Etelä-Savoa on rakennettava myös nuorten ehdoilla

Tiistai 31.5.2022 - Satu Taavitsainen

Tuoreen tutkimuksen (Nuorten hyvä elämä -tutkimushanke, E2 Tutkimus) mukaan useat nuoret aikuiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja mielen hyvinvoinnistaan sekä moni nuori aikuinen kokee oman elämänsä merkityksettömäksi. Etelä-Savossa mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on vakavia ongelmia, jotka vaativat korjaamista. Terveydenhuoltoon tarvitaan paljon nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen terapiapalveluja. Näin voimme parantaa nuorten jaksamista, vahvistaa heidän voimavarojaan ja lisätä heidän tulevaisuudenuskoaan. Moni nuori pelkää eritoten yksinäisyyttä, joka on koronan yksi vakavin seuraus. Suuri osa nuorista kokee turvallisuuden tunteensa järkkyneen Ukrainan sodan takia.

Nuoret aikuiset saavat voimaa arkisista asioista, kuten työstä, opiskelusta ja ihmissuhteista. Nuoret aikuiset arvostavat työntekoa, mutta kantavat huolta työelämän vaativuudesta, kuormittavuudesta ja epävarmuudesta ja puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan. Tämä on otettava vakavasti. Työpaikoilla on huomioitava kohtuullisuus, jotta tekijöitä riittää myös jatkossa. Etelä-Savossa tulee kysyä, kuka tekee tulevaisuuden työt, jos nuoret eivät jaksa työelämässä.

Etelä-Savossa on otettava vakavasti se, että valtavirrasta erilaiset nuoret kokevat syrjintää. Syrjinnän poistaminen vaatii aktiivisia muutoksia arjen käytäntöjen tasolla niin kouluissa kuin työpaikoilla. Ajattelutapojen tulee muuttua tasa-arvoa kunnioittaviksi. Tarvitaan tekoja suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi. On hyödynnettävä väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä. Etelä-Savossa tarvitaan huomattavasti työtä, jotta ihmisten erilaisuus huomioidaan ja siihen kytkeytyvät syrjintämekanismit havaitaan ja saadaan purettua. Tämä kehittäminen edellyttää aikuisilta halua, osaamista ja aikaa perehtyä asioihin.

Nuorten aikuisten edellytykset hyvään elämään vaihtelevat paikkakunnittain. Niiden tunnistaminen on edellytys sille, että Etelä-Savo olisi vetovoimainen nuorille. Nuorten pitää saada osallistua Etelä-Savon kehittämiseen, koska heidän ratkaisuillaan on merkitystä eteläsavolaisten kuntien elinvoimaisuudelle nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä nuoret kokevat, että vaikutusvalta Suomessa on liikaa vanhemmilla sukupolvilla ja valta- ja talouseliitillä. Jos nuoret sivuutetaan, he eivät välttämättä halua rakentaa elämäänsä ja työuraansa Etelä-Savossa. Tämä on erityisen painava riski työikäisen väestön vähentyessä. Sukupolvien välinen hyvä vuorovaikutus on aivan oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Satu Taavitsainen
mikkeliläinen kolmen nuoren äiti,
Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja,
Etelä-Savon aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

Nuori tämän päivän yhteiskunnassa

Keskiviikko 17.10.2018 - Kirjoittaja Noora Rauhala, 15 v. TET-harjoittelijana eduskunnassa

Tämän päivän yhteiskunnassa nuorella on aina kiire. Ollaan koulussa, harrastetaan, tehdään läksyt, luetaan kokeisiin, mutta koitetaan silti olla sosiaalisia kaiken tämän lisäksi. Kiire luo kiristyneen ilmapiirin, stressiä ja muita negatiivisia tunteita, jotka vaikuttavat nuoreen tämän jokapäiväisessä elämässä. On kiire elää hetkessä, on kiire miettiä tulevaisuutta.

Mitä tehdään peruskoulun jälkeen? Valinnan tekee 15-vuotias nuori, usein yhteishaussa keskellä suurta koevyörymää, mikä siihen aikaan lukukaudesta vieritetään niskoille. Projektien deadlinet lähestyvät ja läksyissä menee enemmän ja enemmän aikaa. Amis vai lukio? Mille linjalle? Mihin keskiarvo riittää? Tutkimusten mukaan nuori on tarpeeksi kypsä päättämään urastaan 21 vuoden iässä. Iso paine tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä valinnoista 15-vuotiaan hartioilla vaikuttaa pakostikin muihin elämän osa-alueisiin.

Tämän päivän yhteiskunnassa nuori ei ole koskaan tarpeeksi. Edellä mainittu stressi koulussa suorittamisesta on monelle nuorelle jokapäiväistä. Korkeasti koulutetuille vanhemmille ei saata kelvata ammatillinen koulutus, vaan nuori on joko lukio-oppilas tai pettymys. Nuori tekee suuria päätöksiä omasta tulevaisuudestaan jo 15 vuoden iässä, mutta tulee silti kohdelluksi kuin tarhaikäinen lapsi, koska ikä ei riitä kunnioitukseen vanhemmilta.

Nuori kokee myös painetta omasta identiteetistään ja tavoista ilmaista itseään. Nyky-yhteiskunta tekee hyvin selväksi, mikä on in ja mikä out, millainen ihmisen pitää olla, että tulisi hyväksytyksi. Onko ok olla erilainen? Onko ok olla tyttö? Onko ok olla maahanmuuttaja? Onko ok kuulua vähemmistöön? ”Nykynuoriso” on samaan aikaan sekä maailman avointa, että ahdasmielisimpää porukkaa. Kun kuulee tarpeeksi, että jokin ei ole ok, sen pikkuhiljaa sisäistää ja näin hieman erilaisemmat henkilöt joutuvat kouluissa ja harrastuksissa porukan ulkopuolelle. Kuka tahansa säikähtäisi tätä.

Meidän yhteiskunnassamme nuori pelkää. Terrorismi ja kauheat teot maailmalla lisääntyvät. Planeetta jätetään meille huonoon kuntoon, kun vanhemmat sukupolvet kuolevat pois. Työpaikkaa on hankala saada. Nuorten luottamus oikeusjärjestelmään on alhainen. Me tarvitsemme tapoja, joilla saamme nuoret tuntemaan olonsa motivoituneiksi ja optimistisiksi, jotta nuoret eivät syrjäytyisi tai masentuisi.

Nykyajan Suomessa nuorella on myös etuoikeuksia. Nuori saa hyvän koulutuksen, nauttii puhtaasta ilmasta ja kotimaan mielenkiinnosta nuoren terveyttä ja menestyvyyttä kohtaan. Suomalainen nuori tietää, että joissakin maissa nuorten tilanne ei ole yhtä hyvä. Tytöt saattavat olla naimisissa jo ennen teini-ikään tulemista. Nuorilla ei saata olla mahdollisuuksia koulutukseen, tai koulutuksen taso voi olla huonoa ja puutteellista. Pystyykö Suomalainen nuori tekemään tilanteelle mitään?

Nuoret ovat aina olleet ja tulevat aina varmasti olemaan kiinnostuneita omista oikeuksistaan, ainakin jollakin tasolla. Yhteiskunnassamme on otettu monta askelta eteenpäin nuoriin liittyvissä asioissa, mutta monissa maissa edistyksen tuhoaa huono hallinto tai jonkinlainen painostus siihen, että oma mielipide ajankohtaisesta tilanteesta, oli se sitten politiikkaan liittyvä tai nuoren omaa elämää koskeva jollain muulla tavalla, pitää piilottaa.

Meidän kaikkien tehtävä yhteiskuntaa luodessa ja kehittäessä on tuoda nuorille hyvä, turvallinen kasvuympäristö ja mahdollisuudet olla oma itsensä ja ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin monella tasolla. Painostusta tulevaisuuden tien valitsemisesta pitäisi jollain tavalla lykätä, että nuori ihminen saa ensin kasvaa ja kehittyä kunnolla. Täytyy muistaa, että nykynuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia. Eikö siis tulevaisuuden vaikuttajille pitäisi antaa mahdollisimman hyvät ainekset elämään?

Noora Rauhala (15v.)
Mikkeli
TET-harjoittelijana kaksi viikkoa eduskunnassa kansanedustaja Satu Taavitsaisella

Nuorten parhaaksi, kuntavaaliteemani osa 3

Torstai 25.10.2012

"Antakaa minulle tukeva pohja, jolla seisoa, niin liikutan koko maailmaa" Näin totesi Archimedes aikanaan. Tämän päivän suomalaisille nuorille tulee antaa tukeva pohja tulevaisuuteen. Nuoret tarvitsevat koulutuspaikan ja työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheistä ja lähiyhteisöstä, mutta on myös koko yhteiskunnan ja kulttuurin asia.

