Olen harmistunut siitä, että Sipilän hallitusohjelman linjaukset tulevat lisäämään ihmisten eriarvoisuutta. Hallitusohjelman leikkauspäätökset kohdistuvat eniten pienituloisiin eläkkeensaajiin, työttömiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin. Pienituloiset pakotetaan kovin päätöksin tinkimään hyvinvoinnistaan ja suurituloisille yritysjohtajille, kirkon johdolle ja muulle eliitille ehdotetaan vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa palkkojen alentamista. Tulee mieleen keskiaikainen syyllisyyden lievittämiskeino; kun ane kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.

Hallitusohjelman liitteistä löytyy monia yksityiskohtia, jotka toteutuessaan vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi lapsiperheiden elämään. Hallitus aikoo rajoittaa lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja suurentaa ryhmäkokoja niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eskarissa olevan lapsen iltapäivät eivät kuuluisi enää päivähoidon piiriin vaan olisivat maksullista kerhotoimintaa. Päivähoitomaksuja korotetaan, vaikka ne jo nykyäänkin ovat todella suuret. Esimerkiksi kolmen lapsen perhe maksaa joka kuukausi jo nyt 650 e/kk päivähoidosta. Tämä summa on poissa ostovoimasta ja talouden rattaiden pyörittämisestä. Lisäksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviä maksuja nostetaan. Linjaus maksuissa tulisi olla aivan päinvastainen! Vanhempainrahakauden korvausta pienennetään ja tältä ajalta kertyvää loman karttumaa heikennetään. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta pienennetään ja lakkautetaan lapsilisän sekä opintotuen indeksisidonnaisuus. Onko unohtunut, että huominen kasvaa tänään?

Eläkkeensaajien asumistuesta leikkaaminen tietää esim. 1100 euron kuukausieläkkeellä ja 500 euron vuokraa maksavalle noin 95 euron kuukausittaista heikennystä. Kun tähän lisätään kansaneläkkeen indeksijäädytyksen aiheuttama ostovoiman heikentäminen noin 5 e/kk, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun suurentaminen ja energiaverojen korotukset tulee vaikutuksena yhä enenevä määrä ikääntyviä ja sairastavia kansalaisiamme elämään köyhyydessä ja heidän ostovoimansa tippuu entisestään. Luvattu takuueläkkeen korotus 20 e/kk on silmälumetta, sillä kokonaisvaikutus jää miinuksen puolelle. Palveluasumisessa ja vanhainkodeissa kaavaillun henkilöstön vähimmäismäärän pienentämisellä heikennetään ikäihmisten, sairaiden ja heidän omaistensa elämää. Myös hoitohenkilökunnan jaksaminen vaarantuu.

Hallitusohjelman liitteitä lukemalla selviää karut ajatukset leikata rajusti myös työttömien perusturvasta, palveluista ja julkisesta työllisyydenhoidosta. Ansioturvasta leikataan ja työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, ansiosidonnaiseen ja asumistukeen tehdään indeksijäädytys vuodelle 2016. Lisäksi vuodesta 2017 lähtien indeksikorotuksille on asetettu alhainen 0,4 prosentin katto. Aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisen kannalta olennaisista työllisyysmäärärahoista leikataan rajusti.

Työtön monilapsinen tai yksinhuoltajaperhe kokee nämä leikkaukset kaikista rajuimmin. Rahat niukkenevat entisestään ja päivähoito-oikeuden rajaaminen tekee työttömien perheiden lapsista eriarvoisia suhteessa työtätekevien lapsiin. Tällä politiikalla vahvistetaan ylisukupolvisen työttömyyden kierrettä, koska myös koulutukseen tehdään rajuja puolen miljardin euron leikkauksia.

Lisäksi hallitus on asettanut syyllistävän giljotiiniehdon palkansaajiin. ”Jos ette hyväksy työajan pidentämistä ym. työnantajien vaatimuksia niin lapsilisistä viedään 120 miljoonaa euroa, puolitetaan indeksikorotuksia ym. satojen miljoonien leikkauksia.” Tässä ei ole kyse neuvottelusta vaan sanelusta. Tällainen ei ole kuulunut suomalaiseen sopimiskulttuuriin ja kolmikantayhteistyöhön. Tämä on aivan uuden lehden avaus hallitukselta ja nähtäväksi jää, kuinka siihen reagoidaan. Onko vuonna 1940 julistettu Tammikuun kihlaus historiaa? Silloin sovittiin, että työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä pyritään löytämään työnantajien ja työntekijöiden välillä yhteisymmärrys neuvotteluteitse ja kiistojen ratkaiseminen pyritään tekemään yhteisymmärryksessä.

Hallitusohjelma sisältää korulauseita, jossa tavoitellaan yhteenkuuluvuutta kaikkien suomalaisten välille. Samassa veneessä oleminen ei mielestäni tarkoita sitä, että toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa ja kalasaaliskin jaetaan niin, että soutajille jää vain kalanperkeet. Suunniteltuja leikkauksia ei tule sellaisenaan toteuttaa, vaan tulee hakea tasa-arvoisempia tapoja vahvistaa maan taloutta.

Oppositio tulee tarjoamaan oman vaihtoehtonsa Suomen kuntoon laittamiseksi. Omalta osaltani tulen työskentelemään niin eduskunnassa kuin kunnallisena päättäjänäkin niin, että ihmisten hyvinvointi toteutuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toivottomuuteen ei saa vajota missään olosuhteissa.