Satu Taavitsaisen blogi

Lisää avoimuutta Mikkeliin!

Sunnuntai 25.4.2021 - Satu Taavitsainen

Parhaillaan on Mikkelissä käynnissä Launialan, Tuppuralan, Lähemäen, Peitsarin ja Tupalan lapsiperheitä koskettava valmistelu alueen päiväkodeista ja kouluista. Asian ratkaisulla on huomattava vaikutus niin lasten palveluihin kuin elinympäristöön ja työntekoon.

Mikkelin kaupungin tulee avoimesti ja läpinäkyvästi varata asukkailleen mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava avoimesti. Asukasryhmillä, esimerkiksi kaupunginosaseuroilla on intressi osallistua vireillä olevan asian valmisteluun.

Kansanvaltaisuuden ”valta kuuluu kansalle” -periaate kytkee kunnan hallinnon Suomen valtiosäännön arvoperustaan. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Periaate korostaa kunnan asukkaan oikeuksia osallistua kunnan hallintoon. Kuntalain säännökset asettavat kunnan itsensä velvollisuudeksi pitää huolta asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaupunginvaltuustolla ja –hallituksella on vastuu monipuolisten ja vaikuttavien osallistumistapojen järjestämisestä. Muodot voivat olla esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, palvelujen käyttäjien mielipiteen selvittämistä ennen päätöksentekoa, kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Mikkelin asukkaiden ja kaupungin henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen muodot ja voimakkuus riippuvat poliittisesta ja hallinnollisesta kulttuurista, toiminnan avoimuudesta, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen aloitteellisuudesta ja asukkaiden omasta aktiivisuudesta. Pelkästään osallistumisjärjestelmien lakisääntely ei tuota tuloksia, jos halu näiden järjestelmien käyttöön ottamiseen ja asukaslähtöiseen ajatteluun puuttuu Mikkelissä.

Mikkelin asukkailla, palvelujen käyttäjillä ja kaupungin henkilöstöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa Mikkelin kaupungin toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Kaikessa kaupungin toiminnassa on edistettävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Palvelua tarjottava myös nuorille!

Tiistai 20.4.2021 - Satu Taavitsainen

Puolustan lapsille tärkeitä arjen palveluita

Tiistai 13.4.2021 - Satu Taavitsainen

Olin hyvin hämmästynyt kaupunginhallituksen viimeisimmässä suunnittelukokouksessa, kun kaupungin viranhaltijat, kokoomus ja keskusta jatkoivat leikkauspuheitaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Esitys Launialan koulun ja Tikanpellon päiväkodin lakkauttamisesta nostettiin taas esiin edellä mainittujen toimesta. Käytin puheenvuoron toistaen entisen kantani siitä, että kumpaakaan ei tule lakkauttaa.

Kannustin viranhaltijoita ja kaupunginhallitusta satsaamaan lapsiin ja nuoriin ja luomaan empaattista ja turvallista ilmapiiriä mikkeliläisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa arkeen tämän pitkän ja raskaan korona-ajan jälkeen.

Pandemian aikana syntynyttä oppimis- ja opetusvelkaa on lyhennettävä ja sen toteuttamiseksi on tehtävä suunnitelma, jota on heti ensi syksynä alettava toteuttaa. Mikkelin on tarjottava tukiopetusta, pieniä ryhmiä, lisää opettajia, lastenhoitajia ja koulunkäynninohjaajia sekä harrastamista ja kivaa tekemistä lasten ja nuorten iltapäiviin.

Tuntui sille, etteivät kaikki kaupungintalon aikuiset hengitä samaa ilmaa kuin lapsiperheelliset kaupunkilaiset, vaan ovat jääneet jumiin palveluiden leikkaushokemiin katsomatta mitä ympärillä on tapahtunut. Avataan aistit köyhyyden, työttömyyden, yksinäisyyden, sairastamisen ja kaikenlaisten elämän kipujen kuulemiselle. Puhutaan kuntavaaleissa ihmisten arjesta.

Ei leikata. Leikkaus on loukkaus.

Linja-autovuorot Pelloksen tehtaalle turvattava

Sunnuntai 11.4.2021 - Satu Taavitsainen

Mikkelissä katujen, puistojen ja muiden julkisten tilojen siisteys ja viihtyvyys ovat asuinmukavuuteen ja vetovoimaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Mikkelissä on pidettävä huolta ympäristöstä, myös rakennetusta ympäristöstä. Katujen ja teiden kunnostamiseen on satsattava.   

Liikenteen ja liikkumisen kehittämisessä on panostettava myös joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn, kävelyyn ja muihin ilmastokuormitusta vähentäviin liikkumismuotoihin. Asuinalueet tulee suunnitella niin, että arjen palvelut, harrastukset ja työpaikat ovat saavutettavissa julkisen ja kevyen liikenteen keinoin.  

Joukkoliikenteen saatavuudesta ja toimivuudesta on huolehdittava. Minulla on huolena muun ohella Ristiinan Pelloksen tehtaalle kulkevien bussivuorojen vähentäminen. Linja-autoliikenteen vuorojen vähentäminen lisää yksityisautoilua ja kasvattaa liikenteen päästöjä, sekä heikentää ihmisten mahdollisuutta työskennellä teollisuudessa ja vaikeuttaa Pelloksen tehtaan mahdollisuutta saada työvoimaa. Mikkelin kaupungin tulee huolehtia, ettei heikennyksiä Pelloksen bussivuoroihin tehdä.

Soten asiakasmaksujen osalta kierretään kehää

Keskiviikko 31.3.2021 - Satu Taavitsainen

Soten asiakasmaksut ovat este palvelujen käytölle ja erityisesti juuri heille, jotka eniten niitä tarvitsisivat: vanhukset, vammaiset henkilöt, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät, pitkäaikaissairaat, työttömät ja ulosottoon joutuneet.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut eivät suuruudellaan saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. (PeVL 10/2009 vp s. 3)

Jo vuonna 2000 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota toimeentulotukiasiakkaiden asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoa laskettaessa. Kun maksu, johon on saatu toimeentulotukea, ei kerrytä maksukattoa, henkilö sairastuessaan on aina toimeentulotuen tarpeessa. Tällaisesta aiheutuu tarpeetonta toimeentulotukiriippuvuutta. Valiokunta ehdotti, muutosta niin, että toimeentulotuen saanti ei olisi esteenä maksukaton kertymiselle. (StVM 23/2000 vp s. 3.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että muitakin kuin sosiaalihuollon palveluista määrättyjä maksuja ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyjä maksuja voi jättää perimättä tai alentaa.

Suurena ongelmana olleet terveydenhuollon tasasuuruiset maksut (kaikille ihmisille samat tuloihin katsomatta) lääkärillä käynnistä, sairaalan päivystyksessä käynnistä, poliklinikkamaksut, päiväkirurgiset maksut, sairaalan hoitopäivämaksut, psykiatrisen sairaalan hoitopäivämaksu jne. Näiden maksujen alentaminen on laissa määritelty liian löyhästi: Kunta tai kuntayhtymä VOI PÄÄTTÄÄ. Eli laki ei velvoita alentamaan.

Vuonna 1993 silloinen maan hallitus antoi esityksen Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Sen mukaan (HE 236/1993 vp, s. 1) lakiin otettu mahdollisuus jättää perimättä tai alentaa terveydenhuollon tasamaksuja johti joissakin kunnissa siihen, että kuntien sosiaalitoimet kieltäytyivät myöntämästä toimeentulotukea terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Kieltäytymisiä oli perusteltu sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja asiakkaalla on mahdollisuus hakea maksusta vapautusta tai sen alentamista suoraan maksun määränneeltä laitokselta.

Tuolloin tapahtui niin, että samaan aikaan kun sosiaalitoimistot kieltäytyivät myöntämästä toimeentulotukea, tekivät useat sairaanhoitopiirit päätöksen, että ne eivät käsittele maksun perimättä jättämistä tai alentamista koskevia hakemuksia, koska sairaaloiden on vaikea selvittää potilaiden maksukykyä ja koska maksun perimättä jättäminen siirtäisi kustannusvastuun kaikille jäsenkunnille ja asettaisi jäsenkunnat eriarvoiseen asemaan. (HE 236/1993 vp, s. 1-2.)

Tämä johti siihen, että pienituloisilta henkilöiltä perittiin sairaanhoidon maksuja, joihin he eivät saaneet toimeentulotukea. Tämän ratkaisemiseksi asiakasmaksulain 11 §:ää muutettiin niin, että 11.1 §:n mukaan maksun perimättä jättäminen tai alentaminen koskisi vain sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollossa maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja.

Tämä sama on edelleen voimassa.

Tämän muutoksen myötä kuitenkaan toimeentulotuen myöntämistä ei voinut enää evätä sillä perusteella, että henkilö voi hakea suoraan palvelun tuottajalta maksun perimättä jättämistä tai alentamista. Palveluja käyttävien asemaa ehdotus paransi siten, että kunnallisten viranomaisten erilaiset ratkaisut eivät enää vaikuttaneet pienituloisten henkilöiden mahdollisuuteen saada toimeentulotukea. (HE 236/1993 vp, s. 2.)

Uudistuksessa kävi kuitenkin niin, että terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen edellytti kunnan toimielimen erillistä päätöstä säännöksen soveltamisesta.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen ratkaisussaan (EOAK/6708/2017) asiakasmaksujen alentamista ja päätöksentekoa toimeentulotukiasiassa toteaa, että asiakasmaksulain maksun alentamista koskeva säännös on laadittu sanamuodoltaan ehdottomaksi (”on jätettävä” tai ”on alennettava”). Tämä merkitsee Pölösen mukaan sitä, että viranomaisella on velvollisuus maksun alentamiseen tai sen perimättä jättämiseen lain 11.1 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Jos henkilö joutuu toimeentulotuen tarpeeseen hänelle määrätyn asiakasmaksun takia, on viranomaisen ensisijaisesti harkittava määrätyn maksun alentamista tai sen kokonaan poistamista. Viranomaisen tulee ohjata asiakasta hakemaan maksun alentamista tai sen poistamista ja tarvittaessa myös oma-aloitteisesti selvittää edellytyksiä maksun muuttamiseksi ainakin silloin, kun asiakas ei siihen itse kykene.

Koska soten asiakasmaksut ovat olleet liian korkeita ja järjestelmä on estänyt pienituloisten hoitoon menemistä, ryhtyi Sanna Marinin hallitus uudistamaan asiakasmaksulakia. Hallitus antoi viime vuonna esityksensä eduskunnalle asiakasmaksulain muuttamisesta Sen mukaan asiakasmaksulain 11.1 §:ssä kunnalle ja kuntayhtymälle säädettyä huojentamisvelvollisuutta on käytetty kunnissa vain vähän. Terveydenhuollon tasasuuruiset maksut jäävät huojentamisvelvollisuuden ulkopuolelle, mikä on aiheuttanut toimeentulotuen tarvetta ja näkynyt maksujen suurena määränä ulosotossa. Useat asiakkaat ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen asiakasmaksuista, koska sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja koskevaa velvoittavaa säännöstä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ei ole kunnassa oma-aloitteisesti sovellettu tai asiakas ei ole osannut siitä kysyä. Kunta/kuntayhtymä olisi voinut omalla päätöksellään alentaa tai jättää perimättä myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Kunnat eivät ole laajasti käyttäneet mahdollisuutta alentaa/jättää perimättä näitä maksuja.

Useiden tasasuuruisten maksujen kertymistä rajoittaa maksukatto, mutta esimerkiksi toimeentulotuella maksetut maksut ovat jäänet sen ulkopuolelle. Sanna Marinin hallitus korjasi tämän epäkohdan ja maksukattoa laajennettiin niin, että jatkossa toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa vahvistaen toimeentulotuen viimesijaisuutta ja vähentäen asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 39/2020 vp) todetaan, että tavoitteena on lisätä kuntien ja palvelujen käyttäjien tietoisuutta asiakasmaksujen kohtuullistamisesta, mutta ei estää toimeentulotuen hakemista tai myöntämistä. Vaikutukset toimeentulotuen käyttöön riippuvat ehdoista, joita kunta/kuntayhtymä asettaa maksujen alentamisessa/perimättä jättämisessä. Valiokunnan mietinnössä tuotiin esille, että pykälästä tai sen perusteluista ei ehdotettujen muutosten jälkeenkään ilmene, millaisissa tilanteissa asiakasmaksun perimisen katsottaisiin vaarantavan asiakkaan tai tämän perheen toimeentulon niin, että kunnalle syntyisi velvollisuus huojentaa maksua. Soveltamiskäytäntö voi vaihdella eri kunnissa. Maksun kohtuullistamisen arviointi vaatii asiakkaan koko taloudellisen tilanteen arvioimista, eikä terveydenhuoltoviranomaisilla ole käytössä asiakkaan taloudellista tilannetta koskevia tietoja, vaan ne pitää erikseen kerätä.  

Mielestäni asiassa kierretään kehää ja vieläkään ei kyetty ratkaisemaan terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen aiheuttamaa ongelmaa ihmisille. Edelleenkin on niin, että terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen on kunnille vapaaehtoista. Ollaan myös edelleen sen ongelman kanssa, joka tunnistettiin jo vuonna 1993, eli terveydenhuolto ei pysty arvioimaan henkilön taloudellista tilannetta. Lääkäri ei pysty olemaan myös sosiaalityöntekijä.

Terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen tulisi olla kunnille ja kuntayhtymille (ja tuleville sote-alueille) pakollista. Kuitenkin kaikista selkeintä olisi muuttaa yhä enemmän sote-palveluja maksuttomiksi, jolloin maksuilla ei siirrettäisi palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin ja näin Suomen perustuslain 19 §:n mukainen oikeus oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon toteutuisi. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Hyvää Naistenpäivää!

Maanantai 8.3.2021 - Satu Taavitsainen

Haluan, että teemme kaikkemme Suomessa tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseksi, ympärileikattujen naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi Suomessa.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto ja perinne, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia. Vaikka Suomessa naisten ja tyttöjen silpominen on rangaistavaa, noin 650–3 080 Suomessa elävän tytön arvioidaan olevan vaarassa joutua silpomisen uhriksi (STM:n julkaisu vuodelta 2019).

