Satu Taavitsaisen blogi

KIITOS!

Maanantai 14.4.2025 - Satu Taavitsainen

Lämmin ja suuri kiitos koko sydämestäni saamastani luottamuksesta jatkaa sekä Mikkelin kaupunginvaltuustossa (319 ääntä) että Etelä-Savon aluevaltuustossa (469 ääntä).

Mikkelin kaupunginvaltuustossa alkaa minulla kuudes valtuustokausi! Vasemmistoliitto sai kaksi valtuutettua molempiin🔥, mikä on historiallista ja Länsi-Savo lehden mukaan vallankumouksellista Mikkelissä!

Tämä tulos osoittaa, että oikeudenmukaisemmalle politiikalle on kysyntää. Ihmiset haluavat, että päätöksenteossa puolustetaan arjen palveluita, toimeentuloa ja heikommassa asemassa olevia.

Kiitos kaikille Vasemmiston Mikkelin ja Etelä-Savon ehdokkaille ja kiitos uusista ystävyyksistä, joita vaalikampanjan aikana on muodostunut! Kiitos kaikille äänestäneille, tukijoille ja mukana olleille. Työ jatkuu – kokemuksella, sydämellä ja yhdessä tehden❤️

Liian suuri äänestysalue uhkaa demokratiaa

Maanantai 14.4.2025 - Satu Taavitsainen

Lähemäen äänestysalueessa Mikkelissä on kyseessä vakava vaalijärjestelyihin liittyvä epäonnistuminen, joka vaaransi ihmisten yhdenvertaisen mahdollisuuden äänestää. Kahdet vaalit, kaksi lippua, liian vähän äänestyskoppeja ja vain yksi äänten vastaanottopiste sai aikaan ruuhkia ja turhautuneita kansalaisia kun useat äänestäjät joutuivat jonottamaan pitkiä aikoja. Osa kääntyi pois äänestämättä lainkaan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. Mikäli käytännön järjestelyt estävät tai vaikeuttavat tätä oikeutta, kyseessä ei ole pelkkä tekninen ongelma, vaan vakava yhteiskunnallinen epäkohta.

Äänestysalueita yhdistettiin viime vuonna säästösyistä ja vaikeudella löytää vaalilautakuntiin jäseniä. Säästöjä ei kuitenkaan voi tehdä demokratian kustannuksella. Nyt nähdyt ongelmat osoittavat, että uudistus tehtiin ilman riittävää ennakointia ja varautumista kahden vaalin aiheuttamaan lisäkuormitukseen.

Näissä vaaleissa tuli myös valtava määrä hylättyjä ääniä, Mikkelissä jopa lähes 5 prosenttia aluevaalien äänistä. Tämä kertoo järjestelmän epäonnistumisesta. Kahden lipun käyttö sekoitti erityisesti ikäihmisiä, eikä ohjeistus ollut riittävää. Kansanvalistusta on lisättävä ja vaalien toteutustapaa selkeytettävä.

Jatkossa on syytä pohtia, pitäisikö kuntavaaleille ja aluevaaleille olla omat äänestyskopit. Kun äänestyslappujen kanssa toimiminen on monelle vaikeaa, tällainen käytännön ratkaisu voisi vähentää hylättyjen äänten määrää.

Lähemäen äänestysalue on yksinkertaisesti liian suuri. Tilanne on korjattava ennen seuraavia vaaleja. Lisäksi on syytä muistaa läheisyysperiaate: palvelujen, kuten äänestyspaikkojen, on oltava ihmisiä lähellä, helposti saavutettavia ja matalan kynnyksen päässä. Kun äänestäminen muuttuu vaivalloiseksi, demokratia heikkenee.

Toivon, että Mikkelin kaupunki ja keskusvaalilautakunta ottavat tilanteesta opikseen. Demokratian ei tule kaatua logistiikkaan.

Hyvää vaalipäivää

Sunnuntai 13.4.2025 - Satu Taavitsainen

Tänään saa äänestää huolettoman arjen puolesta! Tänään on se päivä, jolloin juuri sinä voit vaikuttaa Mikkelin ja koko Etelä-Savon tulevaisuuteen. Olen ehdolla aluevaaleissa numerolla 2083 ja Mikkelin kuntavaaleissa numerolla 229. Käy äänestämässä!

Haluan, että palvelut pysyvät lähellä ihmistä, että jokainen pääsee nopeasti lääkäriin, ja että sosiaalityö kohtaa aidosti ihmisen.

Lähipalvelut kuntoon: Haluan varmistaa, että niin päiväkodit kuin koulut ja terveysasemamme ja sosiaalipalvelumme ovat lähellä ihmistä ja helposti saavutettavissa.​

Työolojen parantaminen: Sote-alan ammattilaisille ja kaupungin työntekijöille on taattava hyvät työolot ja oikeudenmukainen palkkaus, jotta he jaksavat huolehtia meistä kaikista.​

Asiakasmaksujen kohtuullistaminen: Terveyskeskusmaksut ja muut asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi hoitoon pääsylle.​

Mielenterveyspalvelut saataville: Jokaisella on oikeus saada apua mielenterveysongelmiin nopeasti ja ilman leimautumista.

Taloutta on tasapainotettava mutta se on tehtävä inhimillisesti, kestävästi ja vastuullisesti.

Kokemukseni kansanedustajana, kuntapäättäjänä ja sote-järjestön toiminnanjohtajana on antanut minulle vahvan pohjan edistää näitä asioita käytännössä. Lupaan jatkaa työtä oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja inhimillisten palvelujen puolesta koko sydämelläni.

Jos minä en ole sinulle sopiva ehdokas niin Vasemmistoliiton joukosta löydät varmasti itsellesi sopivan! Katso täältä: https://www.facebook.com/mikkelivasemmisto

Tässä muutama syy miksi sinun kannattaa äänestää tänään vasemmistoa:

Olemme vahvin vastavoima hallituksen ajamille leikkauksille kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Olemme ainoa puolue, joka yhdistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.

Lääkärille pitää päästä viikossa ja lähikoulun on oltava paras koulu. Kohtuuhintainen asunto kuuluu kaikille ja lähiluonnosta sekä eläimistä täytyy pitää huolta.

Vasemmistoliiton ratkaisuilla ihmiset voivat paremmin.

Siksi vasemmisto.

Tänään voi äänestää klo 9−20.

Löydä äänestyspaikkasi: aanestyspaikat.fi

Mukaan tarvitset vain henkkarit!

Kiitos tuestasi ja luottamuksestasi!

Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät raskaalla tavalla

Perjantai 11.4.2025 - Satu Taavitsainen

Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät raskaalla tavalla. Asunnottomuus, nälkä, ahdistus ja itsetuhoiset ajatukset eivät ole enää yksittäistapauksia – ne ovat arkipäivää monille pienituloisille. 

Uusin SOSTEn ja Kelan kysely kertoo sen, minkä olen jo nähnyt työssäni: vuokravelat, häädöt, lääkkeistä tinkiminen ja eristäytyminen ovat lisääntyneet. Ihmiset joutuvat muuttamaan pakolla halvempaan, usein huonompaan asuntoon, eikä toimeentulotuki kata enää todellisia asumiskustannuksia.

Leikkaukset eivät ole vieneet ihmisiä töihin. Ne ovat vieneet ihmisiä kadulle, leipäjonoihin ja epätoivoon.

Itsemurhapuheet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Myös puhe siitä, että ruokaa pitäisi ehkä varastaa selviytyäkseen, on tullut vastaan yhä useammin. Tämä ei ole inhimillistä eikä hyväksyttävää.

Sosiaaliturvaa ei ole rakennettu leikattavaksi – se on rakennettu turvaksi. Minä haluan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä heitteille.

Käy äänestämässä sunnuntaina 13.4.2025!

Korkeat asumisen kulut kurittavat

Tiistai 25.3.2025 - Satu Taavitsainen

Mikkelissä ei ole tarpeeksi pieniä ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.  Ihmiset ovat joutuneet ahdinkoon! Valitettavasti Mikkelin vuokrataso on yhtä korkea kuin monessa yliopistokaupungissa.

Sote-alan ammattilaisena näen tämän ongelman jatkuvasti: Kela patistaa ihmisiä muuttamaan pienempään asuntoon ja leikkaa asumistukea, mutta mitä jos sopivia asuntoja ei ole. Mikkelissä on huutava pula pienistä kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Tämä tarkoittaa sitä, että moni pienituloinen, yksinään asuva, yksinhuoltaja, eläkeläinen tai esimerkiksi opiskelija joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen. Jos kaupungissa ei ole tarjolla edullisia ja tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja, ihmiset eivät voi tehdä niitä muutoksia, joita Kela heiltä vaatii. Lopputuloksena asumisen kustannukset vievät yhä suuremman osan tuloista, mikä lisää ihmisten taloudellista ahdinkoa ja heikentää ostovoimaa. Tästä puolestaan kärsivät yrittäjät, kun ihmisillä ei ole enää varaa ostaa tuotteita ja käyttää palveluita.

Erityisesti on pulaa pienistä, esteettömistä ja palveluiden läheisyydessä sijaitsevista asunnoista, jotka vastaisivat myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Nykyinen asuntotarjonta koostuu liiaksi suurista kaksioista ja kolmioista, vaikka suurin osa asunnon hakijoista on yhden tai kahden hengen talouksia.

Asumismenojen enimmäismäärään sopivia asuntoja on Mikkelissä liian vähän ja Mikkelin kaupunki ei voi ummistaa silmiään tältä ongelmalta. Asuntopolitiikan pitää vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kaupungin tulee huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin ei pidä ahnehtia tuloja itselleen nostamalla kerrostalojen ja omakotitalojen tonttien vuokrahintoja, joka nostaa ihmisten asumiskustannuksia. Tätä on jo Mikkelissä tapahtunut kaupungin huonojen linjausten vuoksi. Tästä voi olla kaupungille se seuraus, että ihmiset muuttavat pois ja kaupunki menettää asukkailta saamiaan verotuloja. Kohtuuhintainen asuminen on myös Mikkelin kaupungin etu.

Satu Taavitsainen
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (vas)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kunta- ja aluevaaliehdokas
Mikkeli

Kulttuurilla on kyky pysäyttää ihminen miettimään

Maanantai 24.3.2025 - Satu Taavitsainen

Leikkausten hinta on eriarvoisuuden kasvu

Lauantai 8.3.2025 - Satu Taavitsainen

Suomessa on viime aikoina nähty huolestuttava kehityssuunta, jossa taloudellisen tuen tarve on kasvanut samalla, kun julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat ihmisten arkea. Työssäni näen tämän tilanteen vaikutukset päivittäin. Kun peruspalvelut eivät enää riitä, vastuu siirtyy järjestöille ja seurakunnille – mutta niidenkin mahdollisuudet auttamiseen ovat rajalliset.

Esimerkiksi asumistukeen ja työttömyysturvaan kohdistetut supistukset ovat ajaneet monet perheet ahtaalle. Monissa kodeissa joudutaan tekemään valintoja, jotka eivät kuulu hyvinvointivaltioon: ostetaanko ruokaa vai lääkkeitä, maksetaanko vuokra vai sote-laskut. Nämä leikkaukset vaikuttavat erityisesti heihin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa – pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Usein vaikutukset näkyvät konkreettisesti arjessa esimerkiksi vuokravelkojen ja häätöjen lisääntymisenä.

Tilanne on erityisen huolestuttava myös opiskelijoiden ja nuorten osalta. Asumistuen ehtojen kiristäminen, elinkustannusten nousu ja mielenterveyspalveluiden riittämättömyys vaikeuttavat heidän elämäänsä. Monilla nuorilla on vaikeuksia löytää työpaikka tai jaksaa opiskella, mikä kasvattaa riskiä joutua syrjäytymisen kierteeseen.

Järjestöjen ja seurakuntien tarjoama tuki, kuten ruoka-apu ja muut auttamispalvelut, ovat monille välttämättömiä. Kuitenkin myös näiden auttajatahojen voimavarat ovat rajallisia, eikä apua riitä kaikille sitä tarvitseville. Samalla kun hävikkiruoan määrä on vähentynyt, avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.

Huolestuttavinta on kuitenkin se, että päätöksiä tehdään asiantuntijoiden näkemyksiä sivuuttaen ja arvioimatta niiden kokonaisvaikutuksia. Asumistuen leikkaukset johtavat siihen, että säästöt siirtyvät toimeentulotuen menoihin, jolloin kokonaisvaikutus julkiseen talouteen jää vähäiseksi. Leikkauksia perustellaan tiukalla hallitusohjelmalla, mutta seurauksista ei oteta vastuuta. Kun peruspalvelut ja sosiaaliturva heikkenevät, kaikkein haavoittuvimmat jäävät yhä enemmän yksin. Tämä kehitys ei ole hyväksyttävää.

Yhteiskuntamme velvollisuutena on huolehtia jokaisesta jäsenestään, erityisesti heistä, jotka eivät pysty selviytymään omin voimin. On ensiarvoisen tärkeää, että leikkausten sijaan panostetaan toimiin, jotka ehkäisevät syrjäytymistä ja vähentävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Näin voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus elää arvokasta elämää.

Satu Taavitsainen
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Mikkeli

Reilu palkka kuuluu kaikille - ei vain johtajille

Perjantai 7.3.2025 - Satu Taavitsainen

Länsi-Savo uutisoi 18.2.2025, että Mikkelin kaupunginjohtajan palkkaa aiotaan nostaa 8,3 prosenttia eli palkka kipuaa yli 14000 euroon. Tämän korotuksen päälle kaupunginjohtajan palkkaan tulee vielä kunta-alan yleiskorotukset. Yhteensä korotus nousee siis reilusti yli 10 prosenttiin. Samaan aikaan kaupan alan työntekijät joutuvat lakkoon saadakseen edes kohtuullisen palkankorotuksen. Mikkelin kaupunki lähettänee työnantajia edustaville tahoille palkkaneuvotteluihin viestin, että kaupunki puoltaa 8,3 prosentin korotuksia!

Viime vuosina inflaatio on laukannut niin, että tavallisten työntekijöiden ostovoima on heikentynyt merkittävästi. Esimerkiksi ruuan hinta on noussut noin 20 prosenttia. Samalla, kun johtajien palkkoja nostetaan tuntuvasti ilman suurempia keskusteluja, työntekijät joutuvat taistelemaan perustoimeentulostaan. Tämä ei ole oikein.

Oikeudenmukaista on, että myös kaupan alan työntekijät ja muut parhaillaan palkkaneuvotteluja käyvät duunarit saavat vähintään saman 8,3 prosentin korotuksen kuin kaupunginjohtaja. Kaupunkimme palvelut eivät pyöri ilman työntekijöitä. He kaikki ansaitsevat palkankorotukset, jotka takaavat ostovoiman säilymisen ja elämiseen riittävän palkan. Reilu palkkakehitys ei voi koskea vain johtajia – sen pitää kuulua kaikille!

Satu Taavitsainen
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Mikkeli

Laskutus kuntoon Eloisassa

Torstai 8.8.2024 - Satu Taavitsainen

Viime aikoina on ilmennyt tapauksia, joissa Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisan) vammaispalveluiden ja terveyspalveluiden laskutuksessa on tehty virheitä, jotka ovat johtaneet liian suurien maksujen perimiseen asiakkailta. Tällaiset tilanteet ovat erityisen huolestuttavia, koska palveluiden käyttäjät voivat olla haavoittuvassa asemassa, eivätkä aina kykene tarkistamaan laskujen oikeellisuutta tai vaatimaan oikaisua.

Eräässä tapauksessa Eloisan vammaispalveluiden kyytipalveluiden omavastuumaksut eivät vastanneet aluehallituksen päättämiä asiakasmaksutaksoja. Alle 18-vuotiaille määritellyt pienemmät maksut oli laskutettu aikuisten taksoilla, mikä johti siihen, että asiakkaalle lähetettiin taksikyydeistä liian suuria omavastuulaskuja. Tämä virhe korjattiin vasta, kun asiakkaan omaishoitaja teki kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Toisessa tapauksessa terveyspalveluista lähetettiin lasku kutsuntoihin liittyvästä terveystarkastuksesta, joka lain mukaan on maksuton. Tämäkin virhe korjattiin vasta asiakkaan tehtyä asiasta oikaisuvaatimuksen.

Monet palveluiden käyttäjät saattavat olla tilanteessa, jossa he eivät huomaa laskutusvirhettä tai eivät tiedä, kuinka asiaa tulisi selvittää. On äärimmäisen tärkeää, että Eloisa kiinnittää erityistä huomiota laskutuskäytäntöjensä tarkkuuteen ja siihen, että ne noudattavat lainsäädäntöä ja Eloisan omia päätöksiä.

Haluan rohkaista kaikkia tarkistamaan saamansa laskut huolellisesti. Jos laskussa on epäselvyyksiä tai epäilet siinä olevan virhe, on syytä tehdä oikaisuvaatimus. Vain näin voit varmistaa, että laskutus tapahtuu oikein ja oikeudenmukaisesti.

Eloisan vastuulla on varmistaa, että hyvinvointialueen laskutuskäytännöt ovat virheettömiä. Tämä lisää asiakkaiden luottamusta ja varmistaa, että jokainen maksaa vain sen, mikä on asianmukaista ja lainmukaista.

P.s. Jos et tiedä, kuinka oikaisuvaatimus tehdään, niin minulle voit lähettää sähköpostia niin neuvon asiassa (maksutta). Sähköpostini on satu.taavitsainen(at)hotmail.com

Pitääkö EU:n jäsenmaiden saada päättää itse, kuinka ne käyttävät metsiään?

Maanantai 13.5.2024 - Satu Taavitsainen

Pitääkö EU:n jäsenmaiden saada päättää itse, kuinka ne käyttävät metsiään?

Kyllä, mielestäni Suomen ja muiden jäsenmaiden tulee voida päättää omista metsistään. Suomi ei ole luovuttanut päätösvaltaansa metsäasioissa EU:lle, eikä luovuta. EU:n ei tule rajoittaa jäsenmaidensa metsien käyttöä, vaan pikemminkin edistää kestäviä käytäntöjä, jotka sallivat metsien käytön jatkumisen samalla kun luonnon monimuotoisuus turvataan.

Liian tiukat rajoitukset voivat vaikuttaa negatiivisesti metsätalouteen, joka on tärkeä elinkeino monille suomalaisille, tarjoten työpaikkoja ja tuloja. Suomessa metsätalous nojautuu enimmäkseen yksityisomistukseen, ja on keskeistä, että metsänomistajien rooli metsien hoidossa säilyy ennallaan.

Suomen metsätalouden malli on kestävä, ja hakkuut ovat osa sitä. Kestävästi hoidetut metsät uusiutuvat ja sitovat hiiltä tehokkaasti uudelleenkasvun myötä.

Jatkossakin metsäpolitiikan tulee kuulua Suomen omaan päätösvaltaan. EU:n tulisi toimia enemmän tukijana ja vähemmän määrääjänä.

Hyvää Eurooppapäivää!

Torstai 9.5.2024

EU-rahoitus elintärkeää Itä- ja Pohjois-Suomelle

Keskiviikko 8.5.2024 - Satu Taavitsainen

Pitäisikö EU:n tukia suunnata EU-maiden sisällä alueille, joiden väestö vähenee? Tämä kysymys esitetään usein. Kyllä, mielestäni EU:n tulee tukea alueita, joissa väestö vähenee. Tänä päivänä, kun Itä- ja Pohjois-Suomi kamppailee väestökadon, ikääntyvän väestön ja taloudellisen aktiviteetin laskun kanssa, on EU:n tuen jatkuvuus entistä tärkeämpää.

Suomen  EU-liittymissopimuksessa on Itä- ja Pohjois-Suomelle kirjattu erityisasema, joka perustuu meidän harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Harvaan asuttujen alueiden korkeampaa NSPA-tukea (Northern Sparsely Populated Areas special support) saavat Suomessa seitsemän maakuntaa eli Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

Korkeamman tuen avulla voidaan auttaa harvaan asuttuja alueita kehittymään ja pysymään mukana muun Suomen tahdissa. Suomen EU-edustajien tulee varmistaa, että tämä tärkeä tuki jatkuu. Se muodostaa yli puolet kaikesta EU-rahoituksesta, jonka Suomi saa.

EU:n rahoitus on olennaisen tärkeää harvaan asuttujen alueiden kehityksen tukemisessa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto yhdessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa saivat vastikään Euroopan sosiaalirasto plussasta (ESR+) rahoitusta, jolla koulutetaan 25 sosiaalityöntekijää syksystä 2024 alkaen vastaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijäpulaan. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka EU-tuilla voidaan auttaa vastaamaan harvaan asuttujen alueiden konkreettisiin haasteisiin.

On välttämätöntä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistarpeet huomioidaan jatkossakin. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on koko Suomen etu. Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkiseuraukset vaativat EU:lta lisää tukea, joka huomioi Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja elinkeinojen haasteet.

Nuoret talouden jalkoihin

Torstai 18.4.2024 - Satu Taavitsainen

Olen syvästi huolissani Orpon hallituksen julkistamien leikkausten vaikutuksista nuorten tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.

Opiskelijoiden asumistuen leikkaus vähentää heidän toimeentuloaan. Vasta joitakin vuosia sitten opiskelijat pääsivät yleisen asumistuen piiriin, mikä paransi heidän taloudellista asemaansa. Hallituksen päätös palata vanhoihin, huonoihin käytäntöihin on askel taaksepäin. Olisi voinut kuvitella, että Suomessa pyrittäisiin jatkuvasti uudistumaan ja luomaan parempaa tulevaisuutta, ei palaamaan menneisyyteen.

Hallitus romuttaa maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Maksuttomuuden päättyminen 18 vuoden ikään nykyisen 20 vuoden sijaan tarkoittaisi paluuta synkkään menneisyyteen, jossa nuoret joutuivat maksamaan oppimateriaalit ja matkakustannukset itse. Tämä päätös asettaa erityisesti neljässä vuodessa valmistuvat, kuten erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tai kilpaurheilevat nuoret, äärimmäisen haasteelliseen ja epäoikeudenmukaiseen asemaan. Pääsääntöisesti neljässä vuodessa lukion tai ammatillisen koulutuksen käyvät ovat kirjoittaessaan / valmistuessaan 20-vuotiaita, kolmessa vuodessa 19-vuotiaita. Päätöksen seurauksena opintojen keskeyttämiset nousevat taas. Yhteiskunnan rahat valuvat kankkulan kaivoon, kun ensimmäiset kaksi vuotta koulutetaan nuoria maksuttomasti ja juuri valmistumisen kynnyksellä he joutuvat keskeyttämään opintonsa rahan puutteen vuoksi.

Nuorten kouluttaminen on investointi tulevaisuuteen. Koulutus antaa nuorille työkalut, joilla he voivat rakentaa itselleen vakaan ja menestyksekkään elämän, sekä tukea yhteiskunnan kehittymistä. Siksi on keskeisen tärkeää, että ensimmäisen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jona opiskelija täyttää 20 vuotta. Tämä ei ainoastaan vahvista taloutta luomalla korkeampaa osaamista, vaan myös edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Jos Orpon hallitus leikkaa koulutuksesta, riskeeraa se paitsi yksittäisten nuorten tulevaisuuden, myös koko kansakunnan tulevaisuuden. Tästä syystä jokainen euro, jonka panostamme nuorten koulutukseen, on arvokas sijoitus, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Hoitotakuun pidentämisellä kolmeen kuukauteen hallitus lisää nuorten terveysongelmien pahenemista. Nykyinen kahden viikon hoitotakuu antaa nuorille mahdollisuuden saada nopeasti lääkärille aika. Pidentämällä odotusaikaa kolmeen kuukauteen aiheutetaan ongelmien pahenemista ja monimutkaistumista.

Leikkaamalla urheilu-, kulttuuri- ja sote-järjestöjen rahoituksesta hallitus vähentää nuorten harrastusmahdollisuuksia ja ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka ovat keskeisiä nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta.

Nuorten hyvinvoinnin ei tulisi olla neuvottelun aihe. On väärin, että nuoret joutuvat kärsimään lyhytnäköisistä taloudellisista päätöksistä. Meidän on löydettävä ratkaisuja, jotka tukevat ja edistävät nuorten hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia sen sijaan, että heikennämme niitä. Hallituksen on kuunneltava nuoria ja heidän tarpeitaan, ei käännettävä selkäänsä tulevaisuuden sukupolville.

Hyvää Yrittäjän päivää!

Tiistai 5.9.2023 - Satu Taavitsainen

Yli 800 ihmistä sairastui kouluruokailuun liittyvässä epidemiassa Mikkelissä elokuun puolivälissä. Yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja päänsärky. Toistaiseksi on vielä auki, onko ongelma raaka-aineissa, valmistusprosessissa tehtaalla tai esimerkiksi logistiikassa. Letut ovat tulleet EU-maassa sijaitsevasta tehtaasta. Mikkelin terveysvalvonnan johtaja Maria Tirkkonen ei usko, että kaupungin keittiö on syyllinen. Letut oli ostettu käyttövalmiina tukusta.

Tänään vietetään yrittäjän päivää ja haluan senkin vuoksi muistuttaa, että kuntien tulisi mielestäni suosia suomalaista ruokaa🇫🇮. Se on yleensä turvallista ja maittavaa. Kuntien hankinnoilla tuetaan suomalaisten yrittäjien menestymistä ja työpaikkoja Suomessa.

Suomalaisten ruuan tuottajien työ on lisäksi huoltovarmuutemme näkökulmasta ehdottoman tärkeää. Siksi suomalaista ruokaa pitää ostaa ja tuottajille pitää maksaa asianmukainen hinta, tai muutoin tuottajat lopettavat. Uhkana on, että Suomi on yhä enemmän tuontiruuan varassa tulevaisuudessa.

Hyvää Yrittäjän päivää! Voimia ja jaksamista jokaiselle yrittäjälle.

1323 x KIITOS

Maanantai 3.4.2023

Lämmin kiitos kaikille minua ja Liike Nytin ehdokkaita äänestäneille! Olen kiitollinen jokaisesta 1323 äänestä ja otin ne vastaan arvostaen❤️. Työt ihmisten eteen eivät tähän pääty, vaan jatkuvat! Paljon onnea eduskuntaan valituiksi tulleille! Pidetään huolta Suomesta!🇫🇮

Yrittäjän eläkelaki on uudistettava

Perjantai 17.3.2023 - Satu Taavitsainen

Olen Mikro- ja yksinyrittäjät ry - MYRY:n jäsen. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun pitää saada mukaan pienten yrittäjien näkemykset ja ääni. Pienessä on voimaa! Pienet yrittäjät unohdetaan aivan liian usein vaalikeskusteluissa, joissa puhutaan vain perinteisistä palkansaajien ja isojen työnantajien näkökulmista.

Yrittäjän eläkelaki on uudistettava, sillä se on eriarvoistava ja epäreilu. Lain pohjana oleva työtulon käsite on pienyrittäjien oikeustajun vastainen. Se ei ota huomioon muuttunutta työelämää tai yrittäjyyden eri muotoja itsensätyöllistäjistä tuhansiin osa-aikayrittäjiin, freelance-yrittäjiin, kevytyrittäjiin, mikroyrittäjiin ja pieniin kasvuyrittäjiin.

Moni pieni yrittäjä nääntyy taistelussa byrokratiaa vastaan todistellessaan tosiasiallista tuloaan totuudenmukaiseksi ja pienemmäksi kuin viranomainen sen määrittelee ja kamppaillessaan liian suuria eläkemaksuja vastaan. Yrittäjä joutuu samalla vähättelemään tekemäänsä työtä, työmääräänsä ja yrittäjyyttään. Onko ihme, etteivät yksin- ja mikroyrittäjät koe saavansa arvostusta yrittäjänä?

Moni valtavaa työmäärää ja tärkeää työtä tekevä yksinyrittäjä, kuten vaikkapa perhepäivähoitaja, jää pitkän uransa jälkeen eläkkeensä määrässä takuueläkkeen alle, vaikka on maksanut pienestä ansainnastaan joka ikinen kuukausi parisataa euroa YEL-maksuja, maksanut kaikki veronsa, kerännyt valtion kassaan arvonlisäverot ja työllistänyt itsensä. Hänen maksamistaan eläkemaksuista ei ole hänelle mitään hyötyä, sillä takuueläkkeen saisi ilman eläkemaksujakin.

Moni muutaman henkilön palkkaava uuden innovaation parissa töitä vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva mikroyrittäjä pistää pillit pussiin, kun laki sanoo, että hänen pitää alkaa maksaa omaa YEL-maksuaan parhaiten palkatun asiantuntijansa palkan mukaan, vaikka yrittäjä ei tosiasiassa maksa itselleen edes palkkaa, kun kaikki menee yritystoiminnan intohimoiseen kehittämiseen pari ensimmäistä vuotta.

Moni palkkatöissä oleva asiantuntija ei ryhdy osa-aikaiseksi yrittäjäksi ja tarjoa osaamistaan siellä missä sille olisi polttava tarve, koska hän joutuisi samalla myös YEL-maksujen piiriin, vaikka maksaa jo TyEL-maksuja palkastaan ja samalla riski pudota sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ulkopuolelle tulee liian suureksi, jos sattuisi jotain.

Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. Työelämä ja yrittäjyys on muuttunut ja tällöin myös lakien ja asenteiden pitää muuttua. Yli 50-vuotta vanha YEL-laki ja nykypäivän työelämä eivät sovi yhteen ja seuraavan maan hallituksen tulee tehdä YEL-uudistus.

Yrittäjien YEL-maksut pitää maksaa todellisen ansainnan mukaan, ei menneen maailman hatusta vedetyn työtulon mukaan. Eläkejärjestelmä tulee yhdenmukaistaa, niin ettei ole väliä, kuinka euronsa ansaitsee, eikä systeemi rankaise työelämän muotojen välillä liikkumisesta.

Pienituloisella yrittäjällä on oltava myös oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen ja saatava arvostus yrittäjänä. Pieninä yrittäjinä toimii paljon eri tavalla osatyökykyisiä yrittäjiä, jotka ovat työllistäneet itsensä eivätkä saa tähän mitään tukea tai arvostusta.

Lisäksi haluan, että yrittäjien eläkevarat rahastoidaan, jotta järjestelmä saadaan kestävälle pohjalle, eikä valtion tarvitse rahoittaa yrittäjien eläkkeitä. Palkansaajienkin eläkkeet olisivat miinuksella ilman rahastointia.

Vammaisten lasten perheille tulossa 500 euron maksu

Sunnuntai 12.3.2023 - Satu Taavitsainen

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa vammaispalvelulain. Muutokset tulevat oletettavasti voimaan tämän vuoden lokakuussa. Montakin kirjoituksen arvoista kohtaa laissa olisi, mutta nostan esille yhden asian, joka vaivaa minua.

Kannatan laissa olevaa kirjausta siitä, että peruste alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen kodin ulkopuoliseen asumiseen on vammasta johtuva, ei lastensuojelullinen. Tämä on hyvä muutos. Mutta en kannata sitä, että vammaisten lasten perheille on asetettu iso maksurasitus, jos lapsi asuu kodin ulkopuolella. Jokainen vammaislapsiperhe yrittää parhaansa ja moni huoltaja taistelee vuosia saadakseen lapselleen apua kotiin ja kouluun – usein siinä onnistumatta. Joskus ei ole muuta keinoa kuin kodin ulkopuolella asuminen.  

Uuden lain mukaan vammaisen lapsen asuessa kodin ulkopuolella, saa hyvinvointialue periä hänen vanhemmiltaan 500 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi perheeltä voidaan pidättää lapsilisä pois ja yleensä myös omaishoidontuki jää pois. Maksu asettaa vammaislapsiperheet eriarvoiseen asemaan verrattuna niihin perheisiin, joissa ei tarvita vastaavia palveluita.  

Vammaisten lasten vanhemmat ovat muutoinkin todella kuormittavassa tilanteessa lapsen muuttaessa asumaan kodin ulkopuolelle. Vanhempien yhteys lapseensa säilyy usein läheisenä kotoa muuton jälkeenkin, ja edelleen vanhemmat huolehtivat suuresta osasta lapsensa asioita ja taloudellisia menoja, jolloin vanhemmat käytännössä maksavat lapsensa elämisestä tuplana. Erityisen vaikeaksi maksu tulee yksinhuoltajille. Vammaisten lasten perheissä avioerot ovat yleisempiä kuin muissa perheissä.

Mielestäni maksun tulee perustua lapsen omiin tuloihin, eikä vanhempien elatusvelvollisuuteen. Vammaisten lasten huoltajien ei tule joutua maksamaan vammaisuuden vuoksi välttämättömästä tuesta ja avusta, eivätkä he saa joutua perusteettomasti ja pysyvästi eriarvoiseen ja muita perheitä heikompaan asemaan. Maksu heikentää vammaislapsiperheiden hyvinvointia entisestään. Tähän pitää tehdä lakimuutos.

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Luottamus syntyy kohtaamisista

Tiistai 7.3.2023 - Satu Taavitsainen

Poliittinen toimintani on aina perustunut ihmisten kuuntelemiseen. Siksi olen aina kiertänyt ahkerasti kansan parissa. Luottamus syntyy kohtaamisista. Olen lähiviikkoina tavattavissa seuraavasti:

Pieksämäki, Eloisan kansalaiskiertue, Kulttuurikeskus Poleeni, Savontie 13 / kokoustila Uino. TI 7.3. klo 10-12.

Ristiina, S-market PE 10.3. kello 11-13, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Kangasniemi, K-market Puulantori PE 10.3. kello 15-17, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Mikkeli, maalismarkkinat torilla, KE 15.3. kello 8-16.

Mikkeli, maalismarkkinat torilla, TO 16.3. kello 10-12. Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Hjallis Harkimo paikalla kello 10-12.

Juva, K-supermarket LA 18.3. kello 10-12, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Puumala, Sale LA 18.3. kello 14-16, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Tavataan ja jutellaan!

Liike on lääke!

Torstai 2.3.2023 - Satu Taavitsainen

Lisäämällä liikettä edistämme kansanterveyttä ja tuemme kansantaloutta. Liikunta kohentaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja ehkäisee kaikkia merkittäviä kansansairauksia.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa.

Liikuntaseurojen toimintaan osallistuu jopa 1,8 miljoonaa suomalaista. Kilpaurheilijat kasvavat seuroissa. Suomalaiset arvostavat ja haluavat huippu-urheilumenestystä. Huippu-urheilu rakentaa yhteishenkeä, synnyttää elämyksiä, antaa esikuvia, kannustaa liikkumaan ja mainostaa Suomea maailmalla. Urheilu yhdistää ja inspiroi meitä.

75 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaiset urheilijat menestyvät kansainvälisesti. Jotta upeita urheiluhetkiä ja menestystä saadaan tulevaisuudessakin, pitää seuroja, urheiluakatemioita ja nuoria urheilijoita tukea taloudellisesti. Urheilijoilla tulee olla hyvä toimintaympäristö harjoitteluun ja osaavat valmentajat.

Liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään: koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.

Liike on lääke! Liikunta vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtehoa ja kohentaa työkykyä, ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja auttaa niiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikkuvan aivot hoksaavat! Liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen.

Liikunta parantaa päivittäistä elämänlaatua ja auttaa palautumaan ja hallitsemaan stressiä sekä parantaa unta ja elämänhallintaa. Liikunta tuottaa mielihyvää. Se on elämyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen lisää yhteiskunnallista osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Liikunnan avulla sosiaaliset taidot kehittyvät. Seurat ovat tärkeitä toimijoita osallisuuden vahvistamisessa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Kaikki liikkeelle!

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Rahaa tiestöön ja raiteisiin!

Tiistai 21.2.2023

Valtio tekee Suomen väyläverkon investointiohjelmaa vuosille 2024–2031. Suunnitelmaa pitää muuttaa niin, että se huomioi Itä-Suomen saavutettavuuden ja elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeet. 

Ukrainan sota on vaikuttanut sekä Venäjältä Suomen kautta kulkevaan liikenteeseen että rajaliikenteeseen. Teollisuuden logistiikkaketjut on jouduttu järjestämään uudelleen. Sulkeutuneen Saimaan kanavan tavaravirtojen siirtyminen Itä-Suomen maanteille ja raiteille toi lisäkuormaa jo muutenkin korjausvelkaa omaaville raiteille ja tiestölle.

Puuntuonti Venäjältä päättyi ja raaka-aine kuljetetaan kotimaasta tehtaille. Tavara- ja raaka-ainekuljetukset sisämaan ja merisatamien välillä lisääntyvät ja mahdollisimman suuri osa näistä kuljetuksista pitää saada raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä. 

Teollisuuden kuljetuksilla ei ole varaa odotella ratkaisuja kymmentä vuotta. Rataverkkoa ja tiestöä on parannettava nopeasti.  

Faktoista huolimatta valtion suunnitelmassa Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuri jää yhä keskeisten liikenneinvestointien ulkopuolelle ja rahat kohdennetaan muualle. Tähän on tehtävä muutos.  

Itä-Suomen tiestöllä kulkevat Euroopan suurimmat ajoneuvoyhdistelmät. Investointiohjelmaan on lisättävä rahaa tiestön peruskorjauksiin tai muutoin autot ja muu kalusto jatkuvasti hajoavat ja yrittäjät ja asukkaat joutuvat taloudellisesti kärsimään. Matka-ajat pidentyvät erittäin huonokuntoisilla teillä ja tämä tulee yrittäjille kalliiksi. On välttämätöntä saada kelirikon vaikutukset korjattua. Vähäliikenteisemmätkin tiet ovat tärkeitä maa- ja metsätalouden kuljetuksille. 

Rahoitusta on saatava Savon ja Karjalan ratojen välityskyvyn ja palvelutason kehittämiseen liikennepaikkoja lisäämällä ja tasoristeyksiä vähentämällä. Tämä hyödyttää sekä tavara- että henkilöliikennettä. 

Eduskunnan tulee ottaa painokkaammin huomioon elinvoimaisen Itä-Suomen kehittäminen, mikä on koko Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pidetään Itä-Suomi liikkeessä!

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Mikkelin kaupunginvaltuutettu
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen v. 2015-2019