"Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.” Matt 25:29

Tätä Matteuksen evankeliumin jaetta voi verrata Juha Sipilän (kesk) porvarihallituksen politiikkaan. Matteus-vaikutus tarkoittaa etujen kasautumista niille, joilla niitä on jo ennestään. Rikkaille on annettu rahaa, köyhiltä on otettu.

Pienituloisten eläkkeensaajien voimat alkavat loppua. He joutuvat käyttämään kaiken energiansa selviytyäkseen juuri tästä päivästä. Maan hallituksen pitää korjata eläkkeensaajien toimeentuloa ja vahvistaa heidän ihmisarvoista elämää.

SDP:n tavoite on tehdä alle 1 400 euron eläkkeisiin 100 euron kuukausikorotus. Tämä parantaisi pienituloisten asemaa ja nostaisi yli 50 000 suomalaista köyhyysrajan yläpuolelle.

Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttaa tulojen ohella myös välttämättömät menot, joista sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ovat yksi keskeisimmistä. Tämä on luonnollista, koska eläkkeensaajilla sote-palveluiden tarve on muuta väestöä keskimääräistä suurempi: vanhemmilla eläkeläisillä iän mukana heikentyvän terveyden ja toimintakyvyn vuoksi, nuoremmilla työkyvyttömyyseläkkeen saajilla alentuneen työkyvyn ja heikomman terveydentilan vuoksi.

Soten asiakasmaksuihin liittyy tärkeitä oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Vanhimmista (yli 85-vuotiaista) eläkeläisistä 32 % kuuluu pienituloisimpaan ja vain 9 % rikkaimpaan tuloviidennekseen. Hyvin vanhoilla eläkeläisillä on paljon hoivatarvetta mutta heillä ei ole rahaa maksaa palveluista. Korkeat maksut ovat esteenä palvelujen saannille ja eniten ilman riittävää apua olevia on pienituloisissa. Tämä on epäoikeudenmukaista.

Pienituloiset eläkeläiset käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja enemmän kuin suurituloiset. Yksityisiä sote-palveluja, joihin on haettu Kela-korvauksia, on käyttänyt hieman yli puolet eläkeläisistä mutta heistä 71 prosenttia on ylimmästä tuloluokasta. Kela-korvauksesta huolimatta monella pienituloisella ei ole varaa yksityisten sote-palveluiden tai palvelusetelien käyttöön. Kela-korvausjärjestelmä ja palvelusetelit hyödyttävätkin eniten suurituloisia. (Lähde eläketurvakeskuksen tutkimus). Tämä on epäoikeudenmukaista ja siksi on hyvä, että Kela-korvausjärjestelmä yksityisiin sote-palveluihin aiotaan kokonaan lakkauttaa.

Kotihoidon palveluja on saanut noin joka seitsemäs eläkeläinen, mutta osuus on huomattavasti suurempi vanhemmissa ikäryhmissä, erityisesti yli 85-vuotiailla, joista lähes puolet on käyttänyt kotihoidon palveluita. Ero pienituloisten ja suurituloisten välillä on iso kotihoidon käytössä: alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista yli 85-vuotiaista puolet on saanut kotihoitoa. Hyvätuloisemmat eläkeläiset eivät ole käyttäneet kotihoidon palveluita näin laajasti. Tämä on yhteydessä yksin asumisen yleisyyteen erityisesti alimmassa tuloluokassa, ja heikompaan terveydentilaan ja vähäisempään yksityisten palvelujen käyttöön.

Eläkeläisille kasautuu paljon lääkkeiden omavastuita, mutta pienituloiset maksavat lääkkeistään suhteellisesti enemmän. Lääkkeitä paljon tarvitsevista merkittävä osa on vanhuksia ja lähes kaikilla on krooninen tauti ja useita samanaikaisia (osittain epäsopivia) lääkityksiä. Etenkin pienituloiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset jättävät kustannussyistä lääkkeitä ostamatta tai puolittavat annoksia.

Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja hoivaan kuuluu kaikille. Köyhyys estää pääsyn sosiaali- ja terveyspalvelujen pariin, mutta sairastuminen ja korkeat asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut myös ajaa ihmisiä köyhyyteen. Tämä pitää muuttaa.

Suomen pitää palauttaa arvopohjamme solidaarisuuden periaatteelle: kaikille ihmisille turvataan pääsy laadukkaiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin maksukyvystä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Suomi ei tarvitse mitään massiivista Sipilän sote-uudistusta maakuntiin, vaan tarvitsemme perinpohjaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksen.