Työvoimatoimistot aiotaan siirtää valtion kontolta yksityisten yritysten hoidettaviksi. Sipilän hallituksen ministerit ovat kopioineet Australian mallin käytettäväksi Suomeen. He eivät kuitenkaan ole ottaneet huomioon sitä, että Australia jo huomasi, ettei malli toimi ja muuttivat sitä. Australiassa yksityistäminen johti kermankuorintaan, kun yrityksille maksettiin siitä, että ihminen työllistyi. Tällöin yritykset palvelivat niitä asiakkaita, jotka on helposti työelämään saatettavissa ja pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja muut vaikeasti työelämään johdateltavat jäivät vaille palveluita. 

Samaa kermankuorinta-ilmiötä Sipilän hallitus yrittää estää sotessa. Sitä, että yksityiset yritykset pyrkivät keräämään helppoja asiakkaita ja välttämään paljon palveluita tarvitsevia. Eli ansaita rahat helpoiten. Kermankuorinta on aivan loogista, kun tunnustaa sen tosiasian, että osakeyhtiön perustehtävä on tuottaa rahallista voittoa, eikä hyvinointia, kuten julkisen toimijan. Sipilän hallituksen pitäisi nähdä ja tunnustaa tosiasiat. 

Soten osalta kermankuorinnan ehkäisemiseksi on valmistelussa kansalaisten pisteytysjärjestelmä, eli annetaan pisteitä sen mukaan, paljonko työtä kyseinen ihminen sote-keskuksen asiakkaana todennäköisesti aiheuttaa ja henkilön sote-pisteet sitten vaikuttavat yksityisen sote-keskuksen saamaan maksuun, eli kapitaatiokorvaukseen. Pisteitä annetaan mm. sukupuolesta, iästä ja sairauksista. 

Tuleeko tämä sama pisteytysmalli myös työllisyydenhoitoon kermankuorinnan estämiseksi, etteivät yritykset haluaisi palvella vain helppoja työttömiä? Mitä enemmän työttömyyspisteitä henkilölle laskettaisiin, sitä enemmän yritys saisi rahaa hänen auttamisestaan. Näinhän tämä sote-logiikalla menisi. Siinä olisi kansalaiset sitten pisteytetty ja arvotettu oikein kunnolla. Tällöin ongelmaksi muodostuisi se, että hyväkuntoiset työttömät eivät enää kiinnostaisi yritystä ja pitäisi odottaa, kunnes ihminen on pudonnut pohjalle, jotta hänestä saisi enemmän rahaa. Sote-keskuksiakaan ei varmasti hyväkuntoisten nuorten hoitaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy kovinkaan kiinnosta, kun rahaa niihin virtaa pisteytyksen myötä eniten sairastavista ja ikääntyneistä. Suo siellä, vetelä täällä. 

Sipilän hallitus olisi voinut työvoimapalveluihin valita Australian jo huonoksi todetun mallin sijaan Tanskan mallin, joka on hyväksi havaittu. Tanskassa työllisyydenhoito kuuluu kunnille. Kunnilla on Suomessakin motivaatio saada asukkaansa töihin, sillä se lisää kunnan verotuloja. Maakunnallahan tällaista kannustinta ei ole, koska maakunnalla ei ole verotusoikeutta. Kunnan perustehtävään kuuluu elinvoimasta huolehtiminen ja työllisyyden edistäminen. Kunta myös tuntee asukkaansa ja yrityksensä parhaiten. Mutta eihän tämä sopinut Sipilän markkinaideologiaan.

Maakuntiin tulee muodostumaan ihan järkyttävän suuri organisaatio pelkästään seuraamaan ja valvomaan yksityisten sote-keskusten ja työvoimapalveluja tuottavien yritysten toimintaa, sillä valvottavaa tulee monin verroin lisää nykyisestä. Mitä järkeä on tuhlata veroeuroja tähän valvontakoneistoon, kun ne julkisen sektorin työntekijät voisivat olla palvelemassa ihmisiä? 

Tosiasia on se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimapalvelut ovat julkisen sektorin perustehtäviä, jotka sen kuuluu itse tuottaa. Yrityksiltä ja järjestöiltä voidaan ostaa täydentäviä palveluita. Toivottavasti Sipilän sote kaatuu, eikä maakunta-, kasvupalvelu- ja sotelainsäädäntöä tule tällaisina markkinaversioina kuin ne nyt ovat.