Satu Taavitsaisen blogi
Tempuilla ei maine parane - MikkelilläkäänLauantai 13.12.2014 Taloustutkimus toteutti kuntien imagotutkimuksen kuluvan syksyn aikana. Mikkelin tavoitteena on pysyä mainekuvaltaan kärkikaupunkina. Suuria muutoksia Mikkelin mainekuvassa ei ole tapahtunut 2010-luvulla ja meidän jossain määrin tapahtunut notkahdus kokonaisasemassa selittyy verrokkikuntien ja muiden kuntien selkeästi parantuneilla imagotekijöillä. Meidän tulee ottaa oppia siitä, mitä muualla on osattu tehdä paremmin. Esimerkiksi Tampere on tehnyt valtavan nousun maineessaan. Tampereella onkin panostettu valtavasti investointeihin ja työllisyyteen. Tämä ei ole meillä valtuustossa onnistunut ja kriittinen palaute työpaikkojen puutteesta on Mikkelin kohdalla voimistunut. Toisaalta taas yritykset antavat kritiikkiä kaupungille työvoiman saatavuudesta ja kunta- ja oppilaitosyhteistyön heikkenemisestä. Miksi työt ja tekijät eivät kohtaa? Nämä kun ratkaisemme onnistuneesti, kohenee elinvoimamme ja maineemme varmasti. Mikkelillä riittää kirittävää houkuttelevan kuntakuvan aikaansaamisessa. Tempuilla se ei tapahdu vaan työllä. Meidän on oltava vakuuttava, osaava, ahkera, ystävällinen, uskottava ja luotettava kaupunki. Hyvä maine täytyy ansaita, sen tulee perustua totuuteen ja hyvä maine lähtee tyytyväisistä asukkaista. |
Valtion koekaniineinaSunnuntai 7.12.2014 Kansalaisten kanssakäymisen tiivistämiseksi Mikkelin Stellassa avautui 5.12. Sadun klinikka. Päivän aikana käytiin satoja keskusteluja arjen asioista ja tukijoiden listalle nimensä antaiden joukko kasvoi 5-kymmenellä. Tervetuloa joukkoon iloiseen! Seuraava klinikkapäivä on 12.12. Yksi asia, josta tuli paljon palautetta, oli Mikkelin verotoimiston kohtalo, josta loppui asiakaspalvelu syyskuussa. Valtionhallinnon asiakaspalvelu-uudistuksessa Mikkelin verotoimisto on pilottipaikkakunta, jossa kokeillaan verotoimiston sulkemista ja palvelun keskittämistä verkkoon. Olen samaa mieltä asukkaiden kanssa, että Mikkeli maakunnan keskuskaupunkina on väärä paikka kokeilla verotoimiston asiakaspalvelun sujumista vain verkossa ja kaupungin yhteispalvelupisteessä.
|
Mihin katosi arvokas vanhuus laista?Torstai 4.12.2014 klo 22.37
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lakimuutosta, jonka tarkoituksena on vähentää vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Nykyisessä laissa edellytetään kunnan toteuttavan iäkkään ihmisen pitkäaikaisen hoidon ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaan. Muutosesityksessä edellytetään hoidon toteuttamista kotiin tarjottavilla palveluilla. Olen hyvin huolissani siitä, että laista ollaan poistamassa nykyisessä laissa ympärivuorokautisen perusteina olevat sanat ”arvokas elämä”. Muutosesityksessä laitoshoidon perusteina olisivat lääketieteelliset perusteet tai potilasturvallisuusperusteet. Tahdon laissa säilyvän ympärivuorokautisen hoivan perusteina sanat: ”arvokas elämä”. |
Sujuva arki on myös valtuuston puheenjohtajan asiaTorstai 27.11.2014 klo 17.10
Saadessani viime kuntavaaleissa yli tuhat ääntä ja tullessani valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi, minulle sanottiin, että ”sinunlaisesi tekijä- ja asiaihminen ei viihdy siltanauhojen leikkaajana edustushommissa”. Sanoin, että totta, mutta valtuuston puheenjohtajana aion olla muutakin kuin nauhojen leikkaaja. Luottamushenkilöillä on oltava ennen päätöksentekoa riittävät ja oikeat tiedot asioista. Esityslista on lähetettävä liitteineen asioihin tutustumista varten ja pöytäkirjoihin on merkittävä kaikki asiat. Kuntalaisiin ja lehdistöön päin on oltava avoin. Olen myös puolustanut luottamushenkilöiden oikeuksia saada tietoa valmistelussa olevista asioista. Kuntalaki takaa laajan tiedonsaantioikeuden valtuutetuille. Kuuntelen ymmärtääkseni ja aina en osaa heti vastata mutta lupaan selvittää. Luottamushenkilönä tehtäväni on kuunnella ja ymmärtää kansalaisten tarpeet. Olipa asiasi pieni tai suuri, niin tule juttelemaan. Jokaisella on oikeus odottaa äänelleen vastinetta! Klinikkaa pidetään jatkossa säännöllisesti. Tervetuloa! |
SoteveteraanitTorstai 20.11.2014 Tänään kokoonnuimme Etelä-Savon sotetuotantoalueen ohjausryhmän kokoukseen. Ryhmään kuuluu kunnanjohtajat ja johtavat luottamushenkilöt Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnista. Alamme olla jo aika soteveteraaneja, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen on elänyt meillä monta vaihetta. Vaikeuksien kautta voittoon toivottavasti pätee! Nyt ainakin näyttää lupaavalta. Tavoitteena on saada ensi vuoden aikana yhdistettyä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ja Mikkelin keskussairaalan toiminnot yhdeksi toimijaksi. Henkilökunta olisi yhden työnantajan alla, mikä helpottaisi huomattavasti toiminnan kehittämistä sinne, missä on tarvetta. Nimeä tällä uudella työnantajalla ei vielä ole mutta itse olen makustellut, mille kuulostaisi Etelä-Savon Hyvis. Kuulostaisiko hyvälle nimelle? Liian paljon kuulee niitä ihmisten tarinoita, että ei ole saanut nykyisistä julkisista palveluista apua silloin kun olisi niitä tarvinnut. Tämä on koko asian ydin. Sotea kehitetään ihmisiä varten! Ei ole oikein se, kun potilas tulee terveyskeskukseen lääkärille ja kertoo että tuntee olevansa vajoamassa vakavaan masennukseen, hänelle annetaan ohjeeksi tulla kahden viikon päästä uudestaan, jos olo vielä pahenee. Veronmaksajia suututtaa, jos terveyskeskus ja sairaala eivät auta silloin, kun apua tarvitsee. Jos joutuu maksamaan tuhansia euroja yksityiseen sairaanhoitoon, alkaa veronmaksuhalukkuus heikentyä. Nyt parhaillaan vietetään Suomessa mielenterveysviikkoa. Tiistaina Mikkelissä oli puhumassa ja laulamassa Mielenterveyden keskusliiton mielenterveyden lähettiläs muusikko Kristian Meurman, joka kertoi omasta sairaudestaan, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Hän kertoi, että kerran hän meni psykoosissa sairaalaan pyytämään apua mutta häntä ei otettu potilaaksi, koska hän oli ”liian hyvässä kunnossa”, koska itse käveli ja pyysi apua. Tunti taaksepäin hän oli ollut vähällä hypätä junan alle. Kaiken hoidon ja palvelun pitäisi tähdätä kuntoutumiseen mutta sen sijaan nykyään laitetaan ihmisiä eläkkeelle jo 3-kymppisinä. Psykiatrit sanovat, että ihmiset tulevat heidän hoitoonsa aivan liian huonossa kunnossa. Jos he voisivat antaa apua aikaisemmin, olisi paremmat mahdollisuudet kuntouttaa ihmisiä työelämään. Psykiatrisia laitoshoitopaikkoja on vähennetty rajusti mutta samalla ei ole kehitetty avopalveluja vastaamaan tarvetta. Tarvitaan työntekijöitä matalan kynnyksen paikkoihin, kuten Mikkelin Mielenmajaan, jossa on päivätoimintaa, kuntoutusta ja ryhmätoimintaa. Ikäväkseni sain kuulla, että resurssipulan vuoksi kaupunki harkitsee muutosta, että Mielenmajaan ei pääsisi vastedes kuin lääkärin lähetteellä, koska tulijoita on niin paljon ja työntekijöitä ja tilaa liian vähän. Eikö olekin aivan käsittämätöntä, että matalan kynnykseen paikkaankaan ihmiset eivät enää pääsisi ennen kuin lääkäri arvioi tilanteen? Missä he viettävät päivänsä, joille lähetettä ei kirjoiteta? He jäävät yksin ja heidän vointinsa romahtaa, josta seuraa taas suurempia ongelmia. Ennen kuin muutoksia tehdään, on välttämätöntä varmistaa matalan kynnyksen palvelut myös jatkossa. Etelä-Savon Hyviksessä (tai mikä nimi tuleekaan olemaan) pitää muuttaa systeemi niin, että autamme ihmisiä varhaisessa vaiheessa. Työntekijöitä tulee siirtää psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta avohoitoon ja kehittää uusia toimintoja. Jokaiseen oveen pitää laittaa iso kyltti: TERVETULOA! Silloin on ihmisten kuntoutumiselle hyvät mahdollisuudet. Sosiaalipalvelut ja ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen eivät saa jäädä uudistuksessa sairaanhoidon jalkoihin. On myös parannettava esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien taloudellista asemaa. Sillä "hyväkään terapia ei auta, jos ihmisellä on nälkä tai hänellä ei ole rahaa tarvittaviin lääkkeisiin". |
"Antakaa minulle tukeva pohja, niin liikutan koko maailmaa"Perjantai 14.11.2014 klo 12.43 "Antakaa minulle tukeva pohja, jolla seisoa, niin liikutan koko maailmaa", totesi Archimedes aikanaan. Tämän päivän suomalaisille nuorille tulee antaa tukeva pohja tulevaisuuteen. Nuoret tarvitsevat harrastuksia, tiloja, koulutuspaikkoja ja oikeaa palkkatyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheistä ja lähiyhteisöstä, mutta on myös koko yhteiskunnan asia. Tänään on Etelä-Savossa kuudes Nuorten foorumi. ELY-keskus on kutsunut tilaisuuteen paneelisteja keskustelemaan kuuluuko nuorten ääni. Olen edustamassa Mikkelin kaupunkia. Nuorten ääni kyllä mielestäni kuuluu mutta olisi tarkemmin vielä pureskeltava, kuuluuko ääni joka paikassa, miten se kuuluu, johtaako se toimenpiteisiin ja jos ei niin mitä asian eteen voidaan tehdä. Jos kaikki kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat ovat iäkkäitä ja kuilu nuoren elämään on liian iso, ei nuorten ääni konkretisoidu päätöksiksi. Viime maanantaina Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa äänestimme Urheilupuiston yläkoulun piha-alueen kunnostamisesta. Tätä investointia on joka vuosi vain siirretty ja siirretty ja äänestyksissä enemmistön ääni ei ole ollut nuorten ääni. Skeittiparkkia koskevassa äänestyksessä tilanne on sama. Itse olin näiden molempien kannalla ja sen vuoksi koen, että nuorten ääni kyllä kuuluu mutta ei riittävästi, jotta se johtaisi aina toimenpiteisiin. Tarvitaan lisää nuoria päätöksentekijöiksi.
Nuorten työttömyys, syrjäytyminen ja yksinäistyminen näkyvät peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää toisen asteen opiskelupaikka, ammatillisten ja lukion opintojen keskeytymisenä, mielenterveys- ja päihdeongelmina ja huostaanottoina. Aivan kiistatta paras tapa turvata nuorten tulevaisuus on tarjota heille polku harrastuksiin, koulutukseen ja työelämään.
Eri organisaatioiden on sitouduttava ja otettava vastuu nuorten tilanteesta: nuoret tarvitsevat konkreettista apua. Nuoret ovat hämmästyttäviä selviytyjiä, mutta on huomattavasti helpompaa kun joku auttaa. Vastuu seuraavan sukupolven hyvinvoinnista ja sosiaalistumisesta yhteiskuntaan kuuluu yhteiskunnan kaikille tasoille.
Koulutyö, opiskelu, työnteko vaativat aina ponnisteluja ja vaivannäköä. Perheiden tehtävä on pitää yllä lasten ja nuorten toivon liekkiä. Kaikesta vaikeasta kyllä selvitään. Luovuttaa ei saa, sillä niin kauan kun on elämää on toivoa. Jos nuoren perhe ei tähän toivon ylläpitämiseen pysty, niin sitten se on yhteiskunnan turvaverkkojen tehtävä. Nyt näyttää sille, että yhteiskunnan turvaverkko ei ole tarpeeksi tiheä. Nuoria ei pystytä auttamaan henkilökunnan vähyyden vuoksi. Tarvitsemme lisää perhetyöntekijöitä, kouluavustajia, opettajia, kerho-ohjaajia, kouluterveydenhoitajia, koululääkäreitä, kuraattoreja ja psykologeja. Oikeisto mittaa kaikkea rahalla, mutta olen varma, että palkkaaminen tulee halvemmaksi kuin tuhansien nuorten tippuminen perheiden ja auttajien ulottumattomiin.
Ei pidä odottaa ongelmien kasautumista, päihteiden tuloa kuvioon mukaan, univaikeuksia, masennusta, yksinäisyyttä, harrastamattomuutta. Jos koko kouluaika menee näiden ongelmien kanssa painiessa, niin mitkä ovatkaan ongelmat, kun pitäisi lähteä jatko-opintoihin tai töihin, aikuistua, perustaa perhettä. Aikuisilla on oltava aikaa auttaa ja yhteiskunnalla on oltava rahaa maksaa nuorten palveluita antavien työntekijöiden palkka. Se on investointi tulevaisuuteen. Emme voi asettaa nuorille pelkästään vaatimuksia siitä, millaiseksi olisi hyvä tulla, jotta onnistuu elämässään. Meidän on opastettava heitä oman sisäisen polun hahmottamisessa ja oman elämän tarkoituksen löytämiseksi. Nuoret tarvitsevat ympärilleen välittäviä aikuisia, heille rajoja asettavia kasvattajia, vastuullisia, rakastavia, hoivaavia ja heistä huolehtivia ihmisiä. |
Ensin selvitetään, sitten vasta päätetäänTiistai 11.11.2014 Länsi-Savo uutisoi tänään valtuuston eilisestä kokouksesta mutkat oikoen: "Keskeinen osa Mikkelin poliittisesta johdosta puoltaa uuden monitoimihallin rakentamista." Näinhän ei suinkaan ole, sillä valtuusto ei päättänyt hallista vielä mitään. Kuuden milj. varaus vuodelle 2017 lukee samaan tapaan kuin viiden miljoonan varaus taidemuseoon vuodelle 2018. Ennen kuokan laittamista maahan, tehdään valtuustossa päätökset kaikista investoinneista. Valtuusto sen sijaan päätti, että monitoimihallista tulee tehdä luotettava selvitys, josta selviää monitoimihallin omistajat, käyttäjät, rahoitussuunnitelma, pääoma- ja käyttömenot ja niiden jakautuminen käyttäjien ja kaupungin välillä. Tämä selvitys tulee valtuuston käsittelyyn v. 2015 syksyllä. Eihän kukaan päättäjä voi sanoa KYLLÄ tai EI ennenkuin tosiasiat ovat tiedossa. Muodostan oman kantani vasta selvitykseen perehdytyttyäni ja SDP:n valtuustoryhmän keskustelujen jälkeen. Kuuden miljoonan investointi on paljon pienempi summa jaettuna 30 vuodelle kuin tulevat vuotuiset käyttömenot, joista olen itse huolissani. Jostain muualta kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta, koululaisilta, päiväkodeista ja vanhustenpalveluista on löydyttävä rahat, jolla hallin toimintaa ylläpidetään. Nyt jo on kaupungin käyttömenoissa rahallisesti todella tiukkaa lakisääteisissä peruspalveluissa, joten niistä nipistämistä en kannata. Jäähallin laajennuksen jälkeen reippaasti kohonneet yhtiövastikkeet ovat varoittava esimerkki. Veroeuroja tulee löytyä ihmisten jokapäiväisen elämän tarpeisiin, ennen kuin niitä laitetaan uusien isojen ja hienojen hallien ja talojen rakentamiseen. Lue uutinen: Mikkelin kaupungille iso lisälasku jäähallin yhtiövastikkeesta Ihmettelen myös vähän uuden, mahtavan ja ison "virastotalon" (kaupungin vesilaitosta, sähkö- ja jäteyhtiöitä varten) rakentamissuunnitelmia satamaan Veturitallien alueelle. Joko Sammonkadun laidalla oleva valtavan iso toimistorakennus on täynnä, eikö siinä ole enää tilaa? Entä muut kaupungin tyhjillään olevat tilat? Satamalahti on upea paikka ja varmasti sinne tulevaisuudessa saadaan vetovoimaista 5-tien ohikulkijoita pysäyttävää toimintaa - kulttuuria, tiedettä, taidetta, lasten ja nuorten tekemistä. Ymmärrän, että kaupungin konserniyhtiöitä halutaan käyttää alueen kehittymisen alullelaittajana, mutta olen huolissani ihmisten vesi-, sähkö- ja jätemaksuista. Asumiseen liittyvät kustannukset ovat muutoinkin nousseet todella paljon ja viimekädessä asiakas maksaa laskussaan yhtiöiden kohonneet vuokrat ja uusien kiinteistöjen rakentamiskustannukset. Suurta ja uutta ei aina tarvitse olla. Viljasiilo ja sen vieressä oleva vanha myllyrakennus olisivat hyvä taidemuseon paikka ja vanhaa, kaunista 5-tielle näkyvää maamerkkiämme, Naisvuoren näkötornia, tulee myös kunnostaa, maalata ja valaista kauniisti. P.s. Etelä-Savon kauppakamari otti viime viikolla voimakkaasti kantaa monitoimihallin puolesta. Toivottavasti tämä tarkoittaa, että he ovat löytämässä elinkeinoelämän puolelta sille myötämielisiä maksajia. Lue uutinen. |
Mitä apua saan, mistä maksan, riittävätkö rahani?Sunnuntai 9.11.2014 Jutellessani vanhusten tai heidän omaistensa kanssa puhumme usein myös vanhuspalveluihin liittyvistä maksuista ja tukien hakemisesta. Maksut ovat monen mielestä korkeita ja välillä joudutaan turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikki vanhukset eivät tiedä, millaisia sosiaalietuuksia he ovat oikeutettuja saamaan. Monetkaan vanhukset eivät osaa hakea Kelan hoitotukea. Jos valppaita omaisia ei ole, tulisi kaupungin ja sairaalan työntekijöiden auttaa ja varmistaa, että etuudet on haettu asianmukaisesti, jotta vanhukset eivät rahapulan takia menetä yöuniaan. Onneksi myös kirkon diakoniatyöntekijät ovat auttaneet tukien hakemisessa. Suomen vanhustenhuolto oli aiemmin laitosvaltaista – kun kotona ei ilman apua pärjätty, siirryttiin asumaan vanhainkotiin. Siellä sai kaiken elämiseen tarpeellisen ja kuukausimaksu (85% nettotuloista) meni suoraan eläkkeestä. Nyt laitoshoitoa on enää hyvin vähän ja kotona asumista tuetaan sekä on palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Nämä ovat tuoneet myös maksuihin valtavan muutoksen. Kotihoito sisältää apua arkiaskareissa (esim. syömisessä, kotona liikkumisessa) ja henkilökohtaisissa toiminnoissa, (esim. vaipan vaihdossa, wc:ssä käynnissä) sekä tarvittaessa lääkärin lähetteellä määrättyä kotona tapahtuva sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Säännöllisestä kotihoidosta peritään kuukausimaksua, joka määräytyy tulojen ja viikoittaisen käyntimäärän mukaan. Kotihoidon tukipalveluilla täydennetään huolenpitoa. Tukipalvelut ovat monesti ensimmäisiä palveluita, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja muut asiointipalvelut, kuljetus- ja saattajapalvelu, kylvetys- ja saunotuspalvelu, turvapalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Esimerkiksi Mikkelin seudulla tukipalveluiden hintataso on seuraava: aamupala, välipala tai iltapala kotiin kuljetettuna maksaa 4,70 e/kpl. Lounas kotiin kuljetettuna on 7,70 e/kpl. Päivällinen kotiin kuljetettuna on 5,70 e/kpl. Lääkekello 9,50 e/kk ja turvapuhelin 27 e/kk. Asiointipalvelu 8 e/ päivä (esim. kauppa, pankki, apteekki ym.). Saattajapalvelu 20 e/alkava tunti, esim. lääkärissä käynti. Kuljetuspalvelu 4,20 e/yhdensuuntainen matka. Hygieniapalvelu 6,10 e/kerta (sauna/suihku) ja vaatehuoltomaksu 7,70 e/kerta. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan asiakasmaksu 11,30 e/vrk. Vaikeutuuko palveluiden pariin pääseminen?Tukipalvelut on tarkoitettu yleensä kotihoidon asiakkaille. Tukipalveluita ovat Mikkelissä saaneet myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotihoidon palvelua. Maanantaina 10.11. valtuuston käsittelyssä on talousarvioehdotus vuodelle 2015, jossa on pohjaesityksenä palveluihin pääsyn kriteerien nostaminen niin, että tukipalveluita ei enää saisi jos ei tarvitse muuta kotihoitoa. Tässä esityksessä ei minusta tunnu kaikki olevan ihan kohdallaan, sillä pelkkä ateriapalvelu, asiointipalvelu tai muu tuki voi joillekin vanhuksille olla keino selvitä kotona pidempään. Esimerkiksi heikkonäköinen vanhus, joka muutoin pärjää kotona ilman hoidollisia toimenpiteitä, mutta ei pysty laittamaan ruokaa, hyötyy pelkästä ateriapalvelusta. Keskustelemme siitä siis ensi viikolla. Kaupunginhallitus asiasta jo äänesti ja valitettavasti SDP hävisi äänestyksen, jossa esitimme palveluun pääsyn perusteiden ennallaan säilymistä. Palveluasunnossa ja tehostetussa palveluasunnossa kuukausittainen maksu määräytyy seuraavasti: Bruttotuloista vähennetään 563 e ja erotuksena saadusta euromäärästä otetaan asiakasmaksuun 35 % kuukaudessa + tehostetussa lisätään 200 e/kk vaativammasta hoidosta. Hoitomaksuun sisältyvät oma huone ja hoitohenkilökunnan antama huolenpito, avustaminen, ohjaus sekä kuntouttavat, virikkeelliset ja sairaanhoidolliset palvelut. Vanhuksen tulee itse maksaa ateriapalvelu, joka on 440 e/kk tai voi valita erikseen jokaisen aterian ja maksaa ne yksittäin. Myös huonekalut, lääkkeet, siivous ja vaatehuolto yms. on itse maksettava. Liian moni jättää sekä kotona että palveluasumisessa tukipalveluita ottamatta, koska kuukausittainen summa nousee niin korkeaksi, ettei kaikilla ole palveluihin varaa. Minusta näyttää sille, että tulevalla kaudella eduskunnassa tullaan keskustelemaan vanhustenhuollon maksuista, niiden tasavertaisuudesta ja järkevyydestä. Se ei tunnu oikealta, että vähävaraiset vanhukset tinkivät ruuasta, hygieniasta tai lääkkeistä. Enemmän päivätoimintaa - toinen päiväkeskus Lähemäki-talolleTarvitsemme myös enemmän päiväkeskuksen tyyppisiä paikkoja. Päivätoiminta sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, edestakaisen kuljetuksen, tarvittaessa saunan tai suihkun sekä ryhmätoiminnan ja ohjauksen. Siihen voi yhdistää toimintaterapiaa, jalkahoitoa, fysioterapiaa, parturia yms. Päivätoiminnalle on valtava kysyntä ja sitä tulee kehittää. Meillä on Mikkelissä vain yksi päiväkeskus. Päivätoiminta on erinomaista kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä sekä edesauttaa toimintakyvyn säilymistä. Toivon, että Lähemäki-talon tyhjenemisen myötä neuvolatoiminnasta, saisimme sinne toisen päiväkeskuksen mikkeliläisille vanhuksille. Onneksi tieto päiväkeskuksen aukiolosta joulukuussa ei koske koko päiväkeskuksen toimintaa. Yksinäisyys on monin verroin ahdistavampaa joulukuussa kuin esim. helmikuussa ja on hyvä, että yläkerran toiminta on auki myös joulukuussa. Päiväkuntoutus alakerrassa on kiinni joulukuun ja jatkuu tammikuussa. Lue kolumni: Mummu katoaa katastrofia odoteltaessa, paikkaa ei löydy Hyvää isänpäivää kaikille isille ja isoisille! "Kun kätesi suuri, tarttuu käteen pieneen - miten mahtava tunne, mikään ei voi mennä pieleen." |
Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua kannattaa käyttääLauantai 1.11.2014 Jos olen jostain asiasta politiikan saralla onnellinen niin siitä, että vuosien yrittämisen jälkeen Mikkelissä lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu käynnistyi 1.12.2012. Jo vuonna 2007 tein asiasta valtuustoaloitteen ja siitä asti joka käänteessä puhunut asian puolesta. Näin ovat tehneet myös muut valtuutetut, jotka ovat pienten lasten vanhempia. 1990-luvun lamassa palvelu oli lopetettu, vaikka sosiaalihuoltolain velvoite järjestää kotipalveluja myös lapsiperheille ei ollut poistunut. Iloinen asia on siis se, että nykyään Mikkelin kaupungilla on palkattuna kaksi työntekijää tilapäistä kotipalvelua antamaan ja palveluseteli on myös käytössä. Jos perheessäsi on avun tarvetta liittyen esim. raskauteen tai synnytykseen, uupumiseen, vanhemman tai lapsen sairastumiseen tai muuhun erityistilanteeseen kuten vireillä olevaan avioeroon, sekä oman tukiverkoston puuttumiseen niin älä jää yksin murehtimaan. Kotipalvelulla vahvistetaan perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä. Palvelu on tarkoitettu ihan tavallisille lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun ja / tai välttämättömään kodinhoitoapuun, eikä se ole sidottu lastensuojeluun. Käytännössä apu on esimerkiksi lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua, imurointia tai kodin ylläpitosiistimiseen liittyvää apua. Palvelun saamiseksi ei tarvita eikä tehdä lastensuojeluilmoitusta. Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua haetaan lomakkeella. Lomakkeen täyttää perheen kanssa työskentelevä taho (esimerkiksi neuvola, päivähoito, erikoissairaanhoito). Myös perhe itse voi hakea palvelua lomakkeella. Lomakkeen voi lähettää osoitteeseen: Valitettavasti lomake ei ole vielä sähköisesti lähetettävissä, mutta tähän toivon pikaista uudistusta. Tilapäistä kotipalvelua on käyttänyt tänä vuonna vajaa sata mikkeliläistä perhettä. Toivottavasti jatkossa yhä useampi pyytää apua ajoissa ennen kuin tilanteet pahenevat tai väsymys vie voimat. Toivon tämän olevan Mikkelissä työmuoto, jota kehitetään eteenpäin. Raisiossa kirjastosta saa lainattua kotiin apua - siinä on matala kynnys avunpyytämiseen huippuunsa hiottuna! Linkki Mikkelin kaupungin sivuille: Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu |
Työn puolesta on kamppailtava enemmänLauantai 25.10.2014 Ajattelen, että työstä on saatava sellainen palkka, että sen varassa pystyy elämänsä rakentamaan. Työttömyysturvan ja/tai sosiaaliturvan varassa eläminen ei yleensä ole elämäntyylivalinta, vaan seuraus työn puutteesta, siis siitä, ettei työpaikkaa ole tarjolla. Työttömyys on hahmotettava enemmän yhteiskunnan kuin yksilön epäonnistumisena. Haluatko Sinä työllistyäksesi siirtyä huonompiin työehtoihin ja huonompaan palkkaan? Haluatko työttömyys- ja sosiaaliturvaa pienennettävän? Näitä jotkut poliitikot ovat kertoneet edistävänsä. He toivovat lisää paikallista sopimista ja lisää valtaa yrityksiin ja näin murentaa työväenliikkeen yhteisrintamaa. Pieni työntekijä jää hyvin heikoksi neuvottelijaksi ilman valtakunnallisten työehtosopimusten tuomaa turvaa. En näe ihmisten elämän kurjistamisen tuovan meille tavallisille ihmisille hyvää elämää. Päinvastoin tällöin mentäisiin kohti palkkaköyhyyttä ja pätkätöiden kasvua. Kumpikaan näistä ei tuota lisää ostovoimaa, vaan syntyy uusi palkkaköyhien luokka, joka on jo todellisuutta Saksassa. Siellä yli 2 miljoonaa palkansaajaa tekee kahta työtä pärjätäkseen. Tavallisen päätyön lisäksi ollaan ns. "minityössä". Minityöt ovat matalapalkkaloukku, johon pudotaan. Minityöstä ei saa palkallista sairaslomaa, siihen ei kuulu lomaoikeuksia eikä se kerrytä eläkettä. Minityöt ovat tarjonneet työnantajalle mahdollisuuden äärimmäisen joustavaan työvoiman hankintaan ja käyttöön. En aio edistää tällaista mallia Suomeen. Tarvitsemme työtä ja talouskasvua oikein keinoin toteutettuna. Yrityksemme menestyvät vain, jos kansalaisilla on varaa ostaa tuotteita ja palveluita. Nostokurjet ja kaivurit pois varastoista pölyttymästäYhteiskunnan on erityisesti laman aikana tuettava työllisyyttä ja ylläpidettävä kotimaan markkinoita. Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan vahvaa investointien liikkeelle lähtöä. Tästä myös me Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit annoimme tänään kannanoton. Korkean työttömyyden aikana on investoitava julkiseen rakentamiseen kuten homekouluihin, päiväkoteihin, kuoppaisiin katuihin, valtateihin, raideliikenteeseen, vuokra-asuntorakentamiseen ja muihin urakoihin, jotka olisivat muutoinkin lähiaikoina tehtävä. Nyt rakentaminen on edullista, kun korot ovat matalalla ja urakoita saa kohtuuhinnoilla. Parantuneet ja nopeammat liikenneyhteydet lisäävät työpaikkoja täällä kehäkolmosen ulkopuolella. Jälkipolville ei voi jättää nykyisenkaltaista korjausvelkaa. Valtion ja kuntien ohjauksessa olevien yritysten ja yhteisöjen investointien lisääminen jo viidellä prosentilla toisi työtä tuhansille tällä hetkellä työtä vailla oleville. "Eihän meidän kaupungin työttömät työmiehet pääse kuitenkaan urakoihin töihin."Liian usein kuulee sanottavan, että "Eihän meidän oman kylän työmiehet pääse urakoihin töihin". Tähän on tultava muutos! Nykyinen kilpailulainsäädäntö mahdollistaa urakoiden ja hankintojen kilpailuttamisen niin, että ne tukevat aluetaloutta ja työllistävät paikallisia ihmisiä työehtosopimusten mukaisin palkoin. On vain tahdosta ja osaamisesta kiinni, käyttääkö kuntien ja valtion virkamiehet tätä mahdollisuutta hyväksi. On keskityttävä siihen, mitä kilpailulainsäädäntö sallii, eikä siihen mitä se kieltää. On ajateltava Suomen kansallista etua - korkeaa työllisyyttä. Meidän tulee omilla toimillamme tehdä työpaikkoja lisääviä uudistuksia ja pantava yhteinen voimanponnistus työllisyyden parantamiseen. Silloin meidän kaikkien on parempi täällä elää niin palkansaajien kuin yrittäjienkin. Jos saisin poistaa epäkohdanJos saisin saman tien poistaa Suomesta yhden epäkohdan, valitsisin työttömyyden. Koko hyvinvointivaltion perusta on mahdollisimman kattava työllisyys. Hyvinvointivaltion perusajatus on: ”Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan”. Jos osallisuus yhteiskunnan toimintaan heikkenee, hyvinvoinnin perusta järkkyy. Jokainen haluaa tuntea tulevaisuutensa olevan turvattu. Työ ja sen tuoma toimeentulo on perusasia elämässä. Sen puolesta on kamppailtava enemmän. |
"Voi kun ovi jo avautuisi, minulla on ihan hirveä nälkä."Perjantai 24.10.2014 Kenenkään ei pitäisi olla koditon. Asunnottomuus on täysin poliittisesti ratkaistavissa oleva asia. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia pieniä vuokra-asuntoja ja myös ensisuojia. Keskellämme olevasta asunnottomuudesta, köyhyydestä ja syrjäytymisestä muistutti Asunnottomien yö, jota Mikkelissä vietettiin Mielenmajan & Virike ry:n pihalla. Puhuimme paikalla olleiden kanssa mm. konttikotiratkaisuista ja niitä pidettiin hyvänä väliaikaisratkaisuna. Pohdimme ratkaisuja työttömyyteen ja päihteiden käyttöön, jotka lähes aina ovat taustalla ongelmissa.
