoonalla eurolla. Sopuun päästiin kompromissilla eli nyt on sovittu, että 500 miljoonalla voidaan ylittää se, mitä ennen koronaa oli sovittu. Toivon, että tuota 350 milj leikkausta ei kohdisteta tavallisiin ihmisiin.

Korona on kuin järkyttävän iso vuori, joka nousi keskelle karttaa yllättäen ylitettäväksi. Silloin ei vanhat suunnitelmat enää päde, vaan tietenkin on navigaattoriin laitettava uusi reitti, kuinka vuori kierretään. En ymmärrä keskustaa, jos he eivät tunnusta tosiasioita ja kuvittelivat, että voidaan alkaa elää aivan kuin sitä järkyttävän isoa vuorta ei olisi lainkaan olemassa.

Missään maailman maassa ei ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä. Talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, eikä peruspalveluista kuten koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta saa leikata.

Suuret virheet tehtiin 90-luvun lamassa, kun silloin leikattiin ja pienyrityksiä laitettiin konkurssiin. Tuhannet ihmiset ajautuivat ulosottoon, itsemurhaan tai sairastuivat menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa. Sanna Marinin hallituksen tulee painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä. On vältettävä 90-luvulla tehdyt virheet.

Aiempien lama-aikojen vaikutuksista tiedämme, että ne ovat aina lisänneet erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointia ja sairastavuutta. Jo nyt mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me emme saa autettua lapsia ja nuoria, voi olla, että syrjäytyneiden ja toistuvasti mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy ja työkykyisten määrä entisestään pienenee.

NÄE NEPSY!

Maanantai 26.4.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä tilanteen parantamiseksi.

Aloite kuuluu seuraavasti:

Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia henkilöitä eli nepsyjä ovat he, joilla on esimerkiksi ADHD, ADD, asperger, autismikirjon häiriö, Tourette tai kehityksellinen kielihäiriö. Nepsypiirteisiä henkilöitä arvellaan olevan jopa 10-20 prosenttia väestöstä. Pelkästään ADHD-oireisia 6-18-vuotiaita arvioidaan olevan noin 3-7 prosenttia.

Nepsyt ovat useimmiten näkymättömästi vammaisia henkilöitä, sillä diagnoosi ei välttämättä näy lainkaan ulospäin, mutta silti tarkkaavuuden, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat henkilöille toimintarajoitteita, joihin he tarvitsevat tukea, ohjausta ja kuntoutusta. Tällä hetkellä monet heistä ovat väliinputoajia Mikkelin kaupungin ja Essoten antamissa palveluissa sekä työelämässä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungissa tehdään NÄE NEPSY -ohjelma, jolla neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaa parannetaan erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, kaupungin nuorisotyössä, Essoten palveluissa sekä kaikessa harrastustoiminnassa, jota kaupunki rahoituksellaan tukee.

Ohjelmaan tulee kirjata keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä palvelut ja tukimuodot neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi.

Mikkelissä 26.4.2021
Satu Taavitsainen, SDP