Kysymykset ruuan alkuperästä ja kasvatus- ja teurastusolosuhteista ovat nousseet kuluttajien tietoisuuteen. Varsinkin tällä viikolla Ylen MOT-ohjelmassa esitetty kuvamateriaali suomalaisteurastamoilta on järkyttänyt ihmisiä. Ohjelma esitti Oikeutta eläimille -järjestön kuvaamaa materiaalia, jossa suomalaisia teuraseläimiä kohdeltiin julmasti ja väkivaltaisesti.

On aivan oikein, että S-ryhmä on päättänyt ottaa käyttöön alihankkijoiden auditoinnin, joka tullaan tekemään kaikille teurastamoille, joista tulevasta lihasta valmistetaan S-ryhmän ketjuvalikoiman tuotteita ja S-ryhmä edellyttää, että tuotantoeläinten hyvinvointi on jatkossa kunnossa.

Osuustoimintaliike syntyi alun perin köyhyyden poistamiseksi ja riistämisen estämiseksi. Varhaisilla osuuskaupoilla oli kaksi tärkeää tehtävää. Ne poistivat kauppiaan välistä vetämän voiton palauttamalla osuuskunnan ylijäämän jäsenille suhteessa kaupan palvelujen käyttämiseen ja ne myivät väärentämätöntä ruokaa. Osuuskaupat olivat tae hinnasta ja laadusta. Tämä on mahdollista myös tänä päivänä, jos S-ryhmä näin haluaa.

Osuustoiminta on luontojaan yritysmuoto, joka mahdollistaa paitsi yrittämisen myös maailman muuttamisen. Osuustoimintakin voidaan rakentaa ja pilata jäsenistöstään vieraantuneeksi pääomavaltaiseksi bisnekseksi, jota ohjaa sijoitustoiminnan tarve. Tähän ei S-ryhmän pidä sortua. Ihmisten ja eläinten huono kohtelu on suoraan verrannollinen elintarviketeollisuuden ja kaupan rahanahneuteen. Markkinatalous ei tähtää kuluttajan parhaaseen, vaan voiton maksimointiin.

Osuuskuntamuoto ei automaattisesti takaa ihmisten ja eläinten sivistynyttä kohtelua, vaan sen eteen on tehtävä kovasti töitä. Osuuskauppojenkin osa-aikaista työvoimaa koskevat ongelmat ovat yleisesti tiedossa - vaan eivät vielä kokonaan hoidossa.

Osuustoiminta on vaihtoehto vapaalle markkinataloudelle ja S-ryhmän tulee myös ottaa vahvempi rooli demokraattisen talouden muutosvoimana markkinatalouden sisällä.

Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsenenä odotan osuuskaupaltani avoimia ja läpinäkyviä toimintatapoja sekä vaikuttamistyötä suomalaisen yrityskulttuurin ja lainsäädännön muuttamiseksi eettiseksi ja ekologiseksi.

S-ryhmän on osuuskauppaliikkeenä parannettava suomalaisen kuluttajan asemaa niin, että jatkossa kuluttaja saa yhdellä vilkaisulla selville, missä hänen ostamansa liha on kasvatettu, teurastettu ja leikattu. Näin myös, jos ostaa lihaa kaupan tiskiltä.

S-ryhmän tulee vaatia, että teurastamoihin on asennettava valvontakamerat ja -järjestelmä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Videointi lisää teurastamoiden auditoinnin ja omavalvonnan uskottavuutta.

S-ryhmän tulee vaatia eettisyyttä ruuantuottajilta ja valvoa sitä.  Kaiken lähtökohtana on oltava, että eläimiä kohdellaan lain ja vaatimusten mukaisesti, eikä niille aiheuteta tarpeetonta kipua.

S-ryhmän tulee myydä puhdasta ja turvallista ruokaa kuluttajille. Kuluttajien kiinnostus on jo nyt suuntautunut erilaisista kemikaaleista, hormoneista ja muuntogeeneistä vapaille tuotteille. Varsinkin nuoret ihmiset haluavat tietää ruuan alkuperän, eettisyyden ja ekologisuuden.

Solidaarista ja eettistä kuluttajapolitiikkaa

Tahdon S-ryhmän edistävän solidaarista ja eettistä kuluttajapolitiikkaa. Tuotannon on palveltava kuluttajia, eikä heitä ja eläimiä ja luontoa saa alistaa vain elinkeinoelämän palvelijoiksi. Kuluttajan täytyy pystyä luottamaan siihen, että S-ryhmässä myytävänä olevien tuotteiden osalta ihmisiä ja eläimiä on kohdeltu asianmukaisesti. Eläin, varsinkin tuotantoeläin, on heikommassa asemassa ihmiseen nähden. Eläimiä pitää kohdella hyvin.

S-ryhmän on selkeästi sanottava, että mikään ei oikeuta teurastamoita ja lihantuottajia väkivaltaiseen käytökseen. On olemassa sellainen sanonta, että "Niin isäntä kohtelee perhettään kuin se kohtelee eläimiään." Tarpeettoman kivun aiheuttaminen mille tahansa luontokappaleelle on raakalaismaista ja kertoo paljon sitä aiheuttavan tahon arvoista. Eläimiä huonosti kohteleva yhteiskunta kohtelee suurella todennäköisyydellä huonosti myös joitakin heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä.

Markkinoita ja yhteiskunnan käytäntöjä voidaan aina rakentaa paremmiksi. Osuuskuntamuoto on rakennettu jäsenten etuja silmällä pitäen sijoittajien voittojen sijaan. Osuuskuntamuoto on vahvasti sidottu jäsenistöön. Niinpä voidaan olettaa, että S-ryhmän päätöksenteossa kuunnellaan jäsenistön ääntä. Uskon jäsenistön tahtovan muutakin kuin halpuutusta. Osuuskaupan on oltava tae hinnasta ja laadusta.

Osuustoimintaliikkeessä yksi kantavista periaatteista on ollut sen sivistystehtävä. Osuuskaupalla on mahdollisuus yhteiskunnalliselle oppimiselle ja opettamiselle sekä valtavan hyvät edellytykset toimia ihmisten parissa paikallisella tasolla ympäröivän yhteisönsä hyvinvoinnin edistäjänä.

Satu Taavitsainen
Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsen vuodesta 2004
SDP:n kansanedustaja
Mikkeli

Linkki: Julmuutta ja välinpitämättömyyttä suomalaisteurastamoissa