Parhaiten menestyvät ne kaupungit, jotka onnistuvat houkuttelemaan luovia ihmisiä. Idearikkaat ihmiset hakeutuvat sinne, missä on rikas kulttuuritarjonta, suvaitsevainen ilmapiiri, värikäs elämä ja missä tapahtuu. Tällaisella ilmapiirillä on tärkeä merkitys asukkaiden viihtyvyydelle, uusien ihmisten kotiutumiselle sekä lopulta kaupungin menestykselle vetovoimaisena asuinpaikkana.

Kulttuuri on kuva- ja elokuvataidetta, käsitöitä, musiikkia, kuorolaulua, kirjallisuutta, tanssia ja teatteria, jotka kaikki tutkitusti edistävät terveyttä ja pidentävät ikää vähintään yhtä tehokkaasti kuin aktiivinen liikunta. Kulttuuri ja taide ovat kiinteä osa suomalaista sivistystä.

Erityisesti näinä aikoina, kun kaikki poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu kiertyvän talouden ja rahan ympärille, auttaa kulttuuri meitä jaksamaan arjessa ja virkistää mieltä. Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.

En lainkaan ymmärrä kaupungin opetustoimen päätöstä lopettaa Rantakylän koulun Kastanjakuoron toiminta huhtikuussa kesken kouluvuoden. Lopetus tapahtui niin, että kuoroa vetäville opettajille lopetettiin tehtävästä palkan maksaminen. Tämä oli järkytys lapsille.

Kastanjakuoro aloitti toimintansa vuonna 1970. Se harjoittelee säännöllisesti ja esiintyy koulun juhlissa ja on järjestänyt omia konsertteja sekä esiintynyt erilaisissa tilaus- ja yhteistyökonserteissa. Kuoron perustaja ja ensimmäinen johtaja oli Rantakylän koulun pitkäaikainen, minunkin musiikinopettajani, Heikki Haataja. Nykyään kuoroa ovat johtaneet musiikin lehtori Juha Lindbohm ja luokanopettaja Helena Hellsten. Kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan ja kuoron toiminta on toteutettu koulun kerhona.

Lauluissa on voimaa. Laululla saa ihmisten sydämet sykkimään. Kuorolaulu tutkitusti lisää hyvinvointia ja pidentää ikää. Koulujen kuoroissa laulavien oppilaiden on havaittu viihtyvän koulussa muita oppilaita paremmin ja tuntevan enemmän yhteenkuuluvuuden tunteita, jota lisäsi juuri kuorolaulu. Niin ikään laulaminen kuorossa on liitetty hyviin sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen pääomaan. Näitä kaupunginvaltuusto juuri tavoittelee. Miksi kaupungin teot eivät vastaa tavoitteita? Luullaanko, että kaupungin talous pelastuu sillä, että lapsilta lopetetaan luovan tekemisen ja kokemisen mahdollisuudet, kuten kuoro? En usko kaupunkilaisten tällaista tahtovan ja toivon pikaista korjausliikettä ja kaupungin arvopohjan tarkistamista.

Kulttuuri, taide ja kirjastot ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, myös terveyteen ja talouteen. Eteenpäin katsova kulttuuripolitiikka luo tasapuoliset mahdollisuudet saada elämyksiä ja oppia kaikille väestöryhmille. Kulttuuri on kannattava investointi henkisen, terveydellisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Kulttuuriharrastukset tulee olla kaikille taloudellisesti ja fyysisesti saavutettavissa, erityisesti lapsille ja nuorille.

Kirjoitus julkaistu 19.5.2016 Mikkelin Kaupunkilehden politiikan palstalla.