Pitäisikö EU:n tukia suunnata EU-maiden sisällä alueille, joiden väestö vähenee? Tämä kysymys esitetään usein. Kyllä, mielestäni EU:n tulee tukea alueita, joissa väestö vähenee. Tänä päivänä, kun Itä- ja Pohjois-Suomi kamppailee väestökadon, ikääntyvän väestön ja taloudellisen aktiviteetin laskun kanssa, on EU:n tuen jatkuvuus entistä tärkeämpää.

Suomen  EU-liittymissopimuksessa on Itä- ja Pohjois-Suomelle kirjattu erityisasema, joka perustuu meidän harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Harvaan asuttujen alueiden korkeampaa NSPA-tukea (Northern Sparsely Populated Areas special support) saavat Suomessa seitsemän maakuntaa eli Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

Korkeamman tuen avulla voidaan auttaa harvaan asuttuja alueita kehittymään ja pysymään mukana muun Suomen tahdissa. Suomen EU-edustajien tulee varmistaa, että tämä tärkeä tuki jatkuu. Se muodostaa yli puolet kaikesta EU-rahoituksesta, jonka Suomi saa.

EU:n rahoitus on olennaisen tärkeää harvaan asuttujen alueiden kehityksen tukemisessa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto yhdessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa saivat vastikään Euroopan sosiaalirasto plussasta (ESR+) rahoitusta, jolla koulutetaan 25 sosiaalityöntekijää syksystä 2024 alkaen vastaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijäpulaan. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka EU-tuilla voidaan auttaa vastaamaan harvaan asuttujen alueiden konkreettisiin haasteisiin.

On välttämätöntä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistarpeet huomioidaan jatkossakin. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on koko Suomen etu. Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkiseuraukset vaativat EU:lta lisää tukea, joka huomioi Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja elinkeinojen haasteet.