|
Yhdessä esteettömästiLauantai 11.10.2014 klo 21.53
Harmittamaan jäi se, että laivoissa on aivan liian vähän esteettömiä hyttejä. Baltic Queen:llä on vain kaksi hyttiä pyörätuolia käyttäville. Moni matkalle halukas järjestöosaaja jäi rannalle tämän vuoksi. Laivojen ja rakennusten esteettömyys ei juurikaan maksa ylimääräistä, vaikka muuta väitetään. Aika hyvin jo pärjäisi jos olisi leveämmät oviaukot, kynnyksettömät huoneet ja vessoissa tukikahvat. Hissit jo lähes aina on. Rakennusteollisuus käyttää aivan liian paljon aikaa ja energiaa esteettömyyden estämiseen, kun heidän pitäisi käyttää voimavarojaan esteettömyyttä edistävään tuotekehitykseen ja ratkaisuihin. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista on ikääntynyttä ja kulkee erilaisten apuvälineiden kanssa, unohtamatta vammaisia ja tapaturmien myötä invalidisoituneita. Elämä on parasta kuntoutusta ja ihmisten on päästävä kulkemaan ja liikkumaan. Väki on nyt tottunut matkustamaan Ruotsin ja Tallinnan risteilyillä. Hiljeneeköhän laivat, kun suuri ikäluokka päättää jäädä kotiin hyttien kapeiden ovien, kynnysten ja vessojen vuoksi. Sama asia hotellien osalta. Kannattaisi jo nyt miettiä tulevaisuutta. Jälkeenpäin esteettömien huoneiden rakentaminen tulee kalliimmaksi. Suomi ikääntyy Euroopassa ensimmäisenä (ja Etelä-Savon maakunta Suomen ensimmäisenä, eli Etelä-Savo koko Euroopan ensimmäisenä) ja meidän hyvistä käytännöistä kohdata väestön ikääntyminen tullaan ottamaan mallia. Esteetöntä hyttiä/huonetta ei tarvitse pitää tyhjillään odottaen invakäyttäjiä vaan sen voi varata asiakkaille siinä kuin muunkin. Esteettömyydestä ei ole kellekään mitään haittaa. Päinvastoin moni lapsiperhe vaunujen kanssa olisi iloinen saadessaan esteettömän hytin. Arjen sujuvuus myös lomamatkoilla on tärkeää. Jos hikikarpalot otsalla joutuu kulkemaan hankalia reittejä pitkin sekä ähisten ja puhisten mennä huoneisiin tai vessaan, jää matkat tekemättä. Ruotsissa omakotitalojen rakentajia on saatu kannustettua esteettömään rakentamiseen. Jos perhestä joku vammautuu, ei tarvitse muuttaa pois tutusta kodista. Samoin iän karttuessa ja apuvälineiden astuessa kuvioon, voi huoletta asua omassa kodissaan. Asuntomessut ovat hyvä esteettömän omakotiasumisen edistämisen paikka. Asuntomessujen avulla omaa kotia rakentaville voi helposti tarjota tietoa esteettömistä ratkaisuista samassa yhteydessä, kun heille kerrotaan liukuovista, eristyksestä, ilmanvaihdosta, sisustuksesta yms. Esteettömyyteen tulee kannustaa ja siihen tarvitaan asennekasvatusta. Ruotsissa kannustimena on käytetty rahaa. Mikkelissä on tarkoitus pitää asuntomessut vuonna 2017. Vuosi on myös Suomen itsenäisyyden 100 v. juhlavuosi. Vuoden teemana on "Yhdessä". Mielestäni Mikkelin asuntomessut voisi olla edelläkävijä esteettömän omakotirakentamisen edistäjänä ja hakeutua yhdeksi juhlavuoden tapahtumaksi. "Saimaan rannalla yhdessä toisten kanssa asuen ja eläen, luovia arkea helpottavia ratkaisuja kehittäen." |
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.Sunnuntai 5.10.2014 klo 14.20 Tänään vietämme 60. valtakunnallista vanhustenpäivää. Pääjuhlapaikkana on tänä vuonna Mikkeli. Tänään vietämme myös Mikkelinpäivää, joka on alun perin omistettu arkkienkeli Mikaelille, mutta nykyisin kaikkien enkeleiden juhlapäivä. Vanhustenpäivän juhlassa minulla oli kunnia esittää kaupungin tervehdys. Juhlapuheen piti peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Tämän vuoden teeman kautta Vanhustyön keskusliitto painottaa, että jokainen vanhus on yksilö ja arvokas. Mitä tarkoittaa arvokas vanhuus, kysyin puhetta suunnitellessa kolmelta lapseltani. Vanhin heistä, 9-vuotias, oli juuri kaksi viikkoa sitten aveccinani Mikkelin Seudun Muisti –yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa. Lapseni sanoivat, että arvokas vanhuus on sitä, että: ”Kunnioitamme mummoa ja pappaa ja arvostamme, että he ovat tehneet kovasti töitä. Kyyhkylän papat taistelivat meille tämän maan, ja saamme heidän ansiostaan olla suomalaisia. Vanhuksille pitää olla ystävällisiä." Lasten suusta kuulemme totuuden. Vanhuus on rikkaus. Ikäihmiset tuovat yhteiskuntaan elämänkokemusta, tietoa ja osaamista. Sosiaalista pääomaa. Jokaisella ihmisellä on tarkoitus ja tehtävä aivan elinpäivien loppuun saakka. Jokainen vanhus on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen. Mikkeli haluaa tukea ikäihmisten toimintakykyä. Palveluiden suunnittelun tärkeimmät lähtökohdat nousevat ihmisten arkielämän sujuvuudesta ja tarvittavasta tuesta. Kaupunkimme toiminnan eettisyys ja moraalisuus mitataan siinä, kuinka pidämme huolta heikoimmista, kuten lapsista, vanhuksista ja sairaista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme kantavia periaatteita on, että pidämme huolta kaikista yhteisvastuullisesti. Kaikki päätöksenteko pohjautuu arvoihin. On kyseenalaistettava kaiken arvon mittaaminen rahassa. On taisteltava ja toimittava ihmisten puolesta ja pidettävä toivon liekkiä elävänä. Kotona perheen parissa asuminen ja eläminen oli ennen itsestäänselvyys, nyt se on etuoikeus. Itsenäisyys tuo usein mukanaan yksinäisyyden. Merkittävä osa mikkeliläisistä ikäihmisistä on huolissaan sosiaalisista suhteistaan - yksinäisyydestä. Yksinäisyys on keskeinen hyvinvointivaje ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua. Kansalaisjärjestöjen toimintaa tukemalla kaupunki saa pienellä vipuvarrella paljon toimintaa aikaiseksi. Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on keskeinen sija yksinäisyyden torjumisessa. Moni tämän päivän eläkeläinen on aktiivinen yhteiskunnan jäsen, toimija. Se näkyy kaupungissamme niissä lukuisissa kerhoissa ja ryhmissä, joissa jutellaan, lauletaan, pelataan, näytellään, jumpataan, tanssitaan ja matkustellaan. Eläkeläisten toiminta näkyy vapaaehtoisten käynteinä vanhusten palvelutaloissa, ulkoiluseurana, lehtien lukijana ja erilaisten kuntouttavien ryhmien vetäjinä. Omaishoitajat ja isovanhemmat lastenlasten ystävinä ovat kultaakin kalliimpia. Kaikilla vanhuksilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus, niin halutessaan, nauttia luonnosta, kulttuurista, terveellisestä maistuvasta ruuasta ja elämää täynnä olevasta arkipäivästä, asuipa hän kotona, palvelutalossa, hoivakodissa tai laitoksessa. On ihmisoikeus asia, että myös vanhus saa kokea iloa ja naurua, toisen ihmisen läsnäoloa ja välittämistä. Ketään ei saa jättää yksin. Ensi viikko on vanhustenviikko. Olen menossa keskiviikkona kaupungin muistamisten kanssa onnittelemaan erästä 100 vuotta täyttävää asukastamme. Olen esittänyt toiveen, että voisimme vanhustenviikon kunniaksi palauttaa joskus olleen mutta nykyään kadonneen perinteen, että kaupungin johto virallisesti käy onnittelemassa kaikkia sata vuotta täyttäviä. Tämä olisi tärkeä arvostuksenosoitus kaupungilta vanhuksia kohtaan. Katso videot puheista |
Ovelta ovelleTiistai 30.9.2014 Jalkauduin tukiryhmäni kanssa viime viikonloppuna Kangasniemelle ja kokeilimme ovelta ovelle -kampanjointia. Vastaavanlaista kampanjamuotoa ei ole Kangasniemellä koskaan aiemmin tehty. Vajaassa kahdessa tunnissa ehdimme käydä noin 15 keskustelua. Vastaanotto oli iloinen ja positiivinen. "Mukava päivä Kangasniemellä, näitä lisää!", todettiin kampanjaporukastani.
|
Yksinäisyys tekee kipeääLauantai 27.9.2014 Yksinäisyys tuli tällä viikolla esille useissa eri keskusteluissa. Kaupungin vuokrataloyhtiö antoi tilannekatsauksen kaupupunginhallitukselle maanantaina ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, että lähellä keskustaa pieniä kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi. Hakijoita on jonossa noin 500 ja puolet heistä on yksineläviä ihmisiä. Tällä hetkellä on kahden vuoden jono yksiöihin. Tämä ongelma tuli esille myös palaverissa toimeentulotuesta vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa torstaina. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen tekee parhaillaan piispantarkastusta ja seurakunnan ja kaupungin väellä oli yhteistyölounas tiistaina. Tässä lounastapaamisessa puhuttiin paljon yksinäisyydestä ja muista huolista, joita asukkailla on. Pääsääntöisesti ihmisten huolet ovat hyvin perinteisiä ja liittyvät toimeentuloon ja selviytymiseen. Merkittävä osa ihmisistä on huolissaan myös sosiaalisista suhteistaan - yksinäisyydestä. Yksinäisyys on Suomessa keskeinen hyvinvointivaje ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua: unettomuutta, surumielisyyttä, tarmottomuutta, toivottomuutta, arvottomuuden kokemusta, alakuloisuutta ja elämän ilon katoamista. Yksinäisyydestä kärsivien mielestä yksinäisyys on kaikkein viheliäisin kohtalo. Vanha mies perjantaina Graanin kauppakeskuksella ollessani kertoi, että olin tänä vuonna toinen ihminen, jonka kanssa hän jutteli. Hänellä ei kertakaikkiaan ole ketään läheistä ihmistä. "En haluaisi aina syödä yksin", hän sanoi. "Jokaisella pitäisi olla joku läheinen."
Yksinäistyminen on monitahoinen ongelma. Polkuja on monia, jotka siihen johtavat ja ei ole yksinäisen itsensäkään helposti määriteltävissä, mikä sen on aiheuttanut. Yksinäisyyden apukeinoja siitä kärsiville ovat esim. lääkkeet, terapia, aktivoituminen jonkun harrastuksen kautta, kaverin löytäminen tai asiaan sopeutuminen, jolloin ratkaisua ei löydy. Yhteiskunnallisestikaan ihmisten yksinäisyys ei ole hyvä asia. Se heikentää ihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja koettua terveyttä. Vaikka kaupunki, kunta tai valtio ei pysty tarjoamaan ihmisille suoraan ihmissuhteita niin silti on tunnettava yhteisvastuuta yksinäistymisestä ja tehtävä toimenpiteitä, jotka parantavat tilannetta ja tukevat ihmisten sosiaalisten suhteiden vahvistumista.
Yksinäisyyttä kokevat pitävät tulojaan riittämättöminä ja heillä on vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen. Julkisen vallan on huolehdittava työllisyydestä ja siitä, että meillä löytyy riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Pieniä asuntoja pitää saada lisää ja ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan yhteen esim. tukia uudistamalla. Aivan hyvin kaupungin vuokrataloyhtiön tyhjillään olevissa 4-5 hengen asunnoissa voisi asua useampi seuraa vailla oleva ikäihminen. Nuorina opiskelijoina kimppakämpissä asutaan mieluusti ja kyllä se onnistuu vanhanakin. Jotenkin pitäisi saada ihmiset löytämään toisensa ja muodostamaan sopivia porukoita. Kansalaisjärjestöjen ja kirkon antamalla avulla, vapaaehtoistoiminnalla, vertaistuella ja etsivällä työllä on keskeinen sija yksinäisyyden torjumisessa. Yksinäisille illat, viikonloput ja juhlapyhät ovat pahimpia. Järjestötalolla, jossa työskentelen, kokoontuu joka toinen perjantai ystävyyden vertaistukiryhmä. Tervetuloa!
|
Lapsiperheiden peruspalveluista leikkaamalla ei Mikkeliä pelastetaTorstai 18.9.2014 Peruskoulu ja päivähoito ovat meidän lapsiperheiden palveluista niitä kultakimpaleita. En voi uskoa todeksi sitä, että joudumme tänä syksynä Mikkelissä keskustelemaan satojen tuhansien eurojen leikkaamisesta lasten ja perheiden palveluista. Kasvatus- ja opetuslautakunnan pohdinnassa on, että elokuusta 2015 lakkauttaisimme kolme kyläkoulua, lopettaisimme koululaisten iltapäivätoimintaa, emme aloittaisi enää musiikki- ja liikuntaluokkia, nostaisimme kielten opetuksen aloittamisrajaa 12:sta 16:een tai lopettaisimme A2 kielten opetuksen kokonaan, vähentäisimme koulutarvikkeiden ostoa, nostaisimme koulukuljetuksen rajan 5 kilometriin 0-3-luokkalaisilta ja poistaisimme koulukuljetusedun musiikki- ja liikuntaluokkalaisilta, lopettaisimme Pelastakaa lapset ry:n avustuksen Kitin puiston leikkipuistotoimintaan ja seurakunnan avustuksen Anttolan kerhotoimintaan sekä vähentäisimme koulunkäyntiavustajien palkkaamista. En kannata mitään näistä esityksistä. Näillä ei lisätä kaupungin vetovoimaa lapsiperheiden silmissä eikä perheiden viihtymistä ja turvallisuuden tunnetta. Nämä eivät ole lasten, perheiden eikä Mikkelin kaupungin etu. Näillä aiheutettaisiin kohtuutonta haittaa asukkaillemme. Esitän, että sen sijaan nopeutamme keskustan alueelle suunnitellun päiväkodin rakennuttamista. Nykyisistä jo osin huonokuntoisista tiloista luopumalla vuotuinen kustannussäästö uuden valmistuttua on satoja tuhansia euroja vuodessa. Päiväkodin rakentaisi ja omistaisi oma vuokrataloyhtiömme Mikalo Oy. Kaupungin päivähoito olisi vuokralaisena. Mikkeliä ei pelasteta leikkaamalla palveluja vaan hakemalla kasvua ja työllisyyttä lisääviä toimia. Lue lautakunnan esityslista täältä. |
