Lähemäen äänestysalueessa Mikkelissä on kyseessä vakava vaalijärjestelyihin liittyvä epäonnistuminen, joka vaaransi ihmisten yhdenvertaisen mahdollisuuden äänestää. Kahdet vaalit, kaksi lippua, liian vähän äänestyskoppeja ja vain yksi äänten vastaanottopiste sai aikaan ruuhkia ja turhautuneita kansalaisia kun useat äänestäjät joutuivat jonottamaan pitkiä aikoja. Osa kääntyi pois äänestämättä lainkaan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. Mikäli käytännön järjestelyt estävät tai vaikeuttavat tätä oikeutta, kyseessä ei ole pelkkä tekninen ongelma, vaan vakava yhteiskunnallinen epäkohta.

Äänestysalueita yhdistettiin viime vuonna säästösyistä ja vaikeudella löytää vaalilautakuntiin jäseniä. Säästöjä ei kuitenkaan voi tehdä demokratian kustannuksella. Nyt nähdyt ongelmat osoittavat, että uudistus tehtiin ilman riittävää ennakointia ja varautumista kahden vaalin aiheuttamaan lisäkuormitukseen.

Näissä vaaleissa tuli myös valtava määrä hylättyjä ääniä, Mikkelissä jopa lähes 5 prosenttia aluevaalien äänistä. Tämä kertoo järjestelmän epäonnistumisesta. Kahden lipun käyttö sekoitti erityisesti ikäihmisiä, eikä ohjeistus ollut riittävää. Kansanvalistusta on lisättävä ja vaalien toteutustapaa selkeytettävä.

Jatkossa on syytä pohtia, pitäisikö kuntavaaleille ja aluevaaleille olla omat äänestyskopit. Kun äänestyslappujen kanssa toimiminen on monelle vaikeaa, tällainen käytännön ratkaisu voisi vähentää hylättyjen äänten määrää.

Lähemäen äänestysalue on yksinkertaisesti liian suuri. Tilanne on korjattava ennen seuraavia vaaleja. Lisäksi on syytä muistaa läheisyysperiaate: palvelujen, kuten äänestyspaikkojen, on oltava ihmisiä lähellä, helposti saavutettavia ja matalan kynnyksen päässä. Kun äänestäminen muuttuu vaivalloiseksi, demokratia heikkenee.

Toivon, että Mikkelin kaupunki ja keskusvaalilautakunta ottavat tilanteesta opikseen. Demokratian ei tule kaatua logistiikkaan.