Satu Taavitsaisen blogi

Palkkatuki turvaa työllisyyspolkuja

Share |

Lauantai 22.10.2016


Suomessa on työttömiä jo noin 350 000 ja pitkäaikaistyöttömien osuus on noussut suuremmaksi kuin 90-luvulla -> heitä on lähes 130 000. Työttömyys on kiistatta aikamme viheliäisin ongelma, ja on harmi, ettei sen ratkaisemiseksi ole vielä löytynyt puolueilta yhteistä näkemystä. Keinot vaikuttavat olevan aivan äärilaidoilta. Toiset uskovat elvytykseen ja työn kysynnän lisäämiseen, toiset leikkauksiin ja työvoiman tarjonnan lisäämiseen.

Fakta on kuitenkin, ettei missään maassa ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä. USA:ssa työttömyys on euromaita vähäisempää, kun siellä on elvytetty. Suomessakin nyt olisi juuri oikea aika työllistää tehden sellaisia investointeja, jotka ovat muutoinkin edessä lähivuosina, kuten rakentaa teitä ja junaratoja ja korjata homeisia kouluja ja päiväkoteja.

On murheellista, että Suomessa on suhtauduttu kovin nihkeästi palkkatuen käyttöön verrattuna muihin pohjoismaihin ja OECD-maihin. Edes vuonna 2008 syvän taantuman alkaessa Suomessa ei reagoitu, vaikka työttömyys kasvoi voimakkaasti.

Alla olevasta kuvasta näkyy, kuinka valtion sitoutuminen työllisyyden hoitoon on heikentynyt ja palkkatukirahojen leikkaus on jatkunut jo vuosikausia. Nyt Juha Sipilän (kesk) hallituksen ensimmäisen budjetin myötä palkkatukirahat ovat loppuneet useissa kaupungeissa jo alkuvuodesta.

palkkatuki.png

Politiikan perimmäinen tarkoitus on luoda ihmisille mahdollisuus hyvään elämään. Suomalaisten perustuslaillinen oikeus työhön edellyttää julkiselta vallalta toimenpiteitä ja rahoitusta. Valtion palkkatukirahoilla on kiistatta keskeinen rooli etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työelämään pääsemisessä ja työkunnon ylläpitämisessä.

Suomi on muita pohjoismaita huonompi työelämään palauttamisessa. Tämä on sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä tragedia. Intialainen Mahatma Gandhin kaltainen hallitsija Asoka sanoi jo 2300 vuotta sitten, että hallitsijan tärkein päämäärä on varmistaa, että hänen alamaisensa olisivat onnellisia. Vain kilpailukyvystä ja tehokkuudesta hokevien poliitikkojen ja virkamiesten toivoisi tutustuvan tällaisiinkin ajatuksiin.

Liputan palkkatuen puolesta. Työttömiä ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan heistä täytyy huolehtia, jotta työkunto, toimeentulo ja elämäntaidot säilyvät taantumankin aikana. Kun kasvukausi alkaa, on yrityksillä oltava saatavilla osaavaa työvoimaa. Ei ole Suomen etu, jos satojatuhansia ihmisiä työnnetään syrjään yhteiskunnan reunoille, josta on äärimmäisen vaikea nousta enää takaisin työelämään.

Suomessa järjestöt luovat osallisuutta ja kasvattavat kansalaistaitoja. Ne kykenevät yhdistämään oman toimintansa ja työllistämisen koko yhteiskuntaa palvelevaksi hyväksi. Järjestöissä on olemassa paljon organisointikykyä ja valmiuksia viedä läpi vaativiakin projekteja tuloksekkaasti. Työllistämisessä järjestöt ovat alikäytetty voimavara.

Liiallinen byrokratia suhteessa saatuun palkkatukeen ja tuen pituuden sekä tason alttius jatkuville muutoksille on monissa ruhonjuuritason järjestöissä koettu järkevän, järjestön lähtökohdista mielekkään työllistämisen esteeksi. Sääntöjä tulee helpottaa ja palkkatuen pitkäkestoisuutta edistää. Lisäksi on tarpeen selkiyttää kriteereitä, joilla vammaisten palkkatuen voi myöntää pysyvästi.

Valtion budjettiin on saatava rahaa työttömien työllistämiseksi järjestöihin. Järjestöissä tehtävä työ on arvokasta ja niiden työllistämistoimintaan sisältyy ihmisen kokonaisvaltaista tukemista - hänen hyvinvointiaan ja tarpeitaan kunnioittaen.

palkkatukea.jpg


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini