Satu Taavitsaisen blogi

Kirjastot kuuluvat kaikille

Lauantai 12.10.2019 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupunki monien muiden kaupunkien ja kuntien kera tuskailee taloutensa kanssa. Edellinen maan hallitus Juha Sipilän (kesk) ja Petteri Orpon (kok) johdolla heikensi kuntataloutta radikaalisti ja nyt kunnat ovat niissä jälkimainingeissa.

Hengissä pitää päästä yli näistäkin aalloista, joiden vuoksi ei kyllä kuntien kannata lakkauttaa peruspalvelujaan. Varsinkaan nyt, kun nykyiseltä Antti Rinteen (sd) hallitukselta on tulossa korotusta kuntien valtionosuuksiin ja ymmärrystä vaikeaan tilanteeseen.

Mikkelin talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. En pidä hyväksyttävänä, että kaupunki aikoo säästää lakkauttamalla kirjastot Rantakylästä, Otavasta, Kalevankankaalta, Lähemäeltä ja Suomenniemeltä.

Samaan aikaan oikeiston äänestyksen myötä tyhjälle lentokentälle laitetaan puoli miljoonaa euroa mikkeliläisten veronmaksajien rahaa ja palkataan vakituista päällikkötason henkilökuntaa. Miksi juuri kirjastojen kohdalla säästetään? En ole huomannut tällaista nuukailua kesäkatukokeilun tai erilaisten markkinointikonsulttipalveluiden ostamisen kohdalla.

Kovinkaan moni ei varmasti arjessaan edes huomaisi lentokentän lakkauttamista, toisin kuin noin 5000 rantakyläläistä varmasti huomaisivat kirjastonsa lopettamisen – Rantakylän kirjasto kun on pääkirjaston jälkeen vilkkain kävijä- ja lainausmääriltään. Nyt on kyse arvovalinnoista, mihin valtuutetut ja viranhaltijat haluavat rahaa käyttää. Mielestäni peruspalvelut on ykkönen ja muut asiat on kakkonen.

Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä. Kirjastoilla vahvistetaan yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ne ovat osa kansamme sivistystä. Lähikirjastot ovat kaupungin peruspalveluja, joilla erityisesti lapsille ja nuorille rakennetaan pohjaa pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Selviytyäkseen on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa.

Minulle on tärkeää, että mikkeliläiset ovat innokkaita lukijoita, käyvät ahkerasti kirjastossa, ovat monipuolisia ja ennakkoluulottomia kirjojen kuluttajia. Arvostan tätä sen vuoksi, että lukutaito on aivan olennainen ihmisen kehitykselle. Se on perusedellytys kaikelle oppimiselle. Tämän vuoksi vastustin myös kirjastoauton lakkautusta. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia, vaan ydinasia on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta. Kuten muitakin kykyjä, lukutaitoa pitää kehittää ja ylläpitää koko elämän ajan.

Tänä vuonna vietämme Mikkelissä lukemisen unelmavuotta, joka on kaikkien mikkeliläisten yhteinen teemavuosi luodaksemme iloa, innostusta ja yhdessäoloa lukemisen ympärille. On todella outoa, että lukemisen unelmavuoden päätteeksi Mikkeli päättäisi lakkauttaa viisi kirjastoa! Tämän sijaan lukutaidon edistämiseksi pitää säilyttää lähikirjastot ja unelmavuoden loppuhuipennuksena valmistella Lukeva Mikkeli -hanke samalla asenteella kuin on toteutettu Liikkuva Mikkeli.

Mikkelin on mentävä positiivisesti eteenpäin. Itseään ei pidä säästää hengiltä. Tehdään tulevaisuutta ja luodaan toivoa!

Satu Taavitsainen
Kaupunginvaltuutettu, valtuuston 2. vpj, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Postin johdolta puuttuu palkanmaksuhalukkuus!

Perjantai 30.8.2019 - Satu Taavitsainen

Postin päätökset menevät vain hurjempaan suuntaan! Eilen uutisoitiin, että noin 700 työntekijän palkka ja työehdot heikkenevät. Palkat alenevat keskimäärin 30 %, enimmillään jopa 50 %. Samaan aikaan Posti tekee voittoa, maksaa johtajalleen 82 000 e/kk, sekä lisäksi maksaa valtiolle osinkoja 28 miljoonaa euroa.

Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2200 euroa, josta 30 % palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.

Rahaa on mutta palkanmaksuhalukkuus puuttuu Postin johdolta. Sen sijaan Postin johto laittaa suomalaiset veronmaksajat tukemaan Postin alhaisia palkkoja. Postin työntekijöiden palkat eivät riitä elämiseen, joten työntekijät ovat oikeutettuja asumistukeen ja muuhun sosiaaliturvaan ja he myös tarvitsevat sitä välttämättä tullakseen toimeen ja selvitäkseen arjestaan.

Valtio omistaa Postin ja voi halutessaan vaikuttaa sen linjauksiin. Valtion ei tarvitse ottaa 28 miljoonaa euroa osinkoa itselleen, vaan voi sanoa Postille, että osinkoa ei tarvitse maksaa, jotta voitte maksaa työntekijöille palkat. Valtio voi leikata johtajien palkkoja määrittelemällä kattotason omiin yhtiöihinsä. Oma mielipiteeni on, että valtionyhtiöiden johtajien palkka ei voi olla suurempi kuin Suomen pääministerin. Nythän Postin johtajan palkka on suurempi kuin tasavallan presidentin! Järki pitää tulla tähän touhuun nyt.

Valtion etu on, että ihmisille maksetaan asialliset palkat ja eläkkeet. Se tuo verotuloja ja ostovoimaa. Tällöin ihmiset eivät tarvitse asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa. Myös kansanterveyden parantamiseen vaikutetaan pienentämällä tulo- ja varallisuuseroja, köyhyyttä ja huonoja työoloja. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas.

Urheat Postin työntekijät eivät halua yhteiskunnan tukevan heitä, vaan he haluavat työnantajan maksavan riittävää palkkaa, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä.

Postinjakaminen on peruspalvelu. Aivan samoin kuin muissakin peruspalveluissa, työntekijöillä on oikeus saada oikeantasoinen palkka tekemästään työstä.

Tsemppiä postilaisille ja Postialan Unionille PAU:lle! Voima olkoon kanssanne!

Avoin kirje S-ryhmälle: Nyt on pakko toimia! S-ryhmän kannattaa olla osa ratkaisua, eikä osa ongelmaa. Brasilialaiset tuotteet pois kaupoista!

Maanantai 26.8.2019 - Satu Taavitsainen

Avoin kirje S-ryhmälle: Nyt on pakko toimia! S-ryhmän kannattaa olla osa ratkaisua, eikä osa ongelmaa. Brasilialaiset tuotteet pois kaupoista!

Osuustoiminta on parhaimmillaan yritysmuoto, joka mahdollistaa paitsi yrittämisen myös maailman parantamisen.

Osuuskuntamuoto on rakennettu jäsenten etuja silmällä pitäen sijoittajien voittojen sijaan. Osuuskauppa on vahvasti sidottu jäsenistöön. Niinpä voidaan olettaa, että S-ryhmän päätöksenteossa kuunnellaan jäsenistön ääntä. Osuuskaupan on oltava tae hinnasta, laadusta ja vastuullisuudesta.

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 23.8.2019 yritysvastuun vaatimuksien kasvusta. ”Painetta tulee asiakkailta, lainsäätäjältä – ja yhä enemmän myös omistajilta.” Osuuskaupassa asiakas ja omistaja ovat sama asia. Meille asiakasomistajille ei riitä halpuutus. Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsenenä, asiakasomistajien edustajana odotan osuuskaupaltani eettistä ja ekologista toimintaa, arvopohjaa sekä vaikuttamistyötä yhteiskunnallisten asioiden parantamiseksi.

S-ryhmän on selkeästi sanottava, että mikään ei oikeuta tuhoamaan sademetsiä ja lopetettava brasilialaisten tuotteiden ja raaka-aineiden myyminen niin kauan kuin Brasiliassa tuhotaan tarkoituksellisesti sademetsiä.

Sademetsät ovat merkittäviä hiilinieluja eli ne sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä ilmakehään. Metsäpalot ovat ihmisten tarkoituksella sytyttämiä tarkoituksena raivata sademetsistä maanviljelijöille lisää peltoa ja karjalle laidunta. Talouskasvua epäeettisin keinoin, sillä sademetsien tuhoaminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Moraalisena protestina sademetsien tuhoamiselle S-ryhmän pitää lopettaa myymästä brasilialaisia tuotteita ja sellaisia valmisteita, joissa on brasilialaisia raaka-aineita. Brasilia on muun muassa suuri appelsiinimehuraaka-aineen, kahvin ja soijan tuottaja. Myös brasilialaisia hedelmiä on yhä S-ryhmällä myynnissä. Brasilialainen liha on onneksi jo poistettu S-ryhmän kaupoista.

Tahdon S-ryhmän edistävän solidaarista ja eettistä kuluttajapolitiikkaa. Kuluttajan täytyy pystyä luottamaan siihen, että S-ryhmässä myytävänä olevien tuotteiden osalta ihmisiä, eläimiä ja luontoa on kohdeltu asianmukaisesti.

Eettisesti ja moraalisesti oikein olisi myös se, että S-ryhmä poistaisi rahapelikoneet kaupoista ja lopettaisi energiajuomien myymisen alle 18-vuotiaille. Nämä olen jo tuonutkin Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston kokouksissa esille.

Mikkelissä 26.8.2019
Satu Taavitsainen
Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsen vuodesta 2004
Entinen SDP:n kansanedustaja

Virheiden korjaaminen parantaa mainekuvaa

Sunnuntai 25.8.2019 - Satu Taavitsainen ja Seija Kuikka

LS (22.8.2019) uutisoi, ettei Mikkelin kaupunki aio korjata kerrostalotonttien kaupoissa tapahtuneita viranhaltijan tekemiä virheitä. Uutisessa kerrottiin myös, että luottamushenkilöiden enemmistö olisi tukemassa tätä näkemystä. Haluamme antaa asiaan lisätietoa.

Kaupunginvaltuusto on Mikkelin kaupungin ylin päättävä elin. Valtuusto päättää tonttien hinnoittelusta ja edellyttää johdonmukaista ja valtuustoa kunnioittavaa päätöksentekoa viranhaltijoiden taholta. Valtuuston päätökset ovat alempia toimielimiä ja viranhaltijoita sitovia.

Vuonna 2013 valtuuston päättämä tonttien hintaharkinta ei koskenut kerrostalotontteja. Tästä huolimatta joistakin tonteista on tehty viranhaltijapäätökset, joissa on liian korkeat myynti- ja vuokrahinnat.

Viime kevään kauppojen yhteydessä haluttiin selkeyttää kokonaisuus. Tiedossa oli aiemmat päätökset, joissa valtuuston päätöstä oli sovellettu virheellisesti. Vaikka näistä luovutuksista ja vuokrasopimuksista on lainvoimaiset hallintopäätökset, luottamushenkilöt ohjeistivat kaupunginjohtoa tuomaan ne kaupunginhallitukseen jatkotoimenpiteitä varten linjattavaksi.

Hallintolain mukaisesti kaupunki virallisena toimijana on velvollinen tekemään viranomaisen itseoikaisun päätöksiin, jotka on tehty virheellisesti. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Myöskään kaupunginjohdon vastausta taloyhtiöiden oikaisuvaatimuksiin ei ole virallisesti linjattu kaupunginhallituksessa.

Edellytämme Mikkelin kaupungilta hyvää ja asiallista hallintotapaa ja sisäisen valvonnan parantamista. Selkeä roolitus viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä edistää hyvää hallintoa. Päätökset syntyvät aina vain virallisen valmistelun kautta. Esityslistalla pitää olla pykälä, jossa kerrotaan asia ja on viranhaltijan esitys, sekä kaikki tarvittavat liitteet. Luottamushenkilöt virallisessa kokouksessa keskustelevat asiasta ja tekevät päätöksen joko yksimielisesti tai äänestäen. Tiedonsiirto ja yhteinen ymmärrys päätösten sisällöstä varmistaa myös sen, että kaupungin organisaatiossa noudatetaan ja toteutetaan tehtyjä päätöksiä.

Uskomme, että Mikkelin kaupungilta löytyy moraalista selkärankaa korjata toimintaansa silloin, kun korjattavaa on. Mikkeli saa olla myös brändinsä mukaan "rohkea yllättäjä", josta sen asukkaat voivat olla ylpeitä.

Hyvää syksyä toivottaen!

Seija Kuikka (kesk.)
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Satu Taavitsainen (sd.)
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 25.8.2019 Länsi-Savon mielipidepalstalla.

Lue täältä

Pikavippien hillitseminen etenee

Tiistai 20.8.2019 - Satu Taavitsainen

Korkeakorkoisten pikavippien hillitseminen etenee, kun 1.9.2019 astuu voimaan edellisen eduskunnan hyväksymä laki, jolla määrättiin enimmäiskorko 20 prosenttiin.

Lisäksi edellinen eduskunta edellytti, että maan hallitus laatii perusteellisen selvityksen siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin. Juha Sipilän porvarihallitus ei tällaista selvitystä ehtinyt tehdä ja vastuu tästä siirtyi Antti Rinteen (sd.) hallitukselle.

On todella tärkeää, että Rinteen hallitus seuraa tarkoin korkokaton vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa välittömästi lisätoimiin, jos alalla rehottava villi meininki ei asetu. Korkokatto voisi olla alempikin. Tästä keskusteltiin lakia säätäessä, mutta yksimielisyys saatiin eduskunnassa aikaan 20 prosentista, silloisen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) alkuperäisen esityksen ollessa 30 prosenttia.

On myös pikaisesti tehtävä parannuksia ulosoton suojaosuusjärjestelmään muun muassa korottamalla suojaosuutta sekä muutettava lakia velkajärjestelystä niin, että otetaan paremmin huomioon velallisen selviäminen arjestaan velkajärjestelyn aikana.

Muutoinkin Rinteen hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin korjatakseen Suomessa vallitsevan massiivisen ulosotto- ja maksuhäiriöongelman. Maksuhäiriömerkintöjen on poistuttava rekisteristä heti laskun maksamisen jälkeen, eikä vasta neljän vuoden päästä. Tästä jätimme viime kaudella lakialoitteen, johon tuli yli sadan kansanedustajan nimet. Lakia ei saatu maaliin, koska se jumittui oikeusministeri Häkkäsen pöydälle. Nyt on aika tehdä nämä kaikki muutokset ja helpottaa ihmisten arkea.

Ylipäätään Rinteen hallituksen on vahvistettava ihmisten toimeentuloa, sillä pienituloisilla työssäkäyvillä, opiskelijoilla, työttömillä ja eläkeläisillä raha ei riitä päivittäismenojen hoitamiseen. Eniten maksuhäiriöitä on 25–44-vuotiailla miehillä, joita on 15 prosenttia yhteensä 380 000:sta maksuhäiriöisestä suomalaisesta. Määrä on kasvanut vuosittain usealla tuhannella ihmisellä. Kaikilla koulutusasteilla on myös tärkeää vahvistaa nuorten talousosaamista ja matemaattisia taitoja.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat on korjattava pikaisesti!

Torstai 8.8.2019 - Satu Taavitsainen

Nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja vakuutuslääkäreiden näkemykset eroavat ja vaikuttavat ihmisen saamiin korvauksiin ja hänen toimeentuloonsa sekä kuntoutukseen.

Esimerkiksi aivovammoihin on liittynyt paljon epäoikeudenmukaisuuksia.

Suomessa on viisi aivovammapoliklinikkaa, joissa osataan tehdä aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointi, diagnoosit, kuntoutusarviointi ja kuntoutussuunnitelmat.

On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen asiantuntijayksikön arvion potilaan tilanteesta voi sivuuttaa vakuutuslääkäri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista, eikä hän tapaa potilasta. Näin ollen vakuutuslääkäri voi todeta oikeasti vaikean aivovamman olevan lievä ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa.

Lopputulos on ollut monen ihmisen kohdalla katastrofaalinen.

Se, että vakuutusyhtiö tai Kela kieltäytyy maksamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut ihminen olisi parantunut ja työkykyinen. Hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo.

Vakuutusyhtiöt ja Kela pitää laittaa korvausvastuuseen, jos heidän vakuutuslääkärinsä todetaan syyllistyneen virheeseen, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti.

Vakuutuslääkäreiden valvontaa pitää myös parantaa. Se ei ole nykysäännöillä mahdollista, koska vammautuneella ihmisellä ei ole oikeutta omiin tietoihinsa 80 vuoden salassapidon vuoksi.

Vammautunut ei siis saa itselleen vakuutuslääkärin lausuntoa. Tämäkin epäkohta on ehdottomasti korjattava lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Myös korkein oikeus on ottanut kantaa vakuutuslääkäriasiaan. Se antoi edelliselle maan hallitukselle lakimuutosehdotuksen parantamaan tilannetta, mutta sitä ei laitettu eteenpäin.

Nyt odotan, että Antti Rinteen (sd.) hallitus korjaa tilanteen kaikilta osin.

Kaikessa hallintotoiminnassa on pystyttävä asettumaan ihmisen asemaan. Ilman empatiakykyä kansalaisiaan kohtaan,  Suomi on kylmä ja kolkko. Ratkaisujen on muututtava perusoikeusmyönteisiksi.

Lohduttomuudesta on päästävä kohti toivoa paremmasta.

Arvojemme mukaista politiikkaa

Torstai 20.6.2019 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kuntapolitiikan viime aikaisen värikkyyden taustalla vaikuttaa talous. Silloin kun on vaikeat taloudelliset ajat, korostuvat poliitikkojen arvomaailmat ja heidän keinonsa talouden oikaisemiseksi.

Vaikka se ei paljon lohduta, niin voi todeta, että useat muutkin kaupungit tuskailevat taloutensa kanssa. Edellinen maan hallitus vähensi valtion velkaa kuntien ja pienituloisten ihmisten kustannuksella ja niitämme nyt sitä, mitä Juha Sipilän hallitus kylvi.

Mielestäni on selvää, että kaupungin taloutta on tasapainotettava, mutta se on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. Me sosialidemokraatit emme pidä hyvänä esimerkiksi lasten varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvia leikkauksia. Lasten kasvatus ja opetus ei ole laadukasta liian suurissa ryhmissä, eikä muistakaan ihmisten arkeen keskeisesti vaikuttavista asioista kannata leikata. On tehtävä tekoja, joista tulevat sukupolvet voivat olla tyytyväisiä ja näkevät Mikkelin vastuullisena ja kaukokatseisena kaupunkina.

En hyväksy sitä, että sivistystoimesta on alettu ohjeistaa Essotea, ettei erityistä tukea tarvitseville lapsille saisi lääkärit kirjoittaa lausuntoja, että lapsi tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Mikkelin kaupungin talous ei oikene sillä, että erityislapsille ja heidän perheilleen ei anneta tukea. Säästäminen vaatii suurta ammattitaitoa, jotta tulevina vuosina ei tarvitse maksaa säästöjen kustannuksia tuplana lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä.

Me sosialidemokraatit olemme vaatineet neuvotteluissa kaupungin väliportaan hallinnosta 20 henkilötyövuoden säästämistä, sillä Mikkelin kaupungin organisaatio on useiden kuntaliitosten myötä liian moniportainen. Työntekijästä on kuusi väliporrasta kaupunginjohtajaan ja tämä on aivan liikaa Mikkelin kokoisessa kaupungissa. Aivan hyvin päiväkodin johtaja voi päättää yksikkönsä asioista, kuten rehtorit koulujensa asioista. Ei päätöksiin tarvita virastotalolla suurta virkamiesjoukkoa. Luotetaan yksiköiden esimiesten osaamiseen. Viisaus kun ei asu kulmahuoneessa.

Tämä väliportaan hallinnosta säästäminen ja monet muut toimenpiteet hyväksyttiin valtuustossa 18.3.2019. Tässä talouden tasapainotuspaketissa olivat mukana SDP, keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit. Kokoomus vastusti ja äänesti pakettia vastaan. Kokoomus irtaantui jo neuvotteluvaiheessa ja heidän edustajat kävelivät suutuspäissään ulos kesken kaiken, kun heidän koviin vaatimuksiinsa eivät muut puolueet suostuneet.

Kokoomus äänestytti valtuustossa talouspaketin ja esitti muun muassa yksityistierahoihin leikkausta, nuorisotalojen kiinni pistämistä, kirjastojen ja Ristiinan lukion lakkauttamista. He hävisivät äänestykset ja alkoivat oireilla sen jälkeen muun muassa erilaisilla lehtikirjoituksilla. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Armi Salo-Oksa lausui Länsi-Savo lehdelle, että hän ”myöntää, että kokoomuksen toiminta kaupungin päätöksenteossa ja esimerkiksi palvelurakenneselvityksen yhteydessä on voinut toisista näyttäytyä riidanhaluiselta. Hänen mielestään tulkinta on kuitenkin väärä. Olemme vain tuoneet omia näkemyksiämme esiin, emmekä ole voineet kaikkea niellä.”

SDP:n valtuustoryhmä ei halua perustaa kaupungin toimintaa vastakkainasetteluun, vaan yhtenäisyyteen. Siksi suurimpana ryhmänä neuvottelimme talouspaketin, jonka taakse tuli valtuuston suuri enemmistö. On harmi, että kokoomus jäi siitä ulos, mutta ymmärrämme, että kokoomuksen talouspolitiikka on kovin kaukana meidän muiden arvoista. Toivomme, että jatkossa he voisivat lähentyä muita ja antaa periksi kovissa vaatimuksissaan. Näin pääsisimme Mikkelissä kaupunginjohtajankin toivomaan yksituumaisuuteen.

Muutos Mikkelissä lähtee jokaisesta itsestä. Minusta, sinusta, meistä kaikista. SDP on aina avoin neuvotteluille. Tehdään ja toimitaan jatkossa paremmin. Päätöksiä aikaansaadaksemme joskus on kuitenkin todettava, että jos neuvottelemalla ei asia etene, niin tällöin on äänestettävä. Sekin on hyväksyttävä. Se kuuluu elämään ja politiikkaan. On kovin mahtipontista kokoomukselta, joka on vasta valtuuston kolmanneksi suurin ryhmä 11 valtuutetullaan, vaatia kaikkein muiden tulevan heidän linjoilleen ja edellyttää tällä tavalla yksimielisyyttä mustamaalaten SDP:tä ja meidän valtuutettuja. Minua muun muassa on alettu kutsua ”voimahahmoksi” ja ”Punahilkaksi”. Mieluusti olen ”voimahahmo”, joka puolustaa erityislapsia ja pienituloisia. Ja olenko siis Punahilkka, joka estää Ison pahan suden aikeet? Onko keskustan ryhmyri, yläasteen koulukaverini, Pekka Pöyry metsästäjä, joka auttaa Punahilkkaa ja yhdessä pelastamme mummon eli kuntalaiset suden vatsasta!? Eläinrakkaana ihmisenä en toivo ison pahan suden kuolemaa, vaan kesyyntymistä. Löytyisikö näytelmään uusi onnellinen loppu?

Juhannusviikon kuohunta tuli ja meni ja SDP:n valtuustoryhmä jatkaa arvojensa mukaisen politiikan tekemistä Mikkelissä. Siihen olemme valtakirjan kuntalaisilta saaneet. SDP:n valtuustoryhmä ei halua repiä, vaan rakentaa Mikkeliä. Me emme halua lietsoa pelkoa, vaan luoda mahdollisuuksia. Me emme halua kaupunkiimme eriarvoisuutta, vaan lisätä asukkaiden hyvinvointia ja tasa-arvoa myös vaikeina taloudellisina aikoina. Tähän työhön kuntalaisten hyväksi meidät on äänestetty ja teemme yhteistyötä kaikkien kanssa - myös kokoomuksen, pitäen kuitenkin kiinni omista periaatteistamme ja arvoistamme, jotka eivät ole myytävänä.

Hyvää juhannusta!

Satu Taavitsainen
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Eläkeläisille maksuton joukkoliikenne

Tiistai 18.6.2019 - Satu Taavitsainen

Vuonna 2017 aloitimme Mikkelissä 2-vuotisen maksuttoman joukkoliikenteen kokeilun kaikkien mikkeliläisten alle 17-vuotiaiden peruskoululaisten osalta. Tämä on nyt hyväksi todettu ja kokeilu vakinaistetaan. Mikkeliläiset lapset ja nuoret voivat kaupungin alueella kulkea maksutta linja-autoilla vuoden jokaisena päivänä sekä koulu- että vapaa-ajanmatkat. Upea juttu!

Kokeilun loppupuolella alettiin keskustella, että maksuttomuutta laajennetaan 65 vuotta täyttäneisiin. Valtuuston päättämään talousarvioon vuodelle 2019 asia on myös kirjattu. Nyt tämä on vaarassa ja eläkeläisille aiotaankin sanoa kaupungintalolta: ”Ei ole rahaa, koittakaa pärjäillä.” Kuitenkin samaan aikaan kaupungilla on varaa laittaa puoli miljoonaa euroa tyhjään lentokenttään!

Kiitos!

Tiistai 28.5.2019 - Satu Taavitsainen

Tuhannet kiitokset saamastani luottamuksesta. 13 360 ääntä ja varapaikka! Olen kiitollinen jokaisesta äänestä. Arvostan suuresti niitä lukuisia yhteydenottoja, joissa kerroitte aikovanne äänestää EU-vaaleissa ja luotitte minuun. Suuri kiitos! Muutos lähtee aina sinusta, minusta, meistä kaikista yhdessä. Olette upeita!

Minulle politiikka on sitä, että puhun niistä ongelmista, joita SINÄ arjessasi kohtaat. Haluan parantaa niitä asioita, joilla on sinulle merkitystä - vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, suojella ihmisiä, eläimiä ja luontoa.

Kiitos ihan jokaiselle tukijalleni, teille vapaaehtoisille, jotka lannistumatta ja väsymättä eduskuntavaalien jälkeen teitte työtä puolestani näissäkin vaaleissa. Levititte sanaa ja olitte rinnallani, osa antoi aikaa, osa rahaa. Kaikki se tuki tuli tarpeeseen! Kaikille teille rakkaat ihmiset sanon KIITOS. Yhdessä hyvä tulee. Jatketaan eteenpäin!

Paljon onnea Eerolle ja Miapetralle upeasta vaalituloksesta sekä kaikille muille valituille! Kiitos SDP:n upealle joukkueelle!

Eurovaalit ovat terveysvaalit

Lauantai 25.5.2019 - Satu Taavitsainen

Melkein kaikilla EU:n päätöksillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Päätökset konkretisoituvat joka päivä esimerkiksi siinä mitä syömme ja mitä lääkkeitä käytämme.

EU:n tarina on tällä hetkellä vähän hukassa. Alkuun EU:n tarina oli olla rauhan asialla, sittemmin kauppapolitiikan ja talouden sekä laajentumisen asialla. Uutta tarinaa ja innostusta on yritetty löytää erilaisissa EU-johtajien avauksissa. Visiota ei tarvitse hakea kaukaa, vaan läheltä: EU:n uusi tarina on olla ihmisten asialla.

EU:n tulee nähdä visionaan eurooppalaiset ihmiset, jotka ovat koulutettuja ja terveitä. Maailma on muuttunut, teknologia on muuttunut, talouselämä ja maailman kauppapolitiikka on muuttunut. Menestyäkseen kovassa kilpailussa Euroopalla pitää olla maailman terveimmät ja parhaiten koulutetut ihmiset. Se on meidän menestystarinamme, josta tulevat sukupolvet voivat olla tyytyväisiä ja huomata asioiden menneen hyvin.

Eriarvoisuutta vähennettävä
Ihmisten eriarvoisuus näkyy sairastavuutena. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin ehkäistävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä pienennettävä ihmisten terveyseroja ennaltaehkäisemällä ylipainoisuuden, vääränlaisen ravitsemuksen, liikunnan puutteen, tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön ja stressin aikaansaamia sairauksia.

Koulutusta, koulutusta, koulutusta
EU-maissa nykyisen nuoren ikäluokan syrjäytymisellä koulutuksesta ja työelämästä on negatiivinen vaikutus terveyteen. Sen vuoksi Euroopan pitää olla tiennäyttäjä ja panostaa voimakkaasti EU-kansalaisten kouluttamiseen ja osaamiseen. Tällöin myös kansanterveys vahvistuu, koska ihmisten sosiaalisen aseman parantuessa myös terveydentila kohenee ja terveyteen liittyvät riskit vähenenevät. Koulutuksen on oltava maksutonta, jolloin se on kaikkien oikeus, eikä harvojen etuoikeus. Euroopan on otettava kaikki mukaan, emme voi hukata yhtään lahjakasta insinööriä, tutkijaa, sairaanhoitajaa, yrittäjää, opettajaa sen vuoksi, ettei heidän perheillään ole varaa maksaa lukukausimaksuja, oppikirjoja, tai opintolainan määrä hirvittää.

Köyhyyttä ja huonoja työoloja vähennettävä
Jos ihminen joutuu taistelemaan joka päivä saadakseen ruokaa pöytään ja katon päänsä päälle, terveys kärsii vääjäämättä. Kansanterveyden parantamiseen vaikutetaan pienentämällä tulo- ja varallisuuseroja, köyhyyttä ja huonoja työoloja. Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana. Köyhyyttä poistetaan sillä, että ihmisille maksetaan kunnollisia palkkoja eläkkeitä. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas.

Ulosottoon joutuneita autettava, laiton perintä loputtava
Eurokriisin vuoksi Suomessa on nykyään massatyöttömyyden lisäksi massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Vuoden 2018 aikana Suomessa ulosotossa oli noin 577 000 velallista. Vertailuna, että vuonna 2008 ulosottovelallisia oli 231 799. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Tämä tilanne on korjattava pikaisesti. Kansainvälisten perintäyhtiöiden harjoittama laiton perintä ja pienituloisten ihmisten ja yrittäjien ulosottoon laittaminen pitää saada loppumaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Järjestöjä kuultava, vertaistukea arvostettava
EU:n päätehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen. Pääpaino on jatkossa oltava, että edistämme demokraattista  kansanvaltaista ja ihmisten Eurooppaa. Tähän kuuluu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja muiden hyvinvointijärjestöjen osallisuus ja kuunteleminen, vertaistuen ja  kokemusasiantuntijuuden merkityksen korostaminen.

Terveydenhuoltoa ja julkisia palveluja kaikille
EU:n vyönkiristyspolitiikalla ei saa estää hyvinvointivaltion perusasioita; varhaiskasvatusta, koulutusta ja julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä laadukasta vanhustenhuoltoa. Näiden palveluiden rahoituksen leikkaaminen EU:n budjettikurin nimissä on ollut täysin väärää politiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuita on alennettava. Terveydenhuolto on ihmisten oikeus, se on ihmisoikeus! Terveydenhuollon päämääränä on ihmisten terveydestä huolehtiminen - ei vakuutusyhtiöiden, lääkefirmojen ja hoivayhtiöiden pääjohtajien tilipussin kasvattaminen ja osakkeenomistajien rikastuttaminen.

Tupakointia ja nuuskaamista vähennettävä
Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva terveysriski Euroopan unionissa. Tupakka on yleisin ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa ja aiheuttaa lähes 700 000 kuolemantapausta vuosittain. Noin 50 % tupakoitsijoista kuolee ennenaikaisesti. EU:n pitää jatkaa tupakoinnin  ja nuuskaamisen torjuntaa monin tavoin, muun muassa tupakoinnin vastaisilla kampanjoilla, verotuksellisin toimenpitein ja torjumalla laitonta kauppaa. Erityistä huomiota on yhä kiinnitettävä nuorten tupakointiin ja nuuskan käyttöön.

Onko Posti Suomen suurin sosiaalitukien saaja?

Torstai 23.5.2019 - Satu Taavitsainen

Posti tekee voittoa, maksaa johtajalleen miljoona euroa vuodessa, sekä lisäksi maksaa valtiolle osinkoja 28 miljoonaa euroa. Samaan aikaan työntekijöiden palkat ovat niin alhaiset, että he ovat paitsi oikeutettuja julkiseen sosiaaliturvaan myös tarvitsevat sitä välttämättä tullakseen toimeen ja selvitäkseen arjestaan. Suomalaiset veronmaksajat siis tukevat Postin alhaisia palkkoja suurilla summilla vuosittain. 

Postin uusin aikomus on siirtää työntekijöitä heikompien työehtosopimusten piiriin, jolloin palkat laskevat entisestään, eivätkä enää mitenkään riitä elinkustannuksiin, ja veronmaksajien tukea tarvitaan työntekijöille yhä enemmän. Samaan aikaan Postin johto väittää, ettei sillä ole varaa maksaa työntekijöilleen palkkaa, mutta maksaa kuitenkin johtajalleen 82 000 euroa kuukaudessa ja johtoryhmän jäsenille kovia palkkoja. 

Urheat Postin työntekijät eivät halua yhteiskunnan tukevan heitä, vaan he haluavat työnantajan maksavan riittävää palkkaa, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. He vaativat myös aivan oikeutetusti kokopäivätyötä. 

Samanalaisessa tilanteessa liian pienen palkan kanssa painivat muun muassa henkilökohtaiset avustajat, koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, lastentarhanopettajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat, tarjoilijat, keittäjät, siivoojat, myyjät ja monet muut. 

Suomessa pitää lopettaa kikytys, nollakorotukset ja työehtoshoppailu. Työntekijöiden pitää tuntea itsensä tyytyväiseksi, eikä riistetyksi työssään. Kunnolliset palkat edistävät kansanterveyttä ja nostavat ihmisiä köyhyydestä. Yrittäjienkin paras ystävä on ostovoimainen asiakas. 

Lue täältä

Sinun äänesi ratkaisee!

Sunnuntai 19.5.2019 klo 9:00 - Satu Taavitsainen

Otan paikan vastaan, jos tulen valittua. Ei ole oikein, että ehdokkaat kikkailevat eduskunnan ja EU-parlamentin välillä. On oltava tosissaan ja oltava ehdolla siinä vaalissa, jonka paikan ottaa vastaan.

Olen täysin sitoutunut työskentelemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ja köyhyydestä vapaan Euroopan saavuttamiseksi. Turvaa antavat, riittävät ja kestävät palkat ja eläkkeet on taattava niin Suomessa kuin muissa EU:n jäsenvaltiossa sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

Suomalainen köyhyys juontuu useimmiten syistä, joihin ihminen ei ole voinut itse juurikaan vaikuttaa. Esimerkiksi lisääntynyt työttömyys, matalapalkka- ja osa-aikatyö ovat heikentäneet toimeentuloa ja saaneet aikaan matalia eläkkeitä. Korkeat asumiskustannukset, sähkön kova hinta, korkeat lääkekustannukset, korkeat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut ja perintäyhtiöt sysäävät köyhyyteen heitäkin, joilla on vakituista työtä tai kohtuullista eläkettä. Vakavinta ihmisen ja yhteiskunnan kannalta on köyhyys, joka on muuttunut tilapäisestä olotilasta pysyväksi.

Tiukka ja kurinalainen julkisesta taloudesta leikkaaminen ja palveluiden yksityistäminen ovat kasvattaneet yhteiskunnallista kahtiajakoa, tuloeroja, sosiaalisia ongelmia ja pienituloisten hätää joka puolella Eurooppaa. Leipäjonoissa jaetaan sitä armeliaisuutta, joka on säästetty muualta pois.

Ihmisten hyvinvoinnin keskeiset tekijät ovat terveys, koulutus, työstä tai eläkkeestä tuleva toimeentulo, hyvä asuminen, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet. Köyhyyden torjuminen on otettava viimein tosissaan. Tarvitsemme toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään köyhyyttä, yhteiskunnan ulkoreunoille ihmisten ulossulkemista ja huono-osaisuuden kasautumista.

Minä uskon sinuun ja suomalaisten enemmistöön, että kannatamme tasa-arvoista Suomea ja tasa-arvoista Eurooppaa, johon kuuluu köyhyyden vähentäminen.

Ilmastopakolaisuutta ennaltaehkäistävä

Tiistai 14.5.2019

Osassa Afrikan maita äärimmäinen köyhyys, nälkä ja jano yhdistettynä vuosia jatkuneisiin sisällissotiin ylläpitävät jatkuvaa kriisitilannetta. Ihmisten elämän edellytykset ovat todella tiukassa.

Korostan Suomen roolia ilmastopakolaisuuden ehkäisemisessä. Ihmisten elinolosuhteiden parantaminen paikan päällä vähentää tarvetta Eurooppaan suuntautuvalle pakolaisuudelle. Puhtaan juomaveden ja kasteluveden turvaaminen Afrikassa ja Lähi-idässä lisää Euroopan turvallisuutta ja vähentää ilmastopakolaisuutta. Nälkä ja jano on liikkeellepaneva voima. Kuumassa ilmastossa, kuivassa maassa maanviljely ei ole helppoa.

Meillä Suomesssa on osaamista sinisen biotalouden eli jäteveden puhdistamisen teknologian kehittämisessä. Puhdistettua jätevettä voidaan uusiokäyttää kasteluvetenä. Tälle tekniikalle on kysyntää ja se tuo meille työpaikkoja.

Monilla afrikkalaisilla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää kotiseutunsa ja lähteä etsimään turvaa muualta. Itä-Afrikan pakolaiskriisi on synnyttänyt alueelle pitkäikäisiä  pakolaisleirejä. Esimerkiksi Etelä-Sudanin naapurimaassa Keniassa sijaitsevassa Kakuman leirissä asuu 186 000 ihmistä, joista suurin osa on tullut Sudanista ja Etelä-Sudanista.

Pakolaisleirien resursointi on ollut heikkoa ja niissä ei usein ole tarjolla tulevaisuuden näkymiä. Alun perin tilapäisratkaisuiksi kehitetyissä leireissä joudutaan tosiasiassa asumaan vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tämä kurjuus saa ihmiset yrittämään Eurooppaan ja länsimaihin.

Globaalin pakolaistilanteen kestävä ratkaiseminen on mahdollista vain, jos kiinnitetään huomiota ilmiöön kokonaisuutena. Pakolaisuuden juurisyihin on puututtava. Ihmisten elinolosuhteiden parantaminen paikan päällä on inhimillistä ja vaikuttavin tapa auttaa ihmisiä ja saada vähennettyä Euroopan maihin kohdistuvaa turvapaikanhakijapainetta.

Itä-Suomelle positiivista erityiskohtelua

Lauantai 11.5.2019 - Satu Taavitsainen

Suomen  EU-liittymissopimuksessa on Itä- ja Pohjois-Suomelle kirjattu erityisasema, joka perustuu meidän harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Rahoitus on kuitenkin kaventunut vuosien saatossa.

"Kun Itä-Suomi voi hyvin, niin koko Suomi voi hyvin", näin on todettu monella suulla. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa huomattavan osan Suomen kansantaloudesta, sillä meillä valmistetaan ja meiltä viedään muun muassa metsätalouteen liittyviä tuotteita sekä palveluja. Omassa maakunnassani Etelä-Savossa metsä kasvaa Suomen parhaiten. Omassa kotikaupungissani Mikkelissä on Euroopan suurin vaneritehdas, joka työllistää noin 600 ihmistä.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on haasteita, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja väkiluvun laskuun, työttömyyteen ja toisaalta työvoimapulaan sekä julkisten palvelujen saatavuuteen maaseudulla.

Tilannettamme saa parannettua kunnostamalla tie- ja rautatieyhteyksiä, lisäämällä koulutuspaikkoja sekä avaamalla Venäjälle uusi rajanylityspaikka Parikkalaan. Näihin tarvitsemme rahaa sekä EU:lta että Suomen valtiolta. Itä- ja Pohjois-Suomelle sovittu asema pitää tuottaa positiivista erityiskohtelua rahoituksessa.

Metsien hakkuut pitää toteuttaa niin, että samalla kasvatetaan hiilinieluja puuston parempana kasvuna tai peltomaana. En vähentäisi metsähakkuita, koska puun käyttö on tärkeä työllisyydellemme ja ihmisten toimeentulolle Itä- ja Pohjois-Suomessa. EU:n metsä- ja hiilinielupolitiikassa Suomella on osaamista annettavanaan metsien vastuullisessa hoidossa.

Euroopan komissio on esittänyt maatalous- ja koheesiotukien leikkaamista Iso-Britannian eron aiheuttaman muutoksen vuoksi. Suomen pitää vielä tiukasti neuvotella maataloustukien summasta, sillä jos ei ole suomalaista maanviljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan. Iso-Britannian EU-eroa ei saa maksattaa suomalaisilla maanviljelijöillä. Kyse on myös huoltovarmuudestamme.

Maatalous- ja koheesiotukien saaminen tulee mielestäni kytkeä siihen, noudattaako maa EU:n yhteisiä arvoja ja erityisesti oikeusvaltion periaatteita. Jos havaitaan rikkomuksia, niin tukia pitää voida näiltä mailta karsia. Tukirahojen käytössä joissakin EU-maissa on myös esiintynyt holtittomuutta, eikä varojen käyttöä ole pystytty kunnolla valvomaan. Tähän pitää saada tarkkuutta.

Työntekijöiden oikeudet turvattava

Torstai 9.5.2019 - Satu Taavitsainen

EU:n tekemät kauppasopimukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa voivat tuoda suomalaisille yrityksille kaupallista kasvua ja vahvistaa Suomen vientisektorin työllisyyttä. Kauppasopimuksia ei kuitenkaan pidä tehdä silloin, jos toinen osapuoli ei turvaa työntekijöiden oikeuksia sekä luonnon ja eläinten suojelua.

Yksityisen sektorin vapaakaupan ehdoista Suomelle varmasti yksi tärkein asia on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Rikkomuksista on tehtävä sanktioituja. 

Kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset, on riski. Näiltä mailta tulee vaatia huomattavia parannuksia ehtona kaupan vapauttamiselle. 

Jos työntekijöiden oikeuksia sekä luonnon ja eläinten suojelua ei turvata, ei sopimusta pidä tehdä. Esimerkiksi Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ammattiyhdistysten tilanne oli järkyttävä. Guatemalalle EU myönsi GSP+ kauppaetuudet samaan aikaan, kun maassa tapettiin ammattiyhdistysaktiiveja. Näiden kokemusten vuoksi suomalaisten EU-edustajien on vaadittava työelämäasioiden parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa.

Kaupan vapauttaminen ilman työntekijöiden, luonnon ja eläinten hyvinvoinnin turvaamista tarkoittaa Euroopan markkinoiden avaamista sellaiselle halpatuotannolle, joka vaarantaa eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn, sillä meidän tulee noudattaa hyvinvointinormeja ja haluamme yhä parantaa niitä.

Hyvää Eurooppapäivää!

Kulttuuri on kaikkea sitä, mikä tekee elämästä siedettävämpää

Lauantai 4.5.2019 - Satu Taavitsainen

Pidän erittäin tärkeänä, että vammaisilla erityisryhmillä on oikeus tehdä taidetta ja meillä kaikilla on oikeus saada nähdä sitä. Valitettavan usein kehitysvammaiset henkilöt nähdään vain yhden ominaisuuden läpi: vammaisina. He ovat kuitenkin yksilöitä ja omaavat yksilöllisiä taitoja. Meillä kaikilla ihmisillä on intohimoja, joita haluamme toteuttaa.  

Teatterilla on huomattava positiivinen merkitys hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Teatteritaiteen keinoin ja sen kautta ihminen on vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin, jäsentää maailmaa ja havainnoi omaa suhdettaan ympäristöönsä. Siksi luovan ilmaisun tulee kuulua jokaisen ihmisen perusoikeuksiin.

Jotta ihmisellä oleva vamma, liikuntarajoite tai toimintaeste, ei sulkisi häntä taiteen ja kulttuurin tekemisen ja kokemisen ulkopuolelle, on yhteiskunnan aktiivisesti vahvistettava erityisryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia tuottaa taidetta ja osallistua taide- ja kulttuuritapahtumiin.  

Mikkelissä on erityisryhmien teatteritoimintaa ja molempien ryhmien esitykset on tulevalla viikolla. Remppateatteri esittää vanhalla Sotkulla esityksensä Luolasto, jossa pidän avaussanat ja Mikkelin teatterilla on kehitysvammaisten ja muiden erityislasten ja nuorten näyttämöpäiviksi jo muodostunut, suuren positiivisen palautteen saanut Hyppy! -tapahtuma, jonka suojelijana olen jo toista vuotta.

Lähtökohtana Remppateatterin perustamiselle vuonna 2005 oli halu tarjota harrastajateatteria liikuntarajoitteisten tuottamana. Työntävänä voimana oli kaupungin vammaispoliittinen ohjelma ja vammaisjärjestöjen ryhmä, joka lähti puheenjohtaja Kauko Väisäsen aloitteesta ideoimaan ajatusta teatterista. Tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin ja tässä on onnistuttu.

Neljän vuoden ajan Mikkelissä on toiminut kehitysvammaisten ja muiden erityislasten ja nuorten näyttämöpäiviksi jo muodostunut, suuren positiivisen palautteen saanut Hyppy! -tapahtuma. On hienoa, että Mikkelin Teatteri on ollut aloitteellinen tapahtuman synnyttämisessä ja kehittymisessä. Hyppy -tapahtuman ansiosta kehitysvammaisilla on mahdollisuus olla katseen kohteena positiivisesti — ja meille muille avautuu mahdollisuus nähdä heidät esiintyjinä ja persoonallisuuksina. Hyppy -tapahtumassa on ollut erityisryhmien harrastajateatteriryhmiä esiintymässä eri kaupungeista. Mikkelin lisäksi muun muassa Kuopiossa ja Tampereella on erityisryhmien teatteritoimintaa. Tavoitteenani on, että kehitysvammaisten Hyppy!-teatteritapahtumasta muodostuu valtakunnallinen jokavuotinen Erityisryhmien Hyppy! -näyttämöpäivät, jotka pidetään Mikkelin teatterissa.

Mikkelin teatterilla on tavoitteena jatkaa ainutlaatuisen mallin kehittämistä, kehitysvammaisten musiikki-, tanssi- ja teatteriesitysten kehittymistä. Mikkeli kaupunki myös mielellään auttaa levittämään teatteritaiteen ilosanomaa sen kaikissa muodoissa. Esittävä taide kuuluu kaikille — niin sen esittäjille kuin katsojille, puutteista ja ominaisuuksista huolimatta. 

Satu Taavitsaisen vappupuhe 1.5.2019 Mikkelissä ja Savonlinnassa

Keskiviikko 1.5.2019 - Satu Taavitsainen

Aurinkoa ja aatetta oli tänään Mikkelissä ja Savonlinnassa! Liput liehuivat tuulessa viestien muutoksen tuulten puhaltamista. SAK:n Hannu Jouhkin kanssa pidimme puheet. Kiitos antoisasta päivästä kaikille mukana olleille!

Vappupuhe 1.5.2019 - Satu Taavitsainen, eurovaaliehdokas

Rakkaat toverit!

Vappu on työväen juhlapäivä. Se syntyi amerikkalaisten työläisten kahdeksan tunnin työpäivän vaatimisen mielenosoituksesta ja siitä johtuen vappua alettiin pitämään kansainvälisenä työläisten juhlana. Kahdeksan tunnin työpäivä ja moni muu mahdottomalta tuntunut tavoite on toteutunut. Vaikka työväki on tänään jotain muuta kuin se oli ennen, ovat työväenliikkeen arvot yhteiset ja elävät. Tänään me pidämme puheita, juhlimme ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja vapauden puolesta. Huomenna me rakennamme arvomme teoiksi ja paremmaksi yhteiskunnaksi.

Vapussa yhdistyvät monet perinteet vuosisatojen ajalta ollen kuitenkin aina ilon, kevään ja työn juhla. Kevät ja sen tuoma riemu ovat pitäneet pintansa vuodesta toiseen, mutta työ on muuttunut. Esimerkiksi tämän päivän opiskelijoille työ näyttäytyy erilaisena kuin vanhemmille sukupolville. Aiemmin opiskelu takasi varmasti työtä, nykyään näin ei välttämättä ole. Vaikka Suomella on tavoitteena, että jokainen nuori pääsee työelämään, niin käytetyt keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat eriarvoistaneet, kuten opintotuesta ja työttömyysturvasta leikkaaminen. Siksi suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Väinö Tanner piti vuonna 1927 Mäntyharjulla vappupuheen. Tanner tuolloin sanoi: ”Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme nähneet, että oikeisto on jälleen astunut asioiden johtoon. Kokoomus on ymmärtänyt pakottaa myös keskustapuolueet, ennen kaikkea maalaisliiton, omia tarkoituksiaan palvelemaan.”. Tanner totesi myös, että ”poliittinen elämä on suurimmaksi osaksi polkenut paikallaan, eikä mitään yhteiskunnallisia reformeja ole aikaansaatu. Myöskään SDP ei ole voinut luottaa pelkän oppositioaseman vievän puoluetta eteenpäin.”

Tilannekuva vastaa hämmästyttävän tarkasti nykyistä. Sipilän hallituksen leikkaava talousajattelu ja eriarvoistava politiikka saivat vaaleissa äänestäjiltä selvän tuomion. SDP voitti vaalit ja vaikka tulos oli niukka niin voitto on aina voitto. Sille on syytä kohottaa malja tänään!

Hyvät ystävät; Osaamisen vahvistaminen on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin

Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan tärkein menestysvaltti. Menneinä vuosina koulutuksesta kuitenkin leikattiin miljardeja euroja. Tämä jos mikä on ollut pahinta Suomen tulevaisuudelle. Nyt tarvitsemme koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautuksen. Koulutus ja osaaminen on palautettava takaisin politiikan kovaan ytimeen.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta oli yksi porvarihallituksen käsittämättömimmistä toimista. Me kehitämme varhaiskasvatusta kohti maksuttomuutta ja myös siten, että kaikki lapset pääsevät sen piiriin perheen näin halutessa. Laadukas varhaiskasvatus pystyy parantamaan lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä.

Jokainen nuori tarvitsee tasa-arvoisen mahdollisuuden oman elämänsä polun rakentamiseen. Nuoret tarvitsevat turvaa ja positiivista erityiskohtelua - eivät lisähuolta huomisesta. Siksi toisen asteen koulutuksen on oltava maksutonta. Peruskoulun todistuksella ei enää tämän päivän, saati tulevaisuuden työelämässä pärjää. Ihmisten kouluttaminen on tehokkain tapa muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Koulutus liittää kansalaiset yhteiskuntaan ja työelämään.

Hyvät kuulijat; lastemme vuoksi pitää tehdä yhdessä töitä

Koin poliittisen herätyksen vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Tuolloin 22-vuotiaana sosionomiopiskelijana päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut politiikkaan ja eduskuntaan ja toivottavasti myös europarlamenttiin, jonne olen ehdolla.

Se opetti myös sen, että nuorten pitää vaikuttaa ja olla niissä pöydissä, joissa keskustellaan tulevaisuudesta. Nuorten näkemyksiä tarvitaan, kun päätetään Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta ja terrorismin ennaltaehkäisystä, verovälttelyn ja talousrikollisuuden kitkemisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta, joka koskettaa koko maapalloa.

USA:n, Kiinan tai Suomen päästöillä ei ole kansallisuutta, eikä päästöt kunnioita valtioiden rajoja, vaan ne koskettavat meitä kaikkia. Olemme samassa veneessä. Hirmumyrskyt ja kuivuus sekä merenpinnan nouseminen eivät tunne maiden rajoja myöskään. Olemme suuren haasteen edessä ja se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Lapset ja nuoret ansaitsevat tulevaisuudelleen terveellisen ja turvallisen elinympäristön, jossa saa leikkiä lumessa ja jossa on puhdasta vettä ja mahdollisuus elää turvallisesti. Lastemme vuoksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitää tehdä yhdessä töitä koko maapallolla.

Euroopan pitää olla omavarainen keksinnöissään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin saadaan työpaikkoja Eurooppaan syntymään, emmekä siirrä ympäristöongelmia Euroopan ulkopuolelle. Näiden keksintöjen keksimisessä nuoret, opiskelijat ja tutkijat sekä yrittäjät ovat avainasemassa. Suurten ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan niin humanisteja kuin insinöörejä, kasvatustieteilijöitä, kauppislaisia, luonnontieteilijöitä… meitä kaikkia. Puhtaan juomaveden ja kasteluveden turvaaminen Afrikassa ja Lähi-idässä lisää Euroopan turvallisuutta ja vähentää ilmastopakolaisuutta. Meillä Etelä-Savossa on Suomen parasta veden puhdistamisen osaamista ja toivottavasti tulevaisuudessa runsaasti alaan liittyviä työpaikkoja.

Hyvät ystävät; eläkeläisköyhyyttä on vähennettävä

Suomen pitää palauttaa arvopohjamme solidaarisuuden periaatteelle.  Suomella on oltava myötätuntoa kaikkia kansalaisiaan kohtaan. Edistystämme ei mitata sillä, kuinka paljon maan rikkaimmat vaurastuvat, vaan sillä kuinka huolehdimme heistä, joilla on hyvin vähän.
Sipilän hallituksen aikana kuulimme usein puhetta: ”Mitä kaikkia pienituloisille suunnattuja tukia olisi mahdollista leikata?”  ”Kuinka paljon myöntäisimme verohelpotuksia hyvätuloisille?”

On moraalisesti väärin, että sadoilla tuhansilla eläkeläisillä ei ole varaa ostaa lääkkeitä ja ruokaa, kun samaan aikaan 10 % suomalaisista on niin rikkaita, että omistavat yhtä paljon kuin loput 90 % yhteensä.  On moraalisesti väärin, että pienipalkkaisten julkisen sektorin hoitajien ja muiden työntekijöiden lomarahoja leikattiin, kun samaan aikaan varakkaimpien pienessä piirissä kasvatettiin tuloja tuhansilla euroilla. Ei suomalaisen enemmistön täydy tyytyä paikallaan polkeviin palkkoihin ja eläkkeisiin samaan aikaan kun huippujohtajien ja pankkiirien tulot nousevat huimasti.

Pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Joukossamme on paljon sellaisia ihmisiä, joiden työuran ansiot ovat jääneet pieniksi joko matalan palkan, katkonaisen tai lyhyen työuran, tai kaikkien näiden vuoksi. Monesti naiset ovat kantaneet suuremman vastuun perheestä, mikä näkyy myös pienempänä eläkekertymänä.

Tarvitaan rohkeita tekoja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Me aiomme nostaa pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa eläkettä saavien tuloja sadalla eurolla. Pienten eläkkeiden korotuksen lisäksi indeksitarkistukset pitää tehdä eikä niistä leikkaaminen saa enää jatkua. Näillä toimilla on mahdollista nostaa yli 50 000 ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle ja parantaa satojen tuhansien pienituloisten eläkeläisten arkea.

Hyvät toverit; laiton perintä pitää loppua

Ei ole oikein, että suursijoittajat voivat välttää verot Suomesta kertyneistä tuotoista jopa kokonaan, kun palkasta ja eläkkeistä maksetaan verot mukisematta. Hyvinvointivaltiona Suomi ei ole epäonnistunut projekti, mutta rahoituspohjamme on murentunut ja iso osa varallisuudesta on verotuksen ulkopuolella. Harmaa talous, veronkierto ja aggressiivinen verovälttely aiheuttavat valtavat menetykset julkisille talouksille Suomessa ja Euroopassa joka vuosi.

Kansainvälisten suursijoittajien suosiminen on lopetettava, jotta pienet yritykset pääsevät kilpailussa samalle viivalle. Tämä on oltava EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tavoite. EU:n päätehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen. Pääpaino on jatkossa oltava, että edistämme demokraattista kansanvaltaista ihmisten Eurooppaa.

Tänä vuonna meidän kaikkien yhdessä on jatkettava ahkeraa työskentelyä saadaksemme laittomasti toimivat kansainväliset perintäyhtiöt pois Suomesta ja Euroopasta. Laiton perintä ja ihmisten sekä yrittäjien ulosottoon ajaminen pitää loppua. En ymmärrä, miksi julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä lasten päivähoidossa käytetään välikätenä kansainvälisiä perintäyhtiötä. Miksi meidän paikalliset sähköyhtiöt käyttävät perintäkumppaninaan kyseenalaisesti toimivaa perintäyhtiötä? Tämä on meidän ratkaistavissa paikallistasolla. On vain oltava rohkeutta puuttua!


Hyvät ystävät; korjataan, ei rikota

EU on yhtä aikaa arvoyhteisö, taloudellinen ja turvallisuusyhteisö, mutta sen tulisi olla enemmän myös sosiaalinen yhteisö. Työttömyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet aiheuttavat toivottomuutta ja ovat vihan kasvualusta. EU:n pitää vahvistaa ihmisten turvallisuudentunnetta ja oikeudenmukaisuutta, vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Brexit eli Iso-Britannian ero opettaa muulle Euroopalle kantapään kautta sen, että EU:n on oltava inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava. Meidän on yhä vahvemmin ehkäistävä ihmisten köyhtymistä ja eriarvoisuutta. Me sosialidemokraatit korjaamme, emme riko enempää Eurooppaa emmekä Suomea.

Euroopan pitää myös ryhdistäytyä. EU ei ole onnistunut edesauttamaan rauhaa ja vakautta lähialueilleen. Samalla, kun EU-maiden keskinäistä avun antamista ja saamista parannetaan, tulee Euroopan toimia sen puolesta, että Välimeren toisella puolella hallitukset luopuvat omien kansalaistensa sortamisesta ja opposition tukahduttamisesta sekä ympäristön tuhoamisesta.

Aseiden myynti sota-alueille on lopetettava. On laitettava rauha tärkeämmäksi kuin raha. Tällöin ihmiset voivat elää rauhassa omissa maissaan.

Hyvä kuulijat; työntekijöitä on tuettava

Olen suuren ammattiliiton - SAK:laisen Julkisten ja  hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajiston jäsen. Minulle erittäin tärkeitä ovat ne päätökset, joilla parannetaan työntekijöiden työoloja, taloudellista toimeentuloa sekä turvataan työehtosopimusten säilyvyys ja kehittäminen työntekijöitä kunnioittaen. Kiky pitää lopettaa ja lomarahat palauttaa entiselleen.

Pidän erittäin tärkeänä EU:n "pilliin puhaltaja" eli väärinkäytösten ilmoittajien suoja -direktiiviä, joka tulee uuden EU-parlamentin hyväksyttäväksi. Yritysten ja julkisyhteisöjen toiminta ei aina ole asiallista ja väärinkäytöksiä sekä laittomuuksia tapahtuu, kuten Suomessa esimerkiksi vanhustenhuollossa. Nythän vanhusten hoivakotien laiminlyönteihin puuttuneet hoitajat on poikkeuksetta irtisanottu! Monessa maassa, kuten Suomessa, ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä tai lain suojaa ilmoittajille.

Direktiivillä taataan, että työpaikkansa väärinkäytöksiä esille tuovat työtekijät uskaltavat turvallisesti ja seuraamuksitta antaa tietonsa eteenpäin ja suojaa, että kaikenlaiset vastatoimet työntekijää kohtaan on kielletty.

Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana. Suomessa tehdystä työstä kuuluu maksaa suomalaisen TES:n mukainen palkka ja noudattaa suomalaisia työehtoja. Maatalouden liikkuva työvoima on suuri riiston ja orjuuttamisen kohteeksi joutunut ryhmä Euroopassa. Työtä teetetään esimerkiksi Italiassa pimeästi, eikä työsuhteen ehdoissa noudateta lakia. Nämä on korjattava.

Vapaakaupan ehdoista Suomelle varmasti yksi tärkein asia on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset, on riski.  Jos ihmisoikeuksia ja ympäristön suojelua ei turvata, ei pidä tehdä sopimuksia. Esimerkiksi Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ay-tilanne oli järkyttävä. Guatemalalle EU myönsi kauppaetuudet samalla kun maassa tapettiin ammattiyhdistysaktiiveja. Näiden kokemusten vuoksi meidän suomalaisten on vaadittava työelämäasioiden ja ympäristön parempaa huomioimista EU:n kauppapolitiikassa.

Rakkaat toverit!

Toivon myös, että tuotte esille arjen ongelmia täällä Mikkelin seudulla/Savonlinnan seudulla. Etsitään yhdessä niihin ratkaisuja ja lisätään vuorovaikutusta. Hyvä tulee kun yhdessä tehdään!

Iloista vappua ja eteenpäin kohti valoisampaa huomista!

Yrityksille kohdistuvien laskujen perintäkuluille katto

Maanantai 29.4.2019 - Satu Taavitsainen

Tänään A-studiossa (alkaa kohdasta 29:34) keskusteltiin asiasta, jonka korjaamiseksi tein lakialoitteen viime kesäkuussa. Lakialoitteessani esitetty muutos merkitsisi sitä, että myös yrityksille kohdistuvien laskujen perintäkuluille asetettaisiin katto.

Pidän erittäin huonona sitä, että yritysten osalta laissa ei ole säädetty maksimieuromääriä, kuten kuluttajien suojaamiseksi on. Nykylaissa sanotaan vain, että yrittäjän on korvattava perinnästä aiheutuvat ”kohtuulliset kulut”. Käytännössä perintäkulut ovat nousseet satoihin euroihin.

Lakialoitteessani esitetään, että yritysten perintäkulujen enimmäismaksut säädettäisiin saman tasoiseksi kuluttajasaatavien kanssa. Tämä parantaisi erityisesti pienyrittäjien tilannetta. Esimerkiksi yli tuhannen euron pääomasta perintäkulu saisi lakialoitteeni mukaan olla enintään 50 euroa.

Satojen eurojen perintäkulut ovat yrittäjille aivan kohtuuttomia. Huolena voi samaan aikaan olla työura, yrityksen jatkaminen ja usein myös koko perheen toimeentulo. Lakialoitteessani ehdotettu perintäkulujen sääteleminen tarkasti toisi osaltaan turvaa yrittäjän asemaan, ja se olisi syytä tehdä.

Korkeat ja nopeasti kasvavat perintäkulut osuvat ankarasti juuri pieniin yrityksiin, koska heillä on vain vähän tai ei ole lainkaan neuvotteluvaraa. Yrittäjät kertovat, että äkillinen maksuvaikeus aiheutuu esimerkiksi siitä, että pienyrityksen omaa, suurehkoa saatavaa ei ole maksettu ajoissa tai että saatava maksuaika on pakko sopia niin pitkäksi, että riski oman laskun erääntymiseen pääsee syntymään. Pienyrittäjien tilannetta vaikeuttaa sekin, että heidän on lähes mahdotonta riitauttaa suuriakaan, kohtuuttomia perintäkuluja, koska maksuhäiriölistalle joutuminen vaikeuttaisi yrityksen toimintaa heti ja usein myös pidemmällä aikavälillä.

Ennakoin viime syksynä, että lakialoitteeni aiheuttaa varmasti napinaa perintäyhtiöissä, koska se pienentää niiden tuloja. Jupinasta ei pidä kuitenkaan välittää, vaan eduskunnan tulee olla ihmisten puolella ja korostaa kohtuullisuutta.

Useat kansainväliset perintäyhtiöt eivät muutoinkaan noudata hyvää perintätapaa ja lakia, myyvät velkoja eteenpäin, hävittävät alkuperäisiä laskuja ja harjoittavat laitonta perintää. Aluehallintovirasto on antanut niille useita huomautuksia ja varoituksia. Niiden toiminnassa on paljon suitsittavaa.

Pitää edetä sitkeästi askel kerrallaan kohti parempaa. Tässä on valmis lakiteksti toteutettavaksi. Se on Suomen Yrittäjien kanssa yhteistyössä valmisteltu. Toivon, että uusi eduskunta vie sen maaliin!

Tässä linkki keskustelupöytäkirjaan siihen Eduskunnan täysistuntoon, jossa aloitteestani keskusteltiin.

Laittomasti toimivat kansainväliset perintäyhtiöt pois Suomesta ja Euroopasta

Sunnuntai 28.4.2019 - Satu Taavitsainen

Tänä vuonna meidän kaikkien yhdessä on jatkettava ahkeraa työskentelyä saadaksemme laittomasti toimivat kansainväliset perintäyhtiöt pois Suomesta ja Euroopasta. Laiton perintä ja ihmisten sekä yrittäjien ulosottoon ajaminen pitää loppua.

Esimerkiksi kansainvälinen perintäyhtiö Alektum on menetellyt toistuvasti hyvän perintätavan vastaisesti Suomessa. Se kuitenkin jatkoi laitonta perintää aluehallintovirastolta vuonna 2018 saamiensa useiden varoitustenkin jälkeen. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka lakkautti Alektumin perintäluvan vuoden 2019 alusta ja näin sen oli lopetettava kaikki perintätoimintansa Suomessa. Tänä vuonna todennäköisesti käydään kamppailu siitä, pitääkö tuo päätös vai saako yhtiö valituksensa läpi tai jatkettua samanlaista toimintaa toisella nimellä. Emme saa antaa periksi!

Suomessa on massatyöttömyyden lisäksi massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Vuoden 2018 aikana Suomessa ulosotossa oli noin 577 000 velallista, 10 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2008 ulosottovelallisia oli 231 799, joten kasvua on 150 prosenttia kymmenessä vuodessa!

Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Maksaminen ei poista merkintää, vaan se säilyy luottotietorekistereissä laskun maksamisen jälkeenkin 2-4 vuotta. Tämä pitää muuttaa niin, että merkintä poistuu heti kun lasku on maksettu.

Pidän järkyttävänä, että 386 471 ulosottoasiaa kohdistuu julkisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Velkataakan alle voi nujertua monin eri tavoin. Se voi syntyä jopa yksittäisestä hammashoitolaskusta, jos sitä ei ole varaa maksaa. Esimerkiksi 32 euron maksu voi perintälaskun myötä muuttua 952 euroksi. En ymmärrä, miksi julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä lasten päivähoidossa käytetään välikätenä kansainvälisiä perintäyhtiötä.

Monet ulosottoon joutuneet ja maksuhäiriömerkintäiset ihmiset kokevat Suomen syrjäyttävän heidät yhteiskunnan ulkoreunoille, pimeisiin notkoihin. Moni on menettänyt terveytensä, masentunut, menettänyt yrityksensä, työkykynsä tai se on vaakalaudalla mennä. Suomi on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamiseen ja ihmisoikeusmyönteisyyteen. Sen artikla 3 (kidutuksen kielto) ei koske pelkästään fyysisen kidutuksen vastustamista vaan käytännössä paino on epäinhimillisellä kohtelulla. Valtio ei voi toimia tavalla, jolla aiheutetaan henkisiä kärsimyksiä ja murretaan henkilön psyyke tavalla tai toisella.

Tilapäinen rahapula, sairastuminen tai työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen. Ulosotto on kuin ikuinen rangaistus ja pidempi tuomio kuin vakavista rikoksista annettavat tuomiot. Nykyinen tilanne on aivan järjetön.

Ihmisen elinikä ei riitä vapautumaan velkavankeudesta, kun pääoman päälle tulevat korot, perintäyhtiöiden kohtuuttomat kulut ja ulosoton maksut ja kaikki tämä kasvaa joka kuukausi korkoa korolle. Moni ulosottoon joutunut on maksanut velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina. Tämä on muutettava.

Perintäyhtiöiden laittomuudet on kitkettävä ja ulosottomiesten sekä verotarkastajien provisiopalkkaus on muutettava normaaliksi virkamiehen palkaksi. Ulosoton suojaosuutta on nostettava ja estettävä velan vanhentumisen pitkittäminen. Perintätoimintaa, ulosottotoimintaa ja verotarkastuksia on tehtävä lainmukaisesti ja asiallisesti sekä valvontaa on lisättävä. Käräjäoikeuksien resursseja ja talousasioiden osaamista on lisättävä, jotta suomalaisten oikeusturva vahvistuu.

Euroopan pitää ryhdistäytyä

Perjantai 26.4.2019 - Satu Taavitsainen

EU on yhtä aikaa arvoyhteisö, taloudellinen ja turvallisuusyhteisö, mutta sen tulisi olla enemmän myös sosiaalinen yhteisö. Työttömyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet aiheuttavat toivottomuutta ja ovat vihan kasvualusta.

Brexit eli Iso-Britannian ero opettaa muulle Euroopalle kantapään kautta sen, että EU:n on oltava inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin ehkäistävä ihmisten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

EU:n päätehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen. Pääpaino on jatkossa oltava, että edistämme demokraattista kansanvaltaista ja ihmisten Eurooppaa. Toivon, että Suomessa suunnataan keskustelua Euroopan Unionin korjaamiseen, ei siitä eroamiseen.

Euroopan pitää myös ryhdistäytyä. EU ei ole onnistunut edesauttamaan rauhaa ja vakautta lähialueilleen. Samalla, kun EU maiden keskinäistä avun antamista ja saamista parannetaan, tulee Euroopan toimia sen puolesta, että Välimeren toisella puolella hallitukset luopuvat omien kansalaistensa sortamisesta ja opposition tukahduttamisesta sekä ympäristön tuhoamisesta.

Aseiden myynti sota-alueille on lopetettava. On laitettava rauha tärkeämmäksi kuin raha. Tällöin ihmiset voivat elää rauhassa omissa maissaan. Puhtaan juomaveden ja kasteluveden turvaaminen Afrikassa ja Lähi-idässä lisää Euroopan turvallisuutta ja vähentää ilmastopakolaisuutta.