Tuloerojen kasvu lisää kansan kahtiajakautumista, sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Se uhkaa myös yhteiskuntarauhaa ja talouden kehitystä. Tulokehitys on eriytynyt myös yrittäjien kesken. Joka viides yksinyrittäjä elää köyhyysrajalla.

Talousvaikeuksiin ajautuneiden yrittäjien määrä on kasvanut huimasti viimeisen vuoden aikana. Syksyllä 2015 pienten ja keskisuurten yritysten yritysbarometrin perusteella maksuvaikeuksia on etenkin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloilla noin viidenneksellä yrityksistä. Parhaiten menee yli 50 työntekijän yrityksillä, vaikeinta on alle 10 henkilöä työllistävillä firmoilla.

Maamme porvarillinen hallitus soveltaa taloudenhoidossaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa. Leikkaamalla ei ole missään saavutettu kasvun ja työllisyyden vahvistumista. Supistava kulutus johtaa työttömyyden kasvamiseen ja yrittäjien ahdingon pahenemiseen, kun kellään ei ole varaa ostaa tuotteita ja palveluita. Leikkausten myötä pienituloisten väestöryhmien toimeentulo vaikeutuu monilta osin. Näihin lukeutuvat myös yksinyrittäjät.

Yritysten investoinnit ja tuotantoon panostaminen olisivat paras tapa toipua lamasta. Tätä ei nyt tapahdu, vaikkakin suurilla yrityksillä on hallussaan merkittäviä kassavarantoja ja osingonmaksukykyä. Tähän ahneusongelmaan toivon Suomen Yrittäjiltä muitakin lääkkeitä kuin palkkojen alentamista ja työntekijöihin kohdistuvia pakkolakeja. Työntekijäväestön työllisyyden ja ostovoiman kohentuminen ja eläkeläisten toimeentulon parantaminen auttaisi monet pienet yrittäjät pois talouden ahdingosta.

Kun suuret yritykset eivät panosta tuotantoonsa ja investoi, on vauhditettava kotimarkkinoita ja kulutusta budjetin kautta. Taantumassa kaikki kulutus on eduksi. Epätuottava kulutus on parempi kuin ei mitään ja sen vuoksi Suomi tarvitsee ripeitä toimia välttämättömien julkisten investointien toteuttamiseksi. Pitää nopeasti luoda rahoitusmalli, jotta tarvittavat investoinnit saadaan liikkeelle. Muutoin teiden, katujen, raideliikenteen ja julkisten rakennusten miljoonainvestoinnit uhkaavat Suomessa jäädä toteutumatta.

Euroopan TEN-T liikenneverkkorahat Suomelle ovat vain 16 miljoonaa. Baltian maat saavat satoja miljoonia samoin Tanska. Isoja rahoja menee meidän rajojen ulkopuolelle. Miksi? Onko meidän vaikuttaminen ja edunvalvonta heikkoa? Mitä tekee Jyrki Katainen, EU:n investoinneista vastaava komissaari? Suomeen tulee saada Euroopasta konkreetista tukea uusiin investointeihin ja meidän pitää panostaa osaamiseen rahan hakemisessa. Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) pitää saada Suomeen konkreettista hyötyä miljarditasolla. EU:n tavoitteena on 315 miljardin euron investointien käynnistyminen vuoteen 2020 mennessä. Tässä vauhdissa Suomen tulee olla mukana.