Satu Taavitsaisen blogi
Hyvää itsenäisyyspäivää!Maanantai 6.12.2021 - Satu Taavitsainen Kiitos sotainvalideille, sotaveteraaneille, lotille, leskille, puolisoille, evakkoon joutuneille, sotaorvoille ja muille kotirintamalla olleille sekä suomenhevosille! Kiitos, että me jälkipolvet olemme saaneet kasvaa vapaassa ja itsenäisessä maassa sekä rakentaa Suomesta maailman parasta yhteiskuntaa. Olen laskemassa 6.12.2021 klo 11 alkaen seppeleet kaikkien mikkeliläisten puolesta kaupungin edustajana yhdessä kaupunginjohtajan, seurakunnan ja puolustusvoimien edustajien kanssa Pitäjän kirkon sankarihaudalle, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, Harjun hautausmaan Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan sankarihaudalle, Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille sekä hallitustorin Päämajapatsaalle. Hyvää itsenäisyyspäivää! |
Terveydenhuollon puutteet lasten sijoitusten syynäPerjantai 3.12.2021 - Satu Taavitsainen Etelä-Savossa tulee kehittää lasten ja nuorten tarpeista lähteviä, helposti saavutettavia tukitoimia ja palveluita, joita tuotetaan lapsia ja nuoria kuunnellen. Paikallisilla järjestötoimijoilla ja muilla ei viranomaisroolissa toimivilla on jatkossa oltava suurempi rooli täydentää viranomaistoimintaa ja rakentaa paikallisesti uusia ja helposti saavutettavia palvelukokonaisuuksia lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilanteen ja pärjäämisen vahvistamiseksi. THL:n raportin mukaan kiireellisesti sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrät vaihtelevat huomattavasti maakunnittain, ja erot kasvoivat entisestään vuoden 2020 aikana. Vuonna 2020 vastaavaan väestöön suhteutettuna huostassa olleita lapsia oli eniten Etelä-Savossa (1,6 %). Suomen koko väestön 0–17-vuotiaisiin suhteutettuna eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin Etelä-Savossa (9,7 %). Etelä-Savossa on ollut erittäin vaikea päästä terveyspalveluihin, saada terapiaa ja saada tukea ja apua koulutyöhön ja kotiin. Siinä on mielestäni yksi syy noille korkeille luvuille. Kuntaliiton selvityksen mukaan kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin, siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. Ongelmaksi perheille muodostuu myös se, että mielenterveyspalvelut ovat lapsille ja nuorille maksuttomia, mutta lastensuojelun sijoitus on maksullista ja perheet joutuvat maksamaan siitä jopa 500 euroa kuukaudessa. Teini-ikäiset eivät saa riittävästi apua ahdistukseen, masennukseen, peli- ja päihderiippuvuuksiin, vaan joutuvat aivan liian usein lastensuojelun asiakkaiksi ja jopa sen laitospalveluihin. Palvelujärjestelmässä ja sen vaikuttavuudessa on vakavia puutteita ja siksi Etelä-Savossa on tarpeen edistää terveyspalveluiden, vammaispalveluiden ja lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisällöllistä uudistamista kehittämällä vaikuttavia toimintatapoja. Uudenlaisia toimintatapoja tarvitaan etenkin yläkouluikäisten ja peruskoulunsa päättäneiden kiireellisiin sijoituksiin ja huostaanottoihin liittyen. Näihin tilanteisiin olisi löydettävä terveyspalveluja, vammaispalveluja ja avohuollon palveluja ja osaamista uudella tavalla, jotta teini-ikäisten tarpeisiin voitaisiin tehokkaasti vastata muutenkin kuin huostaanotolla. Oppimisvaikeudet ja negatiiviset koulukokemukset ovat yksi taustatekijä sille, että sijaishuollossa olevista lapsista ja nuorista huomattavan suuri osa jää ilman jopa perusopetuksen päättötodistusta tai toisen asteen tutkintoa. Toinen keskeinen kehittämiskohde Etelä-Savossa tulee olla lastensuojelun jälkihuollon uudistaminen, jossa tulee vahvistaa lastensuojelun henkilöstön kehittämistyöosaamista sekä yhteiskehittämistä koulujen ja oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen, nuorten palvelupisteiden ja järjestöjen yms. kanssa. Erityisesti tulee tarttua oppimisvaikeuksiin ja edistää jatkokoulutukseen hakeutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Tulee huomioida oppimisen, osaamisen ja kannustamisen haasteet nuorten siirtyessä työelämään ja tunnistaa yksilöllisen ohjauksen tarpeet työelämävalmiuksien pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi. |
Mikkeli suosii kotimaista ruokaaPerjantai 3.12.2021 - Satu Taavitsainen Tein kaupunginhallituksessa esityksen, että Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa luovutaan ulkomaisista ruoista ja kertakäyttöastioista. Se oli kaupunginjohtajankin mielestä niin hyvä esitys, että hän lisäsi tekstini omaan pohjaesitykseensä ilmasto-ohjelmasta ja sitä esitetään yksimielisesti kaupunginvaltuustolle. Haluan, että Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa tarjoillaan vain suomalaisista kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, mieluiten lähiruokaa. Linjaus koskee kaikkia kokouksia, seminaareja, työpajoja, vastaanotto/-edustustilaisuuksia ja yleisötilaisuuksia, joissa on tarjoiluja. Näin huolehdimme, että ympäristöasiat ja liikenteen päästöjen vähentäminen tulevat huomioiduksi kaupungin tilaisuuksissa. Olen iloinen, että Savonlinnan kaupunki otti mallia ja heidän kaupunginhallitus esittää samaa linjausta valtuustolle. Kotimainen ruoka on terveellistä, turvallista ja lähellä tuotettua. Sen käyttäminen on ilmastoteko. |
Olen ehdokkaana aluevaaleissa (sote-vaalit) Etelä-SavossaMaanantai 15.11.2021 - Satu Taavitsainen Olen SDP:n aluevaaliehdokkaana (sote-vaalit) Etelä-Savossa. Valtuustoon valitaan 59 valtuutettua. Minua voivat äänestää mikkeliläiset, savonlinnalaiset, pieksämäkeläiset, enonkoskelaiset, hirvensalmelaiset, juvalaiset, kangasniemeläiset, mäntyharjulaiset ja pertunmaalaiset, puumalalaiset, rantasalmelaiset ja sulkavalaiset. Minulla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. Ollessani eduskunnassa työskentelin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tunnen sote-uudistuksen tarkoituksen hyvin perusteellisesti. Olen ollut Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 ja toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja ollut myös Essoten valtuutettuna. Työskentelen sote-järjestössä toiminnanjohtajana ja olen koulutukseltani sosionomi (AMK). Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella erikoisjuristiksi. Koulutukseeni on sisältynyt mm. sosiaalihuolto-oikeus, vammaisoikeus, mielenterveys- ja päihdehuolto-oikeus, toimeentuloturvaoikeus, lastensuojeluoikeus, lapsi- perhe ja edunvalvontaoikeus ja kunta- ja maakuntaoikeus. Minulle tärkeitä asioita ovat: Vanhusten ja vammaisten asiakaslähtöisen palvelut.Erityislapsiperheiden tukeminen ja heille terveyspalvelujen turvaaminen, erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Lastensuojelun kehittäminen kohti kotiin annettavia palveluita ja pois laitossijoituksista ja huostaanotoista. Hallinnon keventäminen ja johtamisen parantaminen. Inhimillisyyden ja käyttäjälähtöisyyden lisääminen. Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen. Ennaltaehkäisyyn panostaminen. Ajattelen, että sote-uudistuksen punainen lanka on nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja tosiasiallisesti heitä varten sote-uudistusta tehdään. Yksi erityinen huomioitava ryhmä on omaishoitajat. Omaishoitajien jatkuva kamppailu läheisen tarvitsemien palveluiden tai tuen saamiseksi on erittäin uuvuttavaa, sillä ympärivuorokautinen hoitaminen ja läsnäolo vievät aikaa ja voimia. Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari onkin se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Olet lämpimästi tervetullut tukijoukkooni! Liity täällä. |
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen kiertäminen on loputtavaKeskiviikko 27.10.2021 - Satu Taavitsainen Vaikka varhaiskasvatuksessa ryhmäkoot ja henkilöstön määrä lasta kohden on lailla säädetty, on säännösten kiertäminen arkipäivää. Käytännössä henkilöstömitoitus ei toteudu varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi usein aamuisin tai iltapäivisin sekä iltaisin työntekijöitä on ryhmissä lasta kohden vähemmän kuin laki edellyttäisi. Tämä johtuu siitä, että lasten ja aikuisten suhdelukua katsotaan usein koko päiväkodin, eikä yksittäisen ryhmän tarkkuudella. Ryhmistä siirretään herkästi aikuisia muualle sijaiseksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, lastenhoitaja, päiväkoti, varhaiskasvatuksen opettaja |
Vanhusten olot ja kohtelu MikkelissäKeskiviikko 15.9.2021 - Satu Taavitsainen Itä-Suomen aluehallintovirasto keskeytti 3.9.2021 Mikkelin Vanhainkotiyhdistys r.y.:n Pietarinpirtin toiminnan vakavien puutteiden vuoksi. Vanhusten perushoivasta ja -hoidosta ei ollut riittävällä tavalla huolehdittu johtuen henkilöstön ja perustarvikkeiden liian vähäisestä määrästä. Muun ohella vanhusten saunominen, viriketoiminta ja ulkoilut eivät olleet toteutuneet pitkään aikaan. Tilanne on jatkunut vuosia ja hoitajat ovat joutuneet selviytymään itse, kun kukaan ei ole ottanut vastuuta tilanteesta. |
Honkamaa kirjoittaa valheitaKeskiviikko 18.8.2021 - Satu Taavitsainen Päätoimittaja Tapio Honkamaa jälleen kerran Peräpään valvoja -kolumnissaan (18.8.2021) kirjoittaa täysin perättömiä valheita. Kuten aikaisemminkin Honkamaa kirjoituksissaan väheksyy ja halveksii erityisesti sosiaalidemokraattisia naisia, varsinkin minua. |
Uusi valtuustokausi polkaistiin tänään käyntiinMaanantai 16.8.2021 - Satu Taavitsainen Kuntavaalien jälkeiseen aikaan on kuuluneet neuvottelut tulevista luottamustehtävistä. Heinä- ja elokuun helteissä on ollut useita kokoontumisia. Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. Kaupunginvaltuusto valitsi tänään minut Mikkelin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja konserni- ja elinvoimajaoston 1. varapuheenjohtajaksi. Kiitän saamastani luottamuksesta ja lupaan tehdä parhaani joka päivä asukkaiden etua edistäen. Koska kesän aikana useat kuntalaiset olivat ao. asiasta minuun ja muihin valtuutettuihin yhteydessä, niin kirjoitin asiasta valtuustoaloitteen, jonka yhdessä parinkymmenen muun valtuutetun kanssa tänään valtuuston kokouksessa jätimme.
Aloite kuuluu seuraavasti:
Uimarannat säilytettävä ja uimista Mikkelissä kehitettävä Kesä 2021 oli helteinen ja kaupunkilaiset virkistäytyivät kaupungin uimarannoilla. Mikkeli on Saimaan kaunis kaupunki ja upeilla rannoillamme kelpaakin viettää kesäpäiviä niin vakituisten asukkaiden kuin matkailijoidenkin. Uimarannat ovat aina kuuluneet olennaisena osana Mikkeliin. Ne ovat olleet ja ovat yhä tärkeitä vapaa-ajanviettopaikkoja ja liikuntapaikkoja. Lisäksi ne ovat maksuttomia ja sellaisetkin kuntalaiset, joilla ei ole mökkiä tai venettä pääsevät nauttimaan järvestä. Oli harmillista, että keskellä kauneinta kesää tuli asukkaille tietoon kaupungin linjaus poistaa käytöstä osa suosituista uimarannoista. Kyseisiltä uimarannoilta aiotaan poistaa / on poistettu opasteet, laituri ja muut uimarannan varusteet. Mikkelin tulee nähdä järvessä uiminen ja veden äärelle helposti pääseminen kaupunkimme elinvoimaa vahvistavana asiana ja positiivisen mainekuvan ylläpitäjänä. Se raha, joka menee uimarantojen turvallisuudesta huolehtimiseen, on pieni kaupungin taloudessa, mutta sillä saadaan aikaan paljon kuntalaisten hyvinvointia. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että aiottuja uimarantojen sulkemisia ei tehdä, (esimerkiksi Kalevankangas ja Laajalampi), vaan kaupunki jatkaa edelleen uimarantojen ylläpitäjänä ja seuraa rakenteiden kuntoa korjaten rikkoutuneet laiturit ja muut rakenteet. Pidämme tärkeänä, että uimarannat ympäristöineen ja muine palveluineen ovat viihtyisiä ja turvallisia. Esitämme myös, että kaupunki kehittää uimarantojaan kesä- ja talvikäyttöön yhdessä asukkaiden ja kaupunginosaseurojen, aluejohtokuntien ja järjestöjen kanssa kuunnellen ihmisten toiveita. Uimarannoistamme voi kehittää monipuolisia ja liikunnallista aktiivisuutta lisääviä kaiken ikäisten viihtymis- ja rentoutumiskeskuksia. Myös maauimalan perustamista Mikkeliin tulisi edistää esimerkiksi Rantakeitaan yhteyteen. Lisäksi esitämme, että kaupunki huolehtii siitä, että vähintään yksi kaupungin uimarannoista täyttää esteettömän uimarannan kriteerit ja näin liikuntarajoitteisetkin henkilöt pääsevät nauttimaan kaupungin uimarannalla luonnon vedessä uimisesta. ***
Toivon aloitteelle myötätuulta!
|
Tuhannet kiitokset!Keskiviikko 16.6.2021 - Satu Taavitsainen Rakkaat ystävät! |
Sano ei korruptiolle!Lauantai 12.6.2021 - Satu Taavitsainen Olen tyytyväinen, että valtuustoaloitteeni meni läpi yksimielisesti valtuustossa ja Mikkelin kaupunki päätti liittyä oikeusministeriön Sano ei korruptiolle -kampanjaan. Kaupungin johto sitoutuu vastustamaan korruptiota, eikä kaupunki hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöiltään, eikä yhteistyökumppaneiltaan ja ohjeistaa työntekijöitä toimimaan oikein riskitilanteissa ja ilmoittamaan epäilyttävästä toiminnasta. Toivon, että jatkossa kaupunki viestii sekä sisäisesti että ulkoisesti sitoutumisestaan korruption vastustamiseen ja huomioi sisäisessä valvonnassa erilaiset korruption riskit ja laatii eettiset ohjeet. Oikeusministeriö tiedotti vastikään valmistuneesta selvityksestä, jossa todetaan, että korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät korruptiontorjunnasta vaikeaa. On kiinnitettävä muun ohella huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa. |
Pehmeät arvot voittivat!Perjantai 21.5.2021 - Satu Taavitsainen Saksalan asemakaavan muuttaminen oli 17.5.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttävänä. Vihdoinkin! Sen eteen on tehty hartiavoimin työtä. Ei ollut itsestään selvää, että Saksalan puisto säilyy puistona. Uhkana oli kaavan muuttaminen rakentamisen sallivaksi. Kovat ja pehmeät arvot taistelivat. Pehmeät voittivat!
Kaupunkivihreä on ihmisten hyvinvoinnille tärkeää. Luontoyhteys on aivan olennainen osa tervettä kaupunkia. Viheralue kerrostalojen keskellä on avoin julkinen tila ja osa kaupungin luontopohjaisia palveluja, joita puistot, leikkikentät ja muu kasvillisuus julkisilla paikoilla ovat. Ne palvelevat asukkaita terveyttä edistävien vaikutustensa kautta.
Viheralueet vähentävät stressiä, antavat mahdollisuuden rentoutua ja liikkua. Ne lisäävät myös ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. On välttämätöntä varmistaa, että julkiset viheralueet ovat yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien saavutettavissa ja että ne ovat jakautuneet tasapuolisesti eri kaupunginosiin.
Puistot ja luonto tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen elämäntapaan ja siksi niitä pitää kehittää yhdessä asukkaiden kanssa, ihmisten toiveita kuunnellen. Aktiivinen osallistuminen puistojen jalostamiseen saa asukkaat tuntemaan sen omakseen ja lisää käyttöä. Näkisin mielelläni Saksalan puistossa piknikpöytiä ja -tuoleja, leikki- ja kuntoiluvälineitä, penkkejä, kukkia ja aarimaita. Kysytään asukkailta ja toimitaan yhdessä, niin hyvä tulee.
Olen onnellinen valtuuston päätöksestä ja kiitän Saksalan asukkaita aktiivisuudesta.
![]() |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viheralueet, saksalan puisto |
Sähkönsiirtohintoja alennettava MikkelissäMaanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Mikkelin kaupungin 100% omistaman sähköyhtiön (Etelä-Savon Energia) verkkoalueen rajojen laajentamisesta. Mikkelissä on tällä hetkellä ikävä tilanne, kun samalla asuinalueella esimerkiksi Visulahdessa ja Tupalassa asukkaiden ja yritysten sähköverkkoyhtiö voi olla eri ja tästä johtuen naapureilla voi olla useiden satojen tai jopa tuhansien eurojen erot vuosittaisissa sähkönsiirtolaskuissaan ja liittymähinnoissaan. Esitän aloitteessani, että Mikkelin kaupunki tarkastelee ja neuvottelee ESE-verkolle siirtoverkon toimilupa-alueet sen mukaisiksi kuin Mikkelin kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita ja että jo rakennettujen asuinalueiden osalta neuvotellaan niin, että nykyisiä siirtoverkkojen toimilupa-alueiden rajoja muutetaan siten, että ESE-verkon aluetta laajennetaan, jolloin asukkaiden eriarvoisuus vähenee esimerkiksi Tupalassa ja Visulahdessa. Kilpaileva yhtiö Suur-Savon sähkö ei ole ollut kovin kiinnostunut ESE-verkon toimialueen laajentamisesta ja näin Mikkelin elinvoiman edistämisestä. Mikkeli on SSS:n suurin kuntaomistaja omistajaohjauksen kautta tähän asenteeseen on vaikutettava. Mikkelin kaupungin tulee kaikessa kaavoituksessaan, tonttien luovutuksissa yksityisille ja yrityksille edistää nimenomaan ESE-verkon alueelle lisärakentamista. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto edistää yritysten ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa. |
Koulunkäynnin ohjaajia palkattava Mikkeliin!Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunkäynnin ohjaajien nimikkeistä ja heidän riittävästä määrästä kouluilla. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki muuttaa koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynnin ohjaajiksi ja takaa heille vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet. Koulunkäynnin ohjaajat työskentelevät ohjauksen ammattilaisina antaen tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Heiltä vaaditaan toiminnassaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata erilaisuutta. Työ on oppilaan oppimisen ohjaamista, lapsen tai nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua työparityöskentelynä opettajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajia on palkattava riittävästi. Mikkelin kouluilta puuttuu 40 koulunkäynnin ohjaajaa tarpeeseen verrattuna lukuvuonna 2021-2022. Lapset ja nuoret eivät voi muuttua säästöiksi, eikä heiltä leikkaamalla voi paikata kaupungin talouden alijäämää. Koulutuksesta leikkaaminen on täysin väärä toimenpide. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki palkkaa lukuvuodeksi 2021-2022 vähintään 40 koulunkäynnin ohjaajaa enemmän kuin mitä kevään 2021 suunnitelmien mukaan on sivistystoimessa aiottu. Perusopetuslaki edellyttää, että Mikkelin kaupunki tarjoaa oppilaille tukea. Koulunkäynnin ohjaaja esimerkiksi tukee oppilaita, jotka eivät pysty käymään koulua ilman aikuisen apua tai joille koulunkäynti tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja saada riittävästi tukea. Inhimillisessä ja ystävällisessä Mikkelissä ei lapsilta leikata. |
Jälkihuollossa olevien nuorten oikeuksien toteutumisesta on huolehdittavaKeskiviikko 5.5.2021 - Satu Taavitsainen Essotella ja Mikkelin kaupungilla oli vastikään kuntatapaaminen. Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja 60 prosentin omistuksellaan. Essoten tehtävänä on huolehtia mikkeliläisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Esitin tapaamisessa Essoten johtajille kysymyksen, miten Mikkelin ulkopuolella asuvien, mutta yhä Mikkelin vastuulla olevien jälkihuollossa olevien nuorten jälkihuollon järjestämiseen sisältyvien oikeuksien toteutumisesta on huolehdittu ja miten sosiaalityötä näiden nuorten kanssa tehdään. Minulla on huoli Mikkelin kaupungin vastuulla olevista nuorista Essoten liian pienten sosiaalityön resurssien takia. Kysyin, millä tavoin Essote on varmistanut näiden jälkihuollossa olevien Mikkelin kaupungin vastuulla olevien nuorten yksilöllisten palvelujen, tuen ja asumisen järjestämisen ja miten heidän kanssaan jälkihuoltoa koskevaa sosiaalityötä on tehty. Olen kiinnostunut kuulemaan tapaako Essoten sosiaalityöntekijä näitä nuoria heidän yksilöllisen tarpeensa mukaisessa laajuudessa ja suunnittelee yhteistyössä nuoren ja nuoren uuden kotikunnan viranomaisten kanssa palvelujen järjestämistä. Näin laki Essotea velvoittaa toimimaan, mutta huolenani on se, toteutuuko laki käytännössä. Essoten johto ei osannut ko. tilaisuudessa vastata kysymyksiini, mutta he lupasivat selvittää. Tätä jäin odottamaan. Lastensuojelun jälkihuollon toimivuudella on suuri rooli, esimerkiksi 18-24 -vuotiaiden päihdepalveluissa. Kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä jälkihuoltoa asiakassuunnitelmassa määritellyn tuen tarpeen mukaisesti. Lastensuojelulakia on hiljattain muutettu niin, että jälkihuollon järjestäminen ei enää pääty, kun nuori täyttää 21 vuotta, vaan ikäraja nousi 25 vuoteen. Lastensuojelulain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 71/2019 vp, s. 10) mukaan noin 1 500 sijoitettua lasta vuosittain saavuttaa täysikäisyyden. Jälkihuollon ikärajan nosto 25 ikävuoteen pidentää vuosittain noin 1500 täysi-ikäisen nuoren subjektiivista jälkihuolto-oikeutta neljällä lisävuodella ja tukee pidempään itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret saavat tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen. Niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, on kuntapäättäjien velvollisuus huolehtia siitä, että ihmisten oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuvat. |
1 kommentti . Avainsanat: sosiaalityö, jälkihuolto, päihdehuolto |
Elvytystä ja inhimillisyyttäTorstai 29.4.2021 - Satu Taavitsainen Kiitän Sanna Marinia hyvistä neuvottelutaidoista ja kärsivällisyydestä. Keskusta vaati satojen miljoonien leikkaamista. Arvelen, että tämä olisi kohdistunut ihmisten peruspalveluihin ja etuuksiin. SDP esitti, että menokehys voitaisiin ylittää vuonna 2023 yhteensä 850 miljoonalla eurolla. Sopuun päästiin kompromissilla eli nyt on sovittu, että 500 miljoonalla voidaan ylittää se, mitä ennen koronaa oli sovittu. Toivon, että tuota 350 milj leikkausta ei kohdisteta tavallisiin ihmisiin. Korona on kuin järkyttävän iso vuori, joka nousi keskelle karttaa yllättäen ylitettäväksi. Silloin ei vanhat suunnitelmat enää päde, vaan tietenkin on navigaattoriin laitettava uusi reitti, kuinka vuori kierretään. En ymmärrä keskustaa, jos he eivät tunnusta tosiasioita ja kuvittelivat, että voidaan alkaa elää aivan kuin sitä järkyttävän isoa vuorta ei olisi lainkaan olemassa. Missään maailman maassa ei ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä. Talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, eikä peruspalveluista kuten koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta saa leikata. Suuret virheet tehtiin 90-luvun lamassa, kun silloin leikattiin ja pienyrityksiä laitettiin konkurssiin. Tuhannet ihmiset ajautuivat ulosottoon, itsemurhaan tai sairastuivat menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa. Sanna Marinin hallituksen tulee painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä. On vältettävä 90-luvulla tehdyt virheet. Aiempien lama-aikojen vaikutuksista tiedämme, että ne ovat aina lisänneet erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointia ja sairastavuutta. Jo nyt mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me emme saa autettua lapsia ja nuoria, voi olla, että syrjäytyneiden ja toistuvasti mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy ja työkykyisten määrä entisestään pienenee. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka |
NÄE NEPSY!Maanantai 26.4.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä tilanteen parantamiseksi. Aloite kuuluu seuraavasti: Nepsyt ovat useimmiten näkymättömästi vammaisia henkilöitä, sillä diagnoosi ei välttämättä näy lainkaan ulospäin, mutta silti tarkkaavuuden, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat henkilöille toimintarajoitteita, joihin he tarvitsevat tukea, ohjausta ja kuntoutusta. Tällä hetkellä monet heistä ovat väliinputoajia Mikkelin kaupungin ja Essoten antamissa palveluissa sekä työelämässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungissa tehdään NÄE NEPSY -ohjelma, jolla neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaa parannetaan erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, kaupungin nuorisotyössä, Essoten palveluissa sekä kaikessa harrastustoiminnassa, jota kaupunki rahoituksellaan tukee. Ohjelmaan tulee kirjata keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä palvelut ja tukimuodot neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nepsy |
Lisää avoimuutta Mikkeliin!Sunnuntai 25.4.2021 - Satu Taavitsainen Parhaillaan on Mikkelissä käynnissä Launialan, Tuppuralan, Lähemäen, Peitsarin ja Tupalan lapsiperheitä koskettava valmistelu alueen päiväkodeista ja kouluista. Asian ratkaisulla on huomattava vaikutus niin lasten palveluihin kuin elinympäristöön ja työntekoon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mikkeli, avoimuus |
Palvelua tarjottava myös nuorille!Tiistai 20.4.2021 - Satu Taavitsainen Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja adhd-diagnosoiduille alle koulu- ja alakouluikäisille lapsille perheineen. On todella ikävää, että sopeutumisvalmennusta eivät saa lainkaan sellaiset perheet, joissa adhd-diagnoosi on tehty yläkouluikäiselle nuorelle.
Yläkoululaisten perheille ei järjestetä lainkaan kursseja ja he ovat täysin väliinputoajia.
Monet perheet joutuvat vuosia taistelemaan saadakseen tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta lapselleen ja diagnoosin tekeminen voi viivästyä yläkouluikään saakka. Mielestäni on epätasa-arvoista kohdella 7-9. luokkalaisia nuoria ja heidän perheitään näin ja toivon, että kansanedustajina toimivat Kelan valtuutetut puuttuisivat pikaisesti asiaan. Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja ja tuoda eväitä sujuvampaan arkeen. Sopeutumisvalmennus on ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa huomioidaan koko perhe. Kurssin tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kurssilla vanhemmat, lapset ja sisarukset toimivat osittain omissa ryhmissään, osittain koko perhe yhdessä. Jokaisen lapsen tarpeet huomioidaan ryhmässä yksilöllisesti ja lapsi voi itse vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Kurssin työntekijät huolehtivat lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ryhmien aikana. Kelan kurssit ovat maksuttomia. Sopeutumisvalmennuksessa perhe saa:
-Neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää lapsen haasteista huolimatta, -monipuolisesti tietoa oireyhtymästä, -valmiuksia vahvistaa omia voimavarojaan ja elämänhallintaansa, -ohjausta lapsen lähiverkostojen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, -valmennusta kyetäkseen mahdollisimman itsenäisesti ja aktiivisesti toimimaan omassa arjessaan ja osallistumaan yhteiskunnassa, -mahdollisuuden vertaistukeen, -oppia siitä, miten voivat itse vaikuttaa omaan toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Miksi tätä eivät saa 7.-9. -luokkalaiset nuoret perheineen? En ymmärrä. Mielestäni yhdenvertaisuuslain vastaista. Lain 8 § kieltää syrjinnän iän perusteella. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: adhd, kela, sopeutumisvalmennus |
Puolustan lapsille tärkeitä arjen palveluitaTiistai 13.4.2021 - Satu Taavitsainen Olin hyvin hämmästynyt kaupunginhallituksen viimeisimmässä suunnittelukokouksessa, kun kaupungin viranhaltijat, kokoomus ja keskusta jatkoivat leikkauspuheitaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Esitys Launialan koulun ja Tikanpellon päiväkodin lakkauttamisesta nostettiin taas esiin edellä mainittujen toimesta. Käytin puheenvuoron toistaen entisen kantani siitä, että kumpaakaan ei tule lakkauttaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruspalvelut |
Linja-autovuorot Pelloksen tehtaalle turvattavaSunnuntai 11.4.2021 - Satu Taavitsainen Mikkelissä katujen, puistojen ja muiden julkisten tilojen siisteys ja viihtyvyys ovat asuinmukavuuteen ja vetovoimaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Mikkelissä on pidettävä huolta ympäristöstä, myös rakennetusta ympäristöstä. Katujen ja teiden kunnostamiseen on satsattava. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pellos, joukkoliikenne, satu taavitsainen |