Satu Taavitsaisen blogi

Yrittäjän eläkelaki on uudistettava

Perjantai 17.3.2023 - Satu Taavitsainen

Olen Mikro- ja yksinyrittäjät ry - MYRY:n jäsen. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun pitää saada mukaan pienten yrittäjien näkemykset ja ääni. Pienessä on voimaa! Pienet yrittäjät unohdetaan aivan liian usein vaalikeskusteluissa, joissa puhutaan vain perinteisistä palkansaajien ja isojen työnantajien näkökulmista.

Yrittäjän eläkelaki on uudistettava, sillä se on eriarvoistava ja epäreilu. Lain pohjana oleva työtulon käsite on pienyrittäjien oikeustajun vastainen. Se ei ota huomioon muuttunutta työelämää tai yrittäjyyden eri muotoja itsensätyöllistäjistä tuhansiin osa-aikayrittäjiin, freelance-yrittäjiin, kevytyrittäjiin, mikroyrittäjiin ja pieniin kasvuyrittäjiin.

Moni pieni yrittäjä nääntyy taistelussa byrokratiaa vastaan todistellessaan tosiasiallista tuloaan totuudenmukaiseksi ja pienemmäksi kuin viranomainen sen määrittelee ja kamppaillessaan liian suuria eläkemaksuja vastaan. Yrittäjä joutuu samalla vähättelemään tekemäänsä työtä, työmääräänsä ja yrittäjyyttään. Onko ihme, etteivät yksin- ja mikroyrittäjät koe saavansa arvostusta yrittäjänä?

Moni valtavaa työmäärää ja tärkeää työtä tekevä yksinyrittäjä, kuten vaikkapa perhepäivähoitaja, jää pitkän uransa jälkeen eläkkeensä määrässä takuueläkkeen alle, vaikka on maksanut pienestä ansainnastaan joka ikinen kuukausi parisataa euroa YEL-maksuja, maksanut kaikki veronsa, kerännyt valtion kassaan arvonlisäverot ja työllistänyt itsensä. Hänen maksamistaan eläkemaksuista ei ole hänelle mitään hyötyä, sillä takuueläkkeen saisi ilman eläkemaksujakin.

Moni muutaman henkilön palkkaava uuden innovaation parissa töitä vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva mikroyrittäjä pistää pillit pussiin, kun laki sanoo, että hänen pitää alkaa maksaa omaa YEL-maksuaan parhaiten palkatun asiantuntijansa palkan mukaan, vaikka yrittäjä ei tosiasiassa maksa itselleen edes palkkaa, kun kaikki menee yritystoiminnan intohimoiseen kehittämiseen pari ensimmäistä vuotta.

Moni palkkatöissä oleva asiantuntija ei ryhdy osa-aikaiseksi yrittäjäksi ja tarjoa osaamistaan siellä missä sille olisi polttava tarve, koska hän joutuisi samalla myös YEL-maksujen piiriin, vaikka maksaa jo TyEL-maksuja palkastaan ja samalla riski pudota sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ulkopuolelle tulee liian suureksi, jos sattuisi jotain.

Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. Työelämä ja yrittäjyys on muuttunut ja tällöin myös lakien ja asenteiden pitää muuttua. Yli 50-vuotta vanha YEL-laki ja nykypäivän työelämä eivät sovi yhteen ja seuraavan maan hallituksen tulee tehdä YEL-uudistus.

Yrittäjien YEL-maksut pitää maksaa todellisen ansainnan mukaan, ei menneen maailman hatusta vedetyn työtulon mukaan. Eläkejärjestelmä tulee yhdenmukaistaa, niin ettei ole väliä, kuinka euronsa ansaitsee, eikä systeemi rankaise työelämän muotojen välillä liikkumisesta.

Pienituloisella yrittäjällä on oltava myös oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen ja saatava arvostus yrittäjänä. Pieninä yrittäjinä toimii paljon eri tavalla osatyökykyisiä yrittäjiä, jotka ovat työllistäneet itsensä eivätkä saa tähän mitään tukea tai arvostusta.

Lisäksi haluan, että yrittäjien eläkevarat rahastoidaan, jotta järjestelmä saadaan kestävälle pohjalle, eikä valtion tarvitse rahoittaa yrittäjien eläkkeitä. Palkansaajienkin eläkkeet olisivat miinuksella ilman rahastointia.

Vammaisten lasten perheille tulossa 500 euron maksu

Sunnuntai 12.3.2023 - Satu Taavitsainen

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa vammaispalvelulain. Muutokset tulevat oletettavasti voimaan tämän vuoden lokakuussa. Montakin kirjoituksen arvoista kohtaa laissa olisi, mutta nostan esille yhden asian, joka vaivaa minua.

Kannatan laissa olevaa kirjausta siitä, että peruste alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen kodin ulkopuoliseen asumiseen on vammasta johtuva, ei lastensuojelullinen. Tämä on hyvä muutos. Mutta en kannata sitä, että vammaisten lasten perheille on asetettu iso maksurasitus, jos lapsi asuu kodin ulkopuolella. Jokainen vammaislapsiperhe yrittää parhaansa ja moni huoltaja taistelee vuosia saadakseen lapselleen apua kotiin ja kouluun – usein siinä onnistumatta. Joskus ei ole muuta keinoa kuin kodin ulkopuolella asuminen.  

Uuden lain mukaan vammaisen lapsen asuessa kodin ulkopuolella, saa hyvinvointialue periä hänen vanhemmiltaan 500 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi perheeltä voidaan pidättää lapsilisä pois ja yleensä myös omaishoidontuki jää pois. Maksu asettaa vammaislapsiperheet eriarvoiseen asemaan verrattuna niihin perheisiin, joissa ei tarvita vastaavia palveluita.  

Vammaisten lasten vanhemmat ovat muutoinkin todella kuormittavassa tilanteessa lapsen muuttaessa asumaan kodin ulkopuolelle. Vanhempien yhteys lapseensa säilyy usein läheisenä kotoa muuton jälkeenkin, ja edelleen vanhemmat huolehtivat suuresta osasta lapsensa asioita ja taloudellisia menoja, jolloin vanhemmat käytännössä maksavat lapsensa elämisestä tuplana. Erityisen vaikeaksi maksu tulee yksinhuoltajille. Vammaisten lasten perheissä avioerot ovat yleisempiä kuin muissa perheissä.

Mielestäni maksun tulee perustua lapsen omiin tuloihin, eikä vanhempien elatusvelvollisuuteen. Vammaisten lasten huoltajien ei tule joutua maksamaan vammaisuuden vuoksi välttämättömästä tuesta ja avusta, eivätkä he saa joutua perusteettomasti ja pysyvästi eriarvoiseen ja muita perheitä heikompaan asemaan. Maksu heikentää vammaislapsiperheiden hyvinvointia entisestään. Tähän pitää tehdä lakimuutos.

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Luottamus syntyy kohtaamisista

Tiistai 7.3.2023 - Satu Taavitsainen

Poliittinen toimintani on aina perustunut ihmisten kuuntelemiseen. Siksi olen aina kiertänyt ahkerasti kansan parissa. Luottamus syntyy kohtaamisista. Olen lähiviikkoina tavattavissa seuraavasti:

Pieksämäki, Eloisan kansalaiskiertue, Kulttuurikeskus Poleeni, Savontie 13 / kokoustila Uino. TI 7.3. klo 10-12.

Ristiina, S-market PE 10.3. kello 11-13, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Kangasniemi, K-market Puulantori PE 10.3. kello 15-17, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Mikkeli, maalismarkkinat torilla, KE 15.3. kello 8-16.

Mikkeli, maalismarkkinat torilla, TO 16.3. kello 10-12. Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Hjallis Harkimo paikalla kello 10-12.

Juva, K-supermarket LA 18.3. kello 10-12, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Puumala, Sale LA 18.3. kello 14-16, makkaragrilli kuumana ja sydän lämpimänä!

Tavataan ja jutellaan!

Liike on lääke!

Torstai 2.3.2023 - Satu Taavitsainen

Lisäämällä liikettä edistämme kansanterveyttä ja tuemme kansantaloutta. Liikunta kohentaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja ehkäisee kaikkia merkittäviä kansansairauksia.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa.

Liikuntaseurojen toimintaan osallistuu jopa 1,8 miljoonaa suomalaista. Kilpaurheilijat kasvavat seuroissa. Suomalaiset arvostavat ja haluavat huippu-urheilumenestystä. Huippu-urheilu rakentaa yhteishenkeä, synnyttää elämyksiä, antaa esikuvia, kannustaa liikkumaan ja mainostaa Suomea maailmalla. Urheilu yhdistää ja inspiroi meitä.

75 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaiset urheilijat menestyvät kansainvälisesti. Jotta upeita urheiluhetkiä ja menestystä saadaan tulevaisuudessakin, pitää seuroja, urheiluakatemioita ja nuoria urheilijoita tukea taloudellisesti. Urheilijoilla tulee olla hyvä toimintaympäristö harjoitteluun ja osaavat valmentajat.

Liikunnalla on positiivinen vaikutus elämään: koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.

Liike on lääke! Liikunta vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtehoa ja kohentaa työkykyä, ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja auttaa niiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikkuvan aivot hoksaavat! Liikunta vaikuttaa myönteisesti tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen.

Liikunta parantaa päivittäistä elämänlaatua ja auttaa palautumaan ja hallitsemaan stressiä sekä parantaa unta ja elämänhallintaa. Liikunta tuottaa mielihyvää. Se on elämyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen lisää yhteiskunnallista osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Liikunnan avulla sosiaaliset taidot kehittyvät. Seurat ovat tärkeitä toimijoita osallisuuden vahvistamisessa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Kaikki liikkeelle!

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Rahaa tiestöön ja raiteisiin!

Tiistai 21.2.2023

Valtio tekee Suomen väyläverkon investointiohjelmaa vuosille 2024–2031. Suunnitelmaa pitää muuttaa niin, että se huomioi Itä-Suomen saavutettavuuden ja elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeet. 

Ukrainan sota on vaikuttanut sekä Venäjältä Suomen kautta kulkevaan liikenteeseen että rajaliikenteeseen. Teollisuuden logistiikkaketjut on jouduttu järjestämään uudelleen. Sulkeutuneen Saimaan kanavan tavaravirtojen siirtyminen Itä-Suomen maanteille ja raiteille toi lisäkuormaa jo muutenkin korjausvelkaa omaaville raiteille ja tiestölle.

Puuntuonti Venäjältä päättyi ja raaka-aine kuljetetaan kotimaasta tehtaille. Tavara- ja raaka-ainekuljetukset sisämaan ja merisatamien välillä lisääntyvät ja mahdollisimman suuri osa näistä kuljetuksista pitää saada raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä. 

Teollisuuden kuljetuksilla ei ole varaa odotella ratkaisuja kymmentä vuotta. Rataverkkoa ja tiestöä on parannettava nopeasti.  

Faktoista huolimatta valtion suunnitelmassa Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuri jää yhä keskeisten liikenneinvestointien ulkopuolelle ja rahat kohdennetaan muualle. Tähän on tehtävä muutos.  

Itä-Suomen tiestöllä kulkevat Euroopan suurimmat ajoneuvoyhdistelmät. Investointiohjelmaan on lisättävä rahaa tiestön peruskorjauksiin tai muutoin autot ja muu kalusto jatkuvasti hajoavat ja yrittäjät ja asukkaat joutuvat taloudellisesti kärsimään. Matka-ajat pidentyvät erittäin huonokuntoisilla teillä ja tämä tulee yrittäjille kalliiksi. On välttämätöntä saada kelirikon vaikutukset korjattua. Vähäliikenteisemmätkin tiet ovat tärkeitä maa- ja metsätalouden kuljetuksille. 

Rahoitusta on saatava Savon ja Karjalan ratojen välityskyvyn ja palvelutason kehittämiseen liikennepaikkoja lisäämällä ja tasoristeyksiä vähentämällä. Tämä hyödyttää sekä tavara- että henkilöliikennettä. 

Eduskunnan tulee ottaa painokkaammin huomioon elinvoimaisen Itä-Suomen kehittäminen, mikä on koko Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pidetään Itä-Suomi liikkeessä!

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Mikkelin kaupunginvaltuutettu
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen v. 2015-2019

Olen liikkeellä!

Tiistai 21.2.2023

Eläinten rituaaliteurastukset kiellettävä

Tiistai 21.2.2023 - Satu Taavitsainen

Kuulisin mielelläni, mitä sinä olet mieltä siitä, että eduskunta on hyväksymässä lakia, joka sallii eläinten rituaaliteurastusten jatkumisen.

Eläinten ystävänä pidän tärkeänä, että eläimille taataan aina parhaat mahdolliset olot ja eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Jokainen eläin ansaitsee hyvän elämän, mutta myös mahdollisimman kivuttoman ja nopean kuoleman. Tästä poikkeuksena ei saa olla uskonto.

Suomessa ei tule hyväksyä ylimääräisen kärsimyksen aiheuttamista eläimille uskonnollisin perustein. Uskonnonvapauden nojalla ei saa loukata eläinten oikeuksia, eikä myöskään lasten oikeuksia (esimerkiksi lapsiavioliitot ja ympärileikkaukset).

Olen sitä mieltä, että uskonnollisten vähemmistöjen harjoittama rituaaliteurastus tulee Suomessa kieltää. Eläin on tainnutettava ennen verenlaskua, jotta voidaan välttää ylimääräinen kipu ja kärsimys, jota teurastukseen liittyy. Oletko kanssani samaa mieltä?

Älkää alistuko perintäyhtiöiden ja sähköyhtiöiden laittomuuksiin!

Maanantai 20.2.2023

Muistutan sähköyhtiöitä sähkömarkkinalain 103 §:n 3 momentista: "Sähkönjakelua tai sähköntoimitusta ei saa maksujen laiminlyönnin vuoksi keskeyttää vakituisena asuntona käytettävästä rakennuksesta tai sen osasta, jonka lämmitys on riippuvainen sähköstä, lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, ennen kuin on kulunut neljä kuukautta laiminlyödyn maksun eräpäivästä."

Keskustelin erään eläkeläispariskunnan kanssa. Heillä on ollut elämässään monenlaista vaikeutta, mutta eivät ole antaneet periksi. Toinen heistä oli tilapäishoidossa sillä aikaa kun toinen oli sairaalassa operaatiossa. Sillä välin sähköyhtiö oli katkaissut heiltä sähköt keskellä talvea. 

Toimenpide oli lainvastainen.

Vaati heiltä sitkeyttä, että kodin sähköt palautettiin. Sähköyhtiö yritti vedota käyttämänsä perintäyhtiön toimintaan ja etteivät voi muka vaikuttaa siihen, mitä perintäyhtiö tekee! Yhteydenotot ohjattiin vain perintäyhtiölle. Vanhukset olivat sinnikkäitä ja olivat vain yhteydessä sähköyhtiöön, jolla on asiasta vastuu. Korvauksesi pariskunta sai 20 euroa. Tämä ei kattanut koko pakastimen sisällön pilaantumista.

Älkää alistuko perintäyhtiöiden ja sähköyhtiöiden laittomuuksiin!

Miten Suomi meni tällaiseksi?

Torstai 16.2.2023 - Satu Taavitsainen

Olen ehkä tosikko, kun minua ei suoraan sanoen kiinnosta ministeri Lintilän puhelimesta lähetetty valokuva, meemi, jota nyt joka mediassa puidaan. 

Olen totinen, koska olen huolissani ihmisten pärjäämisestä. Suomalaisten kokema köyhyys on lisääntynyt. Kovin monet miettivät ruoan, lääkkeiden ja harrastusten maksuja. Bensiinin ja dieselin hinnannousu on ollut järkyttävän suurta ja tulee entisestään nousemaan, jos eduskunta jatkaa nykyistä linjaa. 

Äskettäin minuun oli yhteydessä alaikäisen pojan isä, joka ei ollut syönyt koko viikolla. Hänellä ei ole rahaa ruokaan. Ihmiset kuvaavat tilannettaan, että heitä näännytetään. Heillä ei ole kaloriresurssia, eikä henkisiä voimavaroja kamppailla. He vain myöntyvät ja katsovat vääryyttä sivusta kärsien ja sieluun sattuen.

Haastava taloustilanne vaikeuttaa ihmissuhteiden rakentamista ja ihmisten yksinäisyys syvenee. Ihmiset joutuvat välttelemään tuttaviensa tapaamista kaupallisissa tiloissa, koska se usein edellyttää kuluttamista. Kun arki on päivästä toiseen selviytymistä, ei ihmissuhteiden ylläpitämiseen riitä voimavaroja tai niihin voi syntyä helposti ristiriitoja. Ihmiset ovat kertoneet myös joutuneensa lainaamaan tutuiltaan rahaa ja velkoihin liittyvät hankaluudet maksaa niitä takaisin vaurioittavat keskinäistä luottamusta ja tuhoavat ihmissuhteita.

Miten tämä tilanne korjataan? Ei ole yksiselitteistä ratkaisua, mutta se on varmaa, että ihmisille pitää saada nopeasti taloudellista turvaa. Rahojen on riitettävä ruokaan, terveydenhoitoon, välttämättömyyshyödykkeisiin kuten sähköön ja veteen, auton polttoaineeseen, asumiseen ja harrastamiseen.

Ihmisten haavoittuvuus ja avun tarpeet on nähtävä ja tunnustettava. Hyvä elämä on muutakin kuin hengissä pysyttelemistä. Suomi - avaa silmäsi kansalaistesi hädälle!

Vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet turvattava

Torstai 26.1.2023 - Satu Taavitsainen

Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla kumottaisiin nykyinen vammaispalvelulaki. Lain uudistaminen oli vireillä jo Sipilän hallituksen aikana ja olin käsittelemässä sitä eduskunnassa. Se kuitenkin raukesi v. 2019 vaalikauden päättyessä.

Vammaisoikeudelliset asiat ovat yksi kiinnostuksen kohteistani, joihin olen syventynyt oikeustieteen opinnoissani. Mielestäni tässä nyt käsittelyssä olevassa uudessa hallituksen esityksessä on edellistä lakiesitystä enemmän ongelmakohtia liittyen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen.

Yhtenä ongelmana on se, että hallituksen esityksessä oleva vammaisuuden yleinen määritelmä ei vastaa YK:n vammaissopimuksen määritelmää. YK:n vammaissopimus on voimassa olevaa lainsäädäntöä Suomessa ja ei ole mitään perustetta sille, että uudessa vammaispalvelulainsäädännössä vammaisuus määriteltäisiin eri tavoin ja jatkettaisiin niitä ristiriitaisuuksia, joita tälläkin hetkellä on.

Uudella vammaispalvelulailla tulee nimenomaan saattaa kansallisesti voimaan useita YK:n vammaissopimuksen velvoitteita, joilla mm. turvataan vammaisten henkilöiden oikeus elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisöissä sekä saada riittävät tukipalvelut, joita he tarvitsevat tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua.

Toinen ongelmakohta on se, että hallituksen esitys sisältää ikäsyrjintää, joka on perustuslain vastaista. Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hallituksen esityksen mukaan iäkkäänä vammautuneet joutuisivat ikääntymisrajauksen vuoksi muita vammaisia henkilöitä epäedullisempaan asemaan. Esimerkiksi, jos ikääntynyt henkilö sokeutuu niin hän EI saisi samoja palveluita kuin nuorempana sokeutunut. Ikääntyneinä vammautuneille henkilöille hallituksen esitys tarkoittaisi palvelujen heikentymistä ja asiakasmaksujen lisääntymistä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Ikääntyneinä vammautuneille henkilöille palvelut annettaisiin sosiaalihuoltolakiin perustuvien määrärahasidonnaisten palvelujen valikoimasta, joista perittäisiin asiakasmaksulain mukainen maksu, kun taas nuoremmilla olisi vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin yleensä subjektiivinen oikeus ja palvelut olisivat pääosin maksuttomia.

Mielestäni hallituksen esityksessä on niin paljon ongelmallisia kohtia, että on varmasti hyvin vaikeaa saada lakia asianmukaiseksi tekemällä kaikki tarvittavat muutokset eduskunnan käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Muutostyöt vaativat ministeriön virkamiesten valmistelua. Olisiko parempi antaa tämänkin esityksen raueta ja seuraavan hallituksen aloittaa työskentely uudestaan? Punaisena lankana tulee olla vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen.

Liian moni voudin loukossa

Keskiviikko 25.1.2023 - Satu Taavitsainen

Valtakunnan voudin tilasto julkisten sote-laskujen päätymisestä ulosottoon on järkyttävä. 2010-luvun alussa vuosittain noin 200 000 julkista sote-laskua laitettiin ulosottoon ja vuonna 2022 noin puoli miljoonaa.

Ollessani kansanedustaja puutuin tähän, sillä Sipilän hallituksen aikana sote-laskujen ulosotto kasvoi noin 400 000:een. Luulin tämän olevan lakipiste ja korjausta tulevan. Parannusta ei ole tapahtunut, vaan sote-laskujen ulosotto on pahentunut ja vuosi 2020 oli aivan järkyttävä: 622 233 julkista sote-laskua ulosottoon! Koen tämän aivan karmivana ja epäoikeudenmukaisena tilanteena. Sote on peruspalvelua.

Asiakasmaksulakia tulee uudistaa, koska siinä on epäkohtia. Esimerkiksi vaikka maksukatto on täynnä, joutuessaan sairaalan osastolle, joutuu maksamaan vuorokausimaksua. Ensin hinta on 49,60 e/vrk ja maksukaton täytyttyä 22,80 e/vrk. Tämä tekee ison summan monille vanhuksille, jotka joutuvat odottamaan sairaalan osastolla jatkohoitopaikkaa. Myös vakavien sairauksien hoitaminen voi kestää ja näin kaataa ihmisen talouden. Esimerkiksi eräälle vanhukselle tuli verenmyrkytys ja hän joutui olemaan sairaalan osastolla 1,5 kk. Kahdessa viikossa maksukatto oli täynnä ja laskua oli kertynyt noin 700 e. Tämän jälkeen 30 vrk teki 675 e, eli yhteensä tuli noin 1400 e lasku. Ei pienituloinen yksinään elävä eläkeläinen selviä tästä mitenkään. Ei, vaikka hänelle annettaisiin mahdollisuus maksaa lasku 2-3 erässä.

Itsemurhat kääntyivät nousuun vuodesta 2020 vuoteen 2021. Luulen ulosottoon joutumisella olevan vaikutusta tähän. Olen keskustellut vanhusten kanssa, joilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia saadessaan ison sote-laskun ja kauhulla ajatelleet ulosottoon joutumista. Vanhuksia on myös löytynyt oman käden kautta kuolleena kodistaan ja maksamattomia sote-laskuja, perintäyhtiön ja ulosoton kirjeitä pöydältä.

Oletko Sinä samaa mieltä, että tämä kehitys pitää uuden eduskunnan korjata? Minun mielestäni pitää. Ahkeroin sen eteen, että sote saadaan muutettua paremmaksi.

Satu Taavitsainen
Kansanedustajaehdokas (Liike Nyt)
Etelä-Savon aluevaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Holtitonta ja vastuutonta rahankäyttöä

Sunnuntai 22.1.2023 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupungin rahankäyttö niin kutsuttuihin ”elinvoimahankkeisiin” on ollut vastuutonta ja holtitonta. Viimeisimpänä esimerkkinä on satamassa sijaitsevan veturitallin ym. alueiden maankäytön 2,225 miljoonan euron kupru. Osuuskauppa Suur-Savo halusi rakentaa siihen uuden Prisma-hypermarketin. Tässä puuhailussa kaupunki tuhlasi mikkeliläisten veronmaksajien rahaa 2,225 miljoonaa euroa ostamalla VR:ltä maa-alueet, vaikka alkuperäisen aiesopimuksen mukaan Osuuskauppa Suur-Savon piti ostaa maa-alue VR:ltä suoraan.

Kritisoin useaan otteeseen sitä, kun yhtäkkiä viranhaltijoiden valmistelussa tilanne muuttuikin niin, että kaupunki ostaa maa-alueen itselleen ja luovuttaa sen myöhemmin Osuuskauppa Suur-Savolle. Näin ollen myös satamassa olevien kuormausaluekiinteistön ja ns. pysäköintikiinteistön osalta pilaantuneiden maiden kunnostamisen vastuu siirtyi kaupungille.

Nyt Prisma-hankkeen peruuntumisen vuoksi, meillä on käsissämme alue, jonne ei tule rakentamista niin paljon, jos lainkaan, että rakennusoikeutta myymällä saisimme takaisin tuon maksetun kauppasumman.

Rauhoitetun naurulokkiyhdyskunnan ja rakennushistoriallisen veturitallirakennuksen aiheuttamat haasteet kaavaprosessissa ja Prisman mahduttamisessa alueelle tiedettiin etukäteen. Korvat ja silmät kuitenkin ummistettiin tosiasioilta ja meitä muutamia kaupunginvaltuutettuja, jotka teimme muutosesityksiä ja pidimme kriittisiä puheenvuoroja, moitittiin ”kehityksen jarruiksi”.

Itse tein kaupunginhallituksessa viime huhtikuussa muutosesityksen ja vaadin Veturitallin alueen esisopimusta Osuuskaupan kanssa uuteen valmisteluun. Perustelin esitystäni päättäjille annettujen virheellisten tietojen vuoksi ja toin esille esityksessäni, että kaupungin tulee neuvotteluissa paremmin varmistaa veronmaksajien etu ja taloudelliset riskit eivät saa laueta kaupunkilaisten maksettavaksi. Esitykseni kuitenkin hävisi äänestyksessä 8-2 ja kaupunginhallituksen enemmistö vei kaupungin edun vastaista päätöstä eteenpäin. Esitystäni kannatti vain perussuomalaisten Tanja Hartonen, kiitos hänelle.

Oliko oma vaikutuksensa sillä, että koko kaupunginhallitus oli maaliskuun lopussa kutsuttu Osuuskauppa Suur-Savon ”infotilaisuuteen” Mikkelin Klubille. Itse en tuohon lobbaustilaisuuteen halunnut osallistua, sillä mielestäni päätöksentekijöiden tulee pitää itsensä riippumattomina. Esitin kutsun tultua, että klubitilaisuuden sijaan kaupunginhallituksen kokouksessa tulee päätöksentekijöille kertoa kaikki tarvittava informaatio, ei erillisissä klubitilaisuuksissa. Paheksuntaahan tästäkin mielipiteestäni nousi. Klubitilaisuutta ei peruttu, mutta sen verran muutosta sain aikaan, että kaupunki maksoi tilaisuuden yhteydessä tarjotun lounaan edustajiensa osalta. Ilmaisia lounaita ei ole, se tulisi aina päättäjien muistaa, kun osallistuu lobbaustilaisuuteen. Nyt lobbaus maksoi kaupunkilaisille 2,225 miljoonaa euroa. Tämä summa olisi säästynyt vuoden 2022 budjetissa, jos Osuuskauppa olisi ostanut havittelemansa maa-alueen suoraan VR:ltä, eikä olisi hyväksikäytetty kaupunkia siinä välikätenä.

Mielestäni tulee aina noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä ja olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolinen. Valtuuston vuonna 2022 hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa on hyväksytty prosessi, kuinka maakaupoissa tulisi toimia. Jos kaavoja laaditaan yksityisten maille, tulisi tehdä maankäyttösopimus, jossa määritellään perittävä korvaus kaavoituksella syntyvästä maanarvon noususta. Jos valtuuston päätöstä olisi noudatettu, olisi viranhaltijoiden kuulunut neuvotella kaupungin ja VR:n välille maankäyttösopimus. Tällaista ei tehty, eikä maankäyttösopimusvaihtoehtoa, eikä sen edellyttämiä laskelmia edes esitelty päättäjille. VR:lle maksettu 2,225 miljoonan euron kauppahinta oli aivan posketon. VR sai itselleen asemakaavan muutoksen aiheuttaman oletetun arvonnousun melkein kokonaan. Nythän Prisma-hankkeen kariuduttua arvonnousua ei tullutkaan ja kaupunki osti VR:ltä vaikeasti hyödynnettävää ja pilaantuneita maa-alueita 2,225 miljoonalla eurolla.

Mikkelin kaupungin velkaantuminen johtuu siitä, että hankkeita tehdessä on menot arvioitu liian pieniksi ja tulot liian suuriksi. Kun epärealististen tietojen pohjalta on hankkeita edistetty, on se aikaan saanut kaupungin talouden epätasapainon. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että päättäjillä on oikea, olennainen ja tarpeellinen tieto päätöksentekoa varten. Kaikki kaupungin talouteen vaikuttava tulee olla hallittua, hyvin suunniteltua ja oikein laskettua. Aina kaikissa asioissa tulee ykkösenä ajatella kaupungin ja veronmaksajien etua.

Hyvinvointialueiden tulee luopua kumppanuudesta perintäyhtiöiden kanssa

Torstai 19.1.2023 - Satu Taavitsainen

Tänään on Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen kokous. Aion ottaa kokouksessa esille sen, että mielestäni hyvinvointialueen tulee selvittää perintäyhtiön käyttämisestä luopuminen asiakasmaksujen laskuttajana. Tällä hetkellä Etelä-Savossa sote-maksujen laskuttajana toimii Ropo Capital. Sopimus periytyi Savonlinnan Sosterista. Essote käytti Intrumia perintäkumppaninaan ja Pieksämäen Vaalijalassa perintää hoiti kuntaomisteinen Monetra.

Viranhaltijoiden valmistelussa on perintäyhtiön kilpailutus Etelä-Savon hyvinvointialueelle, mutta mielestäni on selvitettävä myös se, ettei perintäyhtiötä käytetä lainkaan, vaan laskutus hoidetaan omana työnä. Perintäyhtiön käyttäminen tietää aina ylimääräisiä perintäkuluja asiakkaille ja monia vaikeuksia jo muutoinkin vaikean elämäntilanteen keskellä, jota sairaudet aiheuttavat. Monien perintäyhtiöiden lainmukaisessa toiminnassa on lisäksi ollut puutteita ja aluehallintovirasto on joutunut huomauttamaan ja antamaan varoituksia laittomasta perinnästä.

Hyvinvointialueiden ja kuntien tekemät sopimukset perintäyhtiöiden kanssa ovat usein sellaisia, että käytännössä julkinen toimija on antanut lähes ilmaiseksi perintäyhtiölle laskutuksensa hoitamisen. Julkinen toimija ei siis maksa laskutuksesta ja perinnästä yhtiölle. Perintäyhtiöt tekevät tuloksensa sillä, että lähettävät laskuista maksumuistutuksen 5 e, maksuvaatimuksia 14 e, 24 e tai 50 riippuen laskun suuruudesta. Ne saavat miljoonansa perintäkuluista. Esimerkiksi, jos perintäyhtiö saa hoidettavakseen puoli miljoonaa laskua vuodessa, joista 200 000 laskusta se lähettää maksuvaatimuksen, saa se pelkästään alimmasta 14 euron summasta jo liki 3 miljoonaa euroa tuloa.

Mielestäni tulisi olla niin, että jos velkojalla eli hyvinvointialueella ei ole tosiasiallista velvoitetta korvata perintäyhtiölle sen perinnästä aiheutuvia kuluja, niin mielestäni tätä velvoitetta ei tule olla myöskään asiakkaalla.

Uuden eduskunnan on muutettava lakia saatavien perinnästä, joka on perimmäinen juurisyy tälle toiminnalle. Mutta myös julkisten toimijoiden; kuntien ja hyvinvointialueiden eettisyyttä ja moraalisuutta tulee kirkastaa. On kyse ihmisten peruspalveluista, joista aiheuvien asiakasmaksujen kerääminen tulee olla tarkkaan säädettyä ja valvottua.

Sote-maksujen ulosottotilastot ovat karmivia

Keskiviikko 18.1.2023 - Satu Taavitsainen

Ihmisille tulee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta. Pyysin valtakunnanvoudin virastosta sote-maksujen tuoreet ulosottotilastot.

Vuonna 2022 Etelä-Savossa meni ulosottoon vireille julkisen puolen hammashoitomaksuja 3137 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen on 1416 kpl. Vastaavia hammashoitomaksuja tuli Kymenlaaksossa ulosottoon vireille 213 kpl ja Etelä-Karjalassa 663 kpl. Etelä-Savon tilasto on julma. Hammashoidon maksut ovat syntyneet ihmisille välttämättömän peruspalvelun – hampaiden hoidon käyttämisestä. Ulosotto voi pahimmillaan velkaannuttaa ihmisiä ja estää jatkossa hakeutumasta hammashoitoon.

Kotipalvelumaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 470 kpl, ja tässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 117 kpl. Kymenlaaksossa kotipalvelumaksuja laitettiin ulosottoon vain 1 kpl ja Etelä-Karjalassa 2 kpl. Etelä-Savo näyttäytyy tässäkin kauhistuttavana. Kotipalvelun asiakkaita on laitettu ulosottoon.

Sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5844 kpl ja tässä oli kasvua 1736 kpl. Vastaavasti näitä maksuja Kymenlaaksossa meni ulosottoon 927 kpl ja Etelä-Karjalassa 754 kpl. Miksi Etelä-Savo johtaa tätäkin tilastoa? Jos esimerkiksi pienituloinen vanhus joutuu sairaalaan, olisi mielestäni oikeudenmukaisempaa jättää maksu kokonaan perimättä kuin laittaa sitä ulosottoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelumaksuasioita mukaan luettuna terveyskeskusmaksuja vuonna 2022 Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5139 kpl ja näissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 699 kpl. Vastaavasti Kymenlaaksossa näitä maksuja meni ulosottoon 9003 kpl ja Etelä-Karjalassa 11 422 kpl. Mielestäni terveyskeskuslääkärin maksusta on luovuttava kokonaan. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tuhansittain ihmisiä joutuu ulosottoon lääkärissä käynnin takia.

Kun kaikki julkiset sote-maksut lasketaan yhteen, niin Etelä-Savossa niitä laitettiin ulosottoon 14 696 kpl, Kymenlaaksossa 10 210 kpl ja Etelä-Karjalassa 13 684 kpl. Etelä-Savossa on paljon vanhuksia. Vaikka tilastot eivät kerro ulosottoon joutuneen ikää, niin otaksun ainakin Etelä-Savon osalta näissä olevan paljon ikäihmisiä. Mielestäni sairaiden, hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten laittaminen ulosottoon on väärin.

Tein aluehallituksessa muutosesityksen maksuihin, koska päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista on hyvinvointialueilla. Valitettavasti se ei mennyt äänestyksessä läpi. Mielestäni uuden eduskunnan on muutettava asiakasmaksulakia inhimillisemmäksi. Lainsäädännön tulee olla ihmisten puolella ja turvata hänelle peruspalvelut ilman pelkoa ulosottoon joutumisesta.

Asuntolainan korkovähennys tulee palauttaa

Keskiviikko 11.1.2023 - Satu Taavitsainen

Mielestäni asuntolainan korkovähennys tulee palauttaa käyttöön. Asuntolainaa on ihan tavallisilla ihmisillä; lapsiperheillä, nuorilla pariskunnilla, yksinhuoltajilla, omaishoitajilla, yksinasuvilla ja eläkeläisillä.  

Asuntolainan korkovähennyksestä on säädetty tuloverolaissa. Korkovähennystä on kymmenen vuoden aikana jatkuvasti pienennetty ja tänä vuonna se poistui kokonaan. Matalien korkojen aikana tällä ei ole ollut radikaalia vaikutusta kotitalouksien tilanteeseen. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Asuntolainojen korkojen nousu on ollut todella jyrkkää. Pankit ovat arvioineet, että korot voivat nousta vielä roimasti.  

Tilanne aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia suurelle osalle asuntovelallisista, koska lainanhoitokustannukset kasvavat ja samaan aikaan muutkin välttämättömät menot, kuten ruoka, sähkö ja polttoaine ovat kallistuneet mutta palkat eivät ole nousseet samassa suhteessa. Verovähennys tulisi tarpeeseen. Kotitalouksien ahtaaseen taloustilanteeseen tulisi valtion suhtautua ymmärtäväisesti ja auttaa asuntovelallisia selviytymään tämän ajan yli.  

Sijoitusasuntoa varten otetun lainan korot ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia verotuksessa, jos asunto on vuokrattuna. Miksi myös niiden ihmisten tilannetta ei voisi helpottaa, jotka hankkivat oman asunnon itselleen tai perheelleen?  

Korkovähennys verotuksessa on palautettava asuntovelallisille, joiden asuntolaina kohdistuu henkilön tai hänen perheensä vakituiseen asuntoon tai sen peruskorjaukseen.

Vastuunkantajia vai vastuunsiirtäjiä

Keskiviikko 28.12.2022 - Satu Taavitsainen

Etelä-Savon käräjäoikeus on antanut tuomion NYAB Finlandin ja Mikkelin Vesilaitoksen välisessä urakkariita-asiassa. Mikkelin Vesilaitos purki maaliskuussa 2020 kaksi NYAB Finlandin urakkasopimusta kesken urakoiden.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan Mikkelin Vesilaitoksella ei ollut oikeutta purkaa sopimuksia ja näin ollen Mikkelin Vesilaitos tuomittiin maksamaan NYAB Finlandille noin 5,8 miljoonaa euroa korvauksia viivästyskorkoineen. Lisäksi Mikkelin Vesilaitoksen tulee maksaa vahingonkorvaus saamatta jääneestä voitosta. Lisäksi Mikkelin Vesilaitos tuomittiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista noin 580 000 euroa. Mikkelin kaupungin laatima vastakanne hylättiin kokonaisuudessaan.

Kaupunki on menetellyt virheellisesti ja aiheuttanut vahinkoa sopimuskumppanilleen ja samalla heikentänyt merkittävästi omaa talouttaan. Asia on käsiteltävä perinpohjaisesti.

Mielestäni kuntalaisten ja kaupunginvaltuutettujen on saatava tietää, kenen vastuulla Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa on ollut se, että Mikkelin Vesilaitos on purkanut oikeudettomasti urakkasopimuksen. Kuntalaisia kiinnostaa myös, aikooko kaupunginhallitus valmistella asiasta yksityiskohtaisen selvityksen ja esityksen, miten vastuukysymys aiotaan ratkaista, ja aikooko kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston harkittavaksi jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi rikosilmoituksen tekemistä ja korvausvastuuta. Kuntalaisten on syytä seurata silmät ja korvat tarkkana, löytyykö Mikkelin kaupungilta vastuunkantajia vai jälleen ainoastaan vastuunsiirtäjiä.

Perhekeskeisyyttä ja omaisten huomioimista mielenterveyspalveluihin

Lauantai 5.11.2022 - Satu Taavitsainen

Useat järjestöt tekevät kallisarvoista ja merkityksellistä auttamistyötä keventäen mielensairauksiin sairastuneiden omaisten taakkaa, huomioiden heidän tarpeitaan ja tukien heidän terveyttään ja jaksamistaan. Omainen voi olla esimerkiksi sairastuneen lapsi, puoliso, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu sukulainen, jonka elämään ja arkeen sairastuneen tilanne vaikuttaa. Mielenterveyspalvelujen puute on lisännyt omaisten taakkaa ja kuormitusta.

Puolet mielensairauksiin sairastuneiden omaisista on itse vaarassa masentua läheisensä sairauden aiheuttaman kuormituksen vuoksi tai sairastua stressin seurauksena somaattisiin sairauksiin. Niistä lapsista, joiden vanhemmilla on mielensairaus, yli puolet masentuu ennen 25 vuoden ikää. Omaisen sairastumisriskiä voidaan pienentää antamalla tukea.

Mielensairauksiin sairastuneilla henkilöillä on usein heikentynyt tai vaihteleva kyky hakea palveluita, ja riskinä on, että he jäävät kokonaan palveluiden ulkopuolelle, jos palveluiden saaminen vaatii sairastuneelta itseltään aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Palveluihin pääsy usein edellyttää, että sairastuneen läheinen on aktiivinen, toimintakykyinen ja varmistaa asian.

Omaisten systemaattinen huomioiminen ja perheelle vastuuhenkilön nimeäminen olisi tarkoituksenmukaista. Omainen kannattaa ottaa mukaan myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen, koska suuri osa omaisista on vahvasti mukana sairastuneen arjessa ja vastaa sairastuneen hyvinvoinnista, sekä tukee häntä päivittäisissä askareissa.

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, arvioinnissa ja toteuttamisessa on myös hyödynnettävä koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista kokemusta omasta tai läheisensä mielensairaudesta ja siitä aiheutuvasta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen osaavia toimijoita tulee kuunnella mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi. Tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Ei saa leikata heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä

Perjantai 7.10.2022 - Satu Taavitsainen

Olen todella pettynyt hallituksen esitykseen, jota eduskunnassa käsitellään parhaillaan. Kyseessä on hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).

En voi ymmärtää ja hyväksyä tällaista lakiesitystä, jolla heikennetään heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä ja huononnetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa.

100-prosenttisella palkkatuella on työllistetty kansalaisjärjestöihin kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joilla on osaamiseen liittyviä vajeita, terveydellisiä haasteita ja työmarkkinoilla toimimiseen liittyviä puutteita. Kansalaisjärjestöissä on autettu työttömiä, jotka tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja valmennusta työllistymispolulla etenemiseen.

Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että suuri joukko ihmisiä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi, koska kansalaisjärjestöt eivät heitä enää kykene työllistämään. 61 prosenttia yrityksistä arvioi, että ei näe mahdollisena palkata heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Yrityksillä ei ole velvollisuutta palkata ketään tai muutoinkaan osallistua yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yritysten tehtävänä on voiton tavoittelu omistajilleen. Ainoastaan julkisella sektorilla on velvollisuutensa ja ihan perustuslainkin mukaisesti: "Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön". Tällä lakiesityksellä heikennetään kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta tukea julkista sektoria tässä tehtävässä.

En voi ymmärtää, miksi hallitus esityksellään haluaa säästää kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. 100 prosentin palkkatukeen kohdistuvilla heikennyksillä haetaan säästöjä, noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on laskenut säästönsä väärin, koska se perustuu virheelliseen olettamaan, että kansalaisjärjestöt työllistäisivät edelleen, vaikka palkkatuen määrä pienenee. 100-prosenttinen palkkatuki ei enää jatkossa kattaisi kaikkia työnantajan maksettavaksi kuuluvia palkan sivukuluja, kuten lomarahaa. Uudistuksessa ei myöskään huomioitu työnantajalle tulevia työterveyshuollon kustannuksia.

Uudistusta perustellaan EU:n valtiontukisääntelyllä. Hallituksen esityksen seurauksena tulee olemaan se, että työttömiä ei palkata enää kansalaisjärjestöihin ja iso joukko heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista syrjäytyy kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hallitus ei ole talouslaskelmissaan huomioinut sitä, että yhden pitkäaikaistyöttömän syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa ja yhden nuoren syrjäytyminen 1,2 miljoonaa euroa.

Arvelen, että tämän lakimuutoksen myötä entistä enemmän työttömät jäävät kuntouttavan työtoiminnan palveluun, eli soten asiakkaiksi. Kuntouttava työtoiminta ei ole palkkasuhteista ja näin ollen heille ei kerry eläkettä. Köyhyys lisääntyy.

Hallituksen esityksessä palkkatukea tarkastellaan ainoastaan työllistymisen näkökulmasta. Esityksen mukaan: "Palkkatuen sosiaalisia hyötyjä ei ole kuitenkaan tutkimuksissa selvitetty, mikä olisi tulevaisuudessa tehtävissä tutkimuksissa täydennettävä näkökulma." Oman kokemukseni mukaan palkkatuki on hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeä peruspilari. Palkkatuella kansalaisjärjestöihin, urheiluseuroihin ym. työllistetyt henkilöt ovat kokeneet työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työllistetty on saanut arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin ja ryhtynyt ajattelemaan myönteisesti ja alkanut nähdä enemmän mahdollisuuksia ja rohkaistunut tarttumaan työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Toimeentulon antaman turvallisuuden lisäksi palkkatuettu työ turvaa sosiaalista osallisuutta tarjoamalla mielekkäitä rooleja, ja sosiaalisen piirin, johon kiinnittyä. Kansalaisjärjestöt puolestaan ovat saaneet upeita ihmisiä töihin ja voineet järjestää palkatun henkilöstön myötä toimintaa jäsenistölleen.

Eduskunnan ei tule hyväksyä tätä lakia, vaan hylätä se tai tehdä siihen todella paljon muutoksia kansalaisjärjestöjen antamien lausuntojen mukaisesti.

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa

Tiistai 27.9.2022 - Satu Taavitsainen

Olin tänään SOSRAKE-osaamisverkosto-hankkeen kumppanina videokuvauksessa. Etelä-Savon hyvinvointialueen aluvaltuutettuna kerroin ajatuksiani sosiaalityössä muodostuvan kokemusperäisen tiedon tärkeydestä ja sen hyödyntämisestä.

Sosiaalityötä tekevät ovat etulinjassa havaitsemassa yhteiskunnan ulkoreunoilla ja notkoissa elävien ihmisten tarpeita ja palvelujärjestelmämme puutteita. On aivan ydinasia saada näitä nostettua keskusteluun ja sitä kautta täytettyä palveluissa ja lainsäädännössä olevia aukkoja.

Sosiaalityön ammattilaiset ja aluevaltuutetut ovat saman asian äärellä: edistämässä ihmisten oikeuksia, vähentämässä eriarvoisuutta ja vaikuttamassa ihmisten arjen ja hyvinvoinnin parantumiseen. Yhteiskunnallista vaikuttamista molemmat.

Hoitajille tasa-arvoa ja reilu palkankorotus

Tiistai 13.9.2022 - Satu Taavitsainen

Osana työsopimusneuvotteluja Tehy ry ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry ovat käynnistäneet työtaistelutoimenpiteitä. Mielestäni eduskunnan ei pidä rajoittaa hoitajien työtaisteluoikeutta säätämällä lakia, joka antaisi työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat sekä aluehallintovirastoille oikeuden työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki veisi kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Mielestäni myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on säilytettävä oikeus vauhdittaa työsopimusneuvotteluja työtaistelulla.

Maan hallituksen suunnittelema ”pakkotyölakiesitys” loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja. Hallituksen ei pitäisi mennä tukemaan lakimuutoksella neuvottelujen toista osapuolta – työnantajaa, vaan kehottaa työnantajaa käyttämään Suomen lainsäädännöstä jo löytyvää keinoa, jolla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä.

Olen erittäin huolissani hoitajapulasta, jonka ratkaiseminen on aivan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Keskeisenä ratkaisukeinona on sairaanhoitajien ja lähihoitajien peruspalkan reilu nostaminen. Parempi palkkaus lisää hoitotyön houkuttelevuutta ja hoitajien pysymistä alalla. Peruspalkkaa on nostettava, jotta varmistamme koulutetun henkilökunnan riittävyyden työvuoroissa ja näin saamme palautettua potilasturvallisuuden sekä ihmisten hoivan ja hoidon asianmukaisen toteutumisen.

Hoitajapulan vuoksi turvallisuus vaarantuu toistuvasti ja jopa yksittäiset hoitajien sairaspoissaolot vaarantavat potilasturvallisuuden. Töissä olevat hoitajat väsyvät, koska työn kuormittavuus on sitä kovempaa mitä vähemmän tekijöitä on. Hoitajapulan vuoksi potilaita joudutaan siirtämään osastolta toiselle, kuntoutus ei toteudu, aikoja perutaan, vanhukset odottavat jatkopaikkaa pidempään ja vanhustenhuollon osastoja ja yksiköitä on suljettuna. Hoitajapulan vuoksi Suomessa ei täysimääräisesti kyetä turvaamaan kansalaisten oikeutta saada tarvitsemansa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut.

Hoitajapula on niin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, että sen ratkaisemiseksi olisi pitänyt jo aikaa sitten maan hallituksen, työnantajien ja ammattiliittojen istua alas. Jos ongelma ratkeaa rahalla, niin se kannattaa sillä keinolla ratkoa. Rahaa valtiolla on riittänyt muihinkin kohteisiin ja riittää hoitajillekin, jos on tahtoa. Pian voi olla myöhäistä, sillä työssä viihtymiseen vaikuttaa myös ilmapiiri, joka selvästi on työnantajan ja työntekijöiden välillä kiristynyt. Työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella palkankorotuksiin, ei pakkotyölakimuutoksella ja alistamalla hoitajia.