Rakastan puhdasta vettä!Sunnuntai 14.9.2014 Olin tänään Kallajärven kyläläisten kokouksessa. Kylä sijaitsee Mikkelissä Rantakylän ja Otavan välissä ja sitä on nyt kohdannut iso ympäristövahinko. Jätevesiputki oli rikkoutunut 31.8. (huomattiin 6.9.) ja lokavettä on päässyt maastoon 2500 kuutiota eli 250 säiliöautollisen verran. Vuoto on tukittu ja sen syytä tutkitaan parhaillaan. Kaikki mitä kaupunki voi tilanteen korjaamiseksi tehdä, tehdään: Imuautot imee, on tehty puomitukset ja padotukset yms. Järven rannan asukkaiden ja mökkiläisten tilanne on kuitenkin lohduton. Järven vettä ei saa käyttää, eikä järven kaloja syödä ennen kuin bakteerien määrä on laskenut ja vesi todettu turvalliseksi. Onneksi on sovittu, että rannan asukkaat saavat käydä maksutta kaupungin uimalassa Rantakeitaassa peseytymässä, kunnes tilanne on normalisoitunut. Veronmaksajien kannalta on tärkeää, että syy löytyy eikä pääse toistumaan. Jälkien korjaaminen on kallista. Tikkalan alueella on Mikkelille tärkeää teollisuutta ja niissä olevat työpaikat ovat meille tärkeitä. Ainut tae työpaikkojen säilymiselle on se, että yritykset noudattavat niille annettuja ympäristö- ja toimintalupien ehtoja. Sanktiot ympäristön ja vesien pilaamisesta on laitettava niin korkeiksi, etteivät ne kannata. Vesistöjen ja luonnon pilaantumista ja yleistä käyttöarvon heikentymistä ei tule sallia. Kirkasvetiset järvemme ovat kansallisaarteemme - ne tulee säilyttää myös tuleville sukupolville. Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyysElokuun puolessa välissä sattui samanlainen putken osan rikkoutuminen Rantakylän Orijärvellä. Jätevettä pääsi järveen. Vesi virtaa alaspäin ja laskee Kallajärvestä Orijärveen, josta Pitkäjärveen ja Urpolaan, kunnes päätyy Kattilanlahteen, jonka vedestä tehdään asukkaille tekopohjavettä. Siksi asia on vakava ja ympäristövahinkoja ei saa enää tulla. Vedenhankinnan kannalta tärkeiden vesistöjen veden laadun turvaaminen on tärkeysasteikolla ykkönen. Vesien pilaantumisriskit on minimoitava. Juomaveden hyvää laatua pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta ei tarvitse mennä kauaskaan Euroopassa, kun hanavettä ei saa juoda. 
|
Kirkkopuistostako kapakkapuisto?Torstai 4.9.2014 On hämmästyttävää, että Mikkelissä aivan yllättäen valmistellaan ravintolatoimintaa kauniiseen Kirkkopuistoon. Puistolla on arvokas menneisyys ja se on kunnostettu veronmaksajien rahoilla jokunen vuosi sitten. Kirkkopuisto on osa meidän historiallista rakennettua ympäristöä. Mikäli Kirkkopuistoon halutaan lisää toimintaa, niin kohderyhmänä pitäisi olla lapset ja nuoret. Olisi hienoa, jos sinne voisi saada lapsille ja nuorille enemmän tekemistä laajentamalla leikkipaikka-aluetta ja monipuolistamalla tekemistä esim. tramboliineilla. Ne toisivat terveellistä liikettä, elämää, iloa ja naurua. Ravintolatoiminnan jälkeen puistoa ei voi enää sellaiseen hyödyntää. On eriskummallista, että ravintoloitsijoilta on tiedusteltu jo kiinnostusta, vaikka mitään päätöksiä asiasta ei ole tehty. Miksi näitä liikemiesten ideoita pukkaa juuri luonnontilaisiin tai historiallisesti tärkeisiin maisemiin? Kaikkea ei voi aina rahassa mitata. |
|
Avainsanat: eduskuntavaalit, jäsenäänestys |
Politiikan viikkoSunnuntai 24.8.2014 Ensi viikolla Mikkelissä vietetään SDP:n politiikan viikkoa. Maanantaina 25.8. klo 16 Haukivuorella työväenyhdistyksen toritapahtuma. Mukana kunnallisjärjestön pj. Osmo Ukkonen. Tarjoilua. Tiistaina 26.8. klo 15-17 Mikkeli maahanmuuttajan silmin; KahvilaNANDAssa, Savilahdenkatu 12. Tututustumis- ja keskustelutilaisuus uusien mikkeliläisten kanssa työstä, harrastuksista, suomen kielen opiskelusta. Tilaisuuden juontaa Enrique Tessieri. Kahvitarjoilu. Keskiviikkona 27.8. klo 17-19 Lastentapahtuma Satutalo Vekkulinnassa, Mannerheimintie 34. Lapsille omaa ohjelmaa, kasvomaalausta ja Satutalon ihmeitä. Makkaranpaistoa, mehutarjoilu. Tule koko perheellä mukavaan tapahtumaan, tuo samalla terveiset kuntapäättäjille. Mukana SDP:n aktiiveja ja valtuutettuja. Torstaina 28.8. klo 18.00-19.30 Miksi eläkeuudistusta tarvitaan? keskustelutilaisuus Vanhalla Sotkulla, Jääkärinkatu 9. Alustajana Kirsi Siltanen TELAsta. Kahvitarjoilu. Perjantaina 29.8. klo 17-20 SDP Mikkeli osallistuu Kesäkatu -tapahtumaan kävelykadulla. Tule juttusille! Lauantaina 30.8. viikon huipennuksena vietetään Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien piirijuhlaa Mikkelissä kävelykadulla. Päivä on täynnä laadukasta ohjelmaa ja toivon, että osallistujia tulee runsain joukoin! Oheisohjelmaa klo 10 alkaen, piirijuhla klo 13-14. Paikalla SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Tervetuloa mukaan! Piirijuhlan ohjelmaan kuuluu myös juhlamarssi. Marssi järjestäytyy Mikkelin kaupungintalon takapihalla 30.8. klo 12.30. Marssille odotetaan mukaan kaikkia tovereita sekä puolueosastojen lippuja. Marssille on varattu myös SDP:n lippuja, joten halukkaat pääsevät lippuja kantamaan vaikka itsellä ei sellaista matkassa olisi. Mikkelissä ei ole hetkeen marssittu, joten näytetään nyt koko Kaakkois-Suomen demariväen voimin, miten upealta voi työväenliikkeen toiminta näyttää! Marssijoiden kesken arvotaan marssin päätyttyä SDP:n teltalla palkintoja. Tervetuloa! |
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen väki kouluttautui ke-to M/S Soste -risteilyllä verkostoituen ja kuunnellen erinomaisia alustuksia. Osallistuin luennoille, joissa käsiteltiin mm. uudenlaista kansalaistoimintaa, palvelumuotoilua ja hankintalakia. Ammatillinen kehittyminen työssä on ollut aina minulle tärkeää. Ideoita ja uusia yhteistyömuotoja virisi runsaasti.