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen näkyvät jo nyt peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää toisen asteen opiskelupaikka, ammatillisten ja lukion opintojen keskeytymisenä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ja huostaanottoina. Luvut ovat hälyttäviä.

Aivan kiistatta paras tapa turvata nuorten tulevaisuus on tarjota heille polku koulutukseen ja työelämään. Nuorten työllisyys on myös tärkeä asia kaupungin talouden kannalta. Mitä pidempään nuori on työttömänä, sitä suurempi on nuorten syrjäytymisriski. Työttömänä nuori on yhteiskunnan tuen varassa. Lisäksi nuori on poissa tuottavasta työstä, jonka palkkatulosta hän voisi maksaa veroja. Kaupungin pitää mielestäni palkata kolme kertaa enemmän nuoria kesätyöntekijöitä.

Olen ylpeä omasta puolueestani. Me saimme aikaan sen, että Suomessa otetaan käyttöön nuorten yhteiskuntakuu. Laki astuu voimaan vuoden 2013 alusta ja takaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Tein 13.6.2012 valtuuston kokouksessa esityksen, että viimeistään tämän vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä esitetään luottamushenkilöille selvitys ja toimenpide-ehdotukset, joilla nuorten yhteiskuntatakuu voidaan v. 2013 alkaen toteuttaa.

Eri organisaatioiden on sitouduttva ja otettava vastuu nuorten tilanteesta: nuoret tarvitsevat konkreettista apua. Nuoret ovat hämmästyttäviä selviytyjiä, mutta on huomattavasti helpompaa kun joku auttaa.

Vastuu seuraavan sukupolven hyvinvoinnista ja sosiaalistumisesta yhteiskuntaan kuuluu yhteiskunnan kaikille tasoille!

Koulutyö, opiskelu, työnteko vaativat aina ponnisteluja ja vaivannäköä. Se, kuinka valmis nuori on tähän uurastukseen ja pitkäjänteiseen toimintaan, riippuu siitä, missä määrin hän on pohtinut tulevaisuuttaan, elämälle asettamiaan tavoitteita ja niiden saavuttamisen keinoja. Perheiden tehtävä on pitää yllä lasten ja nuorten toivon liekkiä. Kaikesta vaikeasta kyllä selvitään. Luovuttaa ei saa, sillä niin kauan kun on elämää on toivoa. Jos nuoren perhe ei tähän toivon ylläpitämiseen pysty, niin sitten se on yhteiskunnan turvaverkkojen asia. Nyt näyttää sille, että yhteiskunnan turvaverkko ei ole tarpeeksi tiheä. Nuoria ei pystytä auttamaan henkilökunnan vähyyden vuoksi. Tarvitsemme lisää kouluterveydenhoitajia, koululääkäreitä, kuraattoreja, psykologeja. Kokoomus mittaa kaikkea rahalla, mutta olen satavarma, että näiden palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin tuhansien nuorien tippuminen perheiden ja auttajien ulottumattomiin.

Yksi terveydenhoitaja Mikkelin lukion 800:lle oppilaalle on liian vähän ja yhtenä päivänä työskentelevä kuraattori ei riitä lukion tarpeisiin. On ehdottoman tärkeää, että myös lukiolaiset saava matalankynnyksen palveluita. Ammattikoulutuksessa tukipalveluita on hyvin järjestettynä.

Ei pidä odottaa ongelmien kasautumista, päihteiden tuloa kuvioon mukaan, univaikeuksia, masennusta. Jos koko kouluaika menee näiden ongelmien kanssa painiessa, mitkä ovatkaan ongelmat, kun pitäisi lähteä jatko-opintoihin tai töihin, aikuistua, perustaa perhettä!? Aikuisilla on oltava aikaa auttaa ja yhteiskunnalla on oltava rahaa maksaa nuorten palveluita antavien työntekijöiden palkka. Se on investointi tulevaisuuteen.

Emme voi asettaa nuorille pelkästään vaatimuksia siitä millaiseksi olisi hyvä tulla, jotta onnistuu elämässään. Meidän on opastettava heitä oman sisäisen polun hahmottamisessa ja oman elämän tarkoituksen löytämiseksi. Nuoret tarvitsevat ympärilleen välittäviä aikuisia, heille rajoja asettavia kasvattajia, vastuullisia, rakastavia, hoivaavia, ja heistä huolehtivia ihmisiä.