Satu Taavitsaisen blogi

Päivähoitoon lisää työntekijöitä!

Perjantai 9.2.2018

Jätin opetusministerille kirjallisen kysymyksen päivähoidon henkilöstön määrästä.  

Mielestäni kuntien toiminta vaikuttaa oudolle, kun ammattiliittojen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alettua kunnissa supistettiin päiväkotien aukioloaikoja ja lasten hoitopaikaksi voitiin osoittaa toinen päiväkoti. Myöskään vuorohoidossa ei pystytty enää vastaamaan perheiden muuttuneisiin hoidontarpeisiin.  

Kysehän on vain siitä, että työntekijät noudattavat heille tehtyä työvuorolistaa. Ylityö- ja vuorovaihtokielto ei tarkoita sitä, että työntekijät jättäisivät työnsä hoitamatta. Se tarkoittaa sitä, että he tekevät työvuoronsa niin kuin ne on työnantajan kanssa sovittu. Tätä sopimista kutsutaan työvuorolistaksi, joka on virallinen asiakirja.  

Millään työpaikalla työntekijän ei pitäisi joutua jatkuvasti joustamaan vaihtamalla työvuoroja ja jäämällä ylitöihin. Päivähoidon työntekijöilläkin on oma elämänsä, lapset ja harrastukset, jotka eivät saa kärsiä jatkuvien joustojen ja päivähoidon aliresurssoinnin vuoksi.  

Tilanne ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana kertoo siitä, että kunnissa ei ole päivähoidossa riittävästi vakituista henkilökuntaa, vakituista varahenkilöstöä eikä riittävästi sijaisia. Lasten turvallisuus sekä varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että ryhmissä on oltava koko ajan riittävä, vähintään suhdeluvun täyttävä määrä henkilökuntaa.  

Toivon ministerin reagoivan ja puuttuvan tilanteeseen ja vahtivan varhaiskasvatuslain sisällöllistä toteutumista, lasten päivähoidon turvallisuutta ja korkeaa laatua sekä henkilöstömitoituksen noudattamista. Ei ole normaalia, jos päivähoito ei pysty noudattamaan varhaiskasvatuslakia ilman työntekijöiden jatkuvia ylitöitä ja vuoronvaihtoja.

Tästä pääset kirjalliseen kysymykseen.

Sosiaalinen luototus yhtenäistettävä koko maahan

Tiistai 6.2.2018

Jätin kirjallisen kysymyksen sosiaalisesta luototuksesta. Olen aiemminkin puhunut eduskunnassa ulosottovelallisten asemasta ja tehnyt kirjallisen kysymyksen pienituloisten ulosottovelallisten tilanteesta ja lasten ulosotosta.

Mielestäni kuntien antama sosiaalinen luototus on tärkeää, koska sillä ehkäistään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä autetaan ihmisiä saamaan taloutensa hallintaan, katkaisemaan velkakierre, kuntoutumaan, työllistymään, saamaan asunto tai pääsemään yli muusta kriisistä. Yli puolet sosiaalisten luottojen saajista on palkansaajia, seuraavaksi suurin ryhmä on eläkeläiset.

Suomessa noin 30 kuntaa myöntää sosiaalista luottoa oman kuntansa asukkaille. Luoton myöntäminen on kunnille vapaaehtoista, mikä asettaa vähävaraiset ihmiset huomattavan eriarvoiseen asemaan kotikunnastaan riippuen.

Sosiaaliselle luotolle on selkeä tarve, sillä Suomessa elää paljon heikossa taloustilanteessa olevia ihmisiä. Maksuhäiriöt lisääntyivät jyrkästi työttömyyden kasvun seurauksena viimeisten lamavuosien aikana.

Mahdollisuus saada kohtuullisin lainaehdoin luottoa saadakseen elämänsä takaisin raiteilleen, tukee myös lapsiperheiden vanhempien hyvinvointia, mikä vaikuttaa suoraan lasten elämään ja lasten köyhyyteen korjaavasti.

Kuntien luottotappioriski on ollut pieni, vain noin prosentin verran. Ihmiset hoitavat asiansa, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.

Mielestäni sosiaalinen luototus on yhtenäistettävä koskemaan kaikkia kuntia. Toteutuakseen se edellyttää lainsäädännön uudistamista ja kysyin ministeriltä muun muassa, aikooko hän esittää sosiaalisesta luototuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että myös sosiaalinen luototus ulotetaan jokaisen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi yhtenäisesti koko maassa ja miten ministeri aikoo varmistaa sosiaalityön ja sosiaalisen luototuksen saumattoman yhteistyön toteutumisen, kun sosiaalityö siirtyy maakuntien tehtäväksi.

Koulut ja päiväkodit lasten lähelle

Lauantai 27.1.2018

Yksinäisyys on monen lapsen ja nuoren elämänlaatua heikentävä asia.  Tutkimusten mukaan joka viides lapsi tai nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Lapsuudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys jatkuu usein myös nuoruudessa, mikä syrjäyttää nuoria ja työntää heitä yhteiskunnan ulkoreunoille.

Mikkelin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi asukkaiden hyvinvointierojen kaventamisen, eriarvoisuuden ehkäisyn, yhteisöllisyyden lisäämisen, mielen hyvinvoinnin edistämisen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämisen.

Mikkelin tulee ryhtyä nyt ripeästi toimeenpanemaan tavoitteita. Mielestäni yhtenä tärkeänä arjen toteuttajana on päivähoitopaikkojen ja erityisopetuksen hajauttaminen lähelle lapsia.

Päivähoito on lähipalvelu. Se tarkoittaa sitä, että lapsen pitää päästä päivähoitoon omalla asuinalueellaan, jolloin lapsi tutustuu oman lähiympäristönsä lapsiin ja saa mahdollisuuden kuulua luonnollisen ympäristönsä kaveripiiriin. Kavereiden kanssa leikkiminen voi ystävystymisen myötä jatkua myös viikonloppuisin ja loma-aikoina helposti ja turvallisesti omassa pihapiirissä. Päivähoidossa muodostuneet kaverisuhteet tukevat lapsen koulupolkua, kun saman ikäluokan lapset jatkavat yhdessä koulutaivalta samalta asuinalueelta. 

Tällä hetkellä aivan liian useat mikkeliläiset lapsiperheet joutuvat kuljettamaan lastaan päivähoitoon oman asuinalueensa ulkopuolelle ja aivan liian moni erityisoppilas käy koulua muussa kuin lähikoulussaan.

Perusopetuslaki takaa lapsille oikeuden lähikouluun ja riittävän varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen oppimisvaikeuksiin ym. tuen tarpeisiin omassa koulussaan. Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että lapsi voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Mikkelissä erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat heikommassa asemassa kuin muut. Osa erityisluokkien oppilaista kuljetetaan kauaksi lähikoulustaan ja asuinympäristöstään, mistä voi seurata yksinäisyyttä ja yhteisöllisen tuen vähenemistä.

Erityinen tuki pitää jatkossa Mikkelissä kohdentaa lähelle lapsen asuinympäristöä. Tukea ja apua on saatava omassa lähipäiväkodissa ja lähikoulussa. Meillä on oltava riittävä määrä pienryhmiä, erityisopettajia ja avustajia hajautettuna eri puolille kaupunkia ja tilojen esteettömyyttä on parannettava.

Mikkelin on siirryttävä tiedolla johtamiseen. Kun tiedetään missä lapset asuvat, on näille alueille perustettava tarpeen mukainen määrä palveluita. Tällä tavalla vältämme myös turhat investoinnit. Oli ja on aivan pöljää tehdä massiivisen suuria päiväkoteja keskelle ei mitään, kuten tehtiin Kalevankankaalle, jonne lapsia kuljetetaan autoilla Mikkelin eri lähiöistä. Jokainen lähiö tarvitsee omat palvelunsa. Kaupungin lähiöiden palveluiden vahvistaminen on myös ympäristöystävällistä, kun turhat autolla ajelut jäävät pois.

Lasten koulumatka-aikoja lyhennettävä!

Maanantai 22.1.2018

SDP:n valtuustoryhmä teki alla olevan valtuustoaloitteen.

Mikkelin kaupunginvaltuustolle 22.1.2018

VALTUUSTOALOITE LASTEN KOULUMATKA-AIKOJEN LYHENTÄMISEKSI

Koulukuljetuksen piirissä on Mikkelissä päivittäin yli 1300 lasta eli noin joka kolmas, joten koulumatkoihin kuluvalla ajalla on suuri merkitys kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä päivittäiseen elämään.

Mikkelissä on käynyt niin, että 10-15 minuutin suora automatka pidentyy jopa tunnin mittaiseksi, koska kaupunki on järjestänyt taksi- ja bussikyydit niin, että koulukyyti ei aja suorinta reittiä kouluun, vaan kiertelee pikkuteitä pitkin keräten oppilaita kyytiin. Matkapahoinvoinnista kärsivät lapset voivat huonosti ja ovat aamupäivän ajan koulussa pahoinvoivia. On selvää, että opiskelu kärsii. Ei ole lasten edun mukaista, että he istuvat useita tunteja päivässä autossa turvavöihin sidottuna. Tämä ei varsinkaan ole Liikkuvan Mikkelin tavoitteiden mukaista!

Mikkeliläisten lasten arjen hyvinvointi on heikentynyt, kun koulumatkaan kuluu liian paljon aikaa. Seurauksena on koulukyydin odottamisesta, pitkästä matkasta ja autossa istumisesta väsyneitä oppilaita, keskittymisvaikeutta oppitunneilla ja oppimistulosten heikkenemistä. Lasten harrastamiseen ja vapaa-aikaan käytettävissä oleva aika on vähentynyt.

Edellä olevan perusteella SDP esittää, että Mikkelissä aletaan noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa mainittua lapsen oikeutta leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan ja päätetään, että mikkeliläisten kuljetusoppilaiden päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 1,5 h tuntia nykyisen 2,5 tunnin sijaan. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan.

Lisäksi esitämme, että samalla Mikkelin kaupunki päättää, että koulukuljetukseen on oikeus myös niillä lapsilla, jotka jäävät koulupäivän päätteeksi koulun kerhoihin. Kerhosta kotiin on päästävä maksuttomalla koulukuljetuksella. Näin taataan myös kuljetusoppilaille mahdollisuus osallistua kerhoihin.

Mikkelissä 22.1.2018

Satu Taavitsainen
Markku Aholainen
Jarno Strengell
Jatta Juhola
Paavo Barck
Hannu Tullinen
Tapani Korhonen
Jenni Tissari
Marita Hokkanen
Raine Leena Lehkonen
Soile Kuitunen
Petri Tikkanen
Jaana Vartiainen

"On rakennettava sellainen Suomi, jossa kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä"

Maanantai 18.12.2017

Itsenäisyyspäivän aattona eduskunnan istuntosalissa juhlittiin itsenäisyyttä teemalla ”yhdessä". Silloin, eduskunnan juhlaistunnossa siteerattiin presidentti Kallion sanoja itsenäisyyden alkuvuosilta: "On rakennettava sellainen Suomi, jossa kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä".

Tässä hengessä me sosialidemokraatit olemme tehneet töitä tänä syksynä ja tulemme jatkamaan joulun jälkeen.

Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Seuraukset voivat olla hyvin vakavia, jos ihmisten taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja ihmisten välinen luottamus rapautuu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vedonnut yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaatinut heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saataisiin kuntoon. Suurituloisia Sipilä on kehottanut vain lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, unohtaen sen, että verotus on ainoa keino tasata tuloeroja ja saada hyvätuloisetkin osallistumaan valtion talouden tasapainottamiseen.

Maan hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät pieni- ja keskituloiset perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkkeensaajat, sairastuneet ja vammaiset. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu. Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen kiky-leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia. Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, sillä hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosivat verojen alennukset ovat heikentäneet Suomen valtion kassaa ja näin hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Hallitus on tietoisesti unohtanut, että missään maassa ei ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä.

Suomi ei tule kuntoon, sillä hallituksen oman budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019. Julkisen talouden tila ei siis suinkaan Sipilän toimin parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä väittää.

On suurten uudistusten aika!

Niin kuin Joulun sanoma on toivoa antava, on SDP:n tavoitteet tulevaisuuteen katsovat. Esitämme kolmea tavoitetta Suomen eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1. Palautetaan oikeudenmukaisuus
2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia
3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä peruskoulun tutkinto ei enää riitä nuorten työelämään pääsemiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta 18-vuoteen ja tehdään ammattikoulut ja lukio samalla maksuttomiksi.

Toiseksi, lasten varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan työttömien lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdoilla on toimiva keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen. On hyvä muistaa, mitä Presidentti Paasikivi sanoi aikoinaan hyvin viisaasti: "Kansanopetus on niin tärkeää, ettei siinä ole varaa ottaa taka-askelia vaikeinakaan aikoina". Uskomme koulutukseen ja lasten varhaiskasvatukseen. Ne ovat parhaita keinoja estää nuorten syrjäytyminen ja edistää työllisyyttä.

Viidenneksi, SDP varaa riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn ja rangaistusten sijaan työttömät tarvitsevat töitä ja kunnon palveluja, kuten palkkatukityötä.

SDP:n ajattelu lähtee siitä, että meillä ei ole Suomessa varaa olla pitämättä kaikkia ihmisiä mukana. Ketään ei saa syrjäyttää. Meidän mielestä kasvun tulee kuulua kaikille. Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!

Surkea päätös alkoholipolitiikassa

Perjantai 15.12.2017

Tänään eduskunta teki surkean päätöksen alkoholipolitiikassa. Kahden äänen enemmistöllä se päätti, että päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäisrajan nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä valmistustaparajoitus poistettiin. (Miten kukakin äänesti? Tarkista tästä)

En kannattanut prosenttirajan nostamista enkä valmistustaparajoitteen poistamista. Eduskunnan on edistettävä väestön terveyttä, kuten perustuslaki edellyttää. Meillä on velvollisuus tukea lasten hyvinvointia ja turvattava jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön.

Alaikäisten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet Suomessa vuosituhannen alusta. Lainmuutos aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan alkoholinkäytön kääntymisen kasvuun. Alkoholipitoisuus pullossa/tölkissä nousee 17 %, mikä lisää humalan astetta. Nuoret ovat aikuisia pienipainoisempia, jolloin pienempi määrä alkoholia aiheuttaa heille vakavamman humalatilan. Valtaosassa juomakerroista saadaan enemmän alkoholia, vaikka juomaa juotaisiin sama määrä kuin ennen.

Prosenttirajan nosto on ristiriidassa alkoholilain tavoitteiden kanssa. Lain tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Prosenttirajan nosto on ristiriidassa myös muiden lakien kanssa.

Terveydenhuoltolain mukaan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta.

Päihdehuoltolain perusteella on ehkäistävä ja vähennettävä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Raittiustyölaissa tavoitteena on kansalaisten terveiden elämäntapojen vahvistaminen ja ohjaaminen välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä.

Alkoholinkäyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on jo nykyään miljardi euroa vuodessa valtiolle ja kunnille. Prosenttirajaa nostamalla lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa. Esimerkkinä, että katkaisuhoito maksaa noin 125 e/vrk, haimatulehduksen hoito 30 000 e, maksansiirto 98 000 e. Huostaanotetun lapsen laitoshoito 110 000 e/vuosi, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 630 e/vrk.

Sotessa alkoholi työllistää ensihoitoa, erikoissairaanhoitoa, hätäkeskusta, kotihoitoa, terveydenhoitajia, kätilöitä, lastensuojelua, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne jne.

Muualla julkisella sektorilla alkoholi työllistää poliiseja, palomiehiä, nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoreja, opettajia, pappeja, diakoneja ja vankiloita jne jne.

Alkoholi lisää haittoja erityisesti nuorilla: tapaturmat, alkoholimyrkytys, suojaamaton seksi, seksikokemukset ja muu toiminta joita kadutaan, häiriökäyttäytyminen, ei-toivotut raskaudet, konfliktit lähiympäristön ja virkavallan kanssa, negatiiviset vaikutukset nuoren aivojen kehitykseen ym. lisääntyvät.

Alkoholipolitiikka on tasapainottelua terveyden, työllisyyden ja talouden välillä. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Viime hallituskaudella tehtyjen alkoholiveron korotusten avulla kokonaiskulutusta saatiin käännettyä alaspäin. Lainmuutos kumoaa saadut hyödyt alkoholinkulutuksen noustessa ja lisää ihmisten välisiä terveyseroja. Alkoholihaitat eivät ole vain suurkuluttajien ongelma, vaan saatavuus lisää kulutusta kaikissa väestöryhmissä, aivan tavallisten työssäkäyvien ihmisten, perheiden äitien ja isien, eläkeläisten ja nuorten joukossa.

Toivoin, että kansanedustajilla olisi ollut äänestäessään kansanterveyden edistäminen kirkkaana mielessään eikä prosenttirajaa olisi nostettu. Kenenkään etu ei ole yhä kasvavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja lääkekustannuksissa, miljoonien suomalaisten inhimillisiä kärsimyksiä unohtamatta.

Jopa sylivauvoja ulosotossa! Mikä Suomea oikein vaivaa?

Perjantai 24.11.2017

Jätin Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia. He joutuvat ulosoton piiriin mm. vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja osa kunnista ja kuntayhtymistä lähettää lapsen nimellä ja jos vanhemmat eivät laskua maksa, tahriintuu lapsen nimi. Lapsella ei kuitenkaan ole ollut oikeutta vaihtoehtoihin ja oikeutta vaikuttaa.

Lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Alaikäisen, jolla ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan, tilanne on erittäin huono. Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan. Mielestäni nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen. Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Asia on äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää: Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti esitin ministerille vastattavaksi kysymykset:

1. Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa?

2. Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi?

3. Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi?

4. Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

5. Onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko? Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?

Kunnat kehittämään työkykyjohtamista

Tiistai 21.11.2017

Ihmisten työkyky on elintärkeää paitsi ihmisen itsensä kannalta myös yhteiskunnan kannalta, sillä työkyvyttömyys tulee kiistatta kalliiksi. Rahallinen menetys Suomessa on yli 4 miljardia euroa vuosittain, kun huomioidaan sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain lähes 19 000 ihmistä. Nyt työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170000 ihmistä. Kaikkein huolestuttavinta on, että työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 25-vuotiaiden määrä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti.

Jotta kaupungit ja kunnat konserneineen menestyvät, on niissä ajateltava niin, että hyvä ja vaikuttava palvelutoiminta lähtee asukkaiden parhaasta ja palveluista huolehtivien työntekijöiden hyvästä työkyvystä. Tämä tuo myös parhaan taloudellisen lopputuloksen. Henkilöstöä on johdettava niin, että kaiken keskiössä on henkilöstön pitkäaikaisterveyden edistäminen ja työkykyjohtaminen.

Työkykyjohtaminen sisältää työn ja työympäristön kehittämisen lisäksi työkykyriskien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen. Työkykyjohtamisessa hyödynnetään muun muassa varhaista puheeksi ottamista, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurantaa sekä eri tukitoimia työhön palaamiseksi, kuten työtehtävien muokkaamista paremmin työntekijälle sopivaksi.

Erittäin tärkeää työkyvyn ja työyhteisön kannalta on hyvä johtaminen ja työntekijöiden positiivinen tunne ja motivaatio työstä. Keskiössä on aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä.

Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on sairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä haittaa heidän työllistymistään tai työssä jatkamistaan. Osatyökykyisten työssä jatkamisen isoimmat haasteet eivät kuitenkaan liity vain osatyökykyisyyteen, vaan myös ennakkoluuloihin ja kielteisiin asenteisiin. Lisäksi osatyökykyisten työssä jatkamisen ratkaisut ja mahdollisuudet tunnetaan huonosti.

Oman kotikaupunkini Mikkelin kaupungin työntekijöiden laskennallisten sairauspoissaolojen määrä työntekijää kohden oli vuonna 2016 17,1 kalenteripäivää/työntekijä. Tästä aiheutui yli 2,6 miljoonan euron kustannukset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja rakennusten sisäilmaongelmat ovat merkittäviä syitä.

Myös Mikkelin kaupungin maksamat, ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kulut kasvoivat 2015-2016, noin 1,2 miljoonasta lähes 1,6 miljoonaan euroon. Työterveyshuollon kustannuksetkin ovat nousseet; vuonna 2016 menot olivat reilut 1,9 miljoonaa euroa. Erityisesti kasvoivat sairauksien hoidosta aiheutuvat menot.

Tästä huolimatta uskon mahdollisuuteen tehdä Mikkelin kaupungista ja sen konsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki. Kannustan Etelä-Savon maakunnan muitakin kuntia asettamaan tavoitteita työkykyjohtamiseen. Mittareina onnistumisesta tulee olla sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannusten laskeminen, työterveyshuollon ja sen kustannusten painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan, työhyvinvoinnin ja työnimun todennettu parantuminen, kuntoutussuunnitelmien ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrän kasvu sekä näiden kautta kuntien toiminnan parempi tuottavuus, asiakaspalvelun laatu ja vaikuttavuus.

Aloitteita Mikkelin kehittämiseksi

Sunnuntai 19.11.2017

Viime maanantaina kaupunginvaltuustossa SDP:n ryhmä teki kolme valtuustoaloitetta. Niiden valmistelijoina toimivat allekirjoittanut (Fossiiliton Mikkeli 2025), Soile Kuitunen /sd. (Mikkelin kaupungista ja kaupunkikonsernista työkykyjohtamisen mallikaupunki) ja Jenni Tissari /sd. (Mikkelin Juvantien saattamisesta turvallisemmaksi ja kaupunkiympäristöön sopivammaksi tieosuudeksi).

Valtuustoaloite: Fossiiliton Mikkeli 2025

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeitä toimia. Mikkelin perinteisenä ekokaupunkina tulee olla aktiivinen, kokoamme suurempi suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa. Mikkelin kaupungin on panostettava asukkaidemme neuvontaan, kannustettava ilmastoviisaisiin valintoihin ja opetettava koululaisia energiakansalaisuuteen.

Ilmastopolitiikassa korostuu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; tekemättömät päästövähennystoimet heikentävät tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Päästövähennystoimet maksavat ja on ymmärrettävä, että helpot ja halvat ratkaisut on jo tehty. Toimien on oltava oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, eikä ratkaisuja voi siirtää 2030 jälkeiseen aikaan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi, vaan nykyisten sukupolvien on rahoitettava ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja. On toimittava NYT. Jo lähivuodet 2018-2025 ovat kriittisiä.

Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin päästövähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 % päästöistä. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämisessä vaatii monia eri keinoja.

SDP:n valtuustoryhmä esittää ilmastopolitiikan nostamista kaupungin toiminnan keskiöön ja Fossiiliton Mikkeli 2025 toimenpideohjelman laatimista ja toteuttamista Mikkelin kaupungin ja sen konsernin toiminnassa.

Toteutettaviksi toimenpiteiksi ehdotamme muun muassa seuraavia asioita:

Lue lisää »

Ulosottolakiin tulossa pieni parannus

Maanantai 13.11.2017

Sipilän hallitus esittää ulosottolain muuttamista. Ulosoton piirissä on satoja tuhansia suomalaisia, joista yli 40 000 on työttömänä. Jos halutaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja  nostaa suomalaisten työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, tulee todellakin ulosottolakia muuttaa. Hallituksen esitys on pieni askel parempaan, mutta mielestäni se on kuitenkin vielä liian pieni.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset olisivat oikeutettuja enintään 6 kk pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta. Muiden velallisten osalta ulosottomies voisi myöntää lykkäystä enintään 4 kk. Tämä tarkoittaa, että lykkäyksen enimmäiskesto pitenisi kahdella kuukaudella nykyisestä. Tällä kannustetaan hakemaan pitkäaikaisempaa työtä. Lykkäystä voisivat saada sellaiset henkilöt, joiden nettotulot jäävät alhaisiksi eli jotka ovat niin sanotun tulorajaulosmittauksen piirissä. Ehdotuksen mukaan ulosottomies voisi kieltäytyä lykkäyksen myöntämisestä ainoastaan, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uusi lykkäys vaarantaisi olennaisesti velkojan maksunsaantioikeuden. Lykkäyksen aikana ulosmittausta ei toimitettaisi siis ollenkaan. Asia jäisi odottamaan lykkäyksen päättymistä, eikä lykkääminen aiheuttaisi velalliselle maksuhäiriömerkintää.

Esityksellä pyritään myös kannustamaan työttömiä työllistämään itsensä yrittäjinä. Jos pitkään työttömänä ollut henkilö työllistyy yrittäjänä, elinkeinotulosta voitaisiin ulosmitata vähemmän kuin nykyinen yksi kuudesosa.

Mielestäni on vielä tarkemmin selvitettävä ulosoton suojaosan korottamisen mahdollisuudet. Pidän hyvänä niitä ehdotuksia, että suojaosaa nostettaisiin ja näin kannustettaisiin ottamaan työtä vastaan. Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen suojaosuussäädös ei ole riittävä ja ulosotto tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia esimerkiksi niin, että korkeintaan 1/10 osan voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista.

Ulosottolain kunnollinen perkaaminen hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa, velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myös myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin sekä toimeentulotukimenot pienentyisivät.

Periaatteina tulee olla, että aina kannattaa tehdä työtä ja velka saadaan asiallisen suuruisena perittyä takaisin. Monien pienituloisten velat koostuvat suhteellisen pienistä laskuista kuten puhelin-, sähkölaskut, vuokrarästeistä jne. Niinpä tuntuukin hyvin kohtuuttomilta korot, joita veloista peritään. Ulosoton velasta täytyisi ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko. Nyt lyhennetään ensin korkoja ja sitten vasta pääomaa. Osan ulosotossa olevien tulot ovat niin pienet, ettei se riitä pääoman lyhentämiseen, ja siten velka jää roikkumaan.

Viivästyneistä maksuista on rakennettu poikkeuksellisen kannattavaa yritystoimintaa ja olisi syytä puuttua myös perintäyhtiöiden toimintatapoihin. Ulosotto- ja laajemmin velkomisjärjestelmien tarkoituksena on haitallisen ilmiön estäminen ja korjaaminen. Alalla tuntuu kuitenkin rehottavan voiton maksimoinnin ajatus. Tarkoituksenmukaista on, että rahaliikenne toimii, ja velat maksetaan ajallaan ja jos velkaa ei saa maksettua, niin mahdollisimman nopeasti puututaan tilanteeseen, etteivät ongelmat kertaannu. En myöskään lainkaan ymmärrä sitä, että ulosottomiehille maksetaan tulospalkkiota siitä, kuinka paljon saavat velkoja perittyä. Tämä ei käy järkeeni julkista tehtävää hoidettaessa.

Myös velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa. Kaikkien kuntien sosiaalitoimessa ei ole esimerkiksi velkaneuvonnan asiantuntemusta tarjolla. Jotta yhä useampi hakija osaisi hakeutua velkajärjestelyn piiriin, voitaisiin esim. lakisäädöksellä vaikuttaa siten, että laskuihin tulee aina laittaa velkaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero, jonne voi soittaa ja saada apua, jos ei pysty maksamaan laskujaan ajallaan.

Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esim. 10 vuoteen. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia. Jos velkoja ei voi maksaa, niin niiden täytyy antaa vanhentua. On täysin kohtuutonta, että vielä näinäkin aikoina 90-luvun laman velat ovat joidenkin suomalaisten maksettavana. Kenenkään ei pidä joutua tehtyjen virheiden vuoksi kärsiä kurjuudessa ja varattomana koko loppuelämäänsä.

Ja vielä viimeisenä yksi tärkeimmistä asioita, joihin toivon lakivaliokunnan puuttuvan hallituksen esitystä käsitellessään: Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon jatkuvasti myös alaikäisiä lapsia. Alle 15-vuotiaan joutuminen ulosoton piiriin johtuu yleensä vanhempien maksamatta jääneistä perintö-, lahja- tai jäännösveroista. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosoton asiakkaana.

Tyypillisin syy nuoren, 15-17-vuotiaan, ulosottoon joutumiselle ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja liikennevakuutukset tai peruuttamattomasta, käyttämättömästä hammaslääkärikäynnistä tulleita hammashoitomaksuja sekä rangaistusmääräyksiä kuten mopolla ylinopeudesta saatuja päiväsakkoja. Valiokunnan on syytä arvioida asiaa erityisesti lastensuojelullisesta näkökulmasta, sekä mihin toimiin olisi mahdollista ja tarpeellista ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ehkäisemiseksi.

Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa

Keskiviikko 8.11.2017

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Minua huolestuttaa, sisältääkö tämä CETA-sopimus sellaisia ns. "pienellä präntättyjä tekstejä", jotka kumoavat ne hyvät tavoitteet, joita varmasti sekä Suomella, EU:lla että Kanadalla mitä ilmeisemmin on.

Mielestäni on tiedostettava, että tämän kaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä eduskunnan valiokunnissa läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä.

Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän ja ympäristön standardeja.

Vapaakauppaneuvotteluissa meille suomalaisille on tärkeää, että julkiset palvelut jätetään kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle samalla kun helpotetaan kaupankäyntiä yksityisellä sektorilla, tarkasti säännellyissä rajoissa.

Yksityisen sektorin vapaakaupan ehdoista Suomelle varmasti yksi tärkein asia on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Suomen tavoitteen tulee olla, että EU:n ja Kanadan sekä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa USA:n välisissä sopimuksissa mentäisiin vielä astetta pidemmälle, ja tehtäisiin rikkomuksista sanktioituja. Tälle tavoitteelle on käsittääkseni sekä Euroopan parlamentin, että USA:n kongressin tuki (Kanadasta en tiedä), ja toivon että myös Suomen hallitus ja Euroopan komissio saadaan sitä tukemaan.

Eduskunnan keskustelussa otettiin esille monia riskejä ja toivon ministerin ottavan ne vakavasti. Ei nämä vapaakauppasopimukset tietenkään pelkästään huonoja ole, ne voivat tuovat kaupallista kasvua ja sitä myöten työtä Suomeen. Ehkä saisimme sopimuksen myötä myytyä helpommin Kanadalle suomalaisia maailman parhaita jäänmurtajia. Korea-sopimuksen vaikutuksista on tehty euroopan komissiossa analyysi, jossa negatiiviset vaikutukset on osoitettu pieniksi, samalla kun esim. Suomen vienti Koreaan on kasvanut sopimuksen johdosta 37%, vahvistaen vientisektorin työllisyyttämme.

Herkkä asia on kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset. Näiltä mailta tulee vaatia huomattavia parannuksia standardeihin ehtona kaupan vapauttamiselle. Näin toimittiin EU-Vietnam -sopimuksessa. Jos ihmisoikeuksia ei turvata pitää koko sopimus perua. Toisaalta esim. Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ay-tilanne oli järkyttävä. Ja Guatemalalle EU myönsi GSP+ kauppaetuudet samalla kun maassa tapettiin ammattiyhdistysaktiiveja. Näiden kokemusten vuoksi Suomen on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa.

Ilmaisten muovipussien jälkeen

Sunnuntai 5.11.2017

Vierailin perheeni kanssa Etelä-Kaliforniassa sukulaisteni luona. Vaikka kyseessä oli syysloma, pidin silmäni auki ympäröivään yhteiskuntaan. Katselin kaupunkia, kuuntelin paikallisia uutisia.

Kodittomien määrä on viime vuosina lisääntynyt rajusti Orange Countyssa. Heitä istuu lasten leikkipuistoissa, kaduilla ja erityisesti Santa Ana joen varrella, johon muodostuneen yhteisön määrä on jo noin 500 henkilöä. Santa Anan kaupunginjohtajan mukaan kodittomuus ei ole koskaan aiemmin ollut heillä näin paha ja tilanne on jo karannut viranomaisten käsistä. Hänen mukaansa kodittomat hiipivät ihmisten takapihoille ja nukkuvat siellä öitään. Aamulla he eivät lähde pois. Ihmiset pelkäävät asuinalueittensa huonontumista ja asuntojensa arvon romahtamista. Lapsiperheet kokevat turvattomuutta ja monet pelkäävät kävellä kaduilla. Pienet ravintolayrittäjät ovat pulassa, kun kodittomat käyvät kyselemässä savukkeita ja ruokaa pöydistä.

Yksi tekijä paisuneeseen ongelmaan on ollut se, ettei vankilasta vapautuneille ole asuntoja. Uusien järjestelyiden myötä kymmeniä tuhansia väkivallattomia rikoksentekijöitä on vapautettu, mutta heillä ei ole paikkaa mihin mennä ja he päätyvät kodittomiksi kaduille. Tästä on seurannut se, että väkivaltainen rikollisuus ja huumeidenkäyttö ovat lisääntyneet.

Lisäksi suuri osa kodittomasta väestöstä on mielenterveysongelmaisia. Yhdysvalloissa ei hoideta psyykkisiä sairauksia samalla tasolla kuin muita sairauksia, joten pitkäaikaisia ​​tukipalveluja ei ole saatavilla. Tämän seurauksena he päätyvät kadulle.

Santa Anan kaupunki on keksinyt hätäapukeinoja, kuten ensisuojia ja Santa Anan kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti asunnottomuuden ehkäisysuunnitelman ja palkkasi asunnottomien palvelujen johtajan syyskuussa.

Ollessani Irlannissa lokakuussa valiokunnan virkamatkalla, oli Dublinissa meneillään samanlainen tilanne. Siellä oli lapsiperheitä hätämajoituksessa hotelleissa ja puistot olivat täynnä kodittomia ihmisiä. Tämä oli seurausta sille, että vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen Irlanti ei ole rakentanut asuntoja. Nyt tilanne on kriisiytynyt ja päässyt todella pahaksi.

Kaliforniassa kaupat ovat lopettaneet muovipussien antamisen ilmaiseksi. Ympäristöystävällisellä teolla on ollut seurauksia, joita moni ei tule ajatelleeksi. Kun muovipusseja oli helposti saatavilla, tekivät kodittomat ihmiset tarpeensa niihin ja heittivät roskiin. Nyt kun pusseja ei enää entiseen malliin ole ilmaiseksi saatavilla, on ulosteiden myötä leviämässä tartuntatauteja, kuten hepatiittia, norovirusta, salmonellaa. Tämä on suuri uhka kansanterveydelle. Virukset ja bakteerit leviävät kaikkiin ja vesi saastuu herkästi ja sairastuttaa tuhansia.  

Ratkaisuna ei ole ilmaisten muovipussien palauttaminen, vaan tietysti yksi avain pulmaan on kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Asuntoja pitää rakentaa jatkuvasti ja tulee huolehtia siitä, ettei ongelma pitkity ja ihmiset jumiudu kaduille. Kuten kalifornialainen paikallinen poliisi minulle kertoi, on todella vaikeaa saada ihmisiä enää kadulta takaisin asuntoihin, kun heille on muodostunut sinne jo oma elämänrytmi ja kadulla eläminen alkaa olla osa sinua ja elämäntapaasi ja yhteisö ympärilläsi on kuin tuttu naapurusto. Lääkkeenä vaivaan pidän myös terveydenhuollon tarjoamista kaikille ja lasten maksutonta varhaiskasvatusta sekä työllisyyden vahvistamista antamalla maksutonta koulutusta sekä nuorille että aikuisille.

Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat positiivista erityiskohtelua

Tiistai 10.10.2017

Suomessa on yli satatuhatta köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa pitkittymässä, syventymässä ja sukupolvistumassa. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia ja keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä.

Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksilla pienituloisuus on erityisen suurta. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsiperheiden asemaan voidaan vaikuttaa valtion ja kuntien talousarviossa suuntaamalla määrärahoja kohteisiin, joilla lapsiperheiden elämää parannetaan. Muun muassa varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisista sekä heiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa, on erinomainen asia. Tästä Juha Sipilän hallitukselle kiitos. Arvioni on, että lähivuosien aikana Suomessa varhaiskasvatus on kokonaan maksuton samalla tavalla kuin on peruskoulukin.

Toisaalta on harmillista, että Sipilän hallitus aikoo poistaa verotuksen lapsivähennyksen vuoden 2018 alusta. Vähennyksen määrä on ollut 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta neljään lapseen saakka. Yksinhuoltajilla se on ollut kaksikertainen. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy. Hallituksen tulee perua päätöksensä.

Kaupungit ja kunnat voivat torjua osan valtiolta tulevista huonoista päätöksistä. Esimerkiksi kunnan ei ole pakko ottaa käyttöön subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista, joka on kohdistettu juuri heikoimmassa asemassa oleviin työttömien lapsiin. Tämä on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Toivon niiden kuntien, jotka rajauksen ovat tehneet peruvan sen, ja palauttavan lapsille oikeuden takaisin.

Kunnissa tulee myös varata riittävästi henkilökuntaa ja terveitä tiloja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Toivon oman kotikaupunkini Mikkelin ja oman maakuntani Etelä-Savon kuntien hakeutuvan opetusministeriön alaisuudessa tapahtuvaan 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Edellä mainitut esimerkit ovat selkeitä suoraan lapsiperheiden arkeen ja lasten oikeuksiin vaikuttavia muutoksia. Valtion ja kuntien talousarviot ovat lasten oikeuksien toimeenpanon välineitä. Aina lähtökohtana pitää olla lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.

Valitettavasti lastensuojelu ja erityisesti avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut ovat viime vuosina jääneet kaiken kehittämisen ulkopuolelle. Lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen pitää taata heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Lastensuojelu tarvitsee lisää rahaa, jolla palkataan sosiaalityöntekijöitä.

Mikkelin kaupunki on toistuvasti saanut huomatuksia Avilta sosiaalityön puutteista ja nyt sama tilanne jatkuu Essotessa. Etelä-Savo on neljänneksi huonoin maakunta lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloittamisessa. Essoten myötä tilanne on vain huonontunut. Essote on laiminlyönyt lastensuojelupalveluiden järjestämisen. Liekö syynä tiukat talousmääräykset ja kunnanjohtajien vaatimukset leikata rahaa? Avi harkitsee 400 000 euron uhkasakon antamista Essotelle, jotta se laittaa lastensuojelupalvelut lain mukaiselle tasolle. Tämä on aivan oikein.

Lasten oikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii napakkaa toimintaa meiltä jokaiselta!

Lomarahaleikkaus on peruttava!

Maanantai 9.10.2017

Kilpailukykysopimus ”KIKY” oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) sitkeästi ajama asia. Hallitus uhkasi säätää työehtoja heikentäviä pakkolakeja, jos palkansaajat eivät suostuisi kikyyn.

Työntekijöiden ja työnantajien edustajat allekirjoittivat kiky-sopimuksen hallituksen patistamina viime vuoden kesäkuussa. Kiky merkitsi työntekijöille muun muassa palkkojen jäädytystä, 24 tunnin työajan pidennyksen ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen 30 prosentin leikkaamisen vuosiksi 2017–2019. Kiky siirsi myös työnantajien sosiaaliturvamaksuja palkansaajien maksettavaksi.

Neuvotteluista teki entistä vaikeamman se, että työnantajat ja juuri valittu Juha Sipilän porvarihallitus olivat samalla puolella. Maanantaina 2.10.2017 YLE uutisoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies on kertonut, että lomarahalaikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin Sipilän hallituksen toiveesta. Jo aiemmin työntekijäpuoli on kertonut hallituksen painostamisesta.

Eli sekä työntekijät että työantajat ovat nyt vahvistaneet, että hallitus nimenomaan ajoi lomarahojen leikkausta. On aivan selvää, että se joka tämän leikkausvaatimuksen on tehnyt ja aikaansaanut, voi sen myös poistaa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat Sipilän hallituksen käsissä. Hallituksella halutessaan on mahdollisuus edesauttaa tilanteen korjaamista niin, että lomarahaleikkaus korjataan seuraavalla sopimuskierroksella, eikä niitä toteuteta vuonna 2018 ja 2019.

Eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina Juha Sipilä ja Petteri Orpo eivät lämmenneet ajatukselle korjata lomarahaleikkausta. Ilmeisesti hyvätuloisten eduista huolehtiminen on heille todella paljon tärkeämpää kuin se, että talouskasvu kuuluisi myös sairaanhoitajille, siivoojille, lastenhoitajille, opettajille, poliiseille ja kaikille muille julkisen sektorin arvokasta työtä tekeville ihmisille.

"En tiedä mitä teen ysin jälkeen"

Perjantai 6.10.2017

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä. Noin 80 prosenttia työelämän tehtävistä ovat taustaltaan ammatillisia ja yli 90 prosenttia keksinnöistä ja uusista ideoista tapahtuu käytännön työelämässä. Yrittäjäksi synnytään pääosin ammatillisen koulutuksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen merkitys maakuntien elinvoimalle on merkittävä. Esimerkiksi oman maakuntani Etelä-Savon elinvoimaan sillä on erittäin suuri rooli. Yritystemme pärjäämisen keskeinen tekijä on se, saako yritys osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus on keskeinen työkalu yritysten henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä kouluttaen sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisia.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden talousarviota. On erittäin valitettavaa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa ammatilliselta koulutukselta noin 200 miljoonaa euroa. Noin valtavan summan leikkaaminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, että Suomeen syntyy alueita, joilla ammatillista koulutusta ei enää tarjota tai se supistuu sisällöllisesti ja keskittyy vain väkirikkaille alueille. Koulujen rahat eivät enää riitä opettajien palkkaamiseen, eikä tilavuokrien maksamiseen. Koulutusaloja joudutaan alas ajamaan ja tiloista luopumaan, jolloin koulutus entisestään keskittyy. Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen leikkausten seurauksena.

On huonoa kehistystä, jos ammatillinen opetus muuttuu yhä useammin itsenäisiksi opinnoiksi tai heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa mutta vielä pulmallisimpien kysymysten äärellä ovat ne nuoret, jotka eivät pääse opiskelemaan minnekään peruskoulun jälkeen. Olisin tahtonut Sipilän hallituksen uudistavan lainsäädäntöämme niin, että olisi enemmän arvioitu koko toista astetta yhdessä, jolloin lukio ja ammatillinen koulutus olisivat voineet muodostaa perusopetuksen päättäneille nuorille saumattoman jatkumon sekä nostettu oppivelvolvollisuuden ikärajaa 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun käyneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa yli sata tuhatta. He ovat työmarkkinoilla heikoilla. On maan hallituksen tehtävä ratkaista se, että saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun 9. luokan jälkeen. Oppivelvollisuuden pidentäminen estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Monet nuorista ovat nyt erittäin huolissaan hyvinvointivaltion palveluiden rapautumisesta ja turvaverkkojen karsimisesta sekä harventamisesta, ja erityisesti heitä huolestuttaa opiskelu- ja työmahdollisuudet - eikä syyttä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

On olennaista muistaa, että ammatillisen koulutuksen avulla edistetään myös yhteiskuntarauhaa ja ihmisten tasa-arvoisuutta. Ammatillinen koulutus on huolehtinut myös niistä nuorista, joilla on heikompi pohja, josta ponnistaa.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkein tavoite pitää olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen - ei sen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulee ottaa uudelleen tarkasteluun ja tehty leikkaus tulee perua.

Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot

Sunnuntai 10.9.2017

Yritin torstaina, syksyn ensimmäisellä suullisella kyselytunnilla saada puheenvuoroa kysyäkseni otsikon asiasta mutta kun en onnistunut tällä kertaa saamaan kysymysvuoroa niin laitoin valtiopäivätoimen eli kirjallisen kysymyksen perjantaina vireille.

Eduskunnan puhemiehelle

Täysin tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomessa on jo noin 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole muita tuloja kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki. Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut alle viidessä vuodessa, sillä Kelan tutkimuksen mukaan vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli vajaat 21 000. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.

Ote erään ihmisen tarinasta satojen muiden joukosta: "En ole saanut mistään rahaa vuoteen. Olen nyt aika loppu. Turta. En jaksa enempää, itkettää. Kyllähän mieheni jelppaa, mutta ymmärrät varmaan miten stressaavaa on kun toisella ei ole tuloja, koska en ole työkuntoinen. Mitenhän miä vielä täältä nousen? Valitan kyllä toistamiseen Kelan hylkäävästä sairauspäivärahan päätöksestä, mutta sehän kestää. Tuntuu todella pahalta, olen tehnyt töitä 38 vuotta ja näin kohdellaan kun sairastuin."

Miten voi olla mahdollista, että Kela jättää ihmisiä täysin rahattomaksi? Kela hylkää sairauspäivärahahakemuksia, vaikka henkilön työterveyslääkäri tai sairaalan lääkäri on hänet sairauslomalle määrännyt ja sairaudesta on usean asiantuntijan lausunnot. Näissä hylätyissä tapauksissa Kela ei ole edes ottanut kokonaisvaltaista otetta ihmisestä tarjoten toimeentulotukea tai työmarkkinatukea hylätyn sairauspäivärahan tilalle heti. Kela on jättänyt ihmisiä täysin tyhjän päälle rahatta jonottamaan leipäjonoon ja seurakunnan avun varaan. Näiden ihmisten joukossa on myös lapsiperheitä. Kelasta on vastattu, että jos sairauspäivärahavalituksen jälkeen päätös on yhä kielteinen, niin sitten voi hakea toimeentulotukea myös takautuvasti. Näiden ihmisten ja heidän lastensa elämä on tässä ja nyt. Se on juuri tänään ja se on huomenna. Valitusten käsittely voi kestää kuukausia. Jos ihminen kuolee nälkään, niin ei se auta, että takautuvasti annetaan ruokaa.

Kelan toiminta näyttäytyy hyvin vastuuttomana ja kylmänä. Varmasti Kelassa papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei huolehdita ihmisen selviämisestä. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela saa päätöksillään aikaan sen, että hakijoiden laskut menevät perintään ja ihmiset joutuvat kärsimään yhä enemmän huolta ja murhetta.

Kelan vakuutuslääkärijärjestelmä, samoin kuin vakuutusyhtiöidenkin, on täysin käsittämätön ja sairaat, apua tarvitsevat ihmiset todella avuttomia sen edessä. Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta. Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi.

Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla. On mystistä, miten potilaita koskaan tapaamaton virkailija tai Kelan lääkäri voi täysin sivuuttaa potilasta hoitavien lääkärien lausunnot. Lausuntojen tekijät kuitenkin toimivat lääkärin ammattietiikan ja valan velvoittamina. Hylkäystoimintansa Kela perustaa Sairausvakuutuslain 8 lukuun 4 pykälän 2 momenttiin: ”Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.”

Kelan kieltäytyminen sairauspäivärahan maksamisesta on väärin ja se on suomalaisten ihmisten oikeustajun vastaista. Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Näin ei ole kuitenkaan Kelan toiminnassa vielä tapahtunut.

Tahdon lopun ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, johon on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Arvoisa peruspalveluministeri,
aiotteko muuttaa tämän epäoikeudenmukaisen Kelan käytännön?
Miten mielestänne sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa, jotta Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja se voitaisiin lakkauttaa?

Helsingissä 8.9.2017

Satu Taavitsainen sd
Kansanedustaja

Asiakasmaksut alas!

Torstai 24.8.2017

Mikkelin keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys alkaa tuottaa tulosta. Toiminta alkoi tämän vuoden alusta. Aiemmin sekä toiminta että asiakasmaksut ovat olleet erillisiä. Tänään (24.8.2017) ESSOTE:n hallitus teki erinomaisen päätöksen, jolla se selkiytti asiakasmaksujen tilannetta. Vastedes Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen päivystyskäynnit ovat aina alaikäisille maksuttomia. Teille, joille on tullut tämän vuoden aikana lapsenne yhteispäivystyksen käynnistä 41,70 euron lasku, raha palautetaan. Loistavaa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Viimeisin 30 prosentin korotus tuli Sipilän hallitukselta viime vuonna ja sen päälle lääkkeiden ja matkojen omavastuiden korotukset.

Kotitaloudet, joissa on työttömyyttä on yksi suurin ryhmä, joka kärsii maksuista, samoin pienituloiset työssäkäyyvät, eläkeläiset ja vammaiset. Monissa perheissä sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat johtaneet velkaantumiseen, ulosottoon ja maksuhäiriöihin. Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta apteekista.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi. Tämä on ESSOTE:n hallituksen seuraavaksi korjattava.

On ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Kuntalaisille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Työnantajan tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta jokainen heistä osaa neuvoa asiakkaita. Sote-uudistuksen yhteydessä Sipilän hallituksen on reippaasti tiputettava asiakasmaksujen tasoa.

Maksuton joukkoliikenne lapsille ja nuorille on mahtava juttu!

Tiistai 22.8.2017

7—16 -vuotiaat mikkeliläiset peruskoululaiset saivat 7.8.2017 alkaen mahdollisuuden matkustaa linja-autoissa maksutta Mikkelin kaupungin alueella. Uudistus on erinomainen ja edistyksellinen. Se koskee sekä koulu- että vapaa-ajan matkoja koko vuoden rajattomasti. Myös opettajan johdolla tehdyt koululaisryhmien matkat voi tehdä jatkossa maksuttomasti, mikä parantaa koulujen mahdollisuuksia tehdä retkiä kaupungin sisällä.

Näinä aikoina, kun Suomen energia- ja ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä, on Mikkelin kaupungin päätös aivan huikean hieno ja esimerkillinen. Onnistuminen liikenteen päästöjen vähentämissä vaatii monia eri keinoja. Yksi keinoista on nuoren sukupolven kasvattaminen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Uskon, että ihmisten tottumuksiin voidaan vaikuttaa.  

Olen ilahtuneena katsonut linja-autoja, joissa on nyt penkit täynnä lapsia ja nuoria. Hyväntuulisia, hymyileviä kasvoja. Elämää, naurua ja iloa – niitä kaupunkimme tarvitsee. Lapset ja nuoret pääsevät kulkemaan harrastuksiinsa ja kavereilleen, eikä heidän vapaa-ajan kulkeminen enää riipu siitä, mikä työvuoro vanhemmilla on, tai onko perheellä autoa käytössään, tai onko rahaa bussilippuun.

Kotikaupunkikin tulee lapsille tutummaksi. Uudistuksen myötä kaupunki hahmottuu monelle uudella tavalla, kun he ottavat haltuun uusia kaupunkitiloja. Moni on jo tehnyt bussilla matkan Laajalammen perhepuistoon tai Ristiinan satamaan, jonne ennen oli hankalaa kulkea, kun täytyi aina pyytää vanhemmilta kyytiä.

Erilaiset kokeilut joukkoliikenteen edistämiseksi ovat tervetulleita eri puolella Suomea. On mahtavaa, että Etelä-Savon maakunnassa on kaksi kaupunkia etulinjassa - Mikkeli ja Pieksämäki! Emme ole jääneet odottelemaan liikenne- ja viestintäministeriön päästövähennysten mahtikäskyjä, vaan olemme laittaneet jo tuulemaan ja lapset ja nuoret maksutta liikkumaan. Tervetuloa etulinjaan muutkin kunnat! Rohkeasti kokeilemaan!

Mikkelin tulee myös voimakkaammin panostaa turvallisiin ja sujuviin kävely- ja pyöräilyreitteihin, mikä lisää ihmisten arkiliikuntaa ja on päästötöntä. Olisi upeaa, jos saisimme väyliä parantamalla lisättyä asukkaiden kävely- ja pyörämatkoja. Pimeänä ja kylmänä talviaikana ei kuitenkaan voi vaatia lapsia ja nuoria kävelemään harrastuksiin. Onneksi he pääsevät nyt maksutta linja-autoilla turvallisesti kotiin.  

Tallinnassa joukkoliikenne on maksutonta kaikille kaupungissa kirjoilla oleville asukkaille. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että Tallinnaan on tullut uusia veronmaksajia yli 25 000 henkilöä, mikä on lisännyt kaupungin verotuloja noin 20 miljoonalla eurolla. Keskustelin vuosi sitten tallinnalaisen kansanedustajan kanssa, joka kertoi huomanneensa, että uudistuksen ansiosta kaupungilla on alkanut käydä ihmisiä, jotka jäivät aiemmin koteihinsa. Nyt he ovat lähteneet liikkeelle, kun kulkeminen ei maksa ja käyttävät rahansa kahviloissa ja tapaavat ihmisiä. Maksuttomuus on vähentänyt yksinäisyyttä ja ollut kauppojen ja kahviloiden yrittäjille piristävä asia.

Mikäli kaupunkilaiset tahtovat, uskon Mikkelin tulevaisuudessa laajentavan maksuttomuutta peruskoululaisista muihinkin väestöryhmiin. Maksuton joukkoliikenne luo myönteistä kaupunkikuvaa, sitouttaa ihmisiä kaupunkiin ja lisää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia.

Kelan vakuutuslääkäritoiminta on lopetettava

Torstai 13.7.2017

Kyllä minä suuresti ihmettelen Kelan virkailijoiden ja vakuutuslääkäreiden roolia todeta ihmisen tilanne pelkkien papereiden perusteella ja heidän oikeutensa kumota hoitavien lääkäreiden diagnoosi tai toteama työkyvyttömyys.

Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla.
 
Suomessa lääkäreiden koulutus on laadukasta ja lääkärit tekevät työtään virkavastuulla. Työterveystoiminta on laadukasta ja luotettavaa. Miksi Kela ei kuitenkaan luota hoitaviin lääkäreihin? Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta ja hänen pitäisi mennä töihin tai hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Töihin ei sairaana voi mennä, eikä palkkaa tällöin makseta. TE-toimisto puolestaan ei maksa työttömyyskorvausta henkilölle, joka on sairaana, eikä näin ollen ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Kelan päätösten vuoksi ihmisiä ajautuu täysin rahattoman tilaan. Jopa lapsiperheellisiä ja yksinhuoltajia on kokonaan vailla tuloja. Tällainen on hyvin vastuutonta ja kylmää toimintaa. Varmasti papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei tikkua laiteta ristiin, että ihmisen selviämistä katsottaisiin ja huolehdittaisiin toimeentulosta. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela aiheuttaa päätöksillään ihmisille laskujen menemisen perintään, huolta ja murhetta ja tänäkin kesänä on pilattu monen lapsen kesä.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Kuitenkaan mitään näiden eteen ei ole vielä tapahtunut.

Toivon loppua ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, ja siihen on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Lastensuojelun puutteet on korjattava pikaisesti

Tiistai 27.6.2017 - Satu Taavitsainen

Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen raportin vuodelta 2016. Huomioni kiinnittyi lastensuojelun käsittelyn puutteisiin. Asia on ajankohtainen Etelä-Savossakin, koska kevään aikana on noussut esiin Essoten lastensuojelupalveluiden heikko tilanne. Tätä AVI parhaillaan tutkii. Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä, minkä takia lastensuojeluilmoitukset jäävät hoitamatta tai niiden käsittelyajat venyvät. Ylikuormittuneet työntekijät pystyvät tekemään vain kiireellisimmät asiat. Tästä seuraa arvioinnin huonoa laatua tai niitä ei pystytä tekemään lainkaan. Päätökset viivästyvät, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja.

Suomessa on hyvä sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakia pitäisi vain noudattaa. Oikeusasiamiehen mukaan "kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja pätevien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä, huono saatavuus ja suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua. Perheiden avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen aiheuttavat ongelmia palveluita tarvitsevissa perheissä. Tämä riittämättömyys heijastuu lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen ja se näkyy lasten mielenterveysongelmissa."

SDP:n tavoitteena on laittaa lain noudattaminen kuntoon kunnissa ja madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalvelut muiden peruspalvelujen yhteyteen. Toivomme saavamme tähän työhön Etelä-Savossa muiden puolueiden tuen. Työntekijöiden lisäksi tarvitsemme vahvaa työn sisällöllistä kehittämistä lapsikeskeiseen ja avohuollon suuntaan ja arviointiosaamisen vahvistamista.

Oikeusasiamies toteaa myös seuraavaa: "Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa, eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Lasten oikeus luottamukselliseen keskusteluun sosiaalityöntekijänsä kanssa ei toteudu siten kuin laissa on säädetty. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ei aina toteudu lapsen edun huomioivalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Sijoitettuja lapsia on vaikea saada tarvitsemaansa hoitoon."

Kyse on hyvin pitkälti rahasta. Jos aina vain leikataan ja leikataan, ei jää tarpeeksi rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, eivätkä kuntalaisten perusoikeudet toteudu. Tämä ei ole oikein ja tilanne on mitä pikimmin korjattava. Siispä, herätys Juha Sipilän porvarihallitus - nyt heti! Ja erityisesti valtuustoissa on lopetettava peruspalveluista rahan säästäminen. Hihat onkin jo kääritty joissakin kunnissa: kodinhoitajien palkkaaminen toi miljoonasäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa ja lasten huostaanotot vähentyivät. Vaikuttavimmat asiat ovat usein hyvin selkeitä ja helppoja toteuttaa. Tämä antaa paljon toivoa!

Kirjoitus julkaistu 27.6.2017 Länsi-Savon puheenvuoro-palstalla