Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät raskaalla tavalla. Asunnottomuus, nälkä, ahdistus ja itsetuhoiset ajatukset eivät ole enää yksittäistapauksia – ne ovat arkipäivää monille pienituloisille. 

Uusin SOSTEn ja Kelan kysely kertoo sen, minkä olen jo nähnyt työssäni: vuokravelat, häädöt, lääkkeistä tinkiminen ja eristäytyminen ovat lisääntyneet. Ihmiset joutuvat muuttamaan pakolla halvempaan, usein huonompaan asuntoon, eikä toimeentulotuki kata enää todellisia asumiskustannuksia.

Leikkaukset eivät ole vieneet ihmisiä töihin. Ne ovat vieneet ihmisiä kadulle, leipäjonoihin ja epätoivoon.

Itsemurhapuheet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Myös puhe siitä, että ruokaa pitäisi ehkä varastaa selviytyäkseen, on tullut vastaan yhä useammin. Tämä ei ole inhimillistä eikä hyväksyttävää.

Sosiaaliturvaa ei ole rakennettu leikattavaksi – se on rakennettu turvaksi. Minä haluan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä heitteille.

Käy äänestämässä sunnuntaina 13.4.2025!