Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017. Lain 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lain mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Valtakunnanvoudilta tänään saamani tilaston mukaan kuntien päivähoitomaksuja laitettiin vuonna 2018 ulosottoon 34 490 kappaletta. Määrä on onneksi valtakunnan tasolla laskenut 3,4% verrattuna vuoteen 2017, eli pienentynyt 1219 laskun verran. Aika vaatimattomasti kuitenkin siihen nähden, että laki oli voimassa jo toista vuotta.

Omassa maakunnassani Etelä-Savossa tilanne sen sijaan on pahentunut. Päivähoitomaksujen laittaminen ulosottoon on vuonna 2018 kasvanut 26,5% eli yhteensä 954 laskuun. Etelä-Savon kaltaisella ikääntyneellä maakunnalla ei luulisi olevan intressiä ajaa lapsiperheitä ulosottoon päivähoitomaksujen vuoksi, vaan kohdella lapsiperheitä kuin kukkaa kämmenellä sovitellen ja alentaen maksuja. Elämäntilanteet lapsiperheissä vaihtelevat, tulee sairastumisia ja muita äkillisiä tilanteita.

Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta ei ole mielestäni lapsen edun mukaista. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Ja tulee toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Ennen näin raskasta toimenpidettä, ulosottoon laittamista, on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Valitettavasti valtakunnallisesti tällainen harkinta on vuonna 2018 jätetty käyttämättä 34 490 kertaa ja Etelä-Savon maakunnassa 954 kertaa ja Mikkelissä, omassa kotikaupungissani 390 kertaa. Miksi? Luullaanko kunnissa kunnan talouden olevan näistä kiinni?

On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon. Pidän hyvin tärkeänä, että lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 13 § mukaisesta varhaiskasvatusmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta tiedotetaan monipuolisin, tehokkain keinoin ja siten huolehditaan, että kuntalaiset ovat tietoisia kyseisistä mahdollisuuksista hakea maksun perimättä jättämistä tai alentamista. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein.

Päivähoidon maksupäätöksessä, laskussa ja muistutuslaskussa pitää lukea selkeästi asiakasmaksulain 13 §:n mukaisesta mahdollisuudesta tarvittaessa alentaa tai jättää maksu perimättä. Huoltajille pitää lähettää tiedote ja yksiköiden ja ryhmien seinällä tulee olla paperinen tiedote ja asiasta on ilmoitettava kunnan kotisivuilla.

Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee aina tehdä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Huoltajia on tiedotettava ilmoittamaan toimeentulotuesta varhaiskasvatuksen toimistoon tulotietoja toimittaessaan. Mutta pelkästään toimeentulotukea saavia varten lakia ei ole säädetty, vaan kaikkia lapsiperheitä varten.

Sekin on tärkeää, että kunnat käyvät läpi omat prosessinsa ulosottoon laittamisessa. Perintätoimisto ei lain mukaan saa lähettää laskua ulosottoon kunnan nimissä, vaan ratkaisu ulosottoon siirtämisestä tulee tehdä saatavakohtaisesti kaupungin viranhaltijan toimesta. Kuitenkin Kuntaliiton tutkimuksen mukaan puolet kunnista rikkoo tätä lakia!

Sinä, joka olet kunnan luottamushenkilönä, tiedätkö kuka viranhaltija kunnassasi tekee päätöksen lapsiperheen laittamisesta ulosottoon. Kysy asiaa. Millä osaamisella tämä viranhaltija tekee päätöksen? Usein viranhaltija on esimerkiksi talouspäällikkö. Mitä hän tietää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista? Kuinka lapsiperheen tilanne selvitetään ennen ulosottoon laittamista? Konsultoiko talouspäällikkö ennen päätöstä varhaiskasvatuksen viranhaltijaa? Tehdäänkö ulosottopäätöksistä viranhaltijapäätös?

Mielestäni kunnan talousosastolla ei voi olla harkintavaltaa tällaisessa. Kuntien tulee linjata, että aina ennen varhaiskasvatusmaksun ulosottoon laittamista talousosasto on velvollinen pyytämään asiasta varhaiskasvatuksen viranhaltijan näkemyksen. Tai siirtää suoraan toimivalta varhaiskasvatusosastolle.

Huojennuksen hakemisen ja ratkaisemisen on oltava helppoa. Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista. Mitä enemmän liitteitä, kuitteja ja selvityksiä tarvitaan, sitä vähemmän perheet hakevat apua tilanteeseensa. Mitä enemmän toimenpiteitä asiakasmaksun alentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se jää hakematta ja lain tarkoitus ei toteudu.

Se, kuinka kunta vaatii perhettä osoittamaan, että perheen toimeentulo on vaarantunut, on merkityksellistä avun hakemisen kannalta. Mitä enemmän harkintavaltaa viranomaisella on ja mitä vähemmän läpinäkyviä ohjeita, sitä enemmän hakijan kannalta epävarmuus hakemuksen läpimenoon kasvaa.

On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokuntakin on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eikä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.