Valtuuston kokouksessa 21.1.2013 hyväksytyssä Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa tulopohjan vahvistamiselle annettiin keskeinen rooli talouden tasapainottamisessa. Valtuusto päätti, että toimenpiteet tulopohjan kasvattamiseksi lähtevät tuloksellisesta elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta. Ohjelma sisälsi seuraavat tavoitteet, joihin pohjautui myös optio 20% kunnallisverokattoon: 1. Vuonna 2013-2016 syntyy 500 työpaikan nettolisäys Mikkeliin. 2. Vähennetään yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden (=pitkäaikaistyöttömien) määrää vuosittain 100 henkilöllä. 3. Kaupungin nettoväkiluku lisääntyy vuosittain 250 asukkaalla. Jos nämä eivät toteudu, ei myöskään voi olettaa, että 20% verokatto voisi toteutua. Tarvitsemme tuloja lisää.

Valtuusto hyväksyi myös 2.9.2013 kaupungille strategian, jota on noudatettava. Yksi päämäärä on Mikkelin aluetalouden kehittäminen. Tavoitteeksi on asetettu työttömyys% pienentäminen 12,3 prosentista 8,3 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä.

En hyväksy sitä hokemaa, että: "Ai ai, kun on vaikeat ajat, ei näille mitään mahda. On liian vaikeaa toteuttaa." Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus urakka oli kilpailutuksessa, joka päättyi tällä viikolla ja tulevana maanantaina on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä urakkatarjoukset. Määrärahoja on varattu 5,5 milj. Tässä on taas edessä päätös, jossa punnitaan aluetaloudellinen vaikutus.

On varmaa että tarjouksia jättävät yritykset, joiden käyttämä henkilöstö aliurakoitsijoineen on voittopuolisesti muualta kuin Mikkelin seudulta ja Suomen rajojen sisäpuolelta tulevaa. Tiedossa on, että jotkut Mikkelin seudun rakennusyrittäjät käyttävät lähes 100% itärajan tuolta puolelta tulevaa työvoimaa. Palkkoja poljetaan, jotta yrityksen omistajille jäisi enemmän rahaa käteen. Tämä lienee aika kestämätöntä julkisista urakoista puhuttaessa.

Samalla meillä on Mikkelissä ja seudulla firmoja, joiden palkkalistoilla ja aliurakoitsijoina ei ole muita kuin meidän omia asukkaita ja yrityksiä.

On laskettu, että esim. 6 miljoonan hankinta karkeasti laskien tuo kaikkine vaikutuksineen 130 työpaikkaa ja 660 000 e kunnallisveroja kaupungin kassaan. Mikäli hankinta siis työllistää paikallisia veronmaksajia. Meillä on Mikkelin kaupungissa elokuun tilaston mukaan noin 250 työtä vailla olevaa rakennusalan ihmistä.

Kaupungilla olisi täydet mahdollisuudet muotoilla tarjouspyyntöjen kriteerit niin, että niihin saadaan aluetaloudellista vaikuttavuutta. Pisteitä laskiessa, eniten saisivat ne firmat, jotka eivät harrasta vilunkia. Tämä ei vaadi muuta kuin pientä uudelleenajattelua ja jo olemassa olevien toimiviksi osoittautuneiden kriteerien soveltamista. Tarvitaan vain tahtoa toteuttaa asia. Aikaa on ollut.

Nyt on siirryttävä puheista tekoihin. Kaupungin on annettava selvä viesti rakentajille, että rakennusurakat saa ne, jotka toimivat rehellisesti. Pelisääntöjen muuttamisella astutaan nykypelureiden varpaille. Mutta on selvää, että muutos koituu kuitenkin kaikkien parhaaksi. Eikä vähiten kaupungin ja veronmaksajien. Ja rakentamisen laatukin paranee.