Satu Taavitsaisen blogi

Onnea Mikkelin ammattikorkeakoulu!

Perjantai 20.9.2013 klo 16.01

Talouselämä -lehti tutki mikä ammattikorkeakoulu on Suomen paras. Kirkkaimman mitalin sai Mikkelin ammattikorkeakoulu. Paljon onnea! Määrätietoinen kehitystyö ja oikeisiin asioihin keskittyminen on vienyt MAMK:n huipputasolle. Suomen paras opiskelijatyytyväisyys, edullinen tutkinto ja hyvä opintojen sujuminen - olemme NIIN ylpeitä ja onnellisia koulustamme!

Lue Talouselämän juttu

MAMK

Samassa veneessä

Keskiviikko 18.9.2013

Minut yllätti aivan täysin uutinen (lue tästä), että Mikkeli olisi suunnittelemassa kaupunginjohtajalle palkankorotusta. Missään kokouksessa tai palaverissa ei ole puhuttu asiasta yhtään mitään, ei kaupunginhallituksessa, ei kaupunginhallituksen jaostossa, ei puheenjohtajistossa eikä valtuustossa. Tällaisina taloudellisina aikoina vaaditaan palkkamalttia myös johtajilta. Mikäli TUPO hyväksytään, on kaikille tulossa 20 euron korotus. Tässä summassa on tavallisilla palkansaajilla nieleskelemistä, koska eläminen kallistuu koko ajan - sähkön hinta nousee, ruuan hinta nousee ja bensan hinta nousee. Kansa joutuu venymään ja joustamaan yhteisen hyvän nimissä. Näin ollen, koska ollaan kaikki samassa veneessä niin kaupunginjohtajan palkkaa voidaan korottaa vain sen verran kuin muidenkin kaupungin työntekijöiden. Kaupungissamme on paljon pahempia epäkohtia korjattavana kuin johtajien keskinäinen palkkataso.

Tänäänhän palkansaajien ja työnantajien välinen TUPO neuvottelu jatkuu ja toivon, että sopu yleiskorotuksesta löytyy.

Toteutamme strategian yhdessä

Maanantai 2.9.2013

Tänään valtuuston kokouksessa hyväksyimme Mikkelin kaupungin strategian vuosille 2013-2017. Mikkeli tähtää strategiallaan parempaan hyvinvointiin kestävällä tavalla. Valtuusto vastaa Mikkelin kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kansalaiset ovat antaneet uusille valtuutetuille valtuudet vaikuttaa asioihin ja odottavat, että vaalilupaukset laitetaan sanoista teoiksi. Äänestäjien kannalta aina uusi valtuusto on muutoksentekijä ja mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.Valtuustokaudelle tehtävä strategia on kaupungin punainen lanka, joka antaa päättäjille keinot edellyttää kaupunkiorganisaatiolta johdonmukaista asioiden valmistelua ja pitkäjänteistä työtä valtuuston yhteisen tahdon mukaisesti.

Hyvää strategiaa ei tarvitse ”jalkauttaa”, sillä se saa automaattisesti kaupungin henkilökunnan innostumaan ja työskentelemään tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian edellyttämät käytännön toimenpiteet kootaan ohjelmiin, joilla on myös poliittinen ohjaus. Ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ne sisältävät tärkeimmät toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi.

Strategiaa tehdessä olennaista on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida. On laitettava paperille se, mitä haluamme Mikkelin kaupungin parhaimmillaan olevan tämän valtuustokauden lopussa ja edettävä sitten päätöksillä sitä kohti. Oma näkemykseni on, että tavoitteena on aina oltava ensisijaisesti kuntalaisten hyvinvointi sekä veronmaksajien etu. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten.

Strategian valmistelu oli uudenlaista ja vuorovaikutteisempaa kuin aiemmin. On tarvittu valtuutettujen arkipäivän asiantuntemusta ja näkemystä, sidosryhmien näkemyksiä (yrittäjät, ay-liike, ely-keskus jne). Kuntalaiset olivat aktiivisia ja heiltä tuli hyviä ideoita, kun vain oli tarpeeksi monia eri kanavia, joiden kautta kehittämisideat saatiin otettua vastaan. Pelkkä sähköisyys ei riitä vaan pitää olla ihmistenvälisiä kohtaamisia. Kaupungin luottamuselinten työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Toivon, että jatkossakin toteutamme porinapajapäiviä säännöllisesti torilla, kaupunginosissa ja pitäjissä.

Kuluneen 175 vuoden aikana on Mikkelistä ponnistettu maamme ja maailman huipulle politiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja elinkeinoelämän aloilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mikkeliläisillä on tähän mahdollisuus myös jatkossa. Uskotaan itseemme ja uskotaan Mikkelin kaupungin hyvään tulevaisuuteen!

Mikkeli yllättää myönteisesti

Lauantai 31.8.2013

Tällä viikolla on tapahtunut paljon. Maanantaina julkistettiin Mikkelin kaupupungin tilaama kilpailukykyanalyysi, jonka teki Timo Aro, maineikas valtiotieteiden tohtori Porista.

Moni Mikkeliin muuttanut yllättyy positiivisesti. On ilahduttavaa kuulla, että odotukset meistä ovat ylittyneet. Analyysi kertoo, että turvallisuus, rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät palvelut keräävät kiitosta Mikkeliin muuttaneilta. Vastaajien mielestä kaupunkikeskustan uudistuminen heijastuu koko kaupungin elinvoimaan. Palveluiden koetaan parantuneen aiemmasta. Harrastusmahdollisuuksia on paljon tarjolla niin aikuisille kuin lapsille.

Mikkelillä on monia vahvuuksia uusien asukkaiden hankkimista ajatellen. Korostan kuitenkin sitä, että riittävästi avoimia työpaikkoja olisi tärkein valttikorttimme. Kaupungin tavoitteena on saada 500 työpaikkaa lisää vuoteen 2016 mennessä. Tämän eteen ponnistelemme!

Kritiikin kohde Mikkelissä oli vastaajien mielestä sisäänpäinlämpiävyys. Tätä jäin pohtimaan ja miettimään ratkaisuja siihen. Emme ilmeisesti huomioi tarpeeksi hyvin uusia tulijoita. Usein auttaisi jo se, että tapahtumien mainoksissa, ilmoituksissa yms. olisi mainittu paikan osoite. Vaikka se nyt tuntuisikin köpsälle laittaa Kenkäveron, Urskin, sataman tai raviradan osoitetta tapahtuman mainokseen, niin silti se kannattaisi tehdä. Tapahtumaan löytäisi perille myös uudet mikkeliläiset. Myöskään virastotalolle tai Rantakylän kunnantalolle ei uudet löydä ilman osoitetietoja. Leikkikenttiä on hankala löytää asuinalueiden sisältä, joten niistä pitäisi olla selkeä kartta annettavana lapsiperheille. Linja-autojen aikataulut pitäisi löytyä helposti sekä netistä että pysäkiltä ja aikatauluista seloste, milloin on moppe tulossa (johon ei lastenvaunut mahdu). Vastauksesi ei voi riittää se, että "kyllähän kaikki nyt tietävät milloin bussit tulevat ja lähtevät" tai että "ketä nyt bussien aikataulut kiinnostaa".

Nämä on tällaisia pieniä asioita mutta niillä voi olla uskomattoman suuri henkinen merkitys, miten ihmiset kokevat kaupunkimme.

Nuoret arvostavat kansainvälisyyttä ja mitä enemmän meillä olisi monikulttuurisia tapahtumia, joissa puhutaan eri kieliä ja tavataan eri maista tulevia ihmisiä, saisi se Mikkelin tuntumaan vähemmän sisäänpäinlämpiävältä kaupungilta.

Ja mikä tärkeintä, muistetaan hymyillä ja tervehtiä toisiamme, ei sillä väliä vaikkemme niin hyvin tuntisikaan :) !

Kertokaapa omia vinkkejänne, mikä auttaisi.

Galluppi pohdintaa

Perjantai 2.8.2013

Viittätoista prosenttia hipoo SDP:n kannatus Ylen tekemän gallupin perusteella. Kannatuksen laskua on puolueen varapuheenjohtaja Eero Vainio ansiokkaasti analysoinut A-studiossa ja aamutv:ssä. Ihan oikeita pohdiskeluja Eerolla, että tavoitteet pitää tuoda paremmin esille ja hallituksen päätöksentekokyky on ollut heikkoa. Itse olen pohdiskellut sellaisia seikkoja, että SDP:n kenttä veti porot sieraimeen pahasti kahdesta asiasta: Mikael Junger puoluesihteerinä lakkautti osan meidän alueellisista viikkolehdistä ja tehtiin vaalipiiriuudistus. Näitä molempia vastaan puolueen jäsenet ja ay-jäsenet kirjelmöivät, puhuivat, rukoilivat, anelivat, paheksuivat, pyysivät, puhuivat järkeä jne. mutta mikään ei auttanut - puoluehallitus päätti lakkauttaa paikallislehtiä ja vaalipiiriuudistus hyväksyttiin. Nämä otettiin kentällä erittäin raskaasti. Moni on vetänyt porot sieraimiin niin syvälle, että nyt niitetään sitä mitä silloin kylvettiin. Voisi puhua kentän kostosta.

Näistä toinen voitaisiin vielä perua, eli lehtien lakkauttaminen. Oli hyvin lyhytnäköistä lakkauttaa esimerkiksi Etelä-Savon ja Kymen piiristä molemmista lehdet ja sen jälkeen vaalipiiriuudistuksen myötä yhdistää piirit, jolloin omaa lehteä ei ole, vaikka piiri tulee olemaan Suomen suurin demaripiiri. Olisi ollut viisasta jättää toinen lehti henkiin tai yhdistää ne, jolloin uudessa isossa piirissä olisi ollut oma lehti. Tämä olisi ollut hallittua muutosjohtamista. Nyt johtaminen on ollut liian ylimielistä, nykivää, poukkoilevaa ja näköalatonta.

Omien paikallislehtien myötä hävisi kontakti kenttään. Valtakunnallinen puolueen pää-äänenkanattaja Demokraatti tulee vain murto-osalle puolueen jäsenistä, eikä siinä ole paikallisia asioita, jotka ihmisiä kiinnostaa. Enää emme saa mitenkään kerrottua puolueen rivijäsenille ja ay-väelle, minkälaisia tekoja on tehty kuntien ja kaupunkien valtuustoissa. Porvarilehdet kirjoittavat niistä omien lasiensa läpi ja sosialidemokraattien sanomiset ja tekemiset eivät tule niin tarkasti ilmi kuin omissa lehdissä tuli. Olemme muuttuneet näkymättömiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi. Käy kuin vanhassa viisaudessa: poissa mielestä, poissa sydämestä.

Junger ja Paananen ovat molemmat hehkuttaneet verkkoviestinnän lisäämisestä ja kehittämisestä. Minä en usko sen auttavan. Ihmiset tykkäävät vielä lukea uutisia sanomalehdestä ja SDP:n kannattajat ovat keskimäärin vanhempaa väkeä, joten kaikki eivät käytä nettiä lainkaan. Itsekin huomaan sen, että kun netistä lukee uutisia niin aivot käsittelevät niitä paljon köykäisemmin (lienee suojelevat tietotulvalta) eikä verkon kirjoitukset jää samalla tavalla mieleen kuin painetun sanan. Käyttäytymisemme ja aivojemme muutos tässä suhteessa tapahtuu niin hitaasti, että lehtiä tarvitaan vielä monta sataa vuotta.

Eero Vainion hyvät ulostulot siitä, että tavoitteita pitää tuoda esille, eivät konkreettisesti onnistu, koska emme pääse lehden muodossa ihmisten keittiön pöydälle.

Puoluejohto käyttäytyi ylimielisesti ja kenttää tuntematta ja kuuntelematta tehdessään tämän lehtiuudistuksen. Jos olisin puoluejohdossa niin pyytäisin anteeksi tehtyä virhettä ja palauttaisin paikallislehdet niin, että jokaisessa piirissä olisi omansa. Nöyryyttä tarvitaan vai kuinka alas kannatuksen pitää tippua ennenkuin nöyrrytään.

Hyvä myö!

Perjantai 26.7.2013 klo 12.28

s_taavitsainen.jpgYle Etelä-Savo uutisoi tänään, että lääkäripulaan löytyi ratkaisu Mikkelissä: kunnon palkka ja hyvät työolot. HYVÄ MYÖ! Lue uutinen tästä.

Muistan erittäin hyvin vuoden 2008 keskustelut terveyskeskuksen ulkoistamisesta. Tein silloiselle kaupunginhallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen (aika hauskaa asiassa oli, että olin ensimmäinen valtuutettu koko Mikkelin kaupungin historiassa, joka teki kirjallisen kysymyksen). Silloin johtavat virkamiehet ja poliitikot halusivat ulkoistaa eivätkä mitkään järkipuheet auttaneet. Tämän kuluneen viiden vuoden aikana on opittu paljon. Olen kuunnellut satojen kuntalaisten kertomuksia ja kokemuksia. Tällainen systeemi, että toinen puoli kaupunkia hoidetaan kaupungin omana työnä ja toinen puoli hoidetaan yksityisen yrityksen työnä ei vain toimi. Mikkeli on päättänyt ottaa terveyskeskuksen toiminnan takaisin omaksi toiminnaksi sopimuksen päättyessä vuonna 2014. Onneksi nyt on järki voittanut ja muita keinoja keksitty! Kantapään kautta oppii mutta en voi suositella tällaista oppimisprosessia millekään kunnalle.

Ulkoistettujen palveluiden jälleenkunnallistaminen on ollut koko Suomessa ja Euroopassa käynnissä viimeisen vuoden aikana ja varmasti edelleen kiihtyy. Esimerkiksi Mikkelissä vanhustenhuollossa hinku ulkoistaa on alkanut hiipua ja palveluasumista on alettu tuottaa taas kaupungin työnä. Myös mielenterveyspotilaiden asumispalveluja on Mikkelissä jälleenkunnallistettu. Kaupungille on edullisempaa tuottaa asumispalvelut itse ja myös suurempi intressi kuntouttaa potilaita. Jälleenkunnallistaminen antaa mahdollisuuden kehittää kaupungin toimintoja kokonaisvaltaisemmin ja merkitsee toivottavasti myös parempaa palveluiden saatavuutta sekä lisäksi voidaan vahvistaa kunnallista osaamista ja sen johtamista.

P.s. Uskon, että hoitajapulaan tehoaa ihan sama lääke: työolot ja palkkaus kuntoon.

St Michel ravit

Maanantai 15.7.2013

Olen käynyt St Michel raveissa pienestä pitäen. Joka kerta tunnelma on yhtä mahtava! Lady Charlot otti voiton Mikkelin kaupungin 175-vuotisjuhlalähdössä sunnuntaina 14.7.2013. Paljon onnea omistajille ja ohjastajalle!

stmichel.jpg

St Michel ravit sujuivat hienosti upeassa aurinkoisessa säässä. Kahtena päivänä kävijöitä oli reilut 22 000 ja kaupungissa riitti elämää ja säpinää, way to go! Toivottavasti vieraille jäi hyvä mieli ja palvelu muuallakin kuin raviradalla on ollut priimaa.

Katso video kaupungin lähdöstä.

Ravit huipentuivat sunnuntaina St Michel päälähtöön, jonka voittoon kiri italialaisori Owen’s Club tuloksella 10,1a. Uutta maailmanennätystä ei saavutettu, mutta varmasti voittajan mieltä lämmittää muhkea 70 000 euron palkinto. Onnea!

Katso video StMichel päälähdöstä.

Erityisen iloinen olin myös lähdön 9 voittajasta ja uuden Suomen ennätyksen tekijästä Ranch Kellystä, joka asustaa Mäntyharjulla. Paljon onnea omistajalle Anne Luttiselle!

Katso video Ranch Kellyn juoksusta.

Sunnuntaina raveissa oli Ascot teeman mukainen pukeutuminen ja palkinnoiksi hatuistamme saimme tyttäreni kanssa liput Jari Sillanpään konserttiin ja teräksisen pesuvadin. Kyllä kannatti olla päivä kukkahatussa :).

60 km työväenliikettä

Sunnuntai 14.7.2013

soutu2013_mainos.jpg

 

Lisää kuvia kuva-albumissa

lahto.jpg

Mikkelin Musiikkijuhlat

Lauantai 6.7.2013

satu_ja_anna-kristiina.jpg
Mikkelin Musiikkijuhlat sujuivat taas oikein hyvin. Kaupunkimme on tunnettu monenlaisesta tapahtuma- ja kulttuuritarjonnasta, joista musiikkijuhlat on yksi pitkäaikaisin ja suosituin. Samalla viikolla ollut Päämajasymposium veti myös Mikaelin täyteen väkeä seuraamaan ajankohtaista poliittista kskustelua. Olin Musiikkijuhlilla kaupungin vastaanotolla emäntänä ja yllä on kuva minusta ja Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta Anna-Kristiina Mikkosesta (sd.) ja alla tervetulopuheeni vieraille. Kauniit kukat kaupungille antoi AVI:n ylijohtaja Elli Aaltonen. Ensi vuonna Valeri Gergijev tuo joukkonsa Mikkeliin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Tervetuloa silloin musiikiin juhlaan!

"Arvoisat kutsuvieraat,
Mikkelin kaupungin puolesta toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi musiikkijuhlillemme. Olemme jälleen kerran koko viikon ajan saaneet nauttia upeista konserteista. Mikkelin Musiikkijuhlat on kaupunkimme imagolle erittäin tärkeä tapahtuma. Olemme jo yli 20 vuoden ajan tehneet yhteistyöstä maestro Gergijevin kanssa. Erityiset kiitokset haluan lausua Mikkelin Musiikkijuhlien juhlaorganisaatiolle, jonka puheenjohtaja Jukka Tikka ja ahkeraakin ahkerampi kaupungin työntekijä Maiju Kaitainen ovat täällä paikalla. Kiitos kuuluu myös lukuisille talkoolaisille sekä paikallisille yrityksille, jotka ovat tapahtumamme yhteistyökumppaneita. Lipunmyynti on tänäkin vuonna sujunut hyvin ja kaupunki on ollut täynnä vierailijoita.

Kun nyt Mikkelissä Musiikkijuhlat päättyvät niin Savonlinnassa Oopperajuhlat alkavat. Maakuntamme tarjoaa koko Suomelle kunnon annoksen kulttuuria. Juuri toissapäivänä julkistettiin Jyväskylän yliopistosta tutkimus, jossa osoitettiin, että passiivisen kulttuurin harrastaminen, kuten konserteissa käyminen, ennustaa pitkää ikää. Kulttuurin harrastajat elävät tutkimuksen  perusteella lähes kaksi kertaa muita todennäköisemmin yli 90-vuotiaiksi.

Itse olen hyvin maallikkona klassisen musiikin konserteissa enkä osaa arvioida musiikin teknisiä hienoja osuuksia. En anna tämän kuitenkaan häiritä vaan laitan silmät kiinni ja annan musiikin puhutella minua. Kuuntelen, mitä se kertoo minulle. Musiikki on siitä ihmellinen, että se osaa mennä suoraan ihmisen ihon alle.

Toivon teille kaikille tänään rentouttavaa hetkeä musiikin parissa. Nauttikaamme annista jokainen omalla tavallamme Valeri Gergijevin johdolla, Mariinski-teatterin sinfoniaorkesteria ja illan solisteja kuunnellen.

Pitkää ikää!"

Avainsanat: Mikkelin musiikkijuhlat, Satu Taavitsainen, Anna-Kristiina Mikkonen

Menneestä tulevaan

Maanantai 10.6.2013

Tähän aikaan vuodesta kunnissa käydään läpi viime vuoden toimintaa. Käsittelyssä on mm. tilinpäätös ja toimintakertomus, tarkastuslautakunnan raportti ja henkilöstöraportti. Yksi mielenkiintoisimmista on mielestäni sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys. Kaikki nämä kertomukset kuvaavat mennyttä ja tapahtumiin ei enää voi vaikuttaa. Menneestä pitäisi kyllä pystyä oppimaan. 

Sosiaali-ja potilasasiamiehen selvitys on minusta siksi mielenkiintoinen, että se on kaikista eniten kiinni ihmisten arkikokemuksissa, jotka eivät ole sujuneet niin kuin olisi pitänyt. Juttelen itsekin joka vuosi satojen ihmisten kanssa ja viime vuoden osalta näissä keskusteluissa nousivat esiin samoja asiat, joita potilasasiamies on raportissaan nostanut esille. 

TOIMEENTULOTUKI. On ollut puutteita toimeentulotuen käsittelyssä lain mukaisesti seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Ihmisillä on ollut myös vaikeuksia päästä keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa seitsemän arkipäivän kuluessa. Nämä tulee korjata viipymättä. Riittävä henkilöstöresurssi ja toiminnan tehostaminen on toteutettava välittömästi.

Mikkelissä toimeentulotukimenot ovat alhaisemmat verrattuna moniin, vastaaviin verrokkikuntiin. Huolestuttavaa on, että tilastojen mukaan lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt, mutta toimeentulotuen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Meillä ehkäisevää toimeentulotukea käytetään erittäin vähän, vain noin 1 % toimeentulotuen kokonaismenoista, valtion tavoitteen ollessa 3,3 %. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu nimenomaan ehkäisemään syrjäytymistä ja kalliiden ja korjaavien toimenpiteiden syntymistä. Miksi emme käytä sitä??

TYÖNTEKIJÖITÄ EI SAA KIINNI. Kuntalaisillla on ollut poikkeuksellisen paljon hankaluuksia saada kaupungin työntekijöitä puhelimitse kiinni ja saada ensineuvoon yhteys. Ulko-ovetkin ovat olleet kiinni virastojen sulkuajoista johtuen ja lastensuojelun työntekijöitä on ollut aivan liian vähän ja he kovin kiireisiä. Henkilöstöä on lisättävä ja kiinnitettävä huomiota siihen, että puhelinnumerot ovat helposti löydettävissä ja puhelimiin vastataan sekä lyhennettävä sulkuaikoja. Pääosin kuntalaiset ovat varmasti tyytyväisiä palveluun, mikäli vain saavat työntekijään yhteyden.

Eniten tämä yhteydensaaminen on puhututtanut kansalaisia ENSINEUVON osalta. Lääkäriin pitäisi päästä, mutta kun ei ole päässyt puhelimella läpi. Puheluiden vastausprosentti pitää saada lähelle 100 prosenttia. Palvelu aloitti maaliskuussa 2012 ja nyt onneksi näkyy valoa tunnellin päässä. Tavoitteeseen ei päästä ainoastaan lisäämällä henkilöstöresursseja vaan kehittämällä ja tarkastelemalla koko toimintatapaa ja Soneran tekniikkaa. Onneksi Mikkeliin on nyt saatu rekrytoitua lisää lääkäreitä, sillä ei se pelkästään auta jos ensineuvo saadaan toimimaan, vaan pitää olla antaa aikoja lääkäriin. Tärkeää on myös, että terveyspalveluja järjestetään tarvetta vastaavasti ja mahdollisimman tasapuolisesti laajan Mikkelin kaikille terveysasemille.

OMAISHOIDONTUKI. Kuten joissakin edistyksellisissä kaupungeissa niin myös Mikkelissä tulisi tehdä periaatepäätös siitä, että varataan riittävät määrärahat omaishoidon tukeen. Jos rahat loppuvat kesken vuoden, niitä pitäisi myöntää lisää. Kenenkään kriteerit täyttävän omaishoitajan ei tulisi jäädä tuen ulkopuolelle, kuten viime vuonna kävi :(

VANHUSTEN palveluasumiseen syntynyt jono pitää purkaa. Riittävä määrä erilaisia asumispalvelun paikkoja on oltava. Ketään ei saa aivan liian huonokuntoisena yrittää pitää omassa kodissaan paikkojen puutteen vuoksi. Myös omaishoitajuus on pystyttävä lopettamaan hoitajan niin tahtoessa, jolloin paikka hoidettavalle tulee löytyä.

Menneeseen toimintaan perehtymällä voi suunnitella parempaa tulevaisuutta. On positiivista huomata, että osa ongelmista on aina onneksi saatu ratkaistua. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos joka vuosi nousee samat ongelmat pintaan.


Tori

Tiistai 7.5.2013 klo 22.13

Parkkipaikkojen puuttuminen torin läheisyydestä on Mikkelissä esiin tullut ongelma. Maan alle rakennettuun toriparkkiin ei tule sellaisissa tilanteissa ajettua, kun pitäisi nopeasti noutaa torilta tuoretta kalaa, perunoita, kukkia, mansikoita yms. Tähän tarpeeseen syntyi viime vuoden lopulla valtuustoaloite tilannetta parantamaan. Aloitteessa pyydettiin parkkipaikkoja torille. Aloite loi paineen tehdä asialle jotain. Ilman aloitetta tilanne olisi jatkunut nykyisellään ensi kesänkin. Käsittelyn yhteydessä punnittiin erilaisia vaihtoehtoja ja itse kallistuin lopulta pikaparkkien kannalle Maaherrankadulle. Siihen on sama matka torilta ja parkit voidaan saada jo ensi kesäksi. Tärkeintä on saada Mikkelin tori pysymään elävänä ja nopea korjausliike ehkäisee sen, ettei yrittäjiä katoa ja päinvastoin tulisi uusia torikauppiaita. Torilla pitää olla torin tuntu - täynnä elämää.   

Torille kaupungintalon päätyyn pitäisi myös saada lapsille leikkilaiva. Lapsiperheiden toriasiointi on vähäisempää kuin varttuneempien. Lapsiperheitä pitää houkutella torille mukavalla tekemisellä. Kun lapset viihtyvät, niin vanhemmatkin viihtyvät.santa_maria_72096_e.bmp

Mikkelin kaupunki uudistaa hankintatoimintaansa

Tiistai 16.4.2013 klo 22.03

Sen lisäksi, että kaupunki tekee paljon itse, on se tavaroiden, urakoiden ja palveluiden ostajana suuri toimija. Hankintatoiminta on merkittävä elinkeino- ja aluepoliittinen väline, mutta tehokkaimmillaan vain silloin kun se on hyvin johdettua. Mikkelin kaupunki tavoittelee kasvua ja uusia asukkaita 300 per vuosi. Tämän toteuttamiseksi tarvitsemme työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy, jos meillä syntyy uusia yrityksiä ja olemassaolevat kasvavat. Hyvin johdetulla hankintatoiminnalla voidaan päästä merkittäviin postitiivisiin kokonais- ja aluetaloudellisiin vaikutuksiin ja voidaan vaikuttaa yritysten toiminnan, osaamisen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittymiseen. 

Olemme Mikkelissä huomanneet seuraavia asioita: hankintojen koko on kasvanut, markkinoiden keskittyminen on alkanut tai entisestään kiihtynyt nykyisen hankintapolitiikan myötävaikutuksella, halvin hinta on liian määräävässä asemassa, paikallisen yritystoiminnan erityispiirteiden huomiointi on puutteellista, hankintalain ”ahdas” tulkitseminen hankinnan valmistelussa ja läpiviennissä on vallitseva käytäntö, vuorovaikutus ja avoimuus on vähentynyt ja hankintalain rikkomukset ovat yleisiä.

Haluamme muutosta. Keskeisimpiä kehittämiskohteita kaupungin hankintatoiminnassa on mm. nykyiset eriävät käytännöt, joita kaupungin hallintokunnat ja konserniyhtiöt noudattavat, hankintojen vaikutusten arvioinnin vähäisyys, hankintojen kytkentä yleiseen tavoiteasetteluun puuttuu, prosessit ovat suljettuja ja ennakoimattomia, hankintahetken tilanne painottuu, ei se mitä hankinnalla tavoitellaan, keskitytään siihen mitä hankintalaki kieltää, mutta ei siihen mitä se sallii, yhteistyön ja kumppanuuden vähäisyys, hankintalain noudattamatta jättäminen ja hankintaosaamisen puutteet, vastuukysymysten epäselvyys ja raportointi.

On laskettu, että jos esim. on 6 miljoonan hankinta ja se jää meille omaan kotikaupunkiin, niin se karkeasti laskien tuo kaikkine vaikutuksineen 130 työpaikkaa ja 660 000 e kunnallisveroja kaupungin kassaan.

Meiltä poliitikoilta tarvitaan yhteistyötä ja vauhdin laittamista asenteiden, ilmapiirin ja toimintakulttuurin muutokseen. Meidän tulee asettaa tavoitteita ja linkittää hankintatoiminta muuhun tavoiteasetteluun. Meillä on myös keskeinen rooli seurannassa, valvonnassa ja raportoinnin seuraamisessa.

Esimerkiksi rakennusalalla meillä on Mikkelissä parhaillaan yli 300 ammattilaista työttömänä. Heidät pitää saada töihin. Olen ollut hyvin hämmästynyt siitä, että vaikka paikalliset firmat voittavat urakoita, niin se ei ole edistänyt rakennusalan työllisyyttä. Jossain mättää! Kaupungin rakennusurakoiden kriteerit ja ehdot pitää laittaa sellaisiksi, että paikalliset työllistyvät. Ehtona yrityksen kelpoisuudelle jo tarjouspyyntöön on ehdottomaksi vaatimukseksi laitettava, että yrityksen palkkauksessa ja sen käyttämien alihankkijoiden palkkauksessa käytetään suomalaisen TES:n mukaista tuntipalkkaa ja tilaajavastuulain mukaisia eläke- ja vakuutusmaksuja. Sopimukseen on myös laitettava ilmoitusvelvollisuus, jotta voidaan seurata, että näin myös tapahtuu ja on oltava riittävän kovat sanktiot sopimusrikkomukselle että luistaminen sopimuksesta ei edes tule mieleen. Olisin myös tyytyväinen, jos tarjouspyyntöihin voisi laittaa pisteytykseen seuraavan: käyttää työvoimana TE-toimiston osoittamia työnhakijoita.

Vain töissäkäyvien ja veroja maksavien ihmisten myötä kaupunki saa lisää rahaa hoitaa 535 lakisääteistä tehtäväänsä. Valtionosuudet eivät tule tulevaisuudessa kasvamaan. Itse me täällä menestyksemme teemme ja rakennamme Mikkeliä tuleville sukupolville. Työttömyyden vähentäminen ja ostovoiman lisääminen koituu kaikkien eduksi.

Olen ylpeä Mikkelistä, jos pystymme olemaan kaupunkina valtakunnallinen positiivinen esimerkki hankintatoiminnan kokonaisvaltaisesta haltuunotosta.

Onnea Mikkeli!

Tiistai 5.3.2013

mikkeli-175.jpg

Valtion arkistolaitoksen keskusarkisto siirtyy Mikkeliin

Perjantai 1.3.2013 klo 20.54

Tänään on ollut hyvä päivä Etelä-Savolle. Arkistolaitoksen uusi Keskusarkisto rakennetaan Mikkeliin. Arkisto valmistuu v. 2018, kun Kansallisarkiston Helsingissä sijaitsevan toimipisteen vuokrasopimus päättyy.

Lämmin kiitos sosialidemokraattisille ministereille Jukka Gustafssonille ja Jutta Urpilaiselle, jotka tänään kehysriihen neuvotteluissa varmistivat hankkeen rahoituksen.

Uuteen keskusarkistoon sijoitetaan mm. digitoitua paperiaineistoa. Laitoksella on lakisääteinen velvollisuus säilyttää valtionhallinnon pysyvästi säilytettävät 40 vuotta vanhemmat asiakirjat.

Mikkeli on Helsingin jälkeen merkittävin arkistokaupunki Suomessa. Mikkelissä on monipuolisen arkistotoimen keskittymän lisäksi monipuolista arkistointialan osaamista ja koulutusta. Kehittämistyö on ollut määrätietoista ja sillä on luotu pohja arkistotoiminnan vahvistumiselle entisestään.

Meille tämä positiivinen alueellistamispäätös keskusarkiston siirtämisestä on äärimmäisen tärkeä asia ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Mikkeli on profiloitunut digitaalisena kaupunkina ja tämä kruunaa sen!

Avoimesti eteenpäin!

Keskiviikko 27.2.2013

Kaupunginvaltuuston tulee pitää huolta siitä, että kaikilla mikkeliläisillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että asukkaiden mielipide on selvitettävä ennen päätöksentekoa ja asukkaita on avustettava oma-aloitteisessa asioiden hoidossa, valmistelussa ja suunnittelussa. Tätä työtä hoitamaan valtuusto on nimittänyt mm. aluejohtokunnat, joiden tulee huolehtia, että kaupungin suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa säilyy vahva paikallistuntemus.

Aluejohtokunnat toivottavasti edustavat kattavasti erilaisia ryhmiä; lapsiperheitä, vanhuksia, työssäkäyviä, työttömiä, eläkeläisiä, vammaisia, eri poliittisia ryhmiä. Tällä kertaa valinnoista on keskusteltu hyvin paljon ja ilmassa on ollut tyytymätömyyttä. Mikkelin kaupunkiin tuli kaksi uutta aluejohtokuntaa kuntaliitosten myötä, eli nyt niitä on yhteensä neljä. Tämän valtuustokauden aikana on luotava vakiintunut ja yhtenenäinen valintatapa ja tehtävät kaikille aluejohtokunnille. Ja kun aluejohtokuntien sääntöjä kehitetään, voisi ajatella josko sääntöihin kirjoitettaisiin, että puheenjohtajaksi valittaisiin automaattisesti henkilö, joka saa eniten ääniä alueelta.

Kaupungin luottamuselinten työ pitää olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Asukkailta tulee hyviä ideoita. Usein valitetaan, että kansalaiset eivät kiinnostu yhteisten asioiden hoidosta.

Loistavia ideoita syntyy koko ajan ja asukkaat haluavat osallistua mutta onko joku valmistautunut ottamaan ajatuksia vastaan.

Mielestäni aluejohtokunnan yksi rooli on ottaa ideoista koppi. Siitä olen huolissani, miten saada kaupunginosaseurat aktivoitumaan ja keskustelemaan asukkaidensa ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Mikkelin "ruutukaava-alueella" asuu kuitenkin suurin osa väestä ja heidän kehittämisideat pitää myös saada otettua vastaan. Toivon, että kehitämme tätä myös.

Vanhanaikaiset toimintatavat julkisessa päätöksenteossa pitää muuttaa. Avoin Mikkeli tarkoittaa, että ei toimita, että: "julkistetaan pienen porukan tekemä selvitys, runnotaan päätös läpi ja sitten pulinat pois". Hyvään päätöksentekoon kuuluu riittävän laaja ja vaihtoehtoja pohtiva valmisteluvaihe. Siihen sisältyy niiden kuuleminen, joita asiat koskettavat. Luottamushenkilöiden on oltava valistuneita taustoista ja tehtävä päätökset omien johtopäätöstensä pohjalta ja vastattava myös päätösten seurauksista. Vastuuta päätöksistä ei voi koskaan sysätä kuntalaisille.

Uudenlaista yhteistoimintaa on tulossa maaliskuussa viikolla 12, kun valtuutetut jalkautuvat torille koko viikoksi keskustelemaan ja keräämään kuntalaisten ajatuksia, ehdotuksia ja toiveita siitä, millaisen Mikkelin me haluamme yhdessä rakentaa. Visioikaamme yhdessä, mikä on parasta mitä voimme olla ja saada aikaan 10 vuoden päästä. Sitten vain etenemme kohti sitä!

Lasten tasapuoliset harrastusmahdollisuudet turvattava

Maanantai 18.2.2013 klo 20.48

Jerry_Taavitsainen.jpgTutkimukset osoittavat, että harrastukset suojelisivat lapsia syrjäytymiseltä. Monissa mikkeliläisissä seuroissa voi harrastaa, mutta maksut ovat useita satoja euroja kaudessa.

Monilapsisissa ja yksinhuoltajaperheissä rahat harvoin riittävät mihinkään ylimääräiseen ja näin ollen lasten maksulliset harrastukset ovat haave vain. Mikkelissä on paljon tavallisia keskituloisia ja pienituloisia perheitä, joissa lapset jäävät kokonaan harrastusten ulkopuolelle. Pahimmillaan harrastamattomuus kulkee sukupolvelta toiselle. Lasten harrastuksiin voi saada tukea myös sosiaalitoimesta, mutta tuen edellytyksenä on sosiaalitoimen asiakkuus.

Suomessa valitetaan, kuinka huippu-urheilijoita ei enää tule samaan tahtiin kuin aiemmin. Valtava määrä MM- ja Olympiamitalisteja jää löytymättä sen vuoksi, etteivät lapset rahan puutteen vuoksi koskaan päädy harrastuksiin, joihin heillä olisi lahjoja.

Julkisen sektorin rahojen jakamisen seuroihin ja yhdistyksiin tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista ja tukea kaupungin tavoitteita lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevästi sekä terveellisten, liikunnallisten ja sosiaalisten elintapojen edistämiseksi. Mahdollisesti kaupungin pienentäessä tiloista ja kentistä perittävää vuokraa, voisivat seurat pienentää lapsilta perittäviä maksuja. Kaupungin tulee myös seurata julkisten varojen ohjautumista seuroissa, jotta raha menee siihen käyttöön, mihin se on tarkoitettu.

Tein tämän illan kaupunginvaltuuston kokoukseen aloitteen, jossa edellä mainituilla perusteluilla esitetään, että lasten tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi Mikkelin kaupunki miettii yhdessä seurojen kanssa niitä keinoja, joilla lasten harrastusmaksuja seuroissa voidaan pienentää. Ja että Mikkelin kaupunki luo kannustinjärjestelmän niille seuroille, joissa lasten ja nuorten osallistumismaksu kaudessa on korkeintaan 50 euroa.

Teot ratkaisevat!

Tiistai 12.2.2013

Satu.Taavitsainen.jpgVaaleissa olen puhunut vanhustenhuollon puolesta ja aion sitä jatkaa edelleen. Kiitos niistä lukuisista palautteista puhelimitse, netin kautta, sähköpostilla ja henk. koht. tapaamalla, joita olen teidän kanssa käynyt vanhustenhuoltomme tilasta. Olen tehnyt johtopäätökset viesteistä, vienyt asioita eteenpäin ja keskustellut hyvässä hengessä asioista vanhustyön viranhaltijoiden kanssa. He ovat ottaneet asiat vakavasti ja heillä on vahva tahto ja osaaminen laittaa asiat kuntoon. Hyviä esityksiä on tulossa jo heti ensimmäiseen uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen 27.2. Valtuusto päätti talousarviossaan, että vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistustyötä jatketaan ja välimuotoisia asumismalleja kehitetään. Toivon, että lautakunta kuuntelee tulevia esityksiä ja ripeästi pistää nämä toiminnaksi. Turhan kauan on jo viivytelty.

Luottamushenkilönä edustan kuntalaisia, vaalin avoimuutta, ideoin ja kehitän sekä tuon oman näkemykseni ja osaamiseni kaupungin päätöksentekoon. Asioihin pitää käydä käsiksi ja hankkia tarvittavat ja riittävät tiedot ja johtaa asioita oikeaan suuntaan. Sinnikkäästi. Päättäväisesti. Vilpittömästi. Rohkeasti. Joskus nousee esille myös kipeitä asioita ja sellaisia, jotka halutaan torjua. Tällöin ei kuitenkaan pitäisi ampua sanansaattajaa. Kansalaisten viestejä on kuunneltava. Jotkut yrittävät kaikin keinoin perustella, miksi kansa on väärässä. Tämä ei mielestäni ole erityisen hedelmällistä, sillä asiat on tarkoitettu ratkaistavaksi. Ei ole niin hankalaa asiaa, etteikö sitä saisi muutettua paremmaksi. Näin uskon myös kaupunkilaisten ajattelevan.

"Kotoa lähtiessä on hyvä kysyä itseltään, mitä aikoo tehdä. Palatessaan on hyvä kysyä, mitä on saanut aikaan."

Pakko-omaishoitajuutta ja heitteillejättöä

Tiistai 15.1.2013

satutaavitsainen.jpgMikkelissä tapahtuu pakko-omaishoitajuutta ja vanhusten heitteillejättöä. Olen saanut kuntalaisilta lukuisia yhteydenottoja Mikkelin vanhustenhuollosta. Aivan dementoituneita ja sekavia vanhuksia sekä todella sairaita kotiutetaan sairaalasta ja kaupungin osastoilta. Omaiselle lääkäri vain ilmoittaa, että: "olemme päättäneet kotiuttaa". 

Ihmiset ovat hädissään rakkaittensa puolesta. Eihän sekavassa tilassa olevaa henkilöä voi yksinään kotona pitää. Voi sattua vaikka mitä. Ei osaa laittaa ruokaa, ei osaa ottaa lääkkeitä, ei osaa käydä vessassa. Jopa terveystarkastajan on pitänyt puuttua joihinkin tapauksiin. Eikä myöskään voi kotiuttaa väkisin omaisen kieltäydyttyä omaishoitajuudesta. "Ei amatööri osaa hoitaa vaativaa hoitoa tarvitsevaa kipeää ihmistä", kommentoi eräs henkilö. Eikä tarvitsekaan. Tätä varten on olemassa hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkko. Jotkut ovat joutuneet jäämään töistä virkavapaalle pakko-omaishoitajuus tilanteessa. Tällöin kaupungilta omaishoidon tukihakemukseen on vastattu: "Hakemus hylätty, määrärahat loppu". 

Tähän on tultu, sillä kaupungin virkamiesjohto sai muutama vuosi sitten esityksensä läpi ja luottamusjohto hyväksyi, että kaupungin omia vanhainkotipaikkoja lakkautettiin ja siirryttiin ostamaan palveluasumisen paikkoja yksityisiltä. Täysin väärä strategia, jota silloin kritisoin, ja joka täytyy korjata. Yksityisten hinnat ovat olleet sen verran korkeat, että paikkojen ostamista on rajoitettu. Jopa niin paljon, että osassa yksityisissä laitoksissa on paljonkin vapaita paikkoja. Tilanne on aivan absurdi. Paikkoja on vapaana, huonokuntoisia vanhuksia tulee koko ajan lisää, rahaa ei anneta paikkojen ostamiseen ja ihmiset ovat vailla palvelua eli heitteillä.

Tarvitsemme lisää kaupungin omia paikkoja vanhuksille ja enemmän rahaa vanhustenhuoltoon.    

Vanhuspalvelulaki voimaan tullessaan (toiv mahd pian tämän vuoden aikana) takaa jokaiselle "kriteerit täyttävälle" vanhukselle palveluasumisen paikan 3 kuukauden kuluessa. On pelkona, että virkamiehet valmistelevat tämän vuoksi palveluasumisen kriteereiden nostamista. Missään nimessä en sitä hyväksy. Voiko niitä enää edes korkeammalle nostaa, kun nyt jo esim. täysin sokea ja dementoinut yksin asuva vanhus määritellään liian hyväkuntoiseksi palveluasumiseen? Terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin pitäisi lähteä barrikaadeille puolustamaan vanhuksia. Mikkelin kaupungin taloutta ei voi enää sopeuttaa vanhus- ja vammaispalveluista leikkaamalla.

Jos Mikkeli on hyvä mikkeliläisille, se on hyvä kaikille!

Maanantai 14.1.2013 - Satu Taavitsainen

Tänään aloitimme Mikkelin uuden valtuuston kanssa stratsatu-taavitsainen.small.jpgegian tekemisen tälle valtuustokaudelle. Se on valtuuston tärkein työkalu. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, toimintalinjaa, jolla pyrimme saavuttamaan päämäärän, jota tavoittelemme. 

On sanonta, että sillä, että luopuu tekemästä toisarvoisia asioita, on ratkaiseva merkitys onnistumisessa. Strategia on valintoja. Meidän on valittava, mikä on tärkeintä, mitä tavoittelemme. Emme voi tehdä strategiasta toiveiden tynnyriä ja ladata siihen kaikkia mahdollisia asioita. Strategiassa meidän tulee nähdä myös pidemmälle kuin neljän vuoden päähän. Elämää on vielä tämän valtuustokauden jälkeenkin.

Toivon, että tämä uuden Mikkelin valtuusto osaa korjata virheet, osaa avata uusia näköaloja, tarjota kansalaisille tulevaisuudenuskon ja luottamuksen sekä herättää toivon paremmasta.

Tulevat vuotemme eivät tule olemaan helppoja ja sen vuoksi strategia, jonka valitsemme on merkityksellinen. Asioita on katsottava pitkällä tähtäimellä muistaen kaupungin perustehtävä. Kaupunki on olemassa asukkaittaan varten huolehtien heidän palveluistaan. Ihmiset pitävät tärkeänä, että lapsista, nuorista, vanhuksista, vammaisista, sairaista huolehditaan. Muistetaan se, että jos Mikkeli on hyvä mikkeliläisille, se on hyvä kaikille.

Alle 18-vuotiaiden määrä meillä Mikkelissä vuoteen 2030 tulee pysymään lähes samana. Emme siis voi tehdä leikkauksia palveluihin, jotka kohdistuisivat lapsiin ja nuoriin. Meidän on nähtävä lasten ja nuorten palveluiden laadukkuuden tärkeys myös siltä kantilta, että nyt juuri yritämme houkutella Mikkeliin takaisin nuoria aikuisia, jotka ovat olleet 12-18 vuotta sitten täällä nuoria mikkeliläisiä. Jäikö heille Mikkelistä 90-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun aikaan hyvä maku suuhun? Onko heillä Mikkelistä sellainen tunne ja muistikuva, että täällä on hyvä asua ja lasten hyvä kasvaa? Toivottavasti.

Meidän pitäisi romuttaa kaikki väestöennusteet. Ne nimittäin kertovat, että vuoteen 2030 mennessä poistuu työelämästä yli 4000 mikkeliläistä. Niin monen ihmisen siirtyminen pois töistä, maksamasta veroja, perustamasta perheitä ja yrityksiä jne. ei voi olla vaikuttamatta meihin. Sen vuoksi pidän strategiamme tärkeimpänä tavoitteena työikäisen väestön muuttovoittoa. Mitä vaatii, että saamme heitä tänne? Sen tietää kaikki - työpaikkoja ja hyvät toimivat peruspalvelut. Työpaikkojen saaminen on siis kaiken lähtökohta. No, sitä pohtii parhaillaan koko Eurooppa ja Amerikka myös. Miten voisimme olla täällä niin viisaita, että keksisimme ratkaisun ongelmaan? Onko meidän siis luovutettava? Heitettävä pyyhe kehään ja sanottava, että ongelma on meille liian iso, ratkaiskaa te viisaammat. Tulemme sitten teidän kannoille, kun keksitte viisasten kiven. Luulen, että kannoilla oleminen, olisi meille jo sitten liian myöhäistä. 

"Visio ei riitä, se täytyy yhdistää uskallukseen. Ei riitä, että vain katsomme portaita, meidän on noustava ne portaat." Näin sanoi Vaclav Havel, kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeustaistelija ja Euroopan keskeinen poliittinen vaikuttaja. Meidän on itse noustava ne portaat. 

1 % työttömyyden pienentäminen tuo kaupungille puoli miljoonaa verotuloja. 

Kunnallisveron osuus tuloistamme on aivan ratkaiseva. Yhteisövero ja kiinteistövero ovat pikkuripauksia. Kunnallisveron kerryttäjiä ovat nimenomaan palkansaajat.

Ikäihmisten määrän kasvu tulee olemaan merkittävä. Sen vuoksi emme voi leikata heidänkään palveluja. Painopiste pitää siirtää yhä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, kuten matalan kynnyksen terveysneuvontaan, ensineuvoon, nettineuvontaan jne. Tulevaisuudessa ikäihmisistä suuri osa on aikaisempaa kyvykkäämpää ja halukkaampaa pitämään huolta itsestään. He ovat myöskin hyväkuntoisia ja virkeitä mikkeliläisiä, joiden läsnäolo on meille voimavara.

Mikkelin imagotutkimuksen perusteella mikkeliläiset toivovat lisää työpaikkoja ja parempia palveluja, varsinkin terveyspalveluja ja ovat huolissaan vanhusten tilanteesta. Yrittäjät pitävät Mikkelin yritysilmapiiriä tunkkaisena ja pienen piirin touhuna. Yritykset toivoivat erityisesti kaavoitusasioihin parempaa kanssakäymistä kaupungin kanssa. Muutoin mikkeliläiset tuntuvat viihtyvän täällä ja sitä meidän tulee vahvistaa parantamalla arjen sujuvuutta. Työllisyys, sosiaali- ja terveyspalvelut, päiväkodit, koulut ja päätöksenteon notkeus ja avoimuus. Siinäpä ne tärkeimmät. 

"Jos haluaa, että asiat muuttuvat parempaan suuntaan, kannattaa ottaa ne omiin käsiinsä." Onnistuminen vaatii meiltä mikkeliläisiltä, että keksimme, mitä voimme tehdä sen sijaan, että valittaisimme mitä emme voi tehdä. Ja että jatkamme silloinkin, kun olisi helppo antaa periksi ja luovuttaa.

maaranpaa.jpg

Hyvää Uutta Vuotta!

Perjantai 28.12.2012

image.jpg

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »