Satu Taavitsaisen blogi

Sote-maksujen ulosottotilastot ovat karmivia

Keskiviikko 18.1.2023 - Satu Taavitsainen

Ihmisille tulee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta. Pyysin valtakunnanvoudin virastosta sote-maksujen tuoreet ulosottotilastot.

Vuonna 2022 Etelä-Savossa meni ulosottoon vireille julkisen puolen hammashoitomaksuja 3137 kpl. Kasvua edelliseen vuoteen on 1416 kpl. Vastaavia hammashoitomaksuja tuli Kymenlaaksossa ulosottoon vireille 213 kpl ja Etelä-Karjalassa 663 kpl. Etelä-Savon tilasto on julma. Hammashoidon maksut ovat syntyneet ihmisille välttämättömän peruspalvelun – hampaiden hoidon käyttämisestä. Ulosotto voi pahimmillaan velkaannuttaa ihmisiä ja estää jatkossa hakeutumasta hammashoitoon.

Kotipalvelumaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 470 kpl, ja tässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 117 kpl. Kymenlaaksossa kotipalvelumaksuja laitettiin ulosottoon vain 1 kpl ja Etelä-Karjalassa 2 kpl. Etelä-Savo näyttäytyy tässäkin kauhistuttavana. Kotipalvelun asiakkaita on laitettu ulosottoon.

Sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5844 kpl ja tässä oli kasvua 1736 kpl. Vastaavasti näitä maksuja Kymenlaaksossa meni ulosottoon 927 kpl ja Etelä-Karjalassa 754 kpl. Miksi Etelä-Savo johtaa tätäkin tilastoa? Jos esimerkiksi pienituloinen vanhus joutuu sairaalaan, olisi mielestäni oikeudenmukaisempaa jättää maksu kokonaan perimättä kuin laittaa sitä ulosottoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelumaksuasioita mukaan luettuna terveyskeskusmaksuja vuonna 2022 Etelä-Savossa tuli ulosottoon vireille 5139 kpl ja näissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 699 kpl. Vastaavasti Kymenlaaksossa näitä maksuja meni ulosottoon 9003 kpl ja Etelä-Karjalassa 11 422 kpl. Mielestäni terveyskeskuslääkärin maksusta on luovuttava kokonaan. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tuhansittain ihmisiä joutuu ulosottoon lääkärissä käynnin takia.

Kun kaikki julkiset sote-maksut lasketaan yhteen, niin Etelä-Savossa niitä laitettiin ulosottoon 14 696 kpl, Kymenlaaksossa 10 210 kpl ja Etelä-Karjalassa 13 684 kpl. Etelä-Savossa on paljon vanhuksia. Vaikka tilastot eivät kerro ulosottoon joutuneen ikää, niin otaksun ainakin Etelä-Savon osalta näissä olevan paljon ikäihmisiä. Mielestäni sairaiden, hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten laittaminen ulosottoon on väärin.

Tein aluehallituksessa muutosesityksen maksuihin, koska päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista on hyvinvointialueilla. Valitettavasti se ei mennyt äänestyksessä läpi. Mielestäni uuden eduskunnan on muutettava asiakasmaksulakia inhimillisemmäksi. Lainsäädännön tulee olla ihmisten puolella ja turvata hänelle peruspalvelut ilman pelkoa ulosottoon joutumisesta.

Ihmisten pitkä piina päättyy

Maanantai 30.12.2019 - Satu Taavitsainen

2020-luku tuo tullessaan armoa ja alamme Suomessa mennä varjoisilta kujilta ja pimeistä onkaloista kohti valoa. 20 vuotta pimeyttä päättyy monella. 1990-luvun lamassa talousvaikeuksiin joutuneet pääsevät viimeinkin piinastaan, kun 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat vuodenvaihteessa.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan laki velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan, vaikka koko ihmisen eliniän. Koska laissa oli viiden vuoden siirtymäsäännös, ensimmäiset 20 vuotta vanhat velat vanhentuvat lopullisesti 1.1.2020. Tätä velallisten armahdusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa tapahtunut.

Pahimmillaan suomalaisten ihmisten tilanne oli vuonna 1994, jolloin tavallisia kansalaisia oli ulosotossa 456 786 henkilöä ja yrityksiä 55 799 eli yhteensä 512 585 ulosottovelallista.

Kuva ulosottovelalliset Suomessa 1989-2009, lähde: Valtakunnanvoudin virasto

Kuva ulosottovelallisten määrä 2009-2018, lähde Valtakunnanvoudin virasto

1990-luvun lamassa velkaantuneiden tuomio on ollut pitkä kirous, pidempi kuin kovien rikosten tuomiot, vaikka he olivat ennemminkin silloisen talouspolitiikan uhreja kuin syyllisiä. Uskon enemmistön suomalaisista olevan sitä mieltä, että on aivan oikein, että 90-luvun laman uhrien piina viimeinkin loppuu. Moni heistä ei selviytynyt tänne asti, vaan on kuollut oman käden tai sairastumisen kautta. Moni heistä on menettänyt ahdistuksen vuoksi työkykynsä. 

Kuva itsemurhat Suomessa v. 1921-2018, lähde: Findikaattori

20 vuotta olen ollut poliitikko. Nuorena parikymppisenä liityin puolueeseen vuonna 2000. Koko tämän 20 vuoden ajan olen ihmetellyt, miten kaikki maan hallitukset ovat olleet ikään kuin kyvyttömiä korjaamaan sen, mitä tapahtui 90-luvulla tavallisille ihmisille ja pienyrittäjille. Olin laman aikana nuori (v. 1990 13-vuotias) ja näin sekä koin, kuinka minua edeltävä sukupolvi kärsi - jättäen jälkensä myös minun sukupolveeni. Se oli karmivaa aikaa meidän nuorten näkökulmasta, kun lähes kaikkien vanhemmat olivat pahoinvoivia ja monien isä tai äiti riisti itseltään hengen, joi tai muutoin sairastui menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa.

Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät vuoden 1993 loppupuolella kasvuun, mutta se ei näkynyt tavallisten ihmisten arjessa, jossa pienituloisuus lähti kasvuun ulosottoon joutuneiden ja valtavan työttömyyden vuoksi. Suomen hallitusten olisi pitänyt enemmän painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä, olla ihmisten puolella ennemmin kuin tehdä sosiaaliturvan, lapsilisien ym. leikkauksia ja myöntää pankkitukia. Uskon ja toivon, että 2020-luku tuo talouspoliittiseen ajatteluun muutoksen.

Kuva pienituloiset Suomessa v. 1966-2017, lähde: Findikaattori

Tietoa 90-luvun velkojen vanhentumisesta pitää jakaa, koska ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys. En oikein ymmärrä, miksi näin on säädetty. Tuntuu ihmisten kiusaamiselta. Lyötyjä lyödään vielä yhden kerran ennen vapautusta. Ulosoton rekisteristä varmasti pystyy näkemään velan vanhentumisen ja on hyvää hallintotapaa viranomaisen taholta kertoa siitä, eikä jatkaa perusteetonta perimistä, jos henkilö itse ei asiasta tiedä. 

Kiitos yhteistyöstäsi vuonna 2019! Toivon sen saavan jatkoa myös 2020-luvulla. Valoisaa uutta vuotta Sinulle ja läheisillesi!

Satu

Pikavippien hillitseminen etenee

Tiistai 20.8.2019 - Satu Taavitsainen

Korkeakorkoisten pikavippien hillitseminen etenee, kun 1.9.2019 astuu voimaan edellisen eduskunnan hyväksymä laki, jolla määrättiin enimmäiskorko 20 prosenttiin.

Lisäksi edellinen eduskunta edellytti, että maan hallitus laatii perusteellisen selvityksen siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin. Juha Sipilän porvarihallitus ei tällaista selvitystä ehtinyt tehdä ja vastuu tästä siirtyi Antti Rinteen (sd.) hallitukselle.

On todella tärkeää, että Rinteen hallitus seuraa tarkoin korkokaton vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa välittömästi lisätoimiin, jos alalla rehottava villi meininki ei asetu. Korkokatto voisi olla alempikin. Tästä keskusteltiin lakia säätäessä, mutta yksimielisyys saatiin eduskunnassa aikaan 20 prosentista, silloisen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) alkuperäisen esityksen ollessa 30 prosenttia.

On myös pikaisesti tehtävä parannuksia ulosoton suojaosuusjärjestelmään muun muassa korottamalla suojaosuutta sekä muutettava lakia velkajärjestelystä niin, että otetaan paremmin huomioon velallisen selviäminen arjestaan velkajärjestelyn aikana.

Muutoinkin Rinteen hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin korjatakseen Suomessa vallitsevan massiivisen ulosotto- ja maksuhäiriöongelman. Maksuhäiriömerkintöjen on poistuttava rekisteristä heti laskun maksamisen jälkeen, eikä vasta neljän vuoden päästä. Tästä jätimme viime kaudella lakialoitteen, johon tuli yli sadan kansanedustajan nimet. Lakia ei saatu maaliin, koska se jumittui oikeusministeri Häkkäsen pöydälle. Nyt on aika tehdä nämä kaikki muutokset ja helpottaa ihmisten arkea.

Ylipäätään Rinteen hallituksen on vahvistettava ihmisten toimeentuloa, sillä pienituloisilla työssäkäyvillä, opiskelijoilla, työttömillä ja eläkeläisillä raha ei riitä päivittäismenojen hoitamiseen. Eniten maksuhäiriöitä on 25–44-vuotiailla miehillä, joita on 15 prosenttia yhteensä 380 000:sta maksuhäiriöisestä suomalaisesta. Määrä on kasvanut vuosittain usealla tuhannella ihmisellä. Kaikilla koulutusasteilla on myös tärkeää vahvistaa nuorten talousosaamista ja matemaattisia taitoja.

Lapsiperheen laittaminen ulosottoon ei ole lapsen edun mukaista

Keskiviikko 23.1.2019 klo 19.10 - Satu Taavitsainen

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tuli voimaan 1.3.2017. Lain 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lain mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Valtakunnanvoudilta tänään saamani tilaston mukaan kuntien päivähoitomaksuja laitettiin vuonna 2018 ulosottoon 34 490 kappaletta. Määrä on onneksi valtakunnan tasolla laskenut 3,4% verrattuna vuoteen 2017, eli pienentynyt 1219 laskun verran. Aika vaatimattomasti kuitenkin siihen nähden, että laki oli voimassa jo toista vuotta.

Omassa maakunnassani Etelä-Savossa tilanne sen sijaan on pahentunut. Päivähoitomaksujen laittaminen ulosottoon on vuonna 2018 kasvanut 26,5% eli yhteensä 954 laskuun. Etelä-Savon kaltaisella ikääntyneellä maakunnalla ei luulisi olevan intressiä ajaa lapsiperheitä ulosottoon päivähoitomaksujen vuoksi, vaan kohdella lapsiperheitä kuin kukkaa kämmenellä sovitellen ja alentaen maksuja. Elämäntilanteet lapsiperheissä vaihtelevat, tulee sairastumisia ja muita äkillisiä tilanteita.

Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta ei ole mielestäni lapsen edun mukaista. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Ja tulee toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Ennen näin raskasta toimenpidettä, ulosottoon laittamista, on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Valitettavasti valtakunnallisesti tällainen harkinta on vuonna 2018 jätetty käyttämättä 34 490 kertaa ja Etelä-Savon maakunnassa 954 kertaa ja Mikkelissä, omassa kotikaupungissani 390 kertaa. Miksi? Luullaanko kunnissa kunnan talouden olevan näistä kiinni?

On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon. Pidän hyvin tärkeänä, että lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 13 § mukaisesta varhaiskasvatusmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta tiedotetaan monipuolisin, tehokkain keinoin ja siten huolehditaan, että kuntalaiset ovat tietoisia kyseisistä mahdollisuuksista hakea maksun perimättä jättämistä tai alentamista. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein.

Päivähoidon maksupäätöksessä, laskussa ja muistutuslaskussa pitää lukea selkeästi asiakasmaksulain 13 §:n mukaisesta mahdollisuudesta tarvittaessa alentaa tai jättää maksu perimättä. Huoltajille pitää lähettää tiedote ja yksiköiden ja ryhmien seinällä tulee olla paperinen tiedote ja asiasta on ilmoitettava kunnan kotisivuilla.

Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee aina tehdä ennen toimeentulotuen myöntämistä. Huoltajia on tiedotettava ilmoittamaan toimeentulotuesta varhaiskasvatuksen toimistoon tulotietoja toimittaessaan. Mutta pelkästään toimeentulotukea saavia varten lakia ei ole säädetty, vaan kaikkia lapsiperheitä varten.

Sekin on tärkeää, että kunnat käyvät läpi omat prosessinsa ulosottoon laittamisessa. Perintätoimisto ei lain mukaan saa lähettää laskua ulosottoon kunnan nimissä, vaan ratkaisu ulosottoon siirtämisestä tulee tehdä saatavakohtaisesti kaupungin viranhaltijan toimesta. Kuitenkin Kuntaliiton tutkimuksen mukaan puolet kunnista rikkoo tätä lakia!

Sinä, joka olet kunnan luottamushenkilönä, tiedätkö kuka viranhaltija kunnassasi tekee päätöksen lapsiperheen laittamisesta ulosottoon. Kysy asiaa. Millä osaamisella tämä viranhaltija tekee päätöksen? Usein viranhaltija on esimerkiksi talouspäällikkö. Mitä hän tietää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista? Kuinka lapsiperheen tilanne selvitetään ennen ulosottoon laittamista? Konsultoiko talouspäällikkö ennen päätöstä varhaiskasvatuksen viranhaltijaa? Tehdäänkö ulosottopäätöksistä viranhaltijapäätös?

Mielestäni kunnan talousosastolla ei voi olla harkintavaltaa tällaisessa. Kuntien tulee linjata, että aina ennen varhaiskasvatusmaksun ulosottoon laittamista talousosasto on velvollinen pyytämään asiasta varhaiskasvatuksen viranhaltijan näkemyksen. Tai siirtää suoraan toimivalta varhaiskasvatusosastolle.

Huojennuksen hakemisen ja ratkaisemisen on oltava helppoa. Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista. Mitä enemmän liitteitä, kuitteja ja selvityksiä tarvitaan, sitä vähemmän perheet hakevat apua tilanteeseensa. Mitä enemmän toimenpiteitä asiakasmaksun alentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se jää hakematta ja lain tarkoitus ei toteudu.

Se, kuinka kunta vaatii perhettä osoittamaan, että perheen toimeentulo on vaarantunut, on merkityksellistä avun hakemisen kannalta. Mitä enemmän harkintavaltaa viranomaisella on ja mitä vähemmän läpinäkyviä ohjeita, sitä enemmän hakijan kannalta epävarmuus hakemuksen läpimenoon kasvaa.

On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokuntakin on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eikä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.

Ulosoton tuoreet tilastot paljastavat entistä karmivamman tilanteen

Keskiviikko 23.1.2019 - Satu Taavitsainen

Tilanne on pahentunut! Arvasin että näin käy! Kaikki ennusmerkit olivat olemassa, mutta Sipilä ja Orpo eivät kuunnelleet kansanedustajia eivätkä kansalaisia.

Valtakunnan voudin tuore tilasto julkisten sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen ulosottoon päätymisestä on vuodelta 2018 aivan karmea.

Yhteensä 386 471 maksua meni ulosottoon! Kasvua on vuodessa tapahtunut 21 prosenttia, eli nyt ulosottoon meni 66 712 sote-laskua enemmän kuin vuonna 2017.

Erityisesti huolettaa se, että kotimaakunnassani Etelä-Savossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ulosottomäärät ovat kasvaneet todella rajusti. Vuonna 2018 Etelä-Savossa päätyi ulosottoon 15 367 soten asiakasmaksua, jossa on kasvua 85% edelliseen vuoteen verrattuna eli nyt 7070 laskua enemmän. Tämä on totaalisen järkyttävää toimintaa kahdelta maakuntamme kuntayhtymältä Essotelta ja Sosterilta sekä Etelä-Savon kunnilta.

Esimerkiksi sairaala- ja laitoshoitomaksujen laittamisessa ulosottoon on Etelä-Savossa tapahtunut vuodessa 524 % nousu! Tämä tarkoittaa laskujen määrässä yhteensä 4178 sairaalamaksua ulosottoon.

Koko Suomessa sairaala- ja laitoshoitomaksujen ulosottoon joutuneiden maksujen määrä on ollut yhteensä 125 629, jossa kasvua on ollut 25%, eli 25233 laskua enemmän meni koko maassa ulosottoon kuin vuonna 2017. Järkyttäviä kasvuprosentteja. Eikö kellään hallituksen ministerillä ole hälytyskellot soineet?

Tuhannet pienituloiset vanhukset ja työttömät syöpäsairaat rukoilevat joka puolella Suomea sairaalan osastoilla, että pääsisivät jo sieltä pois, koska heillä ei ole varaa olla sairaalassa. Missä on sairaalan sosiaalityöntekijät? Missä on ollut inhimillisyys ja henkilökunnan aloitteellisuus?

Ulosottoon joutuminen ahdistaa myös perhettä ja läheisiä. Palkkoja ja eläkkeitä ulosmitataan joka päivä ja ihmisiä häädetään kodeistaan. He ovat ihmisiä, jotka kuitenkin vastuuntuntoisesti yrittävät huolehtia asioistaan, mutta ovat sairastuneet, mille ei mitään mahda. Heitä ei saa ajaa umpikujaan ulosoton toimenpitein. Tilapäinen rahapula, sairastuminen, taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen, kuten nyt tapahtuu.

Etelä-Savossa ulosottoon laitetuissa terveyskeskusmaksuissa on tapahtunut 155% kasvu, yhteensä 3029 laskua laitettiin ulosottoon, jossa on kasvua vuoden aikana 1843 laskua enemmän kuin vuonna 2017. Valtakunnallisesti terveyskeskusmaksujen laittamisessa ulosottoon on tapahtunut 5,2% kasvu. Yhteensä 69 228 terveyskeskusmaksua meni ulosottoon Suomessa vuonna 2018. Tästä huolimatta Sipilän ja Orpon linjaus asiakasmaksulaissaan on, että nostetaan terveyskeskusmaksuja sadoilla euroilla vuodessa poistamalla kolmen kerran sääntö ja laskuttamalla jokaisesta käynnistä.

Jopa eräs Suomessa toimiva suuri kansainvälinen perintäyhtiö on alkanut moittia kuntia ja kuntayhtymiä siitä, että se laittaa perintäyhtiölle täysin varattomien ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja perittäväksi. Jopa perintäyhtiö kehottaa kuntia noudattamaan asiakasmaksulain 11 pykälää, jossa säädetään maksujen alentamisesta. Perintäyhtiökään ei näe järkevänä pienituloisten ihmisten kiusaamista maksuilla, joita ihmiset eivät kykene maksamaan. Milloin kunnat ja kuntayhtymät huomaavat toimivansa moraalittomasti ja epäeettisesti? Milloin valtiovarainministeriön virkamiehet ja ministeri Orpo huomaavat toimivansa moraalittomasti, kun haluavat uppiniskaisesti kerätä 1,5 miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, eivätkä suostu siihen, että niitä alennetaan?

On moraalisesti väärin, että sadoilla tuhansilla vanhuksilla ei ole varaa mennä lääkäriin, ostaa lääkkeitä ja ruokaa, kun samaan aikaan 10% suomalaisista on niin rikkaita, että omistavat yhtä paljon kuin loput 90% yhteensä ja viime vuonna varakkaimpien pienessä piirissä kasvatettiin tuloja tuhansilla euroilla.

Eduskuntavaalit ovat erittäin tärkeät. Ei ole samantekevää, mitkä puolueet ja ketkä henkilöt kantavat hallitusvastuuta. Uuden eduskunnan kiireellisin tehtävä on pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden, eläkkeensaajien, palkansaajien, työttömien, sairaiden, ulosottoon joutuneiden, opiskelijoiden, vammaisten ja yksinyrittäjien taloudellisen pärjäämisen parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen on aivan keskeisessä roolissa ihmisten arkisessa toimeentulossa ja on koko sote-uudistuksen ydin.

Tämä järkyttävä sairaiden ihmisten saalistus on loputtava.

Hallituksella viime hetki tehdä parannuksia ulosottoon joutuneiden asemaan!

Keskiviikko 11.4.2018 - Satu Taavitsainen

Esitän, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lasten päivähoitomaksujen ulosottokäytäntöön tehdään raju muutos: Ryhdytään noudattamaan voimassa olevia lakeja eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia ja jokainen ulosotossa oleva maksu käydään läpi arvioiden, voidaanko se asiakasmaksulain mukaisesti jättää perimättä tai alentaa.

Tästä asiasta hallituksen pitää tehdä päätös tänään kehysriihessä. Se olisi ulosotossa oleville ensimmäinen lupaus uudesta alusta. Hallituksella on nyt viimeinen hetki auttaa ulosottoon joutuneita.

Pelkästään viime vuonna päätyi 320 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua ulosottoon ja 36 000 kuntien päivähoidon maksua ulosottoon. Näitä palveluja varten on säädetty asiakasmaksulait, joissa on pykälät ihmisten turvaamiseksi, ettei asiakasmaksuilla aiheuteta maksuvaikeuksia. Näitä lakeja ei vain noudateta.

Suomeen on synnytetty massatyöttömyyden rinnalle massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Yli puoli miljoonaa ihmistä kamppailee vuosittain ulosoton kanssa. Meille on muodostunut luottotiedoton luokka. He ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja heillä on vain hyvin vähän puolustajia.

Nämä ihmiset tarvitsevat pohjan uudelle alulle. Odotan Sipilän hallituksen kehysriihestä parannuksia ulosottovelallisten ja luottotiedottomien aseman parantamiseksi, asiakasmaksujen lisäksi esimerkiksi ulosoton suojaosuuden tason nostaminen mahdollistaisi monelle mahdollisuuden tehdä työtä.

Valinnanvapaus ei hyödytä pienituloista pätkän vertaa!

Perjantai 16.3.2018 - Satu Taavitsainen

Hallituksen esittämä soten valinnanvapaus ei hyödytä pienituloisia eläkkeensaajia, työttömiä eikä lapsiperheitä pätkän vertaa.

Miten voi valita, kun ei ole rahaa?

Pienituloisilla ei ole varaa sairastua, eikä hoitaa itseään. Korkeat asiakasmaksut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma. Maan hallitus ei ole tätä tajunnut. Nykyinen maksutaso ei vastaa tavoitetta maksujen kohtuullisuudesta, eikä oikeudenmukaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta.

Vuonna 2017 päätyi 320 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksua ulosottoon. Ne ovat tavanomaisia hammashoito-, terveyskeskus-, sairaala-, laitos- ja kotipalvelu ynnä muita sote-maksuja.

Julkisten terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on 683 euroa. Myös lääke- ja matkakustannuksilla on omat maksukattonsa, jotka ovat lääkkeille 605,13 euroa ja matkoille 300 euroa. Yhteenlaskettuna maksukatot ovat 1588,13 euroa. Paljon sairastavien ja pienituloisten tilannetta on entisestään heikentänyt hallituksen tekemät matkakorvausten leikkaukset sekä reseptilääkkeiden omavastuu. Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousi vuoden 2016 alussa 56 prosenttia ja lääkkeille säädettiin 50 euron alkuomavastuu. Ruotsissa asiakasmaksut ovat käytössä vain pienimuotoisesti. Siellä julkisen rahoituksen osuus sote-kustannuksista on 84 %. Suomessa 75 %. Eli Suomessa ihmisiltä kerätään asiakasmaksuja huomattavasti enemmän. Myös Englannissa julkisen rahoituksen osuus on 83% ja terveydenhuoltopalvelut pääosin ilmaisia ihmisille.

Sipilän hallituksen tavoitteena on nimenomaan ollut sote-maksuilla kerätä rahaa valtion kassaan. Toimissa ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Sipilän hallituksen toiminta kuluneet kolme vuotta on ollut kansanterveyden kannalta kestämätöntä. Ja näillä arvoilla sote-uudistusta on valmisteltu.

Valinnanvapauslaissa ei kerrota asiakasmaksujen tulevasta tasosta. Hallitus jätti asiakasmaksulain kaiken ulkopuolelle ja aikoo antaa sen vasta syksymmällä. Aavistan, että Sipilän porvarihallitus ei tule ajattelemaan pienituloisia ja poistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, vaan he tulevat keräämään niillä nykyisen määrän rahaa 1,7 miljardia euroa.

Yksityisten sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen asiakasmaksut tasataan. Jokainen voi arvata, miten siinä käy. Suunta on varmasti ylöspäin nykyisestä. Nyt julkinen erikoislääkärimaksu on 41,20 e ja yksityinen 120 e. Näiden keskiarvo on 80,60 e. Ei ole mitään tietoa, millä matematiikalla hallitus aikoo maksut määritellä. Samaan aikaan työssä olevat saavat jatkossakin maksutonta työterveyshoitoa. Hallituksen esitykset vain lisäävät eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta!

"Taavitsaisen malli" sote-uudistukselle on, että asiakasmaksut poistetaan ja armahdetaan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laskujen vuoksi ulosotossa olevat. Ihmisten on saatava uusi alku!    

On pöyristyttävää vaatia eduskuntaa hyväksymään sote-lait sokkona ilman, että kaikkein tärkein laki on paketissa mukana. Jo nykyinen 41,20 e lääkärimaksu on liikaa ihmisille. Saati nykyinen päiväkirurginen toimenpide, josta veloitetaan 135,10 euroa. Uskoo ken tahtoo, että uudet hinnat olisivat edes nykyisen tasoisia.

Maksujen nousulle tulevaisuudessa tuo painetta se, että Sipilä tavoittele sote-uudistuksella 3 miljardin euron säästöjä. Maakunta ei saa ottaa velkaa, eikä kerätä veroja. Sen ainoa keino selvitä hengissä on saada tuloja lisää nostamalla asiakasmaksuja. Tai vähentää menoja leikkaamalla palveluita. Tämä on raaka tosiasia valinnanvapaushötön takana. Konkreettisesti se tarkoittaa 689 miljoonan euron säästöjä vanhustenpalveluista. Tämä aiotaan toteuttaa vähentämällä laitoshoitoa ja vähentämällä kotihoidon henkilökuntaa. Sydäntä raastavan karmeaa.

Täältä voit lukea hallituksen kaikki karmeat suunnitelmat, mistä kaikesta he suunnittelevat säästävänsä tällä heidän sote-mallillaan. Auttakaa hyvät ihmiset, että Sipilän sote saadaan estettyä!

On törkeää, että kunnat laittavat lapsiperheitä ulosottoon!

Torstai 8.3.2018 - Satu Taavitsainen

Jätin opetusministerille kirjallisen kysymyksen päivähoidon maksuja säätelevän lain noudattamisesta.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2016 lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Laki tuli voimaan 1.3.2017. Lain 13 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä olisi alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai palvelun käyttäjän lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Säännös vastaa sisällöllisesti voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 11 §:n 1 momenttia. Pykälän mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.

Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Koska kyseessä on viimesijainen tuki, on ensisijaisesti toimittava niin, että palvelun käyttäjän ja perheen maksukykyyn vaikuttavia varhaiskasvatuksen maksuja jätetään kunnan toimesta perimättä tai niitä alennetaan.

Kelan tilaston mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on maksettu 3 248 kotitaloudelle vuonna 2017 toimeentulotuesta sen sijaan, että kunta olisi noudattanut velvollisuuttaan alentaa maksua tai jättänyt maksun perimättä. On perin kummallista, että näin on, vaikka lain mukaan ensisijaista on maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen ja toimeentulotuki on viimesijainen tuki. 

Valtakunnanvoudin tilaston mukaan kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tullut ulosottoon 37 792 kappaletta vuonna 2016 ja 35 709 kappaletta vuonna 2017. Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta kunnan päivähoitomaksujen vuoksi ei ole lapsen edun mukaista, ja ennen näin raskasta toimenpidettä on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Todennäköisesti näin ei tehdä.

Mielestäni Kelan ja valtakunnanvoudin tilastot kertovat siitä, että kunnissa ei noudateta velvollisuutta alentaa maksua tai jättää maksu perimättä. Näin siitä huolimatta, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 

Kunnissa tulee olla vakiintuneet käytännöt, selkeät säännöt ja lain sovellusohjeet, ja perheille pitää tiedottaa asiasta. Lain soveltamisessa pitää ottaa huomioon, että pykälä 13 kohdistuu ihmisiin, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa, eivätkä välttämättä kykene ajamaan omaa asiaansa. Pykälän tulkinnan pitää olla ohjeistettu avoimesti ja läpinäkyvästi valtakunnallisesti. Näin taataan lapsiperheille yhdenvertainen kohtelu eri puolilla Suomea. Lähtökohtana on oltava automaattiset prosessit ja viranomaisaloitteellisuus.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:n soveltamisen pitää olla lapsiperheille ymmärrettävää ja selkeää. Perheille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein. Varhaiskasvatusmaksun laskussa pitää lukea selkeä ohje, kuinka toimia, jos perheellä on maksuvaikeuksia. On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon.

Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista. Mitä enemmän liitteitä, kuitteja ja selvityksiä tarvitaan, sitä vähemmän perheet hakevat apua tilanteeseensa. Mitä enemmän toimenpiteitä asiakasmaksun alentaminen vaatii, sitä todennäköisemmin se jää hakematta ja lain tarkoitus ei toteudu. Se, kuinka kunta vaatii perhettä osoittamaan, että perheen toimeentulo on vaarantunut, on merkityksellistä avun hakemisen kannalta. Mitä enemmän harkintavaltaa viranomaisella on ja mitä vähemmän läpinäkyviä ohjeita, sitä enemmän hakijan kannalta epävarmuus hakemuksen läpimenoon kasvaa.

Kunnissa tarvitaan tapauskohtaista harkintaa, mutta huojennuksen hakemisen ja ratkaisemisen on oltava helppoa. On muistettava, että Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallisten viranhaltijoiden on sovellettava lakeja siten, että niiden päätökset ovat perustuslain mukaisia ja tulkinnat perusoikeusmyönteisiä.

On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitin opetusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko ministeri antanut kunnille ohjeen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetyn lain 13 §:n soveltamisesta,

kuinka monta kertaa 1.3.2017 alkaen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:ää on sovellettu kunnissa ja myönnetty huojennusta asiakasmaksuihin,

kuinka monessa kunnassa ja miten sovelletaan käytännössä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetyn lain 13 §:ää,

mitä ministeri aikoo tehdä sille, että kuntien varhaiskasvatuksen maksuja maksetaan toimeentulotuesta sen sijaan, että noudatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:ssä olevaa kunnan velvollisuutta ensisijaisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä,

mitä ministeri aikoo tehdä sille, että kuntien varhaiskasvatuksen maksuja laitetaan ulosottoon sen sijaan, että noudatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:n velvollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä,

miten ministeri varmistaa sen, että lapsiperheet ovat tietoisia oikeudestaan saada varhaiskasvatuksen maksuihin huojennusta ja 

miten ministeri aikoo varmistaa, valvoa ja seurata, että kunnat noudattavat varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 §:ää käytännössä?

Helsingissä 8.3.2018

Satu Taavitsainen/sd.
Kansanedustaja