Mikkelin pääkirjastolla on tänään tilaisuus, jossa keskustellaan rasismista. Olen vaalipaneelissa yhtenä keskustelijana.Tilaisuus alkaa klo 15.30, tervetuloa!

Usein käy niin, että mielikuvat lukitaan liian varhain. "Tuo on tuollainen" –mielikuvat ovat harvoin totta. Asioita ja ilmiöitä olisi tutkisteltava ja tarkasteltava pidempään ja mietittävä milloin olen valmis lukitsemaan mielikuvani jostain ihmisestä tai ilmiöstä.

Kaikki ihmisten väliset rasistiset konfliktit liittyvät yleensä jollain lailla identiteettiin eli tunteeseen johonkin kuulumisesta. Jos mietin omia identiteettejäni: suomalainen, mikkeliläinen, savolainen, vaimo, äiti, tietyn organisaation jäsen, luterilainen jne. ja kun alan poistaa näistä jotain yksi kerrallaan, niin huomaan, että yhden tai kahden poistaminen vielä onnistuu, mutta kun jäljellä on enää kaksi identiteettiä, alkaa tuntua jo pahalta. Jos poistan suomalaisuuden, silloin minulla ei ole passia, en kuulu mihinkään, enkä voi tulla ja mennä maasta toiseen. En olisi mitään. Ei olisi kotimaata, ei kansallisuutta. Mistä palasista elämä silloin lähtee rakentumaan? Tämä on todellisuutta miljoonille pakolaisille.

Me hyvissä oloissa elävät suomalaiset pidämme itsestään selvänä, että meillä on niin paljon identiteettejä kuin haluamme ja saamme niitä aina lisää. Meidän tulisi miettiä, kuinka voisimme edistää kaikkien asukkaidemme eri identiteettien muodostumista ja pääsemistä eri yhteisöihin mukaan.

Mielestäni yksi tärkeimmistä identiteeteistä rasismin vastaisessa työssä on siviilirohkeus. Pitää puuttua kiusaamiseen, rasismiin ja muihin näkemäänsä epäkohtiin. Martin Luther Kingiltä aikoinaan kysyttiin, oliko pahojen amerikkalaisten vika, ettei mustien kansalaisoikeuksia saatu toteutumaan nopeammin. King vastasi, että syynä oli hyvien amerikkalaisten vaikeneminen. Tarvitsemme jokaiseen kaupunkiin ja kuntaan siviilirohkeutta. Siitä pitäisi myös palkita ja olisi hyvä vuosittainen palkinnon aihe antaa rohkealle rasismiin puuttuneelle henkilölle vuoden siviilirohkeuden palkinnon.

Olemme ihmisiä ja näkökulmamme on aina rajoittunut. Emme arjen kiireessä pysähdy riittävästi ajattelemaan, miten sokeita pisteitämme voisi vähentää. Anonyymius netissä vahvistaa järkevienkin ihmisten primitiivisuutta ja luolamieskäyttäytymistä. Netissä saa tukea mille tahansa hullulle idealle, samanmieliset ihmiset ryhmittyvät helposti ja siellä syntyy omia maailmoja, jotka voivat vääristää henkilöiden todellisuudentajua.

Tämän vuoksi on edistettävä ja vahvistettava erilaisia mahdollisuuksia kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen eri kulttuureista tulevien asukkaiden kesken. Kasvokkain on vaikeampi vihata ja olla ihan älytön. Aidon kohtaamisen myötä vähenee me-he ajattelu.
Monipuolinen ajattelu ja keskustelukulttuuri sisältää vaihtoehtoja ja kunnioittaa erilaisuutta.  On vähennettävä työttömyyttä ja huolta toimeentulosta. Tämä vähentää myös muukalaisvihaa. On edistettävä huolenpidon ja välittämisen tunnetta ja lisättävä ihmisten välistä aitoa empatiaa ja auttamisen halua.