Satu Taavitsaisen blogi

Jakautuneet työmarkkinat

Share |

Keskiviikko 17.4.2019 - Satu Taavitsainen


Maatalouden liikkuva työvoima on suurin riiston ja orjuuttamisen kohteeksi joutunut ryhmä Meksikossa, maatalouden päivätyöläisten verkoston maaliskuussa julkaistu raportti kertoo.

Samaa tapahtuu Euroopassa. Esimerkiksi Italian työmarkkinat ovat totaalisen jakautuneet ja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytöstä on muodostunut laitonta järjestelmällistä toimintaa, jonka parissa on 3-4 miljoonaa työntekijää. Työtä teetetään Italiassa pimeästi, työsuhteen ehdoissa ei noudateta lakia.

Noin 80 prosenttia näistä hyväksikäytön kohteena olevista työntekijöistä on ulkomaalaisia. Erityisesti riistetään maataloustyöntekijöitä. Yrittäjät tilaavat työvoimaa välittäjältä, joka rekrytoi työntekijät ja kuljettaa heidät työpaikalle. Palkka on yleensä alle puolet työehtosopimuksen edellyttämästä ja työ kestää keskimäärin 8-12 tuntia päivässä.

Noin 60 prosentilla Italian maatalouden työntekijöistä ei ole käytössään juoksevaa vettä tai wc-tiloja. Kyydistä, majoituksesta, ruoasta ja muista perustarpeista peritään maksu. Pahimmissa tapauksissa työntekijöitä kohtaan käytetään väkivaltaa, heidän henkilöllisyyspaperinsa viedään ja heidät majoitetaan ala-arvoisiin oloihin. Tilanne on todella paha.

Ihmisten toimeentulo on eri puolilla Eurooppaa heikentynyt ja työehdot ja olosuhteet ovat heikentyneet. Kaikkien työntekijöiden palkat ovat laskeneet, kun yritykset maksavat ulkomaisille työntekijöille vähemmän. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulkomaisen työvoiman tulo maahan on auttanut yrityksiä, mutta se ei ole vaurastuttanut Britannian väestöä. Työnantajat ovat vain laskeneet palkkoja alaspäin. Tämä ei ole ulkomaalaisten ihmisten vika, vaan järjestelmän vika, joka mahdollistaa tällaiset ahneet ja itsekkäät työmarkkinat. Ihmiset kuitenkin syyttävät ulkomaalaisia tilanteesta.

Nykytilanne Italiassa johtuu ennen kaikkea poliittisista päätöksistä. Viimeisten 20 vuoden aikana siellä on työntekijöiden suojelua koko ajan purettu ja työvoimatoimistoja karsittu. Kun valtion roolia on heikennetty, tyhjiön on täyttänyt rikollisuus. Välittäjät tarjoavat tehokkaan palvelun yrittäjille, jotka etsivät työvoimaa.

Hyväksikäyttöä on Suomessakin. Aivan Italian tasolle työmarkkinoiden jakautumisessa ei Suomessa ole (vielä) vajottu, mutta meilläkin on aloja, joilla todistettavasti tapahtuu ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Esimerkiksi vastikään suomalaismies sai ihmiskaupasta ehdollisen vankeustuomion, kun toi Suomeen 26 thaimaalaista marjanpoimijaa.

Alipalkkausta esiintyy Suomessa esimerkiksi siivous-, rakennus- ja ravintola-alalla. Teollisuudessa on myös ollut yrityksiä, joissa on ollut ongelmia ja ihmiskaupaksi luettavia tilanteita. Ulkomaalaisillle on joko maksettu palkka alle työehtosopimuksen, tai kikkailtu niin että osan palkasta on joutunut maksamaan takaisin työnantajalle. Voi olla että työsopimusta ei ole ollut lainkaan, tai on ollut kaksi erikielistä sopimusta joissa on eri työehdot. On myös tapauksia joissa ei ole maksettu lisiä, vaan joku tietty könttäsumma.

Ilmiöön liittyy myös työntekijän kontrollointia. Pitkien työpäivien lisäksi työntekijää saatetaan estää luomasta suhteita suomalaiseen yhteiskuntaan, opiskelemasta kieltä ja ymmärtämästä omia oikeuksiaan. Työntekijät saattavat asua ala-arvoisissa olosuhteissa ja olla riippuvaisia työnantajastaan.

Vuonna 2014 julkaistiin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimus, jossa kaksi taloustutkijaa paljasti yhteyden työvoiman järjestäytymisasteen laskun ja ylimmän tuloluokan tulojen lisääntymisen välillä länsimaissa vuosina 1980-2010. Sen mukaan arviolta puolet tuloerojen kasvusta johtuu ammattiliittojen heikentyneestä asemasta. Kun ihmiset eivät kuulu liittoon, mahdollistuu työolojen heikentyminen ja palkat alenee.

Järjestäytyminen ammattiliittoihin on ratkaisu. Esimerkiksi Kanadassa työnantaja ei ota töihin sairaanhoitajaa, joka ei kuulu ammattiliittoon. Siellä työnantaja katsoo, että on kaikkien etu, että työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Siellä sairaanhoitajien palkat ovatkin paljon paremmat kuin Suomessa; käteen jää noin 4300 euroa.

On puututtava järein toimin

Näihin kuvaamiini työelämän ongelmiin pitää tiukasti puuttua sekä kotimaassa että EU:n tasolla. Työtä toisen hyväksi tekeville ihmisille tulee maksaa asianmukainen palkka ja kaikenlainen vilunki ja hyväksikäyttö tulee saada loppumaan.

Suomessa on lisättävä aluehallintovirastojen työsuojeluun ulkomaalaistarkastajien määrää ja poliisin on saatava lisää ihmiskauppatutkintaan erikoistuneita poliiseja. Myös julkisten toimijoiden; valtion, kuntien ja niiden konserniin kuuluvien yhtiöiden, virastojen ja liikelaitosten tekemiä hankintoja ja tilaamia urakoita ja alihankintaketjuja on tarkasteltava suurennuslasilla ja laitettava asiat kuntoon.

Verohallinnon otetta tulee tiukentaa, sillä nykyisillä ohjeilla yritykset ovat alkaneet kikkailla niin, etteivät maksa enää työntekijöistään sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuja. Jättämällä työnantajamaksut maksamatta, ne hakevat kilpailuetua. Työtä ilman sotu- ja eläkemaksuja teetetään jatkuvasti mm. ruokalähettiyrityksissä, Helsingin Sanomien jakamista Itä-Uudellamaalla, toimistotöitä, siivoustyötä, kaupassakäyntiä vanhuksille, muuttoapua, pihatöitä jne jne.

Yritykset, jotka eivät maksa työnantajamaksuja kilpailevat epäreilusti sellaisten yritysten kanssa, jotka hoitavat työnantajamaksut asiallisesti. Oikein toimivat yritykset häviävät kilpailutuksia ja vähentävät työntekijöitä ja negatiivinen kierre syntyy koko yhteiskuntaan ja Eurooppaan.

Tämä kotimainen ilmiö on pahentunut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla. Hänen aikanaan on verohallinnon suhtautumista työnantajamaksujen maksamatta jättämiseen löysytetty. Vuonna 2016 verohallinto poisti kokonaan ohjeestaan lauseen: ”Työsuhde syntyy verotuksessa aina tilanteessa, jossa myös työoikeudellisen työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät." Linja on ollut tietoinen valinta. Saada kilpailukykyä yrityksille. Keino on väärä ja epäreilu. Se johtaa siihen, että valtion kassaan ei kerry sosiaaliturvamaksuja, eläkerahastoihin ei kerry rahaa ja lehdenjakajalle ei kerry eläkettä ja näin ollen työntekijä on eläkkeellä köyhä, vain takuueläkkeen varassa elävä. Tämä suunta on muutettava.


Kommentit

6.8.2019 21:42  Hannu

On tätä alipalkkausta tosiaan meillä kotimaan maataloudessakin. Ns tuntipalkka voi olla huonon maaseututes mukainen, mutta muut palkan osat jäävät maksamatta ja niistä ei muka yrittäjät tiedä ollenkaan. Tappio tulee kotimaisellekin työntekijälle kolminkertaisena ensin palkassa, talvisin pienemmäksi jäävästä ansiosidonnaisesta ja vielä eläkkeessä johon lomakorvaukset ym lisät vaikuttaa. Pitkittynyt alipalkkaus oli ehdottomasti tehtävä rikolliseksi toiminnaksi.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini