Olen suuren ammattiliiton - SAK:laisen Julkisten ja  hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajiston jäsen. Minulle erittäin tärkeitä ovat ne EU:n päätökset, joilla parannetaan työntekijöiden työoloja, taloudellista toimeentuloa sekä turvataan työehtosopimusten säilyvyys ja kehittäminen työntekijöitä kunnioittaen.

Haluan olla hyväksymässä EU:n "pilliin puhaltaja" (whistle blowers) eli väärinkäytösten ilmoittajien suoja -direktiiviä. Väärinkäytösten ilmoittajat ovat tärkeitä yhteiskunnan turvallisuudelle, luotettavuudelle ja avoimuudelle. Yritysten ja julkisyhteisöjen toiminta ei aina ole asiallista ja väärinkäytöksiä ja laittomuuksia tapahtuu, kuten Suomessa esimerkiksi vanhustenhuollossa ja perintäyhtiöissä. Nythän vanhusten hoivakotien laiminlyönteihin puuttuneet hoitajat on poikkeuksetta irtisanottu!

Direktiivi turvaa työntekijöitä, jotka ilmoittavat ja paljastavat työympäristöönsä tai työpaikkaansa liittyviä väärinkäytöksiä. Direktiivillä taataan, että väärinkäytöksiä esille tuovat työtekijät uskaltavat turvallisesti ja seuraamuksitta antaa tietonsa eteenpäin.

Valitettavan usein väärinkäytöksestä ilmoittanut joutuu kostotoimenpiteiden tai vainon kohteeksi, jopa oikeudenkäyntikulujen korvaajaksi. Työpaikka ja näin ollen toimeentulo voi lähteä alta. Julkisuudessa tapauksia puidaan usein skandaalihakuisesti.

Väärinkäytösten ilmoittajien suoja -direktiivi takaa sen, että kun työntekijä huomaa väärinkäytöksiä tai ongelmia, hän voi ilmoittaa niistä joko sisäisiä kanavia pitkin tai suoraan viranomaiselle. Mikäli kumpikaan taho ei reagoi tietyssä määräajassa, henkilö voi ilmoittaa tietonsa myös julkisesti. Direktiivi suojaa, että kaikenlaiset vastatoimet työntekijää kohtaan on kielletty.  

Eurovaalien jälkeen kokoontuva uusi parlamentti vielä muodollisesti hyväksyy direktiivin, mutta melkein se on jo valmis. Ehdottomasti tarvitaan sellaiset edustajat europarlamenttiin, jotka vievät sen maaliin. Useat kansalaisjärjestöt ovat tehneet todella paljon työtä asian eteen.

Laskelmien mukaan direktiivillä on julkiseen talouteen miljardiluokan positiinen vaikutus. EU menettää 120 miljardia euroa vuodessa korruption takia, josta 5,8 miljardia julkisten hankintojen yhteydessä.

Jäsenmailla on direktiivin hyväksymisen jälkeen kaksi vuotta aikaa saattaa se kansalliseen lainsäädäntöön. Organisaatioiden tulee perustaa sisäiset raportointikanavat ja lisäksi tulee nimittää viranomainen organisaation ulkopuolisille paljastuksille. Monessa maassa, esimerkiksi Suomessa, ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä tai lain suojaa ilmoittajille.

Direktiivin soveltamisalat koskevat ainoastaan EU-säädöksiä:
-Julkiset hankinnat
-Rahoituspalvelut
-Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisy
-Tuoteturvallisuus
-Kuljetusturvallisuus
-Ympäristönsuojelu
-Ydinturvallisuus
-Ruoka- ja rehuturvallisuus
-Eläinten terveys ja hyvinvointi
-Kansanterveys
-Kuluttajansuoja
-Yksityisen ja yksityisyyteen liittyvän datan suojelu
-Verkostojen ja informaatiojärjestelmien turvallisuus

On tärkeää, että kansallisessa toimeenpanovaiheessa soveltamisalaa laajennetaan. Suomella on mahdollisuus vaikuttaa EU-puheenjohtajuuskaudellaan asian myönteiseen etenemiseen ja kannustaa jäsenmaita ulottamaan direktiivi koskemaan myös kansallisten lakien väärinkäytöksiä. Suomalaisiin arvoihin sopii korruptiovastaisuus, ympäristönsuojelu, kansanterveyden vaaliminen ja yleinen turvallisuus. Naapurimaistamme Ruotsi ja Norja ovat jo hyväksyneet omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä ilmoittajien suojan.

Esimerkkejä viime vuosina paljastuneista väärinkäytöstapauksista:
-Öljytankkerista päästetään öljyä mereen.
-Kotiväkivallan uhriksi joutunut lapsi kuolee sosiaaliviranomaisten resurssipulan vuoksi.
-Sairaalassa potilaat jäävät toistuvasti ilman asianmukaista hoitoa koska verikoetuloksia ei käydä läpi ajoissa.
-Poliitikko tai virkamies ottaa vastaan lahjuksia.
-Kananmunatuottaja käyttää kiellettyjä ja ihmisille vaarallisia kemikaaleja, mutta vie tuotteet markkinoille.
-Työpaikan johtoryhmä tekee aggressiivista veronkiertoa.