Suomessa tytön sukuelinten silpominen katsotaan törkeäksi pahoinpitelyksi, josta tulee tehdä ilmoitus poliisille. Näin on silloinkin, kun Suomessa asuva tyttö viedään silvottavaksi ulkomaille. Silpomistapaukset jäävät Suomessa helposti pimentoon. Suomessa ei ole annettu vielä yhtään tuomiota silpomisesta. Onko laki ja rangaistus liian löysiä? Onko sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus liian löysä?

Suomen jokaisen kunnan tulee ryhdistäytyä.

Lue tekemäni valtuustoaloite "Kunniaväkivaltaa" ennaltaehkäistävä ja sen kokeneita autettava tehokkaammin.

Maksuton joukkoliikenne 2. asteen opiskelijoille

Maanantai 15.2.2021 - Satu Taavitsainen

Tein tänään valtuustoaloitteen maksuttoman joukkoliikenteen laajentamiseksi alle 21-vuotiaille mikkeliläisille 2. asteen opiskelijoille.

Laajennettu oppivelvollisuus astuu voimaan tänä vuonna. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka ovat nyt perusopetuksen 9. luokalla.

Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Kun opiskelija siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, hänellä on lähtökohtaisesti 4,5 vuotta oikeutta maksuttomaan koulutukseen, jolloin hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.   

Opiskelijalle maksutonta nykyisinkin on ollut opetus ja päivittäinen ruokailu. Jatkossa myös opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, kuten opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet sekä ylioppilastutkinnon kokeet ja vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat sekä joissakin tapauksissa myös asumiskustannukset.

Mikkelissä on voimassa maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Joukkoliikenteen käyttäminen on ympäristöystävällistä ja vähentää liikenteen päästöjä. Maksuton joukkoliikenne nuorille edistää Mikkelin vetovoimaa nuorten silmissä ja on veto- ja pitovoimatekijä nuorten houkuttelussa opiskelijaksi Mikkeliin. Lisäksi se parantaa lapsiperheiden ja opiskelijoiden ostovoimaa.

Mikkeliläisistä peruskoululaisista 62 prosenttia kertoi maksuttoman joukkoliikenteen tukevan harrastamista ja 92 prosenttia vastasi, että se ei ole vähentänyt heidän liikkumistaan. Oppilaista 72 prosenttia sanoi, että pääsee maksuttoman joukkoliikenteen ansiosta tapaamaan useammin kavereitaan.

Kouluun pääseminen ei ole ollut enää riippuvainen siitä, onko lapsi yötä äidin tai isän tai isovanhemman luona. Kulkeminen ei ole sidottu vain kodin ja koulun väliseen matkaan kuten aiemmin. Yhteishuoltajuusperheet kokivat vaikeana tilanteen aiemmin, kun vain toisen vanhemman luota oli oikeus mennä bussilla kouluun. Nyt tilanne on tasa-arvoinen.

Maksuttomalla joukkoliikenteellä on suora yhteys myös yrityksiin, sillä se saa aikaan sen, että nuoret tulevat kaupungille ja käyvät kahvilla ja käyttävät muita keskustan palveluja.
Maksuton joukkoliikenne on ollut upea uudistus kaupungissamme. Sitä kannattaa laajentaa!

Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana

Lauantai 6.2.2021 - Satu Taavitsainen

Hei mikkeliläiset! Olen Satu Taavitsainen, 44-vuotias, naimisissa ja kolmen teini-ikäisen äiti. Asumme Rantakylässä. Olen Mikkelin kaupunginvaltuutettu, valtuuston 2. vpj ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Olen Kaakkois-Suomessa SDP:n 1. varakansanedustaja ja Euroopan parlamentin varaedustaja.

Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Minulla on erinomaiset yhteydet Suomen pääministeriin ja eduskuntaan. Olen myös SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja johdan Mikkelin suurinta SDP:n puolueosastoa – Mikkelin Sosialidemokraatteja.

Koin poliittisen herätyksen vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Tuolloin 22-vuotiaana sosionomiopiskelijana päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut politiikkaan ja eduskuntaan. Sydämeni on vasemmalla! Jos en muuten tiedä, mitä teen, asetun aina heikomman puolelle. Se on hyvä ohjenuora niin politiikassa kuin elämässä yleensäkin. Lopputuloksena on silloin oikeudenmukainen, ihmisen kokoinen ratkaisu.

Mikkeli kasvu-uralle!

Olen vahva pienituloisten ja lapsiperheiden puolustaja. Minulle on tärkeää, että Mikkelistä luodaan lapsiperhemyönteinen, empaattinen ja ystävällinen kaupunki. Tällöin pääsemme kasvu-uralle ja houkuttelemme uusia asukkaita ja yrityksiä.

Arvostan lähi- ja peruspalveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, kirjastoja ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhusten ja vammaisten laadukkaat palvelut ovat aina olleet sydäntäni lähellä ja olen auttanut useita ihmisiä hädässä. Edistän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin perustehtävä ja sen tulee näkyä riittävinä ja saavutettavina sekä edullisina liikunta- ja kulttuuripalveluina ja monipuolisina harrastusmahdollisuuksina. Uimahallit on pidettävä auki, lähikentät ja ladut kunnossa – tähän tarvitaan kaupungin työntekijöitä. Liike on lääke moneen vaivaan. Teatteri, musiikki, nuorisotilat, sisäliikuntatilat, eläkeläisten tanssitilat ja muut tärkeät vapaa-ajan palvelut on pidettävä elävinä. Rakastan sitä, että Mikkelissä on elämää ja ihmisiä. Kanssani voi aina tulla juttelemaan, sillä pidän ihmisten seurasta ja keskusteluista.

Olen iloinen ja huumorintajuinen tavallinen mikkeliläinen!

Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), työskentelen toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä ja opiskelen työni ohessa Itä-Suomen yliopistossa Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, oikeustieteiden laitoksella julkisoikeutta (HTK/HTM) valmistuen pian erikoisjuristiksi. Opiskelun lisäksi harrastuksiani ovat ratsastus, koiran kanssa kävely ja kuntourheilu. Luonnossa liikkuminen ja eläimet antavat perheeni ohella voimaa arkeeni. Lapsuuteni olen viettänyt Mikkelin maaseudulla, josta rakkaus eläimiin ja luontoon on syntynyt.

Raikas hengitysilma, puhtaat vesistöt ja vehreät metsät ovat Mikkelin valttikortteja. Meillä on paljon mahdollisuuksia saada uutta yritystoimintaa ja uusia asukkaita, kun vain teemme oikeita päätöksiä, emmekä kurjista leikkauksilla kaupunkiamme. Säästöt ja talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. En hyväksy mitään "kipupaketteja", joilla ihmisiä satutetaan. Monipaikkainen työn tekeminen on Mikkelille mahdollisuus saada uusia asukkaita ja verotuloja. Monet tekevät nykyään työtä etänä yrityksiin Etelä-Suomeen tai vaikkapa ulkomaille. Mutta eihän kukaan muuta Mikkeliiin, jos täältä hävitetään kaikki arkea helpottavat lähipalvelut! Läheisyysperiaate on otettava todesta. 

Päätöksissä tulee aina huomioida, että Mikkeli on laaja maaseutumainen kaupunki ja palveluista niin kaupungin lähiöissä kuin kylissä on huolehdittava. Esimerkiksi Ristiinan lukion lakkauttaminen ja lähikirjastojen lakkauttamiset olivat suuri elinvoimaamme heikentänyt virhe, joita en hyväksynyt, vaan äänestin niiden säilyttämiseksi. Olen aina puolustanut esim. Otavan lähipalvelukeskusta ja Rantakylän palveluja sekä Rahulan Omppua, Saksalan puistoa ja monia muita kuntalaisille tärkeitä asioita. Yksi tärkein tällä kaudella yhdessä aikaansaatu asia on maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Olen siitä todella ylpeä. Sitä tulee jatkossa laajentaa koskemaan myös 2. asteen opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Uskon, että ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi. Uskon yhteistyöhön ja ratkaisukeskeisyyteen. Minulle on suotu tahtoa ja energiaa edustaa ja puolustaa tavallisia ihmisiä niin kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa kuin monissa muissakin paikoissa ja haluan tuon tarmoni ja voimani ihmisten eteen käyttää. En ole koskaan pakoillut vastuuta ja olen aina hoitanut kaikki tehtävät, joita minulle on työurallani ja politiikassa tullut.

Mikkeli tarvitsee päättäjiä, joilla on halua säilyttää palveluja, löytyy yhteistä tahtoa, luottamusta ja kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä. Halun kehittää Mikkeliä yhdessä sinun kanssasi. Olen palveluksessasi myös vaalien välillä. 

Vain äänestämällä minua varmistat, että olen äänesi Mikkelin kaupunginvaltuustossa!

Tervetuloa mukaan kampanjaani!

Mottoni on: Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana.

Satu

Rakastan puhdasta vettä!

Sunnuntai 31.1.2021 - Satu Taavitsainen

Lue lisää »

Hyvä Suomi!

Perjantai 18.12.2020

Eduskunta päätti oppivelvollisuuden laajentamisesta. Päätös on historiallinen ja olen siitä todella ylpeä. Kiitos Sanna Marinin hallitus! Esikoiseni saa kunnian olla osa ensimmäistä nuorten ikäluokkaa, joka aloittaa toisen asteen ensi syksynä uudelta pohjalta, maksuttomasti.

Ensi vuonna kääntyy koulutuspolitiikassa kokonaan uusi sivu tuleville vuosikymmenille. Peruskouluissa pitää jatkossa aivan uudella tavalla varmistaa se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hakeutuu jatko-opintoihin ja suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Maksuton toinen aste tulee vaikuttamaan yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien parantumiseen, koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymiseen.

Upeeta, hyvä Suomi!

Järviluontoa on suojeltava

Lauantai 12.9.2020 - Satu Taavitsainen

Vastustan Saimaan, Puulan ja Kyyveden vesialueiden ja järviluonnon pilaamista kaivostoiminnalla. Kaivoksista johtuva vesistöjen saastuminen ja yleinen käyttöarvon heikentyminen ovat ristiriidassa Etelä-Savon maakuntastrategian kanssa, jossa tavoitteemme on, että Etelä-Savossa on maailman puhtaimmat vesistöt.

Ollessani kansanedustaja kaudella 2015-2019 kuuluin Eduskunnan Love Saimaa -toimintaryhmään, jonka tarkoituksena on vaalia Saimaan vesistön puhtautta ja nostaa esiin Saimaan alueen ainutlaatuisuutta.

Päättyneellä kaudella eduskunta käsitteli kaivoslain muutosta silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) johdolla. Mielestäni laki ei täyttänyt hyvälle lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia ja oli valmisteltu käsittämättömän huonolla tavalla. Edes ympäristöministeriötä ei kuultu, vaikka muutos koski ympäristövaikutusarviointia ja Natura-arviointia, ja vaikka ympäristöministeriö ehdotuksen ollessa aikaisemmin vireillä, antoi siitä jyrkän kielteisen lausunnon.

Onneksi nyt Suomessa on tapahtunut asennemuutos ja työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistynyt kaivoslain uudistamishanke. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua, vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Kaivostoiminta voi aiheuttaa todella vakavia paikallisia ympäristöhaittoja. Tämä on nähty esimerkiksi Kiinassa, jossa kaivosalueiden maanviljelijät ja asukkaat joutuvat elämään ankarassa puhtaan veden puutteessa, koska harvinaisten metallien louhinta ja jalostaminen saastuttaa. Kiinassa osaa kylistä nimitetään "syöpäkyliksi", koska hengitysilma on täynnä myrkkyjä ja ihmiset sairastuvat.

Puhtaiksi ylistettyjen sähköautojen valmistamisessa käytetään metalleja, joiden louhiminen saastuttaa luontoa ja malminkäsittelylaitosten myrkyt pilaavat vesistöjä. Yhden sähköauton akuston sähkömagneeteissa on noin 3,5 kg harvinaisia maametalleja, joista suurin osa tulee Kiinasta.

On tärkeää, että valtioneuvosto on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa kulutetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet on tuotettava kestävällä tavalla. Tähän listaukseen pitää saada mukaan myös sähköautojen akut.

Suomen pitää olla vastuullisempi keksinnöissään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Emme saa luoda itsellemme ympäristöongelmia tai siirtää niitä Kiinaan ummistaen silmämme luonnon saastumiselta.

Kirkasvetiset järvemme ovat kansallisaarteemme, jotka tulee säilyttää myös tuleville sukupolville.

Lasten etu edelle - Mikkelistä lapsimyönteisempi kaupunki!

Tiistai 8.9.2020 - Satu Taavitsainen

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näin säädetään varhaiskasvatuslain 4. pykälässä. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklaan. Sen mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

En hyväksy Mikkelin kaupunginhallituksen enemmistön linjausta säästää lasten varhaiskasvatuksesta ja alkaa lyhentää päiväkotien aukioloaikoja ja keskittää iltahoitoa. Mikkelissä on paljon perheitä, joiden työajat ovat muuta kuin virka-ajat. Ihmisiä työskentelee esimerkiksi kaupan alalla, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kuljetusalalla, joissa työvuorot voivat loppua vasta illalla. Myös näiden perheiden lapsilla on oikeus mahdollisimman lähellä sijaitsevaan varhaiskasvatuspaikkaan. Heillä on oikeus jatkuvuuteen, tuttuuteen ja turvallisuuteen. Heillä on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin.

Kaupunginhallituksen enemmistö on ollut myötämielinen toimenpiteille, joilla aiotaan muuttaa muun muassa Saksalan ja Kalevankankaan päiväkodit vain ”virka-aikaan” työtä tekevien lapsille. Tämä tarkoittaa, että lapsi joutuu muuttamaan tutusta hoitopaikasta vieraaseen yksikköön ja hänen kaverit ja varhaiskasvatuksen työntekijät vaihtuvat. Muutos koskee myös Naisvuoren päiväkotia, josta lapset joutuvat siirtymään pois. Henkilöstö sekoitetaan ja vakiintuneet tiimit, hyvät työyhteisöt puretaan. Asiakasperheet tulevat vaihtumaan.

Samaan aikaan, kun kaupunginhallitus linjaa tällaisia suunnitelmia lasten varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden arjen heikentämiseksi, voivottelee se sitä, ettei täällä ole tarpeeksi veronmaksajia ja työvoimaa ja ettei lapsia synny tarpeeksi. Kannattaa katsoa peiliin ja kääntää kaupungin ilmapiiri lapsimyönteiseksi! Asenne ratkaisee ja arjen teot lasten asioissa.

Varhaiskasvatuksen perustehtävä laadukkaan kasvatuksen lisäksi on mahdollistaa huoltajien työssäkäynti ja opiskelu. Yhtään lisävaikeutta ei pidä tehdä lapsiperheiden arjen ja työelämän yhteensovittamiseksi. Työelämä imee mehut ihmisistä jo muutoinkin ilman sitä huolta, että miten lapsen hoito onnistuu. Sitä mikä on ehjä, ei kannata rikkoa.

Perusopetusta voidaan antaa etäyhteyksiä hyödyntävänä lähiopetuksena

Tiistai 26.5.2020 - Satu Taavitsainen

Seuraan perustuslakiblogia. Valmiuslaki on herättänyt mielenkiintoisia keskusteluja – viimeisimpänä peruskoulujen avaamiseen liittyen Suvianna Hakalehdon ja Pauli Rautiaisen kiinnostava pohdinta siitä, että voiko ministeriö käskyttää aluehallintovirastoja, mikä on kotiopetuksen ja etäopetuksen ero sekä mitä tarkoittaa erityiset opetusjärjestelyt.

Kuorrutuksena kirjoituksessa oli se, että lähiopetusta voidaan toteuttaa myös muulla tavalla kuin kontaktiopetuksena.

Blogissa todetaan se, että lainsäädännöstä ei löydy tukea tulkinnalle, että lähiopetus tulisi kokonaisuudessaan toteuttaa kontaktiopetuksena. Kirjoittajien mukaan perusopetusta voidaan antaa etäyhteyksiä hyödyntävänä lähiopetuksena. Perusopetuslaki ei määrittele perusopetuksen tarkoittavan yksinomaan lähiopetusta eikä lähiopetus-sana esiinny opetustoimen lainsäädännössä.

Perusopetuslakia säädettäessä yli 20 vuotta sitten etäopetukseen käytettävä tietotekniikka ei ollut samalla tasolla kuin nyt eikä lain esitöissä tarkasteltu lainkaan etäyhteyksien käyttöä opetuksessa. Uskon, että Suomessa tulee kehittymään opettaminen perusopetuksessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Tämä tuo apua pitkien välimatkojen kunnissa, kielivalintojen toteutumisena, erityisopetuksessa ja vaikka missä muussa.

Avoin kirje opetusministerille: Oppivelvollisuutta on levennettävä!

Keskiviikko 20.5.2020 - Satu Taavitsainen

Korona-viruksen aiheuttama koulujen sulkeminen on tehnyt myös hyvääkin siinä mielessä, että se on antanut mahdollisuuden arvioida suomalaisen peruskoulun tilaa.

Suomessa on perusopetuksen kriisitila mutta se on pitkään ollut ”keisarin uudet vaatteet” -sadun siinä kohdassa, jossa johtajat ja ”kehittäjät” taputtavat käsiään ja teeskentelevät näkevänsä hienot vaatteet, eikä alastonta keisaria, jonka kansa on kuitenkin nähnyt jo pidemmän aikaa.

Toivon, että ruohonjuuritasolta hiljaisesti nousevat opettajien äänet pääsevät nyt viimein esille ja huomataan, että keisari on alasti. Siitä alkaisi peruskoulun tervehtyminen.

”Kyllä pystyn antamaan tukea, jos ryhmä on riittävän pieni, jolloin opin tuntemaan oppilaat, eikä tuettavia oppilaita ole ryhmässä montaa”, sanoo eräs mikkeliläinen opettaja.

”Tilanteen ollessa kuitenkin Mikkelissä ja monissa muissa kunnissa se, että ryhmät ovat suuria ja tukea tarvitsevia oppilaita on useita jokaisella luokalla, eivät yläkoulujen aineenopettajat edes lue wilmasta oppilaidensa oppimissuunnitelmia”, sanoo eräs opetuksen asiantuntija. Tällöin esimerkiksi ADHD:n kanssa elämistä opettelevat nuoret eivät saa koulussa sitä apua, mitä he tarvitsevat oppiakseen ja mitä tukea muut ammattilaiset, kuten koulupsykologi, ovat suositelleet.

Kyse on opettajien ajan ja voimavarojen puutteesta. Kun yhdelle aineenopettajalle on laitettu ryhmään liian paljon oppilaita, tulee opettajan muistikapasiteetti vastaan, kun huolehdittavia asioita laitetaan hänelle liian paljon. Vaikka opettaja käyttäisi tuntikaupalla aikaa siihen, että selvittäisi kaikkien oppilaiden erityismaininnat, niin arjen työssä niitä kaikkia on täysin mahdotonta muistaa. Oppilaita on ryhmissä liikaa.

Suomessa tulee todeta, että perusopetuslakiin kirjattu kolmiportaisen tuen malli ei toimi, ei toteudu yläkoulun arjessa, eikä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen yleisopetuksessa toimi. Perusopetuslain kolmiportaisen tuen malli on tyhjää sanahelinää ja laki on kuollut kirjain. Mitä nopeammin nämä tosiasiat tunnustetaan, sitä nopeammin alkaa tilanteen korjaaminen.

Suomessa pitää alkaa puhua oppivelvollisuuden pidentämisen ohella sen leventämisestä. Se erittäin kapea polku, jota peruskoulun opettajat ja oppilaat on nitistetty kulkemaan vuosikausien rahan leikkaamisen takia, pitää lopettaa. Tarvitaan oppivelvollisuuden levennys. Pääsääntönä yläkouluissa nykytilassa on aineenopettaja liian pienessä luokkatilassa, joka tunti vaihtuvien isojen ryhmien kanssa. Tervehtyminen alkaa siitä, kun ryhmäkokojen maksimi säädetään lailla riittävän pieneksi.

Parantuminen alkaa myös siitä, että opettajia rohkaistaan puhumaan. Rehtorit tuntuvat tykkäävän hiljaisista ja myötämielisistä opettajista. Opetustoimen johto tykkää kuuliaisista rehtoreista - sellaisista, jotka eivät palkkaa sijaista sairastuneen opettajan tilalle, jakavat mukisematta oppilaat kahteen luokkaan kolmen sijaan ja näin säästävät rahaa. Rehtorit eivät tästä varmasti itsekään pidä. Syy on kouluille liian vähäisen rahan myöntämisestä. Rahat eivät riitä sekä alakoulun jakotunteihin että yläkoulun ryhmien pienentämiseen. Rehtoritkin ovat aivan kohtuuttomien valintojen äärellä.

Tällä hetkellä pääsääntöisesti vain eläköityneet opettajat uskaltavat puhua ääneen. Heiltä kuulee jopa opettajien ja rehtoreiden pelottelusta. Vaientamisen kulttuuri on huonoa hallintoa. Henkilöstötilaisuuksissa pitää voida sanoa asioita ääneen ilman pelkoa joutumisesta ”mustalle listalle”. Myös rehtoreiden täytyy uskaltaa keskustella avoimesti ja reilussa yhteishengessä ongelmista ilman vastakkainasettelua ja pelkoa siitä, että ylempi johto suosii säästöille myötämielisiä ja syrjii kriittisiä.

Avoimuus on kaiken lähtökohta ja se on löydettävä Suomen peruskouluissa uudelleen. Omaan työskentelyyn vaikuttaminen ja kuulluksi tuleminen ovat opettajien ja oppilaiden perusoikeus. Lasten etu on jaksavat työssään viihtyvät opettajat.

Opetustoimen johdon tulee jatkossa selvittää laajasti ja kattavasti asioita ennen päätöksiä. Euromäärien tulee perustua aina todellisuuteen ja opetuksen laadusta ja henkilöstön jaksamisesta pitää saada faktaa. Tehtyjen toimien vaikutukset opettajien työmäärään ja jaksamiseen sekä lasten oppimistuloksiin ja koulukokemukseen tulee olla tiedossa ennen uusia toimenpiteitä. Pelkät keskustelutilaisuudet pienelle porukalle ainaisine samoine puhujineen, eivät auta keisarin alastomuuden myöntämisessä. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

Tästä huolimatta toivotan hyvää ja levollista kesälomaa kaikille oppilaille ja opettajille!

Katsotaan valoon ja kylvetään tulevaisuuden siemeniä

Tiistai 12.5.2020 - Satu Taavitsainen

Uskon, että niin Mikkeli kuin muut Etelä-Savon kunnat selviävät tästä korona-notkahduksesta, kuten koko muu Suomi ja Eurooppa.

Korona on valitettavasti antanut tilaa tahoille, jotka pyrkivät keikuttamaan yhteistä venettä ja jotka tahtovat käyttää sitä verukkeena mm. säästöille. Koronakriisissä pitää elvyttää, eikä tehdä menonleikkauksia, jotka vahingoittavat ihmisten arkea monin tavoin.

Ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden keskeiset tekijät ovat terveys, koulutus, työstä tai eläkkeestä tuleva toimeentulo, hyvä asuminen, tasainen elämä, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet.

Mikkeliläisille ja muille eteläsavolaisille on tärkeää, että käytettävissä olevat resurssit voidaan käyttää järkevästi ja samalla tuottaen ihmisille mahdollisimman paljon hyvinvointia.

Tarvitsemme edelleen julkisia voimavaroja mm. varhaiskasvatukseen, koulutukseen, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vapaa-ajan palveluihin. Lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten hyvinvointi ovat erityisen riippuvaisia julkisrahoitteisista palveluista. Korona ei anna aihetta heikentää palveluja. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan keskeinen tunnusmerkki.

Hyvillä palveluilla on mahdollista vähentää korjaavien palveluiden käyttöä. Tämä vähentää kustannuspainetta. Esimerkiksi tukea tarvitsevia oppilaita on autettava jo varhaisessa vaiheessa peruskoulussa.

Ei Mikkeli eikä Etelä-Savo tule katoamaan kartalta. Kehittäminen tulee nähdä pitkällä aikajanalla. Laadukkaat ongelmia ennalta ehkäisevät palvelut tulee säilyttää. Liikunta ja kulttuuri tuovat iloa ja hyvää oloa kaikenikäisille. Ne ovat myös sosiaalisen hyvinvoinnin lähde.

Etelä-Savon ikärakenteen johdosta meidän on ponnisteltava entistä vahvemmin työttömyyden vähentämiseksi ja nuorten pääsemiseksi kouluun ja töihin.

Toivon jokaisessa Etelä-Savon kunnassa virittäytymistä iloon alakulon sijaan. Katsotaan valoon ja kylvetään tulevaisuuden siemeniä. Yhdessä selviämme tästä.

Etelä-Savossa suurin palvelutarve

Maanantai 11.5.2020 - Satu Taavitsainen

Sairastavuudessa ja palvelujen tarpeessa on suuria eroja maakunnittain. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekerroin 1,25) ja pienintä Uudellamaalla (0,83).
 
Sote-uudistuksen myötä ne maakunnat, joissa ihmiset sairastavat enemmän, saavat enemmän rahaa ja tämähän kuulostaa oikeudenmukaiselta. On eteläsavolaisten ihmisten kannalta oikein, että valtio huomioi aiempaa paremmin alueelliset erot asukkaiden sairastavuudessa ja ottaa huomioon maakuntien ominaispiirteet, kuten Etelä-Savossa vesistöjen pirstomat liikenneyhteydet.

Etelä-Savo on kauttaaltaan mutta harvakseltaan asuttu maakunta, jossa tästä huolimatta jokaisen ihmisen on saatava yhtä laadukasta hoitoa kuin muuallakin Suomessa. On ilmeistä, että kustannukset kasvavat tällöin kun ihmiset eivät asu aivan vieri vieressä.
 
Uskon, että tarpeeseen perustuva rahoitus auttaa turvaamaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin eri puolilla maata.
 
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen on tärkeää olla aktiivisesti mukana sote-uudistuksen valmistelussa tuomassa palvelujen käyttäjien näkökulmaa palveluiden sisältöihin.

Puisto Saksalaan

Lauantai 25.4.2020 - Satu Taavitsainen

Kannatan puistoa Saksalaan. Jo alunperin Saksalan kaavassa kerrostalojen keskelle on jätetty asumisesta vapaa alue, johon ajateltiin tehtävän koulu. Saksalaa ei ole ajateltu rakentaa täyteen, sumpuksi.

Kaupunkivihreä on ihmisten hyvinvoinnille tärkeää. Viheralue kerrostalojen keskellä on avoin julkinen tila ja osa kaupungin luontopohjaisia palveluja. Puistot, leikkikentät ja muu kasvillisuus julkisilla paikoilla ovat näistä palveluista keskeisiä. Ne palvelevat asukkaita terveyttä edistävien vaikutustensa kautta.

Viheralueet vähentävät stressiä, antavat mahdollisuuden rentoutua ja liikkua. Ne lisäävät myös ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. On välttämätöntä varmistaa, että julkiset viheralueet ovat yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien saavutettavissa ja että ne ovat jakautuneet tasapuolisesti eri kaupunginosiin.

Luontoyhteys on aivan olennainen osa tervettä kaupunkia. Haluan Mikkelin olevan terve. Siksi on varmistettava, että kaikilla on riittävät mahdollisuudet päästä luontoon ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta arvostetaan.

Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen elämäntapaan ja siksi niitä pitää kehittää yhdessä asukkaiden kanssa, ihmisten toiveita kuunnellen. Aktiivinen osallistuminen puistojen jalostamiseen saa asukkaat tuntemaan sen omakseen ja lisää käyttöä. Piknik-pöytiä ja -tuoleja, leikki- ja kuntoiluvälineitä, penkkejä, puustoa, kukkia, aarimaita. Kysytään asukkailta! Tehdään yhdessä.

Mikkelin keskustaan ollaan edistämässä runsaasti uutta rakentamista. Siksikään Saksalan puiston päälle rakentaminen ei ole tarpeellista.

Runeberginaukiolle voi tehdä kerrostalon, ESE:n tontilta ja Graanin rannasta tulee useita tontteja myyntiin, Marskin aukiolle ja entisen Suomen pankin kohdalle tullee kerrostalot, Tenholankadulle useita kerrostaloja, Pankalammelle on tulossa ihana ”hobittikylä” eli 31 minitaloa maakellareineen, Lähemäelle kerros- tai rivitalo, Urpolaan kerrostalo, Graniittitalosta ja sinisestä talosta Tenholankadulla tullee asuinkäyttöön soveltuvat. Vanha Meijerin ja Karjaportin alue ja koko Sataman alue ovat muuttuvat pääosin asuinalueiksi. Näiden lisäksi suunnitellaan täydennysrakentamista nykyisille kerrostaloille niin, että ne voisivat korottaa 1-2 kerrosta.

Kerrostaloja ja rakentamista on siis runsaasti tulossa ja näin ollen Saksalassa voidaan tämänkin puolesta säilyttää puisto.

Etätyön ja paikkariippumattoman työn lisääntyminen on Mikkelille mahdollisuus saada uusia asukkaita. Meillä on oltava monipuolista luontoa lähellä olevaa väljää kaupunki- ja maaseutuasumista, jota ihmiset kaipaavat.

Todennäköistä on, että maailmalla jo näkyvät voimakkaan kaupungistumisen seuraukset ja lieveilmiöt, kuten korkeat hinnat, ahtaus, huono ilmanlaatu, kehno elinympäristö ja rikollisuus tulevat esille Suomessakin.

Kehityksessä voittavat ne paikkakunnat, jotka sijaitsevat riittävän lähellä isoja kasvukeskuksia ja tarjoavat edullista pienkaupunkimaista, sekä maaseutumaista asumista laadukkaassa ympäristössä. Tehkäämme Mikkelistä yhdessä voittaja.

Lapsilta ei saa säästää

Torstai 9.4.2020 - Satu Taavitsainen

Mikkelin kaupunki on keskeyttänyt palkan maksun 100 työntekijältä ja aikoo lomauttaa henkilöstöä. Mielestäni näitä toimia ei pitäisi tehdä ja olen sen johdolle kertonut. Etenkin koulunkäyntiavustajien osalta katson, että koronasta johtuvat poikkeusolot eivät estä koulunkäyntiavustajan työtä. Kysymys on enemmänkin siitä, että kaupunki ei ole organisoinut tehtävää poikkeusoloja vastaavaksi.

Tukea tarvitsevien lasten tuen tarve ei ole poistunut, pikemminkin kasvanut korona-tilanteen vuoksi. Mikkelin kaupunki tulkitsee tilannetta yksioikoisesti ja arvatenkin säästötoimet mielessään perustellen, että koulut ovat siirtyneet etäopetukseen luukuunottamatta 1-3 luokkia ja HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) oppilaita. Kaupunki kuitenkin unohtaa sen asian, että tukea tarvitsevia oppilaita on myös kaikki ne lapset ja nuoret, joilla on HOPS (henkilökohtainen opiskelusuunnitelma) ja tarvitsevat oppitunneilla yleistä ja tehostettua tukea. Esimerkiksi monet lapset, joilla on ADHD. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat koulunkäyntiavustajien apua etäkoulusta selvitäkseen.

Esimerkiksi selkeät osiin pilkotut toimintaohjeet ja aloittamisrutiinien luominen auttavat sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on ongelmia aloitekyvyssä ja häiriöitä voi ilmetä vaikkapa tehtävien aloituksessa. Etäkoulussa lapsen pitää olla tuplasti aloitteellisempi kuin normaalisti. Ja jos hän normaalistikin tarvitsee avustajan tukea, niin miksi muka ei nyt.

Lapsi voi tarvita koulunkäyntiavustajaa etäkoulussa tavoitteiden porrastamisessa ja tehtävien tekemisen ja palauttamisen tsekkauksessa sekavassa nettijärjestelmässä. Ihan ylipäätään siinä, että mitä oikein pitää tehdä. Lasten sähköpostit ja wilmat ovat pullollaan viestejä ja ohjeita opettajilta. Vain erittäin oma-aloitteinen ja hyvällä organisointikyvyllä varustettu lapsi pystyy nyt selviämään ilman apua. Lisäksi vaaditaan erinomaista kykyä ymmärtää kirjoitettua tekstiä ja sitä, että osaa ohjeet luettuaan laittaa toimeksi.

”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus" sanoi J.P.Grant, UNICEFin entinen pääsihteeri. Lapsen oikeus koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.

Lasten oikeus yksilön huomioivaan perusopetukseen olisi oltava kuntien erityisessä suojeluksessa – valitettavan usein se on äitien ja isien suuren työn takana. Korona-tilannetta ei olisi saanut hyödyntää säästöjen aikaansaamiseksi ja palveluiden ottamiseksi pois tukea tarvitsevilta oppilailta. Tilanteen voi yhä korjata, kevätlukukautta on vielä 1,5 kuukautta jäljellä.

Kamppailu Etelä-Savon Energiasta jatkuu

Perjantai 6.3.2020 - Satu Taavitsainen

En kannata ESE:n eli kaupungin 100 prosenttisesti omistaman Etelä-Savon Energian ja sen sähkö- ja kaukolämpöverkkojen myymistä. Vaikka kaupungin kassaan voisi hetkellisesti tulla miljoonia, niin pidemmällä aikavälillä asukkaidemme lompakko ohenisi. Olen jo aiemmin äänestänyt ESE:n myymistä vastaan 10 vuotta sitten. Silloinen kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ajoi myyntiä ja minä estin sen. Äänestyksessä voittanut esitykseni kuului seuraavasti: ”Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja toteaa, että maakunnallisen energiaratkaisun toteuttaminen ei aiheuta tässä vaiheessa enempiä toimenpiteitä ja että kaupunginhallituksen 21.6.2010 nimeämän neuvotteluryhmän työ on päättynyt." ESE pysyi kaupungin omistuksessa.

Prosessi oli pitkä ja sisälsi useita kokouksia vuosina 2008-2010. Tulee siis tuntea koko prosessi. Tuossa joulukuisessa kokouksessa kaupunginjohtaja antoi väliaikatietoa kaupunginhallitukselle ja esitti, että yhtiöiden tilinpäätösten jälkeen valmisteluun voidaan palata ajankohtaisin tiedoin. Hänen aiemmat esityksensä olivat kuitenkin voimassa. Vuonna 2010 käsittelyssä olleen aiesopimuksen mukaan Mikkelin kaupungin ja Suur-Savon Sähkön muiden omistajakuntien sekä säätiön tarkoituksena oli järjestää alueen energiayhtiöiden, Etelä-Savon Energia Oy ja Suur-Savon Sähkö Oy, omistukset perustettavan yhtiön (”Maakunnan Energian”) alaisuuteen.

Vuonna 2009 keskustelu kävi todella kuumana ja kaupungille luovutettiin 9.2.2009 kansalaisvetoomus, missä esitettiin, että Etelä-Savon Energia Oy säilytetään itsenäisenä yhtiönä ja kokonaan Mikkelin kaupungin omistuksessa. Vetoomusadressissa oli 4607 allekirjoitusta. Jo tuolloin tiedettiin se, että ESE:n ja Suur-Savon Sähkön siirtoverkkojen yhdistäminen olisi tiennyt riskiä hintojen nousulle.

Kesällä 2010 kaupunginhallitus hyväksyi äänestäen kaupunginjohtajan esittelytekstin periaatelinjaukset, ja päätti, että niillä perusteilla Mikkelin kaupunki on valmis jatkamaan neuvotteluja maakunnallisen energiayhtiön perustamisesta. Tein tuohon päätöksen muutosesityksen ja hävittyämme äänestyksen Leevi Piispan ja Markku Siitarin kanssa, jätin eriävän mielipiteen. Taloudellisten selvitysten perusteella yhdistyminen ei olisi tuonut selkeää etua verrattuna ESE:n itsenäiseen toimintaan. Uuden yhtiön tuotto-oletukset olivat vain oletuksia. Ainoa asia, mikä oli varmaa, oli uuden yhtiön todella suuri velkamäärä. Varsinaista rahaa järjestelystä olisi tuolloin tullut kaupungille 42 miljoonaa, joka sisälsi ESE:n 15 miljoonan velan kaupungille, jonka olisimme saaneet halutessamme ESE:ltä jo muutoinkin välittömästi pois. Todellinen kertatuloutus ESE:stä luopumisesta olisi ollut siis vain 27 miljoonaa euroa.

ESE:n kaukolämmön ja sähkön siirtohinnat olivat tuolloin erittäin kilpailukykyiset. Arvioiden mukaan mikkeliläiset hyötyivät ESE:n hinnoista noin viisi miljoonaa euroa vuodessa ja kaupunki hyötyi useita miljoonia euroja jokavuotisen tuloutuksen muodossa. Mikkelin 100 % omistaman energiayhtiö ESE:n kautta syntyi tuolloin 10 vuotta sitten kaupunkiin vuosittain jopa kymmenen miljoonan euron kilpailuetu.

On ollut harmi, ettei kuntaomisteinen Suur-Savon Sähkö ole kyennyt takaamaan maakuntamme asukkaille ja mökkiläisille edullisia sähkön siirto- ja perusmaksuja. Niitä ei voi edes kilpailuttaa, vaan ihmiset ovat olleet pakkoraossa.

Olemme palaamassa tähän prosessiin nyt vuonna 2020. Kaupunki on palkannut konsultin selvittämään Mikkelin kaupungin energiaomistusten vaihtoehtoja.

Olen kutsunut koolle SDP:n valtuustoryhmän avoimen kokouksen tulevana sunnuntaina eli kaikki sosialidemokraattisen puolueen jäsenet ovat tervetulleita paikalle SDP:n valtuutettujen lisäksi. Meidän on yhdessä linjattava mitä Mikkelin kaupunki haluaa energiaomistuksistaan. Haluammeko edullisia energiahintoja vai maksimoitua osinkotuottoa? Haluammeko ympäristötavoitteiden toteuttamista? Haluammeko työpaikkoja? Haluammeko taseen töihin eli tehokasta pääomien käyttöä? Haluammeko kaupungin taloudellisten tunnuslukujen parantamista ja kassavajeen korjaamista myyntivoitoilla? Päätökset eivät koskaan tipahda taivaasta, vaan ne ovat ihmiskätten ja ihmisaivojen tuotosta. Tervetuloa linjaamaan!

"Jotta voisit ymmärtää nykyisyyttä, tulee sinun tuntea historia." Tästä alkoi kuuma keskustelu 12 vuotta sitten.

Verkot omissa käsissä

Perjantai 28.2.2020 - Satu Taavitsainen

Sähkönsiirtomaksut, sähköverkkoyhtiöiden liikevaihto ja liikevoitto, annetut konserniavustukset sekä osingot kasvoivat aivan valtavasti 2010-luvulla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) valmistelee lakia hillitsemään sähkön siirtomaksujen hinnankorotuksia. Sähkönsiirron maksujen korotuskaton madaltaminen 15 prosentista 12,5 prosenttiin on Lintilältä oikea toimenpide, mutta täysin riittämätön kansalaisten kannalta. Korotuskatto tulee asettaa matalammalle, noin 4 prosenttiin, että se tosiasiallisesti puuttuisi korkeisiin siirtomaksujen korotuksiin. Toivottavasti ministeri korjaa esitystään ja alueemme kansanedustajat häntä muutokseen patistavat.

Jyrki Kataisen (kok.) pääministeriaikana tehty sähköverkkojen yksityistäminen oli suuri virhe, joka johti siirtohintojen kovaan nousuun. Perusasioiden, kuten sähköverkkojen, vesi- ja viemäriverkostojen sekä tärkeimpien tietoverkkokaapeleiden tulisi olla julkisessa omistuksessa.

Mikkeliläisten kannattaa olla tietoisia ajankohtaisesta kaupungin energiaomistuksen selvityksestä, jota kaupunki parhaillaan teettää, kuten on uutisoitu (LS 16.2.2020). Kaupunginjohtajan mukaan ”taloustilanteemme pakottaa miettimään keinoja, joka voi merkitä luopumista energiaomistuksesta” eli kaupunginhallitus pohtii myydäkö vai eikö myydä. Ilman aktiivista kansalaisvaikuttamista saattaa kaupunki talousvaikeuksissaan tehdä asukkaidensa kannalta huonoja päätöksiä.

Itse en kannata ESE:n eli kaupungin 100 prosenttisesti omistaman Etelä-Savon Energian ja sen sähköverkkojen myymistä. Vaikka kaupungin kassaan voisi hetkellisesti tulla miljoonia, niin pidemmällä aikavälillä asukkaidemme lompakko ohenisi. Olen jo aiemmin äänestänyt ESE:n myymistä vastaan 10 vuotta sitten. Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ajoi myyntiä ja minä estin sen. Äänestyksessä voittanut esitykseni kuului seuraavasti: ”Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja toteaa, että maakunnallisen energiaratkaisun toteuttaminen ei aiheuta tässä vaiheessa enempiä toimenpiteitä ja että kaupunginhallituksen 21.6.2010 nimeämän neuvotteluryhmän työ on päättynyt." Tuolloin voitimme kahdella äänellä ja ESE pysyi kaupungin omistuksessa.

Kaupunginhallitus päätti 16.12.2019 kokouksessaan toteuttaa talven aikana myös kilpailutuksen valmistelun liittyen EcoSairilaan. Mikkeli hakee yhteistyömallia, jossa yritys tuottaa kaupungille jätevedenpuhdistamon operointipalveluita sekä edistää puhdistamon testaus- ja kokeiluympäristöä hyödyntävän uuden liiketoiminnan syntymistä. Päätös kilpailutuksen toteuttamisesta, toteutusmallista ja kumppanien valinnasta tehdään vuonna 2020.

Uusi liiketoiminta, joka myy Mikkelistä maailmalle suomalaista vesiosaamista on lämpimästi tervetullutta, mutta uusi jäteveden puhdistamomme sekä puhtaan veden hankinta, vesilaitokset ja vesi- ja viemäriverkostot on säilytettävä kaupungin eli kuntalaisten omistuksessa. Näitä ei pidä myydä millään hinnalla.