Kirjoitus julkaistu 20.3. Länsi-Savossa ja Mikkelin kaupunkilehdessä.

On ajankohtaista puhua iltapäiväkerhoista. Ryhmiä ollaan parhaillaan muodostamassa ensi syksylle. Mielestäni Mikkelin tulee muuttaa kerhoihin pääsyn perustetta niin, että kerhoihin pääsevät kaikki halukkaat alakoululaiset. Nyt iltapäiväkerhopaikkoja ei ole kuin 1. luokkalaisille ja vain harvoin, jos tilaa on, myös 2. luokkalaiset pääsevät mukaan.

Mitä perheen arjen näkökulmasta on lapsen alaluokkien koulunkäynti? Se on sitä, että lapsi saa koulussa laadukasta opetusta mutta, koska tunteja on viikossa niin vähän, ovat päivät lyhyitä ja päättyvät usein jo kello 11, 12 tai 13. Lapsi on tällöin koko päivän yksin odottaen läheistensä kotiintuloa. Monet mikkeliläiset tekevät töitä alalla, jossa on vuorotyö tai työaika on kaupan aukioloaika ja lapsen yksinoloa voi olla nukkumaanmenoaikaan saakka.

Iltapäiväkerho on lapsen kannalta ihanteellinen paikka olla koulun jälkeen. Saa olla kavereiden kanssa, saa terveellisen välipalan, saa leikkiä ja saa olla turvallisen aikuisen valvonnan alla ja läksyt tulee tehdyiksi. Vanhempi voi olla rauhallisin mielin töissä ja hakea lapsen koululta töistä päästyään.

On surullista, että koulujen lähettyvillä vaeltelee 2-, 3-, 4-, 5- ja 6-luokkalaisia katsomassa kaihoten koulun sisälle ja pihoille, jossa ”iippalaiset” viettävät hauskaa. Lapset haluaisivat osallistua mutta järjestelmämme ei anna. Se on väärin!

Jos ajattelee sitä, minkä aiheutamme lapsille heidän ollessaan yksin pelaten tietokoneilla, kännyköillä, surffaillen netissä, syöden epäterveellisesti, joutuen huonoon seuraan, peläten, joutuen kiusatuksi, kokeillen päihteitä jne. voidaan todeta, että lasten oleminen iltapäiväkerhoissa tulee pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle halvemmaksi, perheiden arki paranee ja säästytään monelta inhimilliseltä tuskalta ja hädältä.

Lasten terveys myös paranisi kun liikkuminen lisääntyisi ja syöminen olisi terveellisempää. Myös lasten masennukset vähenisivät. Keskilapsuus 7-12 vuoden iässä on aikaa, jolloin luodaan pohja loppuelämän elämäntavoille.

Iltapäiväkerhojen myötä työn määrä ja verotulot lisääntyisivät, sillä vanhemmat voisivat tehdä kokopäivätyötä. Nyt moni tekee puolikasta työaikaa sen vuoksi, että pääsee kotiin aiemmin lapsensa luo. Pienipalkkaisilla ja yksinhuoltajilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni lapsi viettää iltapäiviään myös vanhempien työpaikoilla.

Valtuusto on asettanut tavoitteet tälle kaudelle. Valtuutetut odottavat viranhaltijoiden esityksiä lautakunnissa ja hallituksessa. Vain niin saadaan asioita eteenpäin ja strategian tavoitteet toteutumaan.

Iltapäiväkerhoilla pystytään suoraan toteuttamaan valtuuston asettamia päämääriä: lapsilla ystävien määrä lisääntyy, koulukiusaaminen vähenee, liikunta lisääntyy, tupakointi ja päihteet vähenevät, kerhonohjaajia palkkaamalla nuorten työttömyys pienenee ja vanhempien mahdollisuus kokoaikatyöhön lisää verotuloja.

Jo sadan keskituloisen vanhemman puolikas työaika vähentää kaupungin verotuloja noin 300 000 euroa vuodessa. Myös kerhojen vetäjät maksavat veroja ja vanhemmat maksavat iltapäiväkerhosta kuukausimaksua.

Kaupunki jäisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti plussan puolelle.

Toiveeni ja tahtoni on, että Mikkeli on kaupunki, jossa ihmisillä on hyvä arkielämä. Meidän on annettava oikeus osallistua iltapäiväkerhoihin kaikille halukkaille alakouluikäisille lapsille. Näin kaupunkimme saisi myös sitä kaivattua kilpailuetua muihin paikkakuntiin verrattuna perheiden ja yrittäjien miettiessä asuinpaikkakuntaansa.

Satu Taavitsainen
kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja (sd.)
kolmen lapsen äiti
Mikkeli