Hallitus aikoo leikata rajusti opintotukea ja lisätä lainapainotteisuutta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) perusteena on lopettaa valtion velkaantuminen mutta hän viis veisaa opiskelijoiden velkaantumisesta. Velkakestävyydessä valtion hartiat ovat leveämmät kuin opiskelijan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puolusteli torstain kyselytunnilla asiaa sanomalla, kuinka hänkin aikanaan opiskeli velalla. Paluuta menneisyyteenkö Sipilä porukoineen haluaa? Täystyöllisyyden aikakautena tilanne oli aivan toinen kuin nykyään. Sipilän nuoruusvuosina oli varmaa, että valmistumisen jälkeen saa töitä ja velan pystyy hoitamaan. Nykymaailmassa tutkintotodistus ei enää takaa varmaa työpaikkaa ja vuosia kestävä lainan kerryttäminen on suuri riski. Lainalla opiskelu on uhkapeliä: opiskelijalla on vastuu tuloksesta (valmistuminen), mutta samanaikaisesti hänelle ei ole luvassa mitään työmarkkinoilla. 

Lainapainotteinen opintotuki asettaisi opiskelijat vahvasti eriarvoiseen asemaan. Tällainen muutos veisi Suomea kohti luokkayhteiskuntaa. Sivistys yläluokkaistuisi ja koulutus muuttuisi hyvätuloisten foorumiksi. Opiskelusta tulisi ylellisyyttä, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Tämän seurauksena voisi käydä niin, ettei opiskelemaan lähdettäisi. On kuitenkin tutkittu, että yksi valmistunut opiskelija tuottaa valtiolle moninkertaisesti hänen kouluttamiseensa kuluneen rahan. Liikemies Sipilänkin pitäisi ymmärtää, että on huonoa ”liiketoimintaa” heikentää opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia entisestään.

Lainarahalla opiskeleminen aiheuttaa opiskelijalle tarpeetonta stressiä. Erityisesti opintojen takkuillessa tämä voi johtaa opiskelukyvyn menetykseen. ”Entä jos en saakaan tutkintoa valmiiksi?” ”Entä jos alavalinta vain tuntuu väärältä kahden opiskeluvuoden jälkeen?” ”Entä jos en saakaan valmistumisen jälkeen töitä ja minulla on 20 tuhatta euroa velkaa maksettavana?” kysyvät opiskelijat. Ei kovin ruusuinen tulevaisuuden kuva. Asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelee. Lisähuoli huomisesta ei helpota opiskelijan arkea. Opintolainaa ei saa, jos on luottorekisteritietoihin merkitty maksuhäiriö. Miten näiden nuorten kouluttautumisen käy, jos opiskeluaikana eläminen perustuu lainanottoon?

Opintoraha hupenee vuokranmaksuun yhä useammalla opiskelijalla. Asumislisä kattaa nykyään enää 57 % asumismenoista. Kattavuus on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2005, jolloin asumislisän vuokrakattoa korotettiin viimeksi. Tuolloin asumislisä kattoi 70 % asumismenoista. Lähes joka kuudennella menee asumislisän lisäksi koko opintoraha asumiskustannuksiin.

Pienituloisuus opiskeluaikana vaikeuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksia ja terveitä elämäntapoja, kuten terveellisen ruuan syömistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan perheen varakkuuden yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen on Suomessa toiseksi vahvinta kaikista 35 tutkitusta maasta. Heikko taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä liikunnan harrastamisen vähyyteen. Useampi kuin joka kolmas nuorista on jättänyt jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia.

”Tulen toimeen siten, että syön kouluruokaa, en tee ostoksia, en uusi vaatteitani, en käytä palveluita enkä paljonkaan harrasta mitään.” -opiskelija

”Köyhä opiskelija ei saa sairastua, hänen polkupyöränsä ei saa hajota saati tulla varastetuksi eikä tietokone mennä rikki. Häntä ei ylipäänsä saa kohdata epäonni, sillä vararahaa ei ole.” -opiskelija

Monella pienituloisella tai yksinhuoltajaperheellä ei ole mahdollisuutta auttaa opiskelevaa lastaan. Vuoden 2015 Nuorisobarometrissa selvitettiin vanhemmilta saatua apua. Eniten yleistyneitä vanhempien taloudellisen tuen muotoja ovat ruoan ja vaatteiden ostaminen sekä puhelinlaskujen maksaminen. Kaikista lapsuudenkodista pois muuttaneista alle 30-vuotiaista nuorista 28 prosenttia sanoo vanhempien ostaneen ruokaa ja 19 prosenttia vaatteita viimeisten kuuden kuukauden aikana. Vanhempien apuun turvaudutaan vasta pahassa pulassa ja sitä ennen on saattanut tulla jo maksamattomia laskuja, kulutusluottoja ja maksuhäiriömerkintöjä.

"Loppukuusta kaupan kassalla poistetaan yksi kerrallaan jo kassan läpi laitettuja tuotteita kunnes tilillä olevat viimeiset eurot riittävät. Makaroonipussi  ja tarjoustarralla varustettu leipäpakkaus ovat tärkeitä, mieluummin sitä luopuu vessapaperista. Aina sitä voi käydä julkisessa vessassa, kun sellainen osuu reitille ja kyllähän kotona on bideesuihku." -opiskelija

Opiskelijoiden rahanpuute lisää yksinäisyyttä, joka on eniten suomalaisten hyvinvointia alentava tekijä. Ilman rahaa et voi lähteä kavereiden kanssa konsertteihin, elokuviin, ravintolaan, ostoksille tai edes kahville. Nuorisobarometrin mukaan kaikkiaan 17 prosenttia nuorista on ainakin joskus joutunut rahanpuutteen takia jättämään tapaamatta ystäviään. Näistä nuorista enemmistö kokee yksinäisyyttä. Nuoret, jotka ovat rahanpuutteen takia joutuneet lopettamaan harrastuksen tai jättämään sen kokonaan aloittamatta, tapaavat ystäviään selvästi muita harvemmin. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat heillä selvästi tavallisempia. Harrastuksissa ei ole kyse vain vapaa-ajan tekemisestä, vaan niiden vaikutukset nuorten elämään ovat kokonaisvaltaisia.

”Köyhyys sulkee opiskelijan pois sosiaalisesta elämästä: Ei voi lähteä kahville opiskelukavereiden kanssa luentojen päätteeksi, kun tietää että kahvikuppeihin käytetty summa kostautuu loppukuusta kurisevana vatsana. Vaikka eihän ne ole enää pitkään aikaan edes kysyneet mukaan." -opiskelija

Mielestäni jokaisella suomalaisella nuorella on oltava vapaus ponnistaa täyteen potentiaaliinsa varallisuudesta ja perhetaustasta riippumatta. Koulutuksesta ja opintotuesta leikkaaminen on väärin ja aiottujen heikennysten tilalle on löydyttävä toinen tie.