Satu Taavitsaisen blogi
Sähkönsiirtohintoja alennettava MikkelissäMaanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Mikkelin kaupungin 100% omistaman sähköyhtiön (Etelä-Savon Energia) verkkoalueen rajojen laajentamisesta. Mikkelissä on tällä hetkellä ikävä tilanne, kun samalla asuinalueella esimerkiksi Visulahdessa ja Tupalassa asukkaiden ja yritysten sähköverkkoyhtiö voi olla eri ja tästä johtuen naapureilla voi olla useiden satojen tai jopa tuhansien eurojen erot vuosittaisissa sähkönsiirtolaskuissaan ja liittymähinnoissaan. Esitän aloitteessani, että Mikkelin kaupunki tarkastelee ja neuvottelee ESE-verkolle siirtoverkon toimilupa-alueet sen mukaisiksi kuin Mikkelin kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita ja että jo rakennettujen asuinalueiden osalta neuvotellaan niin, että nykyisiä siirtoverkkojen toimilupa-alueiden rajoja muutetaan siten, että ESE-verkon aluetta laajennetaan, jolloin asukkaiden eriarvoisuus vähenee esimerkiksi Tupalassa ja Visulahdessa. Kilpaileva yhtiö Suur-Savon sähkö ei ole ollut kovin kiinnostunut ESE-verkon toimialueen laajentamisesta ja näin Mikkelin elinvoiman edistämisestä. Mikkeli on SSS:n suurin kuntaomistaja omistajaohjauksen kautta tähän asenteeseen on vaikutettava. Mikkelin kaupungin tulee kaikessa kaavoituksessaan, tonttien luovutuksissa yksityisille ja yrityksille edistää nimenomaan ESE-verkon alueelle lisärakentamista. ESE:n kohtuuhintainen sähkönsiirto edistää yritysten ja yksityisten ihmisten elinvoimaa ja ostovoimaa. |
Koulunkäynnin ohjaajia palkattava Mikkeliin!Maanantai 17.5.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunkäynnin ohjaajien nimikkeistä ja heidän riittävästä määrästä kouluilla. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki muuttaa koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynnin ohjaajiksi ja takaa heille vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet. Koulunkäynnin ohjaajat työskentelevät ohjauksen ammattilaisina antaen tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Heiltä vaaditaan toiminnassaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata erilaisuutta. Työ on oppilaan oppimisen ohjaamista, lapsen tai nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua työparityöskentelynä opettajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajia on palkattava riittävästi. Mikkelin kouluilta puuttuu 40 koulunkäynnin ohjaajaa tarpeeseen verrattuna lukuvuonna 2021-2022. Lapset ja nuoret eivät voi muuttua säästöiksi, eikä heiltä leikkaamalla voi paikata kaupungin talouden alijäämää. Koulutuksesta leikkaaminen on täysin väärä toimenpide. Esitän aloitteessa, että Mikkelin kaupunki palkkaa lukuvuodeksi 2021-2022 vähintään 40 koulunkäynnin ohjaajaa enemmän kuin mitä kevään 2021 suunnitelmien mukaan on sivistystoimessa aiottu. Perusopetuslaki edellyttää, että Mikkelin kaupunki tarjoaa oppilaille tukea. Koulunkäynnin ohjaaja esimerkiksi tukee oppilaita, jotka eivät pysty käymään koulua ilman aikuisen apua tai joille koulunkäynti tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja saada riittävästi tukea. Inhimillisessä ja ystävällisessä Mikkelissä ei lapsilta leikata. |
Jälkihuollossa olevien nuorten oikeuksien toteutumisesta on huolehdittavaKeskiviikko 5.5.2021 - Satu Taavitsainen Essotella ja Mikkelin kaupungilla oli vastikään kuntatapaaminen. Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja 60 prosentin omistuksellaan. Essoten tehtävänä on huolehtia mikkeliläisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Esitin tapaamisessa Essoten johtajille kysymyksen, miten Mikkelin ulkopuolella asuvien, mutta yhä Mikkelin vastuulla olevien jälkihuollossa olevien nuorten jälkihuollon järjestämiseen sisältyvien oikeuksien toteutumisesta on huolehdittu ja miten sosiaalityötä näiden nuorten kanssa tehdään. Minulla on huoli Mikkelin kaupungin vastuulla olevista nuorista Essoten liian pienten sosiaalityön resurssien takia. Kysyin, millä tavoin Essote on varmistanut näiden jälkihuollossa olevien Mikkelin kaupungin vastuulla olevien nuorten yksilöllisten palvelujen, tuen ja asumisen järjestämisen ja miten heidän kanssaan jälkihuoltoa koskevaa sosiaalityötä on tehty. Olen kiinnostunut kuulemaan tapaako Essoten sosiaalityöntekijä näitä nuoria heidän yksilöllisen tarpeensa mukaisessa laajuudessa ja suunnittelee yhteistyössä nuoren ja nuoren uuden kotikunnan viranomaisten kanssa palvelujen järjestämistä. Näin laki Essotea velvoittaa toimimaan, mutta huolenani on se, toteutuuko laki käytännössä. Essoten johto ei osannut ko. tilaisuudessa vastata kysymyksiini, mutta he lupasivat selvittää. Tätä jäin odottamaan. Lastensuojelun jälkihuollon toimivuudella on suuri rooli, esimerkiksi 18-24 -vuotiaiden päihdepalveluissa. Kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä jälkihuoltoa asiakassuunnitelmassa määritellyn tuen tarpeen mukaisesti. Lastensuojelulakia on hiljattain muutettu niin, että jälkihuollon järjestäminen ei enää pääty, kun nuori täyttää 21 vuotta, vaan ikäraja nousi 25 vuoteen. Lastensuojelulain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 71/2019 vp, s. 10) mukaan noin 1 500 sijoitettua lasta vuosittain saavuttaa täysikäisyyden. Jälkihuollon ikärajan nosto 25 ikävuoteen pidentää vuosittain noin 1500 täysi-ikäisen nuoren subjektiivista jälkihuolto-oikeutta neljällä lisävuodella ja tukee pidempään itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret saavat tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen. Niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, on kuntapäättäjien velvollisuus huolehtia siitä, että ihmisten oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuvat. |
1 kommentti . Avainsanat: sosiaalityö, jälkihuolto, päihdehuolto |
Elvytystä ja inhimillisyyttäTorstai 29.4.2021 - Satu Taavitsainen Kiitän Sanna Marinia hyvistä neuvottelutaidoista ja kärsivällisyydestä. Keskusta vaati satojen miljoonien leikkaamista. Arvelen, että tämä olisi kohdistunut ihmisten peruspalveluihin ja etuuksiin. SDP esitti, että menokehys voitaisiin ylittää vuonna 2023 yhteensä 850 miljoonalla eurolla. Sopuun päästiin kompromissilla eli nyt on sovittu, että 500 miljoonalla voidaan ylittää se, mitä ennen koronaa oli sovittu. Toivon, että tuota 350 milj leikkausta ei kohdisteta tavallisiin ihmisiin. Korona on kuin järkyttävän iso vuori, joka nousi keskelle karttaa yllättäen ylitettäväksi. Silloin ei vanhat suunnitelmat enää päde, vaan tietenkin on navigaattoriin laitettava uusi reitti, kuinka vuori kierretään. En ymmärrä keskustaa, jos he eivät tunnusta tosiasioita ja kuvittelivat, että voidaan alkaa elää aivan kuin sitä järkyttävän isoa vuorta ei olisi lainkaan olemassa. Missään maailman maassa ei ole saatu leikkaamalla aikaan kasvua ja työllisyyttä. Talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, eikä peruspalveluista kuten koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta saa leikata. Suuret virheet tehtiin 90-luvun lamassa, kun silloin leikattiin ja pienyrityksiä laitettiin konkurssiin. Tuhannet ihmiset ajautuivat ulosottoon, itsemurhaan tai sairastuivat menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa. Sanna Marinin hallituksen tulee painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä. On vältettävä 90-luvulla tehdyt virheet. Aiempien lama-aikojen vaikutuksista tiedämme, että ne ovat aina lisänneet erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointia ja sairastavuutta. Jo nyt mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me emme saa autettua lapsia ja nuoria, voi olla, että syrjäytyneiden ja toistuvasti mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy ja työkykyisten määrä entisestään pienenee. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouspolitiikka |
NÄE NEPSY!Maanantai 26.4.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä tilanteen parantamiseksi. Aloite kuuluu seuraavasti: Nepsyt ovat useimmiten näkymättömästi vammaisia henkilöitä, sillä diagnoosi ei välttämättä näy lainkaan ulospäin, mutta silti tarkkaavuuden, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat henkilöille toimintarajoitteita, joihin he tarvitsevat tukea, ohjausta ja kuntoutusta. Tällä hetkellä monet heistä ovat väliinputoajia Mikkelin kaupungin ja Essoten antamissa palveluissa sekä työelämässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupungissa tehdään NÄE NEPSY -ohjelma, jolla neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaa parannetaan erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, kaupungin nuorisotyössä, Essoten palveluissa sekä kaikessa harrastustoiminnassa, jota kaupunki rahoituksellaan tukee. Ohjelmaan tulee kirjata keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä palvelut ja tukimuodot neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nepsy |
Lisää avoimuutta Mikkeliin!Sunnuntai 25.4.2021 - Satu Taavitsainen Parhaillaan on Mikkelissä käynnissä Launialan, Tuppuralan, Lähemäen, Peitsarin ja Tupalan lapsiperheitä koskettava valmistelu alueen päiväkodeista ja kouluista. Asian ratkaisulla on huomattava vaikutus niin lasten palveluihin kuin elinympäristöön ja työntekoon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mikkeli, avoimuus |
Palvelua tarjottava myös nuorille!Tiistai 20.4.2021 - Satu Taavitsainen Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja adhd-diagnosoiduille alle koulu- ja alakouluikäisille lapsille perheineen. On todella ikävää, että sopeutumisvalmennusta eivät saa lainkaan sellaiset perheet, joissa adhd-diagnoosi on tehty yläkouluikäiselle nuorelle.
Yläkoululaisten perheille ei järjestetä lainkaan kursseja ja he ovat täysin väliinputoajia.
Monet perheet joutuvat vuosia taistelemaan saadakseen tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta lapselleen ja diagnoosin tekeminen voi viivästyä yläkouluikään saakka. Mielestäni on epätasa-arvoista kohdella 7-9. luokkalaisia nuoria ja heidän perheitään näin ja toivon, että kansanedustajina toimivat Kelan valtuutetut puuttuisivat pikaisesti asiaan. Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja ja tuoda eväitä sujuvampaan arkeen. Sopeutumisvalmennus on ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa huomioidaan koko perhe. Kurssin tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kurssilla vanhemmat, lapset ja sisarukset toimivat osittain omissa ryhmissään, osittain koko perhe yhdessä. Jokaisen lapsen tarpeet huomioidaan ryhmässä yksilöllisesti ja lapsi voi itse vaikuttaa toiminnan sisältöihin. Kurssin työntekijät huolehtivat lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ryhmien aikana. Kelan kurssit ovat maksuttomia. Sopeutumisvalmennuksessa perhe saa:
-Neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää lapsen haasteista huolimatta, -monipuolisesti tietoa oireyhtymästä, -valmiuksia vahvistaa omia voimavarojaan ja elämänhallintaansa, -ohjausta lapsen lähiverkostojen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, -valmennusta kyetäkseen mahdollisimman itsenäisesti ja aktiivisesti toimimaan omassa arjessaan ja osallistumaan yhteiskunnassa, -mahdollisuuden vertaistukeen, -oppia siitä, miten voivat itse vaikuttaa omaan toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Miksi tätä eivät saa 7.-9. -luokkalaiset nuoret perheineen? En ymmärrä. Mielestäni yhdenvertaisuuslain vastaista. Lain 8 § kieltää syrjinnän iän perusteella. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: adhd, kela, sopeutumisvalmennus |
Puolustan lapsille tärkeitä arjen palveluitaTiistai 13.4.2021 - Satu Taavitsainen Olin hyvin hämmästynyt kaupunginhallituksen viimeisimmässä suunnittelukokouksessa, kun kaupungin viranhaltijat, kokoomus ja keskusta jatkoivat leikkauspuheitaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Esitys Launialan koulun ja Tikanpellon päiväkodin lakkauttamisesta nostettiin taas esiin edellä mainittujen toimesta. Käytin puheenvuoron toistaen entisen kantani siitä, että kumpaakaan ei tule lakkauttaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruspalvelut |
Linja-autovuorot Pelloksen tehtaalle turvattavaSunnuntai 11.4.2021 - Satu Taavitsainen Mikkelissä katujen, puistojen ja muiden julkisten tilojen siisteys ja viihtyvyys ovat asuinmukavuuteen ja vetovoimaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Mikkelissä on pidettävä huolta ympäristöstä, myös rakennetusta ympäristöstä. Katujen ja teiden kunnostamiseen on satsattava. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pellos, joukkoliikenne, satu taavitsainen |
Soten asiakasmaksujen osalta kierretään kehääKeskiviikko 31.3.2021 - Satu Taavitsainen Soten asiakasmaksut ovat este palvelujen käytölle ja erityisesti juuri heille, jotka eniten niitä tarvitsisivat: vanhukset, vammaiset henkilöt, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät, pitkäaikaissairaat, työttömät ja ulosottoon joutuneet. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut eivät suuruudellaan saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. (PeVL 10/2009 vp s. 3) Jo vuonna 2000 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota toimeentulotukiasiakkaiden asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoa laskettaessa. Kun maksu, johon on saatu toimeentulotukea, ei kerrytä maksukattoa, henkilö sairastuessaan on aina toimeentulotuen tarpeessa. Tällaisesta aiheutuu tarpeetonta toimeentulotukiriippuvuutta. Valiokunta ehdotti, muutosta niin, että toimeentulotuen saanti ei olisi esteenä maksukaton kertymiselle. (StVM 23/2000 vp s. 3.) Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että muitakin kuin sosiaalihuollon palveluista määrättyjä maksuja ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyjä maksuja voi jättää perimättä tai alentaa. Vuonna 1993 silloinen maan hallitus antoi esityksen Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Sen mukaan (HE 236/1993 vp, s. 1) lakiin otettu mahdollisuus jättää perimättä tai alentaa terveydenhuollon tasamaksuja johti joissakin kunnissa siihen, että kuntien sosiaalitoimet kieltäytyivät myöntämästä toimeentulotukea terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Kieltäytymisiä oli perusteltu sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja asiakkaalla on mahdollisuus hakea maksusta vapautusta tai sen alentamista suoraan maksun määränneeltä laitokselta. Tämä sama on edelleen voimassa. Terveydenhuollon tasamaksujen alentaminen tulisi olla kunnille ja kuntayhtymille (ja tuleville sote-alueille) pakollista. Kuitenkin kaikista selkeintä olisi muuttaa yhä enemmän sote-palveluja maksuttomiksi, jolloin maksuilla ei siirrettäisi palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin ja näin Suomen perustuslain 19 §:n mukainen oikeus oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon toteutuisi. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiakasmaksut, sote |
Hyvää Naistenpäivää!Maanantai 8.3.2021 - Satu Taavitsainen Haluan, että teemme kaikkemme Suomessa tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseksi, ympärileikattujen naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi Suomessa. Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto ja perinne, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia. Vaikka Suomessa naisten ja tyttöjen silpominen on rangaistavaa, noin 650–3 080 Suomessa elävän tytön arvioidaan olevan vaarassa joutua silpomisen uhriksi (STM:n julkaisu vuodelta 2019). Suomessa tytön sukuelinten silpominen katsotaan törkeäksi pahoinpitelyksi, josta tulee tehdä ilmoitus poliisille. Näin on silloinkin, kun Suomessa asuva tyttö viedään silvottavaksi ulkomaille. Silpomistapaukset jäävät Suomessa helposti pimentoon. Suomessa ei ole annettu vielä yhtään tuomiota silpomisesta. Onko laki ja rangaistus liian löysiä? Onko sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus liian löysä? Suomen jokaisen kunnan tulee ryhdistäytyä. Lue tekemäni valtuustoaloite "Kunniaväkivaltaa" ennaltaehkäistävä ja sen kokeneita autettava tehokkaammin. |
Maksuton joukkoliikenne 2. asteen opiskelijoilleMaanantai 15.2.2021 - Satu Taavitsainen Tein tänään valtuustoaloitteen maksuttoman joukkoliikenteen laajentamiseksi alle 21-vuotiaille mikkeliläisille 2. asteen opiskelijoille. Laajennettu oppivelvollisuus astuu voimaan tänä vuonna. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka ovat nyt perusopetuksen 9. luokalla. Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Kun opiskelija siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, hänellä on lähtökohtaisesti 4,5 vuotta oikeutta maksuttomaan koulutukseen, jolloin hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Opiskelijalle maksutonta nykyisinkin on ollut opetus ja päivittäinen ruokailu. Jatkossa myös opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, kuten opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet sekä ylioppilastutkinnon kokeet ja vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat sekä joissakin tapauksissa myös asumiskustannukset. Mikkelissä on voimassa maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Joukkoliikenteen käyttäminen on ympäristöystävällistä ja vähentää liikenteen päästöjä. Maksuton joukkoliikenne nuorille edistää Mikkelin vetovoimaa nuorten silmissä ja on veto- ja pitovoimatekijä nuorten houkuttelussa opiskelijaksi Mikkeliin. Lisäksi se parantaa lapsiperheiden ja opiskelijoiden ostovoimaa. Mikkeliläisistä peruskoululaisista 62 prosenttia kertoi maksuttoman joukkoliikenteen tukevan harrastamista ja 92 prosenttia vastasi, että se ei ole vähentänyt heidän liikkumistaan. Oppilaista 72 prosenttia sanoi, että pääsee maksuttoman joukkoliikenteen ansiosta tapaamaan useammin kavereitaan. Kouluun pääseminen ei ole ollut enää riippuvainen siitä, onko lapsi yötä äidin tai isän tai isovanhemman luona. Kulkeminen ei ole sidottu vain kodin ja koulun väliseen matkaan kuten aiemmin. Yhteishuoltajuusperheet kokivat vaikeana tilanteen aiemmin, kun vain toisen vanhemman luota oli oikeus mennä bussilla kouluun. Nyt tilanne on tasa-arvoinen. Maksuttomalla joukkoliikenteellä on suora yhteys myös yrityksiin, sillä se saa aikaan sen, että nuoret tulevat kaupungille ja käyvät kahvilla ja käyttävät muita keskustan palveluja. |
Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukanaLauantai 6.2.2021 - Satu Taavitsainen
Kaudella 2015-2019 työskentelin eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Minulla on erinomaiset yhteydet Suomen pääministeriin ja eduskuntaan. Olen myös SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja johdan Mikkelin suurinta SDP:n puolueosastoa – Mikkelin Sosialidemokraatteja. Koin poliittisen herätyksen vuonna 1999 USA:ssa tehdessäni Los Angelesin kaduilla vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa. Tuolloin 22-vuotiaana sosionomiopiskelijana päätin, että teen kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa. Tuo sisuuntuminen kaduilla ja kurjuudessa elävien ihmisten parissa johti minut politiikkaan ja eduskuntaan. Sydämeni on vasemmalla! Jos en muuten tiedä, mitä teen, asetun aina heikomman puolelle. Se on hyvä ohjenuora niin politiikassa kuin elämässä yleensäkin. Lopputuloksena on silloin oikeudenmukainen, ihmisen kokoinen ratkaisu. Mikkeli kasvu-uralle!Olen vahva pienituloisten ja lapsiperheiden puolustaja. Minulle on tärkeää, että Mikkelistä luodaan lapsiperhemyönteinen, empaattinen ja ystävällinen kaupunki. Tällöin pääsemme kasvu-uralle ja houkuttelemme uusia asukkaita ja yrityksiä. Arvostan lähi- ja peruspalveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, kirjastoja ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhusten ja vammaisten laadukkaat palvelut ovat aina olleet sydäntäni lähellä ja olen auttanut useita ihmisiä hädässä. Edistän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin perustehtävä ja sen tulee näkyä riittävinä ja saavutettavina sekä edullisina liikunta- ja kulttuuripalveluina ja monipuolisina harrastusmahdollisuuksina. Uimahallit on pidettävä auki, lähikentät ja ladut kunnossa – tähän tarvitaan kaupungin työntekijöitä. Liike on lääke moneen vaivaan. Teatteri, musiikki, nuorisotilat, sisäliikuntatilat, eläkeläisten tanssitilat ja muut tärkeät vapaa-ajan palvelut on pidettävä elävinä. Rakastan sitä, että Mikkelissä on elämää ja ihmisiä. Kanssani voi aina tulla juttelemaan, sillä pidän ihmisten seurasta ja keskusteluista. Olen iloinen ja huumorintajuinen tavallinen mikkeliläinen!Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), työskentelen toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä ja opiskelen työni ohessa Itä-Suomen yliopistossa Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, oikeustieteiden laitoksella julkisoikeutta (HTK/HTM) valmistuen pian erikoisjuristiksi. Opiskelun lisäksi harrastuksiani ovat ratsastus, koiran kanssa kävely ja kuntourheilu. Luonnossa liikkuminen ja eläimet antavat perheeni ohella voimaa arkeeni. Lapsuuteni olen viettänyt Mikkelin maaseudulla, josta rakkaus eläimiin ja luontoon on syntynyt. Raikas hengitysilma, puhtaat vesistöt ja vehreät metsät ovat Mikkelin valttikortteja. Meillä on paljon mahdollisuuksia saada uutta yritystoimintaa ja uusia asukkaita, kun vain teemme oikeita päätöksiä, emmekä kurjista leikkauksilla kaupunkiamme. Säästöt ja talouden tasapainottaminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. En hyväksy mitään "kipupaketteja", joilla ihmisiä satutetaan. Monipaikkainen työn tekeminen on Mikkelille mahdollisuus saada uusia asukkaita ja verotuloja. Monet tekevät nykyään työtä etänä yrityksiin Etelä-Suomeen tai vaikkapa ulkomaille. Mutta eihän kukaan muuta Mikkeliiin, jos täältä hävitetään kaikki arkea helpottavat lähipalvelut! Läheisyysperiaate on otettava todesta. Päätöksissä tulee aina huomioida, että Mikkeli on laaja maaseutumainen kaupunki ja palveluista niin kaupungin lähiöissä kuin kylissä on huolehdittava. Esimerkiksi Ristiinan lukion lakkauttaminen ja lähikirjastojen lakkauttamiset olivat suuri elinvoimaamme heikentänyt virhe, joita en hyväksynyt, vaan äänestin niiden säilyttämiseksi. Olen aina puolustanut esim. Otavan lähipalvelukeskusta ja Rantakylän palveluja sekä Rahulan Omppua, Saksalan puistoa ja monia muita kuntalaisille tärkeitä asioita. Yksi tärkein tällä kaudella yhdessä aikaansaatu asia on maksuton joukkoliikenne alle 17-vuotiaille peruskoululaisille. Olen siitä todella ylpeä. Sitä tulee jatkossa laajentaa koskemaan myös 2. asteen opiskelijoita ja eläkeläisiä. Uskon, että ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi. Uskon yhteistyöhön ja ratkaisukeskeisyyteen. Minulle on suotu tahtoa ja energiaa edustaa ja puolustaa tavallisia ihmisiä niin kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa kuin monissa muissakin paikoissa ja haluan tuon tarmoni ja voimani ihmisten eteen käyttää. En ole koskaan pakoillut vastuuta ja olen aina hoitanut kaikki tehtävät, joita minulle on työurallani ja politiikassa tullut. Mikkeli tarvitsee päättäjiä, joilla on halua säilyttää palveluja, löytyy yhteistä tahtoa, luottamusta ja kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä. Halun kehittää Mikkeliä yhdessä sinun kanssasi. Olen palveluksessasi myös vaalien välillä. Vain äänestämällä minua varmistat, että olen äänesi Mikkelin kaupunginvaltuustossa! Tervetuloa mukaan kampanjaani! Mottoni on: Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana. Satu |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Satu Taavitsainen, kuntavaalit 2021, Mikkeli, SDP |
Rakastan puhdasta vettä!Sunnuntai 31.1.2021 - Satu Taavitsainen Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838. Ensimmäiset kaupunginvaltuuston vaalit pidettiin tammikuussa 1875. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin 146 vuotta sitten raatihuoneella pormestari Julius Nygrenin talossa, Kirkkopuiston vieressä 11.2.1875. Nykyinen kaupungintalo valtuustosaleineen valmistui vuonna 1912.
Ensimmäisinä vuosina valtuuston kokous- ja pöytäkirjakielenä oli ruotsi, koska Mikkelissä oli runsas ruotsinkielinen virkamiehistö, kaksi valtuutetuista oli täysin ruotsinkielisiä ja kaupungin asukkaista peräti 27 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Näin näkyi arkielämässä Suomen sijainti lännen ja idän välissä vuorotellen jomman kumman vallan alla. Mikkeli oli 1800-luvun lopulla venäläinen kaupunki, jonka virallinen kieli oli ruotsi ja jossa yli 70 % kansasta puhui suomea. Olemme olleet monikulttuurinen kaupunki jo tuolloin! Suomen itsenäistymisen ja vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli tapana pitää kokous kuukauden kolmantena torstaina alkaen kello 18. Kokoukset päätettiin lopettaa viimeistään kello 23, ellei toisin päätetty. Kokouksen sihteeri kirjoitti pöytäkirjan käsin musteella aina vuoteen 1929 saakka, tosin vuonna 1919 sihteeri kirjoitti yhden pöytäkirjan kirjoituskoneella....lue lisää painamalla linkistä |
Hyvä Suomi!Perjantai 18.12.2020 Eduskunta päätti oppivelvollisuuden laajentamisesta. Päätös on historiallinen ja olen siitä todella ylpeä. Kiitos Sanna Marinin hallitus! Esikoiseni saa kunnian olla osa ensimmäistä nuorten ikäluokkaa, joka aloittaa toisen asteen ensi syksynä uudelta pohjalta, maksuttomasti. Ensi vuonna kääntyy koulutuspolitiikassa kokonaan uusi sivu tuleville vuosikymmenille. Peruskouluissa pitää jatkossa aivan uudella tavalla varmistaa se, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hakeutuu jatko-opintoihin ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Maksuton toinen aste tulee vaikuttamaan yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien parantumiseen, koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymiseen. Upeeta, hyvä Suomi! |
Järviluontoa on suojeltavaLauantai 12.9.2020 - Satu Taavitsainen Vastustan Saimaan, Puulan ja Kyyveden vesialueiden ja järviluonnon pilaamista kaivostoiminnalla. Kaivoksista johtuva vesistöjen saastuminen ja yleinen käyttöarvon heikentyminen ovat ristiriidassa Etelä-Savon maakuntastrategian kanssa, jossa tavoitteemme on, että Etelä-Savossa on maailman puhtaimmat vesistöt. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivoslaki |
Lasten etu edelle - Mikkelistä lapsimyönteisempi kaupunki!Tiistai 8.9.2020 - Satu Taavitsainen Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näin säädetään varhaiskasvatuslain 4. pykälässä. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklaan. Sen mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. |
Perusopetusta voidaan antaa etäyhteyksiä hyödyntävänä lähiopetuksenaTiistai 26.5.2020 - Satu Taavitsainen Seuraan perustuslakiblogia. Valmiuslaki on herättänyt mielenkiintoisia keskusteluja – viimeisimpänä peruskoulujen avaamiseen liittyen Suvianna Hakalehdon ja Pauli Rautiaisen kiinnostava pohdinta siitä, että voiko ministeriö käskyttää aluehallintovirastoja, mikä on kotiopetuksen ja etäopetuksen ero sekä mitä tarkoittaa erityiset opetusjärjestelyt. |
Avoin kirje opetusministerille: Oppivelvollisuutta on levennettävä!Keskiviikko 20.5.2020 - Satu Taavitsainen Korona-viruksen aiheuttama koulujen sulkeminen on tehnyt myös hyvääkin siinä mielessä, että se on antanut mahdollisuuden arvioida suomalaisen peruskoulun tilaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perusopetus |
Katsotaan valoon ja kylvetään tulevaisuuden siemeniäTiistai 12.5.2020 - Satu Taavitsainen Uskon, että niin Mikkeli kuin muut Etelä-Savon kunnat selviävät tästä korona-notkahduksesta, kuten koko muu Suomi ja Eurooppa. Korona on valitettavasti antanut tilaa tahoille, jotka pyrkivät keikuttamaan yhteistä venettä ja jotka tahtovat käyttää sitä verukkeena mm. säästöille. Koronakriisissä pitää elvyttää, eikä tehdä menonleikkauksia, jotka vahingoittavat ihmisten arkea monin tavoin. Etelä-Savon ikärakenteen johdosta meidän on ponnisteltava entistä vahvemmin työttömyyden vähentämiseksi ja nuorten pääsemiseksi kouluun ja töihin. |