Mikään ei muutu, jos aina tehdään kuten ennenkin

Sunnuntai 29.3.2015

Länsi-Savon päätoimittaja valjasti koko lehtensä (29.3.) hyvä veli -kerho tyyppistä toimintaa puolustamaan.

Olen kritisoinut kaupunginhallituksen puheenjohtajien, viranhaltijajohdon ja Etelä-Savon Energian viime viikkoista Lapin matkaa Ylläkselle. Tuhansia euroja sähkön- ja veronmaksajien rahaa hallinnon matkustelun laittamiseen on mielestäni väärin.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tänä päivänä kaikessa toiminnassa tärkeitä, erityisesti silloin kun käytetään yhteisiä verorahoja. Jos yhteisesti kokouksessa sovitaan, että joku tilaisuus on tärkeä edunvalvonnan ja vieraanvaraisuuden johdosta niin se on OK, talousarvion puitteissa pysyen. Pöytäkirjat ovat julkisia ja kuntalaiset pääsevät katsomaan, mihin heidän rahoja käytetään ja mitä valitsemansa edustajat tekevät.

Aluetaloutemme hyötyy siitä, että seminaarit mahdollisuuksien mukaan pidetään omassa kaupungissa/maakunnassa ja käytämme paikallisia ruuan ja palveluiden tuottajia. Tätä asennetta odotan koko kaupungin konsernilta. On ollut vastenmielistä kuulla hiihtelyistä Lapin "kiimaviikoilla" ja tämän ns. perinteisen matkan puolustelusta. En minä mikään moraalinvartija ole mutta kyllähän nyt joku tolkku on oltava. Yöriekkumiset aamuneljään niin, ettei kyetä aamun kokoukseen tai julkisin varoin saunatilaisuuksien järjestämisiä pienelle porukalle ovat mennyttä maailmaa. Uskon minua kunnallisvaaleissa äänestäneiden toivovan niihin loppua.

Yhdellä puhelinsoitolla allekirjoittaneelle päätoimittaja olisi myös saanut tietää sen, että olin paikalla kaupunginvaltuutettu Pertti Oksan hautajaisissa. Näin hänen ei olisi tarvinnut valheita kirjoittaa. Hautajaiset eivät liity millään tavalla tähän Lapin matkaan, muuta kuin siltä osin, että ne olivat samaan aikaan ja johtavien luottamushenkilöiden poissaolon vuoksi Lapin matka tuli ylipäätään ilmi.

Toimivilla palveluilla voidaan ehkäistä yhteiskunnan eriarvoistumista

Sunnuntai 22.3.2015

Kun pienituloinen eläkeläinen tai työtön ei saa aina edes välttämättömiä perussosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, on täysin selvää, että nykyinen järjestelmämme on rikki. Ne, joilla on rahaa, ovat ostaneet yksityisiä palveluita ja ottaneet sairausvakuutuksia. Tämä kehitys on johtanut terveyseroihin ja eriarvoistumiseen. Perusterveydenhuolto ja monet sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelut, ovat rapautuneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan vaikuttavuutta. Ihmistä on hoivattava niin, että hänen toimintakykynsä itsenäiseen tai avustettuun elämäänsä paranee. Terveyskeskukset on saatava hoitamaan ihmisiä kokonaisuuksina, ei vain sieltä täältä. Tavoitteena on oltava jälleen mahdollisimman toimintakykyinen, kuntoutunut kansalainen. Tämä on oltava kaiken lähtökohta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teki Kelan, Oulun kaupungin ja Nordic Healthcare Groupin kanssa valtavan suuren tutkimuksen, jossa 200 000 oululaisen osalta katsottiin henkilöittäin jokaisen asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö kaupungin ja sairaanhoitopiirin palveluiden, Kelan etuuksien ja työterveyden osalta. Tällaista uraauurtavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty.

Johtopäätös on, että suuri enemmistö suomalaisista käyttää suhteellisen vähän peruspalveluja ja käyttää siis myös hyvin vähän tähän suunnattuja julkisia varoja. Tuloksista ilmenee, että kymmenen prosenttia väestöstä käyttää 74 prosenttia yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tästä eniten palvelua tarvitsevasta 10 prosentista kaksi kolmasosaa tarvitsee sosiaalipalveluja, kuten vanhuspalveluja, vammaispalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja ja kolmannes tarvitsee terveyspalveluja. Ottaen huomioon ikäihmisten määrän kasvun tulevaisuudessa, tulee mielestäni jatkotarkastelun keskiössä olla erityisesti vanhusten palvelut.

Hyvin iäkkäiden ihmisten ja muistisairauksien määrä kasvaa, jolloin on otettava huomioon vanhusten avun tarpeet. Kotihoito ei aina riitä takaamaan ihmisarvoista ja arvokasta arkea kaikille. Meillä on oltava riittävä ympärivuorokautisen hoivan mahdollisuus ja on rakennettava välimuotoista yhteisöllistä asumista.

Paljon palveluja tarvitsevien tulee vastedes saada paremmin juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä, tiiviimmin toisiinsa toiminnallisesti yhdistettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ongelmana on, että nykyinen monikanavainen (asiakas, kunta, Kela, vakuutusyhtiö) rahoitus tekee tästä hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi pidän avainasemassa rahoituksen selkeyttämistä. Eduskunnan on aloitettava heti vaalikauden alussa valmistelemaan rahoituksen järkeistämistä yhteen paikkaan.

Asiakkaan palvelusta toiseen pallottelu sekä suuret kustannukset syntyvät nimenomaan useiden eri palvelujen yhteen sovittamisen ja koordinaation heikkoudesta. Sen vuoksi pidän kriittisenä tekijänä ymmärrystä palveluiden paremmasta ja asiantuntevammasta ohjaamisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä.

Esimerkiksi Mikkelissä kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikössä avun antamisen niukkuus tarkoittaa 40 000 euron laskua erikoissairaanhoidosta kaupungille yhden henkilön osalta kuukaudessa. Tuon summan sijaan henkilölle voitaisiin kaupungin toimesta räätälöidä häntä todellisesti auttavaa toimintaa paljon edullisemmin. Siilomainen johtaminen tulee heittää romukoppaan ja alkaa katsoa kokonaisuutta, jotta saadaan kustannukset hallintaan ja kavennettua terveyseroja. Ihminen on kokonaisuus ja hätä on otettava tosissaan. Hyväkään terapia ei auta, jos ihmisellä on nälkä tai hänellä ei ole rahaa tarvittaviin lääkkeisiin.

Kymmenen prosenttia Mikkelin väestöstä tarkoittaa noin 5500 henkilöä ja on täysin mahdollista osoittaa heille jokaiselle palveluista vastaava henkilö, jonka tehtävä on kartoittaa heidän elämäntilanteensa ja palvelut, joita he tarvitsevat arkensa tueksi. Tämä olisi meidän kaikkien veronmaksajien etu. Annetaan palveluita, eikä jaeta niukkuutta.

Uuden rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyys ja ohjattavuus on mielestäni hyvin tärkeää. Näin vältyttäisiin siltä, että esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen henkilön palveluiden maksajataho vaihtuu keskimääräin 22-43 kertaa ja pahimmillaan jopa 537 kertaa (asiakas, kunta, Kela, vakuutusyhtiö). Suurimman osan kustannuksista maksaa kunta mutta nykymallilla läpinäkyvyys muiden rahoittajien kustannuksiin ja kokonaiskustannuksiin katoaa.

Eniten palveluita tarvitsevien ihmisten tarpeiden näkökulmasta tärkeimpiä olisivat Kelan lääkekorvausten, kuntoutuksen, matkojen ja vammaistukien yhdistäminen yhdeksi rahoituskanavaksi.

Haluan tulevalta eduskunnalta uudenlaista otetta sosiaali- ja terveyspalveluiden kipukohtiin. Olen aivan varma, että palvelu- ja hoitoketjut voidaan saada sujuvimmiksi ja lähipalveluiden laatu ja saatavuus saadaan pelastettua koko Suomessa.

Tarvitsemme siviilirohkeutta

Torstai 19.3.2015

Mikkelin pääkirjastolla on tänään tilaisuus, jossa keskustellaan rasismista. Olen vaalipaneelissa yhtenä keskustelijana.Tilaisuus alkaa klo 15.30, tervetuloa!

Usein käy niin, että mielikuvat lukitaan liian varhain. "Tuo on tuollainen" –mielikuvat ovat harvoin totta. Asioita ja ilmiöitä olisi tutkisteltava ja tarkasteltava pidempään ja mietittävä milloin olen valmis lukitsemaan mielikuvani jostain ihmisestä tai ilmiöstä.

Kaikki ihmisten väliset rasistiset konfliktit liittyvät yleensä jollain lailla identiteettiin eli tunteeseen johonkin kuulumisesta. Jos mietin omia identiteettejäni: suomalainen, mikkeliläinen, savolainen, vaimo, äiti, tietyn organisaation jäsen, luterilainen jne. ja kun alan poistaa näistä jotain yksi kerrallaan, niin huomaan, että yhden tai kahden poistaminen vielä onnistuu, mutta kun jäljellä on enää kaksi identiteettiä, alkaa tuntua jo pahalta. Jos poistan suomalaisuuden, silloin minulla ei ole passia, en kuulu mihinkään, enkä voi tulla ja mennä maasta toiseen. En olisi mitään. Ei olisi kotimaata, ei kansallisuutta. Mistä palasista elämä silloin lähtee rakentumaan? Tämä on todellisuutta miljoonille pakolaisille.

Me hyvissä oloissa elävät suomalaiset pidämme itsestään selvänä, että meillä on niin paljon identiteettejä kuin haluamme ja saamme niitä aina lisää. Meidän tulisi miettiä, kuinka voisimme edistää kaikkien asukkaidemme eri identiteettien muodostumista ja pääsemistä eri yhteisöihin mukaan.

Mielestäni yksi tärkeimmistä identiteeteistä rasismin vastaisessa työssä on siviilirohkeus. Pitää puuttua kiusaamiseen, rasismiin ja muihin näkemäänsä epäkohtiin. Martin Luther Kingiltä aikoinaan kysyttiin, oliko pahojen amerikkalaisten vika, ettei mustien kansalaisoikeuksia saatu toteutumaan nopeammin. King vastasi, että syynä oli hyvien amerikkalaisten vaikeneminen. Tarvitsemme jokaiseen kaupunkiin ja kuntaan siviilirohkeutta. Siitä pitäisi myös palkita ja olisi hyvä vuosittainen palkinnon aihe antaa rohkealle rasismiin puuttuneelle henkilölle vuoden siviilirohkeuden palkinnon.

Olemme ihmisiä ja näkökulmamme on aina rajoittunut. Emme arjen kiireessä pysähdy riittävästi ajattelemaan, miten sokeita pisteitämme voisi vähentää. Anonyymius netissä vahvistaa järkevienkin ihmisten primitiivisuutta ja luolamieskäyttäytymistä. Netissä saa tukea mille tahansa hullulle idealle, samanmieliset ihmiset ryhmittyvät helposti ja siellä syntyy omia maailmoja, jotka voivat vääristää henkilöiden todellisuudentajua.

Tämän vuoksi on edistettävä ja vahvistettava erilaisia mahdollisuuksia kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen eri kulttuureista tulevien asukkaiden kesken. Kasvokkain on vaikeampi vihata ja olla ihan älytön. Aidon kohtaamisen myötä vähenee me-he ajattelu.
Monipuolinen ajattelu ja keskustelukulttuuri sisältää vaihtoehtoja ja kunnioittaa erilaisuutta.  On vähennettävä työttömyyttä ja huolta toimeentulosta. Tämä vähentää myös muukalaisvihaa. On edistettävä huolenpidon ja välittämisen tunnetta ja lisättävä ihmisten välistä aitoa empatiaa ja auttamisen halua.

Pienyrittäjän puolella

Keskiviikko 18.3.2015

Yritysten välisessä kaupankäynnissä suuryritykset tuppaavat jyräämään yksin- ja pienyrittäjät venyttämällä laskujen maksuaikoja.

Yritysten välillä tapahtuva laskujen maksu on saatava lailla sovittua 14 vuorokauteen. Tästä ei voisi poiketa kuin vain painavin syin yhteisellä sopimuksella. Iso yritys ei saa painostaa pientä yritystä. Nykyään pienet joutuvat odottamaan isojen maksua 30 vrk ja usein pidempäänkin. Kun suuri yritys ei maksa laskuaan, ei pieni yritys pysty maksamaan omia ostolaskujaan, eikä arvonlisäveroja. Pitkät maksuajat tekevät pienille yrityksille kassakriisin.

Esimerkkinä kuljetusyrittäjä, joka joutuu maksamaan asiakkaansa tavaran kuljettamisesta usein suuretkin summat polttoainetta, lauttamaksuja, palkkoja, päivärahoja jne., on vaikeuksissa, kun asiakas maksaa laskunsa vasta kahden kuukauden päästä.

Se, mitä yritys käyttää kirjanpidon kirjaamisperusteena, vaikuttaa osaltaan arvonlisäverojen tilitykseen. Siirtyminen maksuperusteiseen alv-tilittämiseen auttaisi pienen yrittäjän asemaa, koska silloin voi odottaa arvonlisäverojen suorittamisessa verottajalle niin pitkään, kunnes on todellisuudessa saanut ja kirjannut maksun. Isojen, yli 340 000 euroa liikevaihdoltaan olevien yritysten tulee nykyisen lain mukaan pitää kirjanpitoa suoriteperusteisesti ja silloin iso yritys voi vähentää ostonsa alv:ssa vaikka ei olisi vielä edes maksanut laskua eli heillä ei ole painetta maksaa laskuaan nopeasti.

On tärkeää saada lakia muutettua niin, että yrittäjä tilittää alv:n valtiolle, kun sen on ensin itse saanut tililleen.

Suomea ei saa laittaa vapaakaupan vangiksi

Perjantai 13.3.2015

Yhdysvallat ja EU ovat heinäkuusta 2013 saakka neuvotelleet transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta (TTIP), jolla luotaisiin molemmille puolille Atlanttia yhtenäistä vapaakauppalainsäädäntöä. Neuvotteluja ovat varjostaneet salamyhkäisyys ja asiakirjojen salaaminen päätöksentekijöiltä, kansalaisilta ja tiedotusvälineiltä.

TTIP on ihan jotain muuta kuin perinteinen vapaakauppasopimus ja sen hyväksyminen tekisi lopun suomalaisesta demokraattisesta päätöksenteosta. TTIP uhkaa alistaa Suomen lainsäädännön ulkomaisten suuryritysten ja pääomasijoittajien pihtiotteeseen ja saisimme sanoa hyvästit nykyiselle suomalaiselle sosiaali- ja työlainsäädännölle, ympäristönsuojelulle, julkisille palveluille ja oikeusjärjestelmälle. Kaikelle sille, mitä on kymmenien vuosien ajan rakennettu.

Suunniteltua vapaakauppasopimusta rikkova valtio, voisi joutua maksamaan kymmenien miljoonien eurojen sakkoja toiminnastaan. Ulkomaiset suuryritykset saisivat valittaa meidän laista ja säädöksistä erityiselle kansainväliselle yksityiselle välimiesoikeudelle, mikäli ne katsoisivat päätöstemme olevan kilpailun, markkinoille pääsyn tai investoinnin esteenä. Tämä ulottuu kaikelle julkishallinnon tasolle: valtio, aluehallinto, maakuntahallinto ja kunnat. Riittäisi, kun päätöksemme yrityksen mielestä rajoittaisi oikeutta investoida mihin kohteeseen vain, minne vain, milloin vain tai miten vain. Amerikkalaiset yhtiöt saisivat näin oikeuden ryövätä valtioiden ja kuntien kassat eli suomalaiset veronmaksajat.

Kannatan rehellisiä ja reiluja kauppasopimuksia, joilla poistetaan kaupan esteitä, kuten tullimaksuja ja tuontikiintiöitä ja jotka hyödyttävät suomalaisia vientiyrityksiä. Suuryhtiöitä ja pääomasijoittajia ei voi kuitenkaan päästää itsenäisten valtioiden niskan päälle. Suomen valtion itsemääräämisoikeus omaan lainsäädäntöömme on säilytettävä ja suunniteltua vapaakauppasopimusta ei välimiesoikeuksineen tule hyväksyä.

Meidän tulee vaatia asian käsittelyä eduskunnassa ja kansanäänestystä asiasta. Tällöin käydään avoin julkinen keskustelu ja salaisuuden verho murenee. Näin puolustetaan myös suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Kauppa se on, joka kannattaa, mutta ei millä ehdoilla hyvänsä.

Onneksi vapaakauppasopimuksen tiellä on vielä monta estettä. Kansanrintama TTIP-sopimusta vastaan kasvaa Euroopassa, vaikka sopimuksen puoltajat: kahden mantereen talouseliitti, suuret työnantajajärjestöt, Kauppakamarit, Suomen kokoomus ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, luulevat jo voittavansa.

Suomalaisten ei nytkään pidä antaa periksi. Ilman demokraattista valvontaa valmisteltua sopimusta meidän ei pidä allekirjoittaa.

On mukava keskustella ihmisten kanssa

Torstai 12.3.2015

Aurinko paistoi tänään kauniisti ja Mikkelin maalismarkkinoilla kävi paljon ihmisiä. Puolueiden vaaliteltoilla oli valtava tungos. Hyvä kun vaalit kiinnostavat!

Viime viikolla juhlistimme teltallamme kävelykadulla Mikkelin 177-vuotissyntymäpäivää paistamalla makkaroita. Grilli laitettiin kuumaksi ja kysyntä oli niin kova, että viereisen S-marketin makkarat loppuivat. Onhan se hyvä grillata välillä muutakin kuin ehdokasta :). Pienituloisilla eläkeläisillä ja työttömillä on nykypäivänä todella tiukkaa elämisen kanssa ja jopa pulaa ruuasta, niin meistä SDP:n on hyvä tarjota keskustelujen lisäksi ihan oikeaa ravintoa ihmisille. Tärkeintä on kuitenkin tehdä päätöksiä, joilla tilannetta saadaan korjattua.

Työllisyyden parantaminen sekä pieni- ja keskituloisten palkan- ja eläkkeensaajien, itsensätyöllistäjien, lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten arjen parantaminen sekä julkisten palveluiden puolustaminen ja kehittäminen ovat olleet ja tulevat olemaan perustehtäviäni politiikassa sekä kuntatasolla että eduskunnassa.

Viimeisten viikkojen aikana kahvikupposen äärellä ja makkaran syönnin lomassa on meillä demareilla ollut satoja kohtaamisia, halauksia ja keskusteluja. Tuntuu hyvältä kaikki se kannustus, jota ihmiset antavat ja lauseet, että me tuemme sinua ja tue sinä meitä. Näinhän se on, luottamusta, yhteistyötä ja yhteispeliä - äänestäjät ja heidän ääntään käyttävät edustajat. Kansanedustaja ei saa olla irrallaan kansalaisten arjesta ja ihmisten ääntä on kuultava säännöllisesti.

Kaikki nämä politiikan vuodet mukanani on kulkenut lempikirjailijani emeritus arkkipiispa John Vikströmin ohje siitä, kuinka johtaja voi kestää pystyssä tuulessa ja tuiskussa, tehdä päätöksiä ja seistä niiden takana, säilyttää uskottavuutensa monenlaisten kriitikkojen silmissä ja ennen muuta omissa silmissään. "Pitämällä huolen siitä, että kuvasi on ehjä kun katsot peiliin. Älä toimi omia ihanteitasi ja arvojasi vastaan. Älä toimi omaatuntoasi vastaan. Muuten ihmisyytesi särkyy etkä jaksa. Varjele moraalista eheyttäsi. Silloin jaksat."

Tämä viisas ohje kantakoon meitä jokaista politiikassa ja työelämässä!

Luottamushenkilö on poliittisessa vastuussa äänestäjilleen

Lauantai 28.2.2015

Mikkelin kaupungin ilmapiiriselvityksessä poliittiset vastustajat saivat nimettömänä haukkua valtuuston puheenjohtajaa.

On ollut aivan oikeutettua, että valtuuston puheenjohtaja kysyy viranhaltijoilta, mitä valtuustossa päätettyjen asioiden eteen on tehty ja vaaditaan viranhaltijoita tekemään töitä.

Sekö on ollut ahdistavaa sivistystoimen johdossa, kun pyydetään toimimaan kuten laki sanoo ja kuten kaupungin hallintosääntö sanoo? Mikkelin päivähoidossa esim. lain määräämä aikuisten määrä lapsiryhmissä ei ole toteutunut. Tätä on pyydetty korjaamaan. Olisiko pitänyt odottaa, kunnes jotain kamalaa olisi tapahtunut? Siitäkö on suivaannuttu, etten katsonut sormien läpi, kun johtajat lakkauttivat Lehmuskylästä ryhmäperhepäivähoitoyksiköitä ilman asian käsittelyä valtuustossa (yksiköiden lakkautukset ja perustamiset päättää kaupunginvaltuusto) ja ilman yt-neuvotteluita henkilöstön kanssa. Tämä oli minun, muiden luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja lasten perheiden mielestä viranhaltijoilta epäasiallista käyttäytymistä ja toimivaltansa ylittämistä ja luottamushenkilöt kokivat outona, ettei viranhaltijoille edes annettu huomautusta valtuuston yli kävelemisestä, vaan samaa yritettiin jopa uudelleen toisen päivähoitoyksikön osalta. Onneksi valppaat kuntalaiset olivat yhteydessä! Moni luottamushenkilö on kokenut, etteivät viranhaltijat aina kunnioita valtuustoa ja sen tahtoa.

Sekö on koettu asiattomana sosiaali- ja terveystoimen johdossa, että valtuuston puheenjohtaja on pyytänyt käsittelemään toimeentulotukihakemukset seitsemässä arkipäivässä, kuten laki sanoo? Viime tammikuussa yhtenäkään päivänä ei ole noudatettu lakia! Eikö kukaan sosiaalitoimen johtavista viranhaltijoista välitä siitä, että epäasiallista käyttäytymistä on kuntalaisten mielestä se, että taloudellisessa hädässä oleva joutuu odottamaan viimesijaisinta toimeentuloaan jopa 2,5 viikkoa. Se on pitkä aika olla ilman ruokaa! Valtuutettuna olen puolustanut kansalaisia ja hoitanut juuri sitä tehtävää, josta olen poliittisessa vastuussa yli tuhannelle minua kuntavaaleissa äänestäneelle ja kaikille mikkeliläisille.

Sen olen huomannut, että toimintani ihmisten asioiden puolustajana ei ole miellyttänyt kaikkia. Eräs kokoomuslainen valtuutettu uhkasi minua poliisikuulusteluilla, jos pilaisin Mikkelin mainetta nostamalla esille vanhustenhuollon ongelmia. Joillekin tahoille näyttää olevan kiillotettu kuori tärkeämpää kuin totuuteen perustuva hyvä maine.

Haluan sanoa, että suhtaudun hyvin vakavasti kansalaisilta saamaani luottamukseen. Teen parhaani joka päivä ollakseni tuon luottamuksen arvoinen. Toivon, että Mikkelissä riitojen tilalle tulee sopu ja yksimielisyys, erehdysten tilalle oppiminen ja epäilyksen tilalle luottamus.

http://mikkelinkaupunkilehti.fi/2015/03/soile-kuitunen-sanoutuu-irti-tyoilmapiiriselvityksesta/

http://www.radiomikkeli.fi/uutiset/nelja-demarivaltuutettua-irtisanoutuu-tyoilmapiiriselvityksesta

Työilmapiiriä vai kuntalaisten asioita?

Keskiviikko 25.2.2015

Mikkelin kaupunginhallitus on selvittänyt ja ollut päätöksessään yksimielinen siitä, että haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään. Kansanedustaja Pauliina Viitamiehen väittämää kiusaamista ei ole ollut eikä johtavien virkamiesten joukkopakoa sen vuoksi. Tulossa olevat vaalit olivatkin lienee motiivi bloginsa kirjoittamiseen. Uskon myös, että kansalaiset näkevät tämän likaisen pelin lävitse, jossa syyllistettiin johtavia naispoliitikoita. Myös julkisuus on tehnyt täysin laillisesta ja hyväksyttävästä toiminnasta epäilyksenalaista.

Politiikka ja poliittinen päätöksenteko sisältävät etu- ja asiaristiriitoja. Se kuuluu politiikkaan. Parempi, kun poliitikot eivät ole toistensa tuomareita vaan hoitavat ihmisten ja äänestäjiensä asioita. Kaupunginvaltuutetut ja kansanedustajat ovat poliittisessa vastuussa äänestäjilleen. Jokaisen luottamushenkilön on oltava ahkera poliitikko ja tehtävä paljon työtä päätöksenteon pohjaksi.

Puuttumatta ilmapiiriselvityksen sisältöön, pidän sitä puutteellisina mm. sen takia, ettei siinä kuvata lainkaan sitä, mikä on kuntalaisten itsehallintoon perustuvan kunnan luottamushenkilön tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet. Kokemukseni mukaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tietämys näistä on erittäin vaihtelevaa ja tätä kuvastaa kaupunginhallituksen päätökseen liittyvät ns. kehittämisesitykset. Varsinaisesti ei ollut kyse konsultin tekemästä kehittämisehdotuksista vaan haastateltavien henkilöiden ehdotuksista, jotka konsultti oli kirjannut. Kaupunginhallitus valitsi näistä osan ja tämän päätöksen mukaan kaupunki etenee.

Ongelmatonta ei tule olemaan, sillä esimerkiksi päätökseksi tullut esitys, että ”selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa”, on kunnallislain näkökulmasta hyvinkin ongelmallinen. Valtuutetulla on kuntalain mukainen oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina. Tämä koskee kunnan kaikkea toimintaa. Lähtökohtana on, että luottamushenkilö itse arvioi tiedontarpeensa, mitä tarvitsee tehtävänsä hoitamiseen. Valtuutetun tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikille säädettyä oikeutta laajempi.

Ei ole mahdollista määritellä, mikä on strategista ja mikä operatiivista valtuutetun ja kuntalaisen yhteydenpidossa, ja siitä aiheutuvasta yhteydenpidosta kunnan viranhaltijoihin. Kuntalaiselle ei ole isoja tai pieniä asioita, vaan ne kaikki ovat hänelle suuria.

En pidä Mikkelin mainekuvan kannalta hyvänä, että ryhdymme rajoittamaan kunnallisen itsehallinnon perusasioita ja todennäköisesti lainvastaisesti. Haluaako Mikkeli tosiaan olla Suomen ensimmäinen kunta, joka profiloituu rajoittamalla valtuutettujen oikeuksia? Tätä en toivo. Luottamushenkilöt ovat aina olleet ja tulevat demokratiassa olemaan kuntalaisten viestinviejiä kunnan viranhaltijoille.

Olen ollut ja olen yhä huolissani valtuustoon nähden sitovien hyvinvointitavoitteiden toteutumisesta. Olen havainnut, että toimintakulttuurissamme on tapahtunut positiivisia muutoksia siinä miten aktiivisesti päättäjät erilaisia hyvinvointitavoitteita esille tuovat. Olen korostanut valtuuston puheenjohtajana ehkä edeltäjiäni enemmän nimenomaan kuntalaisten hyvinvointia ja näitä koskevien tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Valtuuston johtamistehtävä ei saa olla pelkkiä juhlapuheita.

Toimintani ihmisten asioiden puolustajana ei ole miellyttänyt kaikkia. Tämän valtuustokauden alussa eräs kaupunginhallituksen kokoomuslainen jäsen uhkasi minua poliisikuulusteluilla, jos pilaisin Mikkelin mainetta nostamalla esille vanhustenhuollon ongelmia.

Vanhustenhuollossa on ollut ongelmia joka puolella Suomea. Ei Mikkelikään ole niiltä välttynyt. Saan viikoittain kuntalaisilta viestejä vanhusten asioista ja valtuutetun sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus on viedä asioita eteenpäin kaupungin viranhaltijoille. Yhteistyö vammais- ja vanhuspalveluun sujuu erinomaisesti ja monia parannuksia on saatu aikaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta ja jatkan valitsemallani tiellä kansalaisten asioiden puolustajana.

Se, jos kaupunki ei ole varannut talousarvioonsa riittävästi määrärahaa esim. terveyskeskuksen henkilökuntaan, toimeentulotukeen, päivähoitoon tai vanhustenhuoltoon, ei vapauta kaupunkia suorittamasta menoa, johon laki velvoittaa. Kaupungin on talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta turvattava sellaiset palvelut ja sosiaalietuudet, joihin kuntalaisella on lain mukainen oikeus.

Sosiaali- ja terveystoimen menoista olemme valtuustossa joka vuosi taistelleet oikeiston kanssa. Sosialidemokraatit ovat olleet huolissaan ihmisten palveluista. Talousarvio on lainkin mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Työntekijöiden työhyvinvointia laskee työyhteisön epäselvä tavoite: rahan säästäminen vs. lain noudattaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen. Työntekijöiden moraali ja etiikka ovat tällöin liian kovilla ja ihmiset uupuvat. Tänään Länsi-Savo uutisoi, kuinka Mikkelin perhepalveluiden työntekijä on joutunut ottamaan Itä-Suomen AVI:n työsuojelun avukseen liittyen muun muassa liian suureen työmäärään ja eriarvoiseen kohteluun. Myös valtakunnan tasolla lastensuojelun tilanne on ollut ajankohtainen. En toivo, että Mikkelissä pitää jotain kamalaa sattua ennen kuin työntekijöitä palkataan riittävästi.

Esimiehen tehtäviin kuuluu hoitaa asiat yksikössään niin, että henkilökunnalla on voimavaroja, ja työvoimaa on riittävästi töiden hoitamiseen. Minuun on oltu kaupungin henkilökunnasta yhteydessä useita kertoja liittyen esimiesten käyttäytymiseen ja lakien noudattamattomuuteen. Olen huolissani viranhaltijaorganisaation johtamiskulttuurista ja toimintatavoista. Minulle on tullut käsitys että ongelmia on.

Valtuuston puheenjohtajana olen ollut velvollinen puuttumaan huomattuihin menettelyvirheisiin. Olen muun muassa pyytänyt noudattamaan lakia toimeentulotuen käsittelyajoissa ja päivähoitoasioissa sekä pyytänyt noudattamaan kaupunginvaltuuston hyväksymää hallintosääntöä valmistelussa. Viranhaltijat lakkauttivat päivähoitoyksiköitä vastoin kaupungin hallintosääntöä eli ilman valtuuston käsittelyä ja ilman yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstön kanssa. Tähän puutuin yhdessä hallintojohtajan kanssa. Kaupungin organisaation on noudatettava ylimmän päättäjän, eli valtuuston tahtoa, vaikka se tuntuisi viranhaltijasta ”liian byrokraattiselta”, kuten minulle kommentoitiin. On tuntunut, ettei valtuustoa ja sen tahtoa aina kunnioiteta. Jokaisen valmisteluvastuussa olevan kaupungin viranhaltijan on osattava valmistella asiat päätöksentekoon kaupungin sääntöjen mukaisesti. Ei pitäisi olla niin, että valtuutettu joutuu opastamaan, kuinka asiat tulee valmistella päätöksentekoon.

Olen välillä arvellut, että onko käynyt niin, että ohjeet viranhaltijoille ovatkin tulleet suoraan kokoomuksen ryhmästä ja rahan säästäminen menee lain noudattamisen ja valtuuston tahdon edelle. Toivon, että näin ei ole.

Täysin pöyristyttävää on, että kaupungin tilinpäätöksen valmistuessa, on tietoon tullut, että sivistystoimessa on viime vuoden osalta jätetty käyttämättä noin miljoona euroa rahaa, jotka valtuusto myönsi käytettäväksi. Onko niin, että henkilökuntaa ei ole päiväkoteihin ja kouluihin palkattu esim. sairauslomien sijaisiksi, vaikka rahaa olisi ollut? Minulle tulleet yhteydenotot tilanteista päivähoidossa ovat tästä kielineet. Tästä tullaan vaatimaan selvitykset. Toiminta ja talous kulkevat käsikädessä ja valtuusto vastaa molemmista. Mikkelin kaupungin ylijäämäistä tilinpäätöstä ei voi kehua, mikäli se on otettu henkilökunnan ja asiakkaiden selkänahasta. Kunta on olemassa asukkaitaan varten. Kunta ei ole yritys, jonka tehtävä olisi tuottaa voittoa. Kunnalla on vastuu ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta ja laajemminkin hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta.

Kuntalaisen ääntä on kuultava muulloinkin kuin vaalivuosina. Valtuutettu on monen alan poliitikko ja hänen päätöksentekoaan ja työtään auttaa perehtyminen mahdollisimman hyvin asioihin. Usein on hyvä keskustella asioista valmistelevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa sekä niiden kanssa, joita asia eniten koskee, eli kunnan asukkaiden kanssa.

Vaikka valtuuston tehtävänä onkin strategiatason asioista päättäminen, eivät ne saa olla irrallaan kuntalaisen arjesta. Valtuutetun on pystyttävä kertomaan valitsijoilleen, miten yksittäiset, kokonaisuuden kannalta pienetkin asiat etenevät. Tähän avuksi hän tarvitsee laajan kontaktipinnan myös kunnan henkilöstöön. Yhdessä ja yhteistyöllä hyvä tulee! Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Huominen kasvaa tänään

Lauantai 21.2.2015

Mikkelin torilla oli tänään kuhinaa. Käynnissä olevaa Vaakunarallia ja sen lähtöä oli seuraamassa paljon väkeä. SDP:llä oli vaalitilaisuus kävelykadulla ja tilaisuuteemme osallistui myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. Teltalla oli hyvä ja positiivinen tunnelma.

Samaan aikaan perussuomalaiset nuoret valmistautuivat polttamaan EU:n lipun Mikkelin Kirkkopuistossa. EU:n lippu kuvastaa unionin perustana olevia arvoja, kuten ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Euroopan Unionin päätavoitteena on rauhan, omien arvojensa ja kansojensa hyvinvoinnin edistäminen. Eikö perussuomalaisten tuleva sukupolvi pidä näitä tärkeinä? EU ei ole täydellinen mutta ajattelen, että virheitä on parempi yrittää korjata kuin hylätä ja jättäytyä kokonaan sivuun. Minkään kansan historia ei ole vain sen itsensä tekemää tai kirjoittamaa, vaan se elää vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Yksi näistä nuorista kävi meidän teltalla. Hänellä oli asianaan tingata minulta, miksi kannatan julkisia palveluita. Hän yhdisti myös suoraan ammattiliittoon kuulumisen yritysvihamielisyytenä. Lienee hämmästytin häntä sanomalla olleeni itsekin itsenityöllistäjä toiminimellä. Tuntui käsittämättömälle, että hänen mielestään julkista sektoria ei lainkaan tarvita ja siitä ei ole yrityksille mitään hyötyä. Vastasin, että yrityksillä ei olisi osaavaa työvoimaa ilman suomalaista maksutonta ja laadukasta koulujärjestelmää. Keskustelun yhteydessä selvisi, että hän on yliopisto-opiskelija ja haastaessani häntä miettimään, että yliopisto-opiskelu maksetaan julkisista verovaroista, hän vastasi, että yliopistojen rahat tulisivat muka pääosin yrityksiltä. En jatkanut tätä keskustelua sen pidempään, vaan toivottelin hyvää jatkoa.

Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa keksi aikoinaan Kansan Sivistysrahastolle iskulauseeksi ”Huominen kasvaa tänään”. Jääköön jokainen miettimään mielessään, minkälainen on puolue, joka kasvattaa nuoristaan lipunpolttajia ja mikä tulevaisuus Suomella on jos perussuomalaiset pääsevät valtaan.

Toivoisin, että kaikilta suomalaisilta nuorilta löytyisi siviilirohkeutta ottaa kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, kuten vanhustenhuollon tilaan, nuorisotyöttömyyteen ja rasismiin. Monipuolinen ajattelu ja keskustelukulttuuri sisältää vaihtoehtoja ja kunnioittaa erilaisuutta. Tämän maan puolustaminen ja rakentaminen ovat vaatineet edeltäviltä sukupolvilta suuria ponnistuksia. Se velvoittaa meitä nuorempia antamaan arvoa ja kunnioittamaan mennyttä ja ottamaan siitä oppia. Mutta meidän nuorempien sukupolvien velvollisuus on myös viedä kehitystä eteenpäin.

Tarvitaan tekoja eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi

Tiistai 17.2.2015

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista. Etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla kuukausitulojen tulisi olla noin 970 euroa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, kansaneläke, takuueläke ja toimeentulotuki ovat riittämättömiä.

Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla yksi seuraavan vaalikauden keskeisiä tavoitteita, myös ilman komitean opastusta. Asia on tullut selkeästi esille ihmisten kanssa keskustellessa. Klinikallani on puhuttu erityisesti pienituloisten eläkkeensaajien toimeentulo-ongelmista. Rahat eivät riitä ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin. Liian moni eläkkeensaaja joutuu käymään leipäjonossa ja seurakunnan diakonien apua pyytämässä. Tämä on korjattava.

Kansaneläkkeeseen on tehtävä tasokorotus, takuueläkettä on nostettava ja työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa tai vaihtoehtoisesti on muutettava indeksijärjestelmä niin, että se suosii pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia. Tämän vuoden alusta toteutettu indeksijäädytys on korvattava eläkkeensaajille seuraavan maan hallituksen toimesta.

Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen liittyvien matkojen saatavuus on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle.

Arjen tekoja työllisyyden parantamiseksi

Sunnuntai 8.2.2015

Työttömyyden alentamisen lisäksi on aktiivisesti toimittava alityöllistettyjen puolesta. Tilastojen valossa he ovat muita ikäryhmiä useammin alle 24-vuotiaita nuoria. Alityöllinen työskentelee keskimäärin 24 tuntia viikossa, ja heistä peräti 60 prosenttia on naisia. Alityöllisyyttä ilmenee tyypillisesti palvelu-, rakennus-, koulutus- ja kuljetusaloilla.

Tässä tehdään pitkässä juoksussa suuri karhunpalvelus nuorille, nälkäisille ja kunnianhimoisille sukupolville. He haluaisivat uudistaa työpaikkoja, organisaatioita ja niiden toimintakulttuuria, mutta jäävät vuosikausiksi jumiin epävarmaan pätkä- ja osa-aikatyöhön sekä nollasopimuksiin. Vähitellen nuorilta karisee usko työelämän pelisääntöihin ja johdonmukaisuuteen. Työelämä menettää palkkaamattomissa nuorissa jatkuvasti sellaista rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja uudistusvoimaa, joka olisi korvaamatonta suomalaisen työelämän uudistamiseksi.

"Olen tehnyt vuosia osa-aikatyötä suuressa mediatalossa. Toiveena on jatkuvasti ollut saada lisää työtä, jotta eläisin ansioillani. Lisätyön jakaminen perustuu liian usein erilaisten henkilöiden suosimiseen vaihtelevin perustein. Työlainsäädäntö ei juuri tunne osa-aika- ja freelancer-työtä eikä nollatyösopimuksia, eikä työnantajien tarvitse noudattaa yleisiä pelisääntöjä." Sanoo eräs nuori koulutettu nainen.

Arkisessa poliittisessa toiminnassani työllisyyden parantaminen on ollut muun muassa koulunkäyntiavustajien työsuhteiden pätkimiseen puuttumista ja keinojen hakemista vakinaistamisen puolesta. Ihmiset tarvitsevat vakinaisen työn ja palkan, jotta voivat kiinnittyä ja saada elämää eteenpäin. Jokainen haluaa tuntea tulevaisuutensa olevan turvattu. Lapset kouluissa tarvitsevat vakituisen avustajan ilman pelkoa siitä, että juuri, kun kiintyy henkilöön, joutuu hän lähtemäänkin pois.

Olen ottanut kantaa kaupungin toimintaan ja vastuuseen tilaajana palveluita ostettaessa. Palveluita tulee ostaa vain sellaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka maksavat työntekijöilleen vähintään työehtosopimusten mukaiset palkat ja jotka noudattavat työelämän pelisääntöjä. Tässä on vielä paljon tekemistä.

Olen tyytyväinen, että saimme kirjauksen läpi, että Mikkelin kaupungin talousarviokirjassa annettiin ohjeeksi kaupunginhallitukselle laatia kaupungin hallintokunnille ja konserniyhtiöille yhteiset hankintatoiminnan kriteerit ja menettelytavat, joissa otetaan huomioon aluetaloudellinen vaikuttavuus. Vain saamalla töitä paikallisille veronmaksajille, saamme kaupungin kassaan veroeuroja ja saamme ihmisille toimeentuloa, hyvinvointia ja ostovoimaa.

Parhaillaan kerään nimiä kansalaisaloitteeseen 0-työsopimusten kieltämiseksi lailla. Nollatyösopimukset ovat aikamme viheliäisin työmuoto. Nollasopimuksella työskentelevä soitetaan töihin vain tarvittaessa ja voi mennä kuukausiakin ilman soittoa. Työntekijää roikotetaan ilman tunteja, ilman palkkaa. Hän on sidottu sopimukseen, eikä saa tehdä muille töitä, eikä saa työttömyyskorvausta, eikä myöskään kerryttä eläkettä. Ainut apu on kaupungin sosiaalitoimen toimeentulotuki, jotta saa ruokaa pöytään ja laskuja maksettua.

Koko hyvinvointivaltion perusta on mahdollisimman kattava työllisyys ja perusajatus on: "Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan". Jos osallisuus yhteiskunnan toimintaan heikkenee, hyvinvoinnin perusta järkkyy. Kokoaikatyö ja sen tuoma toimeentulo on perusasia elämässä. Sen puolesta on kamppailtava enemmän. Kutsun sinut mukaan tähän taisteluun!

Järki voitti sittenkin!

Sunnuntai 1.2.2015 klo 19.03

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat tänään sopineet, että esityksiä kotihoidon tuen jakamisesta ja päivähoito-oikeuden rajoittamisesta EI anneta eduskunnalle. Ne eivät siis etene. Kiitos Antti Rinne! Valtava kivi putosi sydämeltäni.

En missään vaiheessa hyväksynyt Kataisen hallituksen lapsiperheiden arkea kurjistavia suunnitelmia. Kotihoidontuen pakkokiintiöinti olisi vienyt perheiltä nykyisen vapauden päättää lapsenhoitoon liittyvistä asioista, lisännyt perheiden köyhyyttä ja tuonut lisää työttömiä, vaikka meillä on jo ennestään satoja tuhansia työttömiä. Työelämän naisten ja miesten välistä tasa-arvoa voidaan paremmin edistää etenemällä kohti palkkatasa-arvoa ja jakamalla vanhemmuuden kustannuksia nykyistä tasavertaisemmin kaikkien työnantajien kesken.

Päivähoito on lapsen subjektiivinen oikeus, eikä juuri kukaan vanhemmista käytä sitä turhan takia. Kataisen hallitus haki säästöjä päivähoito-oikeuden rajoittamisella. Sillä ei tavoiteltu lapsen ja perheiden etua. Rajaaminen osoittautuikin menoja lisääväksi. Sosiaalisin syin tehtävä päivähoito-oikeuden rajoittaminen olisi johtanut lasten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Sosiaalisin perustein tapahtuva päivähoitotarpeen arviointi olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että lapsi perheineen olisi leimautunut negatiivisesti jollain tavalla ongelmalliseksi. Lapset olisivat myös olleet eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, käyttääkö lapsen perhe kunnallisen vai yksityisen päivähoidon palveluita.

Näistä luopuminen oli todella hyvä päätös!

Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin

Lauantai 31.1.2015

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) ja kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vierailivat tänä viikonloppuna Mikkelin Työväen näyttämöpäivillä. Tapahtuma on maan kuulu siitä, että kaikki toimii, väki tulee, aina on uudet yllättävät esitykset, loistava tunnelma ja Mikkelin kaupunki tukee täysillä. Aina on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Tänäkin vuonna on todella mielenkiintoinen tarjotin esiintyjäryhmiä ja uudenlaisia sekä kipeitäkin asioita esille nostavia esityksiä ja meidän ihana Mikkelin poikateatteri mukana.

Joku viisas on joskus sanonut, että parhaiten menestyvät ne kaupungit, jotka onnistuvat houkuttelemaan luovia ihmisiä. Innovatiiviset ihmiset hakeutuvat sinne, missä on rikas kulttuuritarjonta, suvaitsevainen ilmapiiri, värikäs elämä ja missä tapahtuu. Tällaisella ilmapiirillä on tärkeä merkitys kuntalaisten viihtyvyydelle, uusien asukkaiden kotiutumiselle sekä lopulta kunnan menestykselle vetovoimaisena asuinpaikkana. Luovan tekemisen ja kokemisen mahdollisuudet tulee tarjota kaikille. Taiteellisten lahjojen käyttäminen ei saa olla kiinni varallisuudesta, vaan kulttuuripalvelut ja teatteriharrastus tulee olla kaikille taloudellisesti ja fyysisesti saavutettavissa.

Erityisesti näinä aikoina, kun kaikki poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu kiertyvän talouden ja rahan ympärille, auttaa teatteri meitä jaksamaan arjessa ja virkistää mieltä. Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin. Uskon, että onnellisuutta voidaan edistää ja tänä viikonloppuna monella onnellisuuspiikki purskahtaa pintaan, kun saa nauttia teatterista ja tuntuu vain niin hyvältä.

Lakia on noudatettava

Torstai 29.1.2015

Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja sen vuoksi olen todella pahoillani siitä, että lain mukainen seitsemän arkipäivän toimeentulotukihakemusten käsittelyaika ei ole tammikuussa toteutunut Mikkelissä. Olen saanut paljon palautetta kuntalaisilta tämän viikon aikana. Käsittelyajat ovat olleet jopa 14 arkipäivää eli lähes 3 viikkoa. Se on todella pitkä aika olla ilman rahaa ja ruokaa. Olen keskustellut asiasta toiminnasta vastaavien kanssa sekä kertonut asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Vielä en ole saanut tietää, mitkä ovat olleet ne syyt, miksi tällaiseen tilaan on jouduttu. Henkilökunta varmasti tekee parhaansa, sitä en epäile, mutta jos on kyse liian pienestä henkilökunnan määrästä, niin siihen on esimiehillä ja kaupunginhallituksella keinoja puuttua.

Kaupunginvaltuusto ei ohjaa hallintoa niinkään määrärahoilla ja niiden käyttötarkoituksella, vaan toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla. Se, että kunta ei ole ottanut talousarvioon määrärahaa, ei vapauta kuntaa suorittamasta menoa, johon laki velvoittaa tai johon kunta on omilla päätöksillään sitoutunut. Kunnan on talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta esimerkiksi turvattava sellaiset sosiaalietuudet ja -palvelut, joihin kuntalaisella on subjektiivinen oikeus. Tällaisia ovat muun muassa oikeus toimeentulotukeen sekä alle kouluikäisten oikeus päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Talousarvio on lain mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Elävä demokratia edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisten ja päätöksentekijöiden kesken. Olen kiitollinen saamistani yhteydenotoista. Vastuuta ei voi ulkoistaa tai siirtää, se on meillä jokaisella valtuutetulla tässä ja nyt. Kuntalaisiin on suhtauduttava vakavasti. Politiikan muutos lähtee tavasta ajatella asioita, tavasta tehdä muutos yhdessä ihmisten kanssa.

Luottamushenkilö on poliittisessa vastuussa valitsijoilleen

Keskiviikko 28.1.2015 klo 7.15

Kuluneet kaksi vuotta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ovat olleet sellaisia kuin arvelinkin ja pääsääntöisesti myönteisiä. Perusasia sinänsä ei ole muuttunut, sillä meidän kaikkien valtuutettujen tulee edistää kaupungin ja sen asukkaiden parasta. Valtuutettu on aina poliittisessa vastuussa valitsijoilleen.

Olen korostanut toiminnassani ehkä edeltäjiäni enemmän nimenomaan kuntalaisten hyvinvointia ja näitä koskevien tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Luottamustehtävien poliittinen luonne jo sinänsä merkitsee, että henkilöt suhtautuvat asioihin ja niiden hoitamiseen eri lailla. Itse korostan luottamustoimen hoitamisessa moraalisia ja eettisiä arvoja.

Tavoitteenani oli ja on edelleen saada lisää avoimuutta päätöksentekoon ja vahvistaa valtuuston roolia kaupungin ylimpänä päättävänä elimenä. Haluan lisätä kaupunkilaisten luottamusta politiikkaan ja kaupungin hallintoon. Kannatan kansanvaltaa, en harvainvaltaa tai hyvä veli -verkostoja.

Kaupunki yhteisönä perustuu asukkaiden itsehallintoon ja se edellyttää meiltä poliitikoilta ja viranhaltijoilta tiivistä vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Mikään kunta ei voi toimia, jollei sillä ole yhteyttä asukkaisiinsa. Tämä on minulle erittäin tärkeä asia. On yhä vahvistettava kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja keinoja näkemystensä esiin tuomiseen.

Kunnan toiminnan luonteeseen kuuluu myös, että luottamushenkilöt seuraavat, kuinka valtuuston tahto toteutuu ihmisten arjessa, ja kuinka viranhaltijat käyttävät heille delegoitua toimivaltaa. Kuntalaiset ovat asiakkaita, joilla on oikeus hyvään ja tasavertaiseen palveluun.

Vanhojen käytäntöjen muuttaminen ja toimintatapojen uudistaminen ei ole aina ollut helppoa ja kritiikki kuuluu asiaan. Eduskuntavaalien läheisyyteen liittyy myös poliittista peliä, joka pitää jättää omaan arvoonsa. Pidän suuressa arvossa luottamushenkilökollegoilta, viranhaltijoilta, työntekijöiltä ja kuntalaisilta saamaani myönteisestä ja kriittistäkin palautetta.

Suhtaudun Mikkelin tulevaisuuteen luottavaisesti. Käyttömenoja lisääviä uusia tehtäviä kaupungin on syytä välttää. Toimintoja on järkeistettävä niin, että kaupungin perustehtävät tulevat kunnolla hoidetuiksi ja sen jälkeen tulevat vasta kaikki muut. Yksi perusasia on turvata ihmisarvoinen ja arvokas vanhuus meidän vanhuksille. Kaikki voitava on tehtävä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisen puolesta, sillä se on tehokkain keino saada talous tasapainoon ja turvata ihmisten palvelut.

Tervetuloa Sadun klinikalle!

Tiistai 20.1.2015

Totuus ei pala tulessakaan

Perjantai 16.1.2015

Parhaillaan käydään erittäin kovaa informaatiosotaa maailman ikävistä tapahtumista. Erityisesti se on näkynyt Ukrainan kriisiin, vai pitäisikö sanoa sotaan liittyen. Tieto on valtaa ja tiedon pimittäminen on valtaa. Tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä propagandaa on ollut varmasti niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin mutta nykyiset viestintävälineet ovat tehneet manipuloinnista erittäin taitavaa ja ovelaa.

Historian faktat ovat hyvin haavoittuvia. Jos faktat tapahtuneista asioista pyyhitään pois, ei niitä saa enää takaisin kansakunnan muistiin. Totuus voidaan hävittää kiistämällä, valehtelemalla ja häivyttämällä. Erityisesti tänä päivänä käytetään keinona totuuden hukuttamista monien mielipiteiden ja tulkintojen joukkoon. Venäjällä valtaa pitävät toimivat niin, että kutsutaan televisioon viisi "asiantuntijaa" keskustelemaan Ukrainan tapahtumista, esim. alasammutusta matkustajalentokoneesta. Heistä jokainen kertoo eri version tapahtuneesta. Oikea versio voi olla joukossa, mutta ohjelmaa katsovan on vaikea ottaa mitään todesta, kun täysin absurdeja juttuja on mukana. Esimerkiksi yksi voi kertoa, että amerikkalaiset ampuivat koneen alas, yksi kertoa, että kone oli jo valmiiksi täynnä ruumiita ja yksi että kone olikin se, joka vuosi sitten oli kadonnut. Täysin utopistiset tarinat luovat katsojaan kyynisyyttä kaikkea tiedonvälitystä kohtaan ja uutisiin ei luota enää kukaan. Näin länsimaista tuleviin oikeisiin tietoihinkaan ei luoteta. Totaalinen aivopesu on siis nykymaailmassakin täysin mahdollista.

Venäjän ja Ukrainan tilanteesseen liittyvä propangandasota kohdistuu koko maailmaan. Suomi ei ole säästynyt siltä, päinvastoin naapurimaana meille sitä on syötetty paljon. Monelle suomalaisellekin on voinut jo tulla tunne, ettei totuutta olekaan, ettei voi uskoa kehenkään. Meillä maan johtavat poliitikot ovat onneksi hyvin tietoisia informaatiosodasta, erityisesti luotan ulkoministeri Erkki Tuomiojaan ja tasavallan presidentti Sauli Niinistöön. Media ja toimittajat voisivat olla vielä hiukan kriittisempiä. Meidän sananvapautta voidaan käyttää myös hyväksi informaatiosodassa. Faktinen totuus on kuitenkin aina se, mitä on käynyt, eikä se huijaamalla muuksi muutu. Sen vuoksi meidän tulee aina saada selvitettyä, mitä oikeasti on tapahtunut.

Mikkelistä kohtuuhintaisen asