Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä. Noin 80 prosenttia työelämän tehtävistä ovat taustaltaan ammatillisia ja yli 90 prosenttia keksinnöistä ja uusista ideoista tapahtuu käytännön työelämässä. Yrittäjäksi synnytään pääosin ammatillisen koulutuksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen merkitys maakuntien elinvoimalle on merkittävä. Esimerkiksi oman maakuntani Etelä-Savon elinvoimaan sillä on erittäin suuri rooli. Yritystemme pärjäämisen keskeinen tekijä on se, saako yritys osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus on keskeinen työkalu yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä kouluttaen sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisia.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden talousarviota. On erittäin valitettavaa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa. Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille. Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa mutta vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen. Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli sata tuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla. On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet - eikä syyttä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen - ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua.