Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838. Ensimmäiset kaupunginvaltuuston vaalit pidettiin tammikuussa 1875. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin 146 vuotta sitten raatihuoneella pormestari Julius Nygrenin talossa, Kirkkopuiston vieressä 11.2.1875. Nykyinen kaupungintalo valtuustosaleineen valmistui vuonna 1912.

Ensimmäisinä vuosina valtuuston kokous- ja pöytäkirjakielenä oli ruotsi, koska Mikkelissä oli runsas ruotsinkielinen virkamiehistö, kaksi valtuutetuista oli täysin ruotsinkielisiä ja kaupungin asukkaista peräti 27 prosenttia oli ruotsinkielisiä.

Näin näkyi arkielämässä Suomen sijainti lännen ja idän välissä vuorotellen jomman kumman vallan alla. Mikkeli oli 1800-luvun lopulla venäläinen kaupunki, jonka virallinen kieli oli ruotsi ja jossa yli 70 % kansasta puhui suomea. Olemme olleet monikulttuurinen kaupunki jo tuolloin!

Suomen itsenäistymisen ja vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli tapana pitää kokous kuukauden kolmantena torstaina alkaen kello 18. Kokoukset päätettiin lopettaa viimeistään kello 23, ellei toisin päätetty.

Kokouksen sihteeri kirjoitti pöytäkirjan käsin musteella aina vuoteen 1929 saakka, tosin vuonna 1919 sihteeri kirjoitti yhden pöytäkirjan kirjoituskoneella.

Mikkelin kaupungintalolla, Lautakuntien kokoushuoneessa, on seinälle ripustettu mustavalkoisia kasvokuvia kaupunginvaltuuston puheenjohtajista.

Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajat kautta historian:
1875: A. Nordenstreng, varatuomari
1876–78: O. Ehnberg, asessori
1879: H.G. Hällström, piirilääkäri
1880–84: Aksel Borg, lehtori
1884–85: F.H. Alopaeus, maisteri
1886–87: H.J. Lang, varatuomari
1888–94: M.G. Hackzell, rehtori
1894–1896, 1899–1900, 1902–04, 1905–08: E.G. Åkesson, lehtori
1897–98, 1901, 1904: Emanuel Berneri, tuomari
1909–24: P.A. Salhlstén, rehtori
1925–26: E.V. Kuokkanen, varatuomari
1926–28: Hannes Paarma, kihlakunnantuomari
1929–45, 1948–56, 1960–64: Martti Rafael Jauhiainen, kaupunkineuvos
1946, 1957–59: Onni Kaukinen, leipomotyönjohtaja
1947: T. Kumpulainen, rehtori
1965–68: Kalervo Feliks Haapasalo, kansanedustaja
1969–72: A.R. Kivikanto, toimitusjohtaja
1973–76: Arvo Mäenpää, peruskoulunopettaja
1977–81: Seppo Häkkinen, koulunjohtaja
1982–91: Pirjo Rusanen, kauppatieteiden maisteri
1992–96: Matti Vanhanen, varatuomari
1997–2000: Martti Hahtola, lehtori
2001–04: Vuokko Rehn, humanististen tieteiden kandidaatti
2005–12: Olli Nepponen, prikaatikenraali
2012–17: Satu Taavitsainen, sosionomi (AMK)
2017–: Seija Kuikka, erikoislääkäri

Minulla on ollut kunnia toimia ensimmäisenä alle 40-vuotiaana ja ensimmäisenä sosialidemokraattisena naisena Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 2012-2017. Kaudellani puutuin mm. toimeentulotukiasiakkaiden kohteluun ja asioiden totuudenmukaiseen raportointiin valtuustolle. Kaudellani käynnistettiin uuden jätevedenpuhdistuslaitoksen investoinnin valmistelu. Investoinnin hinnan viranhaltijat kertoivat olevan noin 45 miljoonaa ja tähän valtuusto ryhtyi varautumaan taloudellisesti mm. nostamalla vesimaksua.

Mikkelin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin vesiasioista ensimmäisen kerran vuonna 1876, koska kaupungin kaivo oli saastunut. Mikkelin alkuvuosina valtuuston ensimmäisiä isoja päätöksiä oli vesijohtoverkoston ja vesilaitoksen aikaansaaminen. Kaupunkia kohtasi tuolloin "onnenpotku", kun valtio korvasi sotilaiden kasarmialueen käytöstä kaupungille 346 750 markkaa. Pääosa summasta käytettiin vesilaitoksen ja vesijohtoverkostojen sekä kaupungintalon rakentamiseen.

Vuonna 1959 valtuustossa hyväksyttiin asemakaavan muutos, jossa jäteveden puhdistamoa varten varattiin alue Kenkäveronniemestä. Laitos valmistui vuonna 1960 ja se oli jo alun perin mekaanis-biologinen. Liete käsiteltiin mädättämällä ja mädätyksessä syntynyt metaani käytettiin lämmitykseen.

Vuonna 2021 Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon toiminta korvataan uudella Metsä-Sairilan kalliopuhdistamolla. Suunniteltu puhdistusmenetelmä perustuu kalvobioreaktori-tekniikkaan. Puhdistamon arvioitu hinta on noussut vuonna 2020 noin 75 miljoonaan.

Koko kaupungin olemassaolon ajan vesi on ollut kaupungin ydintoimintaa ja sitä se on yhä tänäkin päivänä. Häiriö puhtaan veden tuottamisessa ja jäteveden puhdistamisessa vaikuttaa välittömästi kaupungin asukkaiden ja yritysten arkeen. Mikkelin kaupunginvaltuuston tammikuun 2021 kokouksessa oli kaksi erittäin tärkeää pykälää liittyen vesilaitokseen.

Vesilaitoksesta on tehty sisäisen tarkastuksen raportti 30 miljoonalla eurolla ylittyneestä jätevedenpuhdistamon rakennushankkeesta.

Tähän tein esityksen, että kaupunginvaltuusto edellyttää, että tarkastuslautakunta selvittää kaupunginvaltuustolle millä taholla on vastuu 30 miljoonan euron ylittymisestä. Lisäksi esitin, että kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuustolle selkeän yksityiskohtaisen esityksen, kuinka rakennushankkeissa kokonaiskustannusten määrästä ja talousseurannasta aiotaan antaa luottamushenkilöille johdonmukaista ja ennakoivaa sekä sisällöltään oikeaa tietoa. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esitykseni. Olimme sopineet asian ryhmäpuheenjohtajien kokouksessa ennen valtuuston kokousta. Kiitos yhteistyöstä kaikille ryhmille!

Toisena asiana oli jätevedenpuhdistamojen toiminnan ulkoistaminen. Vesilaitoksen johtokunta ja kaupunginhallitus esittivät ulkoistamista. SDP:n valtuustoryhmässä ei pidetty hyvänä ydintoiminnan ulkoistamista ja nähtiin myös, ettei hallitus ole toiminut menettelyssään oikein alkaessaan kilpailuttaa yrityksiä ennen kuin valtuusto on edes tehnyt ulkoistamisesta päätöstä. Näin hallitus ikään kuin kiristi valtuutettuja sillä, että jos ei ulkoistusta hyväksytä aiheutuisi ehkä kustannuksia ja vahingonkorvausvastuuta.

Esitin valtuustossa, että Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamojen operointia ja kunnossapitopalveluja ei hankita ulkopuoliselta taholta, vaan työ tehdään kaupungin omana työnä. Perustelin mm. sillä, että kustannuksista ei ole esitetty mitään laskelmaa, eikä kaupunkilaisilta kerättäviä vesimaksuja voi käyttää yritystoiminnan kehittämiseen ja muuhun kehittämistoimintaan, vaan vesimaksut on käytettävä perustehtävään.

Ydintoimintojen osaaminen on oltava kaupungin omissa käsissä, eikä monopolitoiminnan osaamista kannata antaa vain yhden yrityksen käsiin, jolloin tästä tulee riskiriippuvuussuhde. Asiaa voi verrata muihinkin ulkoistuksiin, joista on huonoja kokemuksia kustannusten karattua käsistä niiden myötä. Aina pitää ajatella kaupunkilaisten etua.

Tästä käytiin äänestys, jossa jätevedenpuhdistamojen ulkoistaminen voitti.

Omaa työtä kannattivat:

SDP:n Satu Taavitsainen, Raine Lehkonen, Ulla Leskinen, Jaana Vartiainen, Jenni Tissari, Petri Tikkanen, Marita Hokkanen ja perussuomalaisten Raimo Heinänen ja Jussi Marttinen.

Ulkoistamista kannattivat:

Kokoomuksen Olli Miettinen, Oskari Valtola, Armi Salo‐Oksa, Hannu Toivonen, Eero Aho, Juha Vuori, Mali Soininen, Elina Hölttä, Juhani Oksman, Jyrki Koivikko, Paavo Puhakka.

Keskustan Markku Kakriainen, Harri Kivinen, Marja Kauppi, Keijo Siitari, Liisa Pulliainen, Seija Kuikka, Laura Hämäläinen, Kirsi Olkkonen, Risto Rouhiainen, Taina Harmoinen, Jaakko Väänänen, Heikki Nykänen, Pekka Pöyry, Petri Pekonen.

Vihreiden Heli Kauppinen, Nina Jussi‐Pekka, Kerttu Hakala, Minna Pöntinen, Mikko Siitonen, Pekka Heikkilä.

KD:n Pertti Ruotsalainen, Liisa Ahonen.

SDP:n: Arto Seppälä, Jarno Strengell, Jatta Juhola, Paavo Barck, Soile Kuitunen, Tapani Korhonen.

Näin kaupungin 100 %:sti omistaman vesilaitoksen toiminnasta jäteveden puhdistaminen päätettiin ulkoistaa yrityksen hoidettavaksi. Yli sadan vuoden oman toiminnan ajanjakso päättyi ja aika näyttää mitä tulee tapahtumaan.