Satu Taavitsaisen blogi
"Antakaa minulle tukeva pohja, niin liikutan koko maailmaa"Perjantai 14.11.2014 klo 12.43 "Antakaa minulle tukeva pohja, jolla seisoa, niin liikutan koko maailmaa", totesi Archimedes aikanaan. Tämän päivän suomalaisille nuorille tulee antaa tukeva pohja tulevaisuuteen. Nuoret tarvitsevat harrastuksia, tiloja, koulutuspaikkoja ja oikeaa palkkatyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheistä ja lähiyhteisöstä, mutta on myös koko yhteiskunnan asia.
Tänään on Etelä-Savossa kuudes Nuorten foorumi. ELY-keskus on kutsunut tilaisuuteen paneelisteja keskustelemaan kuuluuko nuorten ääni. Olen edustamassa Mikkelin kaupunkia. Nuorten ääni kyllä mielestäni kuuluu mutta olisi tarkemmin vielä pureskeltava, kuuluuko ääni joka paikassa, miten se kuuluu, johtaako se toimenpiteisiin ja jos ei niin mitä asian eteen voidaan tehdä. Jos kaikki kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat ovat iäkkäitä ja kuilu nuoren elämään on liian iso, ei nuorten ääni konkretisoidu päätöksiksi. Viime maanantaina Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa äänestimme Urheilupuiston yläkoulun piha-alueen kunnostamisesta. Tätä investointia on joka vuosi vain siirretty ja siirretty ja äänestyksissä enemmistön ääni ei ole ollut nuorten ääni. Skeittiparkkia koskevassa äänestyksessä tilanne on sama. Itse olin näiden molempien kannalla ja sen vuoksi koen, että nuorten ääni kyllä kuuluu mutta ei riittävästi, jotta se johtaisi aina toimenpiteisiin. Tarvitaan lisää nuoria päätöksentekijöiksi. Nuorten työttömyys, syrjäytyminen ja yksinäistyminen näkyvät peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää toisen asteen opiskelupaikka, ammatillisten ja lukion opintojen keskeytymisenä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ja huostaanottoina. Aivan kiistatta paras tapa turvata nuorten tulevaisuus on tarjota heille polku harrastuksiin, koulutukseen ja työelämään.
Eri organisaatioiden on sitouduttava ja otettava vastuu nuorten tilanteesta: nuoret tarvitsevat konkreettista apua. Nuoret ovat hämmästyttäviä selviytyjiä, mutta on huomattavasti helpompaa kun joku auttaa. Vastuu seuraavan sukupolven hyvinvoinnista ja sosiaalistumisesta yhteiskuntaan kuuluu yhteiskunnan kaikille tasoille.
Koulutyö, opiskelu, työnteko vaativat aina ponnisteluja ja vaivannäköä. Perheiden tehtävä on pitää yllä lasten ja nuorten toivon liekkiä. Kaikesta vaikeasta kyllä selvitään. Luovuttaa ei saa, sillä niin kauan kun on elämää on toivoa. Jos nuoren perhe ei tähän toivon ylläpitämiseen pysty, niin sitten se on yhteiskunnan turvaverkkojen tehtävä. Nyt näyttää sille, että yhteiskunnan turvaverkko ei ole tarpeeksi tiheä. Nuoria ei pystytä auttamaan henkilökunnan vähyyden vuoksi. Tarvitsemme lisää perhetyöntekijöitä, kouluavustajia, opettajia, kerho-ohjaajia, kouluterveydenhoitajia, koululääkäreitä, kuraattoreja ja psykologeja. Oikeisto mittaa kaikkea rahalla, mutta olen varma, että palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin tuhansien nuorten tippuminen perheiden ja auttajien ulottumattomiin.
Ei pidä odottaa ongelmien kasautumista, päihteiden tuloa kuvioon mukaan, univaikeuksia, masennusta, yksinäisyyttä, harrastamattomuutta. Jos koko kouluaika menee näiden ongelmien kanssa painiessa, niin mitkä ovatkaan ongelmat, kun pitäisi lähteä jatko-opintoihin tai töihin, aikuistua, perustaa perhettä. Aikuisilla on oltava aikaa auttaa ja yhteiskunnalla on oltava rahaa maksaa nuorten palveluita antavien työntekijöiden palkka. Se on investointi tulevaisuuteen. Emme voi asettaa nuorille pelkästään vaatimuksia siitä, millaiseksi olisi hyvä tulla, jotta onnistuu elämässään. Meidän on opastettava heitä oman sisäisen polun hahmottamisessa ja oman elämän tarkoituksen löytämiseksi. Nuoret tarvitsevat ympärilleen välittäviä aikuisia, heille rajoja asettavia kasvattajia, vastuullisia, rakastavia, hoivaavia ja heistä huolehtivia ihmisiä. |