Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ammatillisen perusasteen suorittaneista 25-34-vuotiaista vain 31 prosenttia äänesti, kun korkeakoulutetuista 25-34-vuotiaista äänestäneitä oli 79 prosenttia.
Aikoinaan on verisesti taisteltu siitä, että saatiin yhtäläinen äänioikeus kaikille suomalaisille varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Nyt näyttää sille, että osa kansalaisista on vapaaehtoisesti luovuttanut tuon oikeuden pois. Tutkimusten mukaan vähiten politiikasta kiinnostuneita ovat nuoret, ammattikoulutetut, työväestö ja työttömät. Tämä on todella harmi, koska viime vaalien jälkeen juuri heille on kurjuutta jaettu Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimesta. Nuoret, ammattikoulutetut, työväestö ja työttömät eivät saaneet ministereiksi heidän puolellaan olevia, koska he eivät äänestäneet.
Demokratia on erilaisten kantojen yhteensovittamista. Harvoissa päätöstilanteissa on olemassa yhtä yleistä etua, joka ei asettaisi yhtä kansalaisryhmää toista ryhmää parempaan asemaan. Kun tietyt väestöryhmät vetäytyvät sivuun äänestyspäivänä, harjoitettu politiikka vinoutuu. Tällöin äänestävien vaikutusmahdollisuudet kasvavat ja he saavat mieluisensa päättäjät ja mieluisiaan päätöksiä.
Kaikkien ikäryhmien kohdalla, koulutustausta vaikuttaa osallistumiseen. Demokratiatutkija Merja Jutila Roonin mukaan yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittamassa olevista nuorista 44 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana pyrkinyt vaikuttamaan heille tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Ammatillisen perustutkinnon omaavista tai sitä suorittavista puolestaan vain 25 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana pyrkinyt vaikuttamaan heille tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin.
Eriytynyt äänestyskäyttäytyminen on erityisen ongelmallista periytyessään sukupolvelta toiselle. Kun on tarkasteltu 18-40-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, on ilmennyt, että jos vanhemmista toinen tai molemmat ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, äänestysaktiivisuus oli noin 30 prosenttiyksikköä korkeampi kuin niillä ikätovereilla, joiden vanhemmilla oli perusasteen koulutus.
Äänestäminen pitää saada kaikkien kansalaisten keskuudessa suosituimmaksi tavaksi vaikuttaa. Demokratia on kaikkien osallistumista yhteisten asioiden hoitoon. Äänestäminen on juuri sitä osallistumista. Ristiriitaista on, että demokratia nähdään positiivisena asiana ja politiikka negatiivisena. Kuitenkin demokratian on mahdotonta toimia ilman politiikkaa.
Toivon viikon päästä päättyvissä kuntavaaleissa osallistuvan joukon lisääntyvän ja erityisesti työttömien, pieni- ja keskituloisten työntekijöiden, opiskelijoiden, lapsiperheiden, pienituloisten eläkeläisten ja vammaisten menevän äänestyspaikalle ja antavan äänensä arvopohjaltaan sellaisille puolueille, jotka edistävät kunnissa työllisyyttä ja peruspalveluita, kuten päivähoidon, perusopetuksen ja vanhustenhoidon laatua. Peruspalveluiden turvaamisen ja kehittämisen puolesta toimivien päättäjien toivon kunnissa olevan enemmistönä tulevien kuntavaalien jälkeen.
Käynnissä on kuntavaalien ennakkoäänestys 4.4. saakka. Vaalipäivä sunnuntaina 9.4.2017. Tänään on hyvä päivä lähteä äänestämään ennakkoon!
