Satu Taavitsaisen blogi

Mitä apua saan, mistä maksan, riittävätkö rahani?

Share |

Sunnuntai 9.11.2014


Jutellessani vanhusten tai heidän omaistensa kanssa puhumme usein myös vanhuspalveluihin liittyvistä maksuista ja tukien hakemisesta. Maksut ovat monen mielestä korkeita ja välillä joudutaan turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikki vanhukset eivät tiedä, millaisia sosiaalietuuksia he ovat oikeutettuja saamaan. Monetkaan vanhukset eivät osaa hakea Kelan hoitotukea. Jos valppaita omaisia ei ole, tulisi kaupungin ja sairaalan työntekijöiden auttaa ja varmistaa, että etuudet on haettu asianmukaisesti, jotta vanhukset eivät rahapulan takia menetä yöuniaan. Onneksi myös kirkon diakoniatyöntekijät ovat auttaneet tukien hakemisessa.

Suomen vanhustenhuolto oli aiemmin laitosvaltaista – kun kotona ei ilman apua pärjätty, siirryttiin asumaan vanhainkotiin. Siellä sai kaiken elämiseen tarpeellisen ja kuukausimaksu (85% nettotuloista) meni suoraan eläkkeestä. Nyt laitoshoitoa on enää hyvin vähän ja kotona asumista tuetaan sekä on palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Nämä ovat tuoneet myös maksuihin valtavan muutoksen. 

Kotihoito sisältää apua arkiaskareissa (esim. syömisessä, kotona liikkumisessa) ja henkilökohtaisissa toiminnoissa, (esim. vaipan vaihdossa, wc:ssä käynnissä) sekä tarvittaessa lääkärin lähetteellä määrättyä kotona tapahtuva sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Säännöllisestä kotihoidosta peritään kuukausimaksua, joka määräytyy tulojen ja viikoittaisen käyntimäärän mukaan.

Kotihoidon tukipalveluilla täydennetään huolenpitoa. Tukipalvelut ovat monesti ensimmäisiä palveluita, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja muut asiointipalvelut, kuljetus- ja saattajapalvelu, kylvetys- ja saunotuspalvelu, turvapalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut.

Esimerkiksi Mikkelin seudulla tukipalveluiden hintataso on seuraava: aamupala, välipala tai iltapala kotiin kuljetettuna maksaa 4,70 e/kpl. Lounas kotiin kuljetettuna on 7,70 e/kpl. Päivällinen kotiin kuljetettuna on 5,70 e/kpl. Lääkekello 9,50 e/kk ja turvapuhelin 27 e/kk. Asiointipalvelu 8 e/ päivä (esim. kauppa, pankki, apteekki ym.). Saattajapalvelu 20 e/alkava tunti, esim. lääkärissä käynti. Kuljetuspalvelu 4,20 e/yhdensuuntainen matka. Hygieniapalvelu 6,10 e/kerta (sauna/suihku) ja vaatehuoltomaksu 7,70 e/kerta. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan asiakasmaksu 11,30 e/vrk.

Vaikeutuuko palveluiden pariin pääseminen?

Tukipalvelut on tarkoitettu yleensä kotihoidon asiakkaille. Tukipalveluita ovat Mikkelissä saaneet myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotihoidon palvelua. Maanantaina 10.11. valtuuston käsittelyssä on talousarvioehdotus vuodelle 2015, jossa on pohjaesityksenä palveluihin pääsyn kriteerien nostaminen niin, että tukipalveluita ei enää saisi jos ei tarvitse muuta kotihoitoa. Tässä esityksessä ei minusta tunnu kaikki olevan ihan kohdallaan, sillä pelkkä ateriapalvelu, asiointipalvelu tai muu tuki voi joillekin vanhuksille olla keino selvitä kotona pidempään. Esimerkiksi heikkonäköinen vanhus, joka muutoin pärjää kotona ilman hoidollisia toimenpiteitä, mutta ei pysty laittamaan ruokaa, hyötyy pelkästä ateriapalvelusta.  Keskustelemme siitä siis ensi viikolla. Kaupunginhallitus asiasta jo äänesti ja valitettavasti SDP hävisi äänestyksen, jossa esitimme palveluun pääsyn perusteiden ennallaan säilymistä.

Palveluasunnossa ja tehostetussa palveluasunnossa kuukausittainen maksu määräytyy seuraavasti: Bruttotuloista vähennetään 563 e ja erotuksena saadusta euromäärästä otetaan asiakasmaksuun 35 % kuukaudessa + tehostetussa lisätään 200 e/kk vaativammasta hoidosta. Hoitomaksuun sisältyvät oma huone ja hoitohenkilökunnan antama huolenpito, avustaminen, ohjaus sekä kuntouttavat, virikkeelliset ja sairaanhoidolliset palvelut. Vanhuksen tulee itse maksaa ateriapalvelu, joka on 440 e/kk tai voi valita erikseen jokaisen aterian ja maksaa ne yksittäin. Myös huonekalut, lääkkeet, siivous ja vaatehuolto yms. on itse maksettava.

Liian moni jättää sekä kotona että palveluasumisessa tukipalveluita ottamatta, koska kuukausittainen summa nousee niin korkeaksi, ettei kaikilla ole palveluihin varaa. Minusta näyttää sille, että tulevalla kaudella eduskunnassa tullaan keskustelemaan vanhustenhuollon maksuista, niiden tasavertaisuudesta ja järkevyydestä. Se ei tunnu oikealta, että vähävaraiset vanhukset tinkivät ruuasta, hygieniasta tai lääkkeistä.

Enemmän päivätoimintaa - toinen päiväkeskus Lähemäki-talolle

Tarvitsemme myös enemmän päiväkeskuksen tyyppisiä paikkoja. Päivätoiminta sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, edestakaisen kuljetuksen, tarvittaessa saunan tai suihkun sekä ryhmätoiminnan ja ohjauksen. Siihen voi yhdistää toimintaterapiaa, jalkahoitoa, fysioterapiaa, parturia yms. Päivätoiminnalle on valtava kysyntä ja sitä tulee kehittää. Meillä on Mikkelissä vain yksi päiväkeskus. Päivätoiminta on erinomaista kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä sekä edesauttaa toimintakyvyn säilymistä. Toivon, että Lähemäki-talon tyhjenemisen myötä neuvolatoiminnasta, saisimme sinne toisen päiväkeskuksen mikkeliläisille vanhuksille. 

Onneksi tieto päiväkeskuksen aukiolosta joulukuussa ei koske koko päiväkeskuksen toimintaa. Yksinäisyys on monin verroin ahdistavampaa joulukuussa kuin esim. helmikuussa ja on hyvä, että yläkerran toiminta on auki myös joulukuussa. Päiväkuntoutus alakerrassa on kiinni joulukuun ja jatkuu tammikuussa.

Lue kolumni: Mummu katoaa katastrofia odoteltaessa, paikkaa ei löydy

Hyvää isänpäivää kaikille isille ja isoisille! "Kun kätesi suuri, tarttuu käteen pieneen - miten mahtava tunne, mikään ei voi mennä pieleen."