Satu Taavitsaisen blogi

Vanhusten olot ja kohtelu

Share |

Torstai 9.6.2016


Some_SatuTaavitsainen

Eduskunta sai eilen luettavakseen ja käsittelyyn oikeusasiamiehen v. 2015 toimintakertomuksen, jossa arvioidaan lainkäytön tilaa ja lainsäädännössä hänen havaitsemiaan puutteita. Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien valvonta. Oikeusasiamies on riippumaton ja toimii valtiovallan perinteisen kolmijaon, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan, ulkopuolella.

Oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta kaikki laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. Laillisuusvalvonnan tehtävänä on seurata lainsäädännön toimeenpanoa ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumista.

Kertomuksen alussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sanoo seuraavasti: ”Talouden kasvun hidastumisen vuoksi julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehty lähes kaikkiin perusoikeuksiin kohdistuvia leikkauksia. Leikkaukset ovat erityisen kohtalokkaita silloin kun ne kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin, yhdenvertaiseen kohteluun ja oikeusturvaan… Taloudellinen epävarmuus rapauttaa luottamusta yhteiskunnan kykyyn turvata perusoikeudet ja ylläpitää hyvinvointia ja turvallisuutta. Tämän arvioidaan luovan kasvualustaa nationalismille, muukalaisvihalle ja pelon ilmapiirille… Säästöt ovat sallittuja vain, jos niillä ei puututa niiden oikeuksien ytimeen, joita valtiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan, suojelemaan ja toteuttamaan. Taloudelliset syyt eivät ole hyväksyttävä rajoitusperuste silloin, kun säästöt vaikuttavat välittömästi ja konkreettisesti ihmisarvoon ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään.”

Oikeusasiamiehen mukaan kantelujen ja tarkastusten perusteella on ilmeistä, että vanhustenhuollon lainvastaisen toiminnan ja perusoikeuksien loukkausten taustalla on usein taloudellisia syitä. Riittämättömistä taloudellisista resursseista seuraa merkittäviä puutteita ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Oikeusasiamiehen mukaan jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita. Nämä puutteet johtuvat usein henkilökunnan riittämättömästä määrästä, mikä voi johtaa myös liiallisen lääkityksen käyttöön. Kotihoidossa olevat vanhukset eristyvät ja heidän turvallisuutensa ja sosiaalisten kontaktiensa ylläpitämisessä on puutteita henkilöstön vähäisen määrän vuoksi. Myös kotona asuvien avopalveluvanhusten turvallisuudessa, ulkoilun järjestämisessä ja asiointipalveluissa on puutteita.

Kotona asuvat vanhukset kokevat turvattomuutta eivätkä pysty hoitamaan asioitaan, koska esimerkiksi kuljetus- tai avustajapalvelut toimivat heikosti. Hoitolaitoksista tehdyt kantelut ja julkisuuteen nousseet kertomukset ovat paljastaneet vanhusten hoidossa järkyttäviä epäkohtia. Kysymys ei ole yksittäistapauksista ja vähäpätöisistä ongelmista, sillä laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniä tuhansia vanhuksia.

Pidän erittäin huonona sitä, että Juha Sipilän (kesk) porvarihallitus aikoo alentaa vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta säästösyistä. On jo ilman oikeusasiamiehen kertomustakin hyvin tiedossa, että hoitajien määrän vähentäminen lisää vanhusten turvallisuusriskejä ja heikentää hoitajien mahdollisuutta tehdä hyvää hoivatyötä. Riittävä hoitohenkilömäärä on vain yksi osatekijä vanhusten laadukkaaseen hoitoon. Kuntien on myös huolehdittava vanhuspalveluiden päätöksenteosta, ohjeistuksesta ja tiedottamisesta, omavalvonnasta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viivyttelemättä.

Säästöjen sijaan vanhusten hoitotyö kaipaa kipeästi kehittämistä. On sekä inhimillisesti viisasta että taloudellisesti järkevää edistää ennaltaehkäiseviä palveluja, kuntoutusta ja asumiseen erilaisia muotoja sekä parantaa vanhustyön johtamista. Vanhukset itse kertovat, että eniten satuttaa välinpitämättömyys ja yksinäisyys. Kotona perheen parissa asuminen ja eläminen oli ennen itsestäänselvyys, nyt se on etuoikeus. Itsenäisyys tuo usein mukanaan yksinäisyyden, joka on keskeinen hyvinvointivaje ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua.

Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on taata vanhuksille arvokas elämä, siihen liittyvä toimeentulo ja huolenpito. Tärkein arvo vanhustenhoidossa on edelleen ihmisarvon kunnioittaminen. Vanhuus on rikkaus. Ikäihmiset tuovat yhteiskuntaan elämänkokemusta, tietoa, osaamista ja sosiaalista pääomaa. Jokaisella ihmisellä on tarkoitus ja tehtävä aivan elinpäivien loppuun saakka. Jokainen vanhus on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen.

Kaikilla vanhuksilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus, niin halutessaan, nauttia luonnosta, kulttuurista, terveellisestä maistuvasta ruuasta ja elämää täynnä olevasta arkipäivästä, asuipa hän kotona, palvelutalossa, hoivakodissa tai laitoksessa. On ihmisoikeus asia, että myös vanhus saa kokea iloa ja naurua, toisen ihmisen läsnäoloa ja välittämistä.

Lue: Valvira ei kannata henkilöstömitoituksen alentamista iäkkäiden palveluissa


Kommentit

9.6.2016 10:46  Erkki Tolvanen

Satu ! Kannanottosi on oikea ja vanhustyö on tuottavuuden ja säästöjen nimissä ajettu alas ja kunnalliset palvelut myyty yksityiselle sektorille ja palvelun laatu on heikennyt sitä mukaa ja ihmisarvo on unohdettu..Tuottavuus on vanhushoidossa kirosana ja säästöt lähes "tappotuomio" vanhuksille,joilla ei ole varaa itse tuottaa itselleen hyvää palvelua ja hoitoa.Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus vanhushuollossakin kasvaa.Ne hoidetaan kellä on rahaa maksaa ja varattomat ja köyhät jätetään lähes oman onnensa nojaan..Näinhän tämä yhteiskunta alkaa toimia ..jokainen tulkoon toimeen omillaan ja yhteiskunta ei välitä heikompiosaisista ja niiltä vielä otetaan pois se vähäinenkin ja karsitaan palvelut ja tuet pois...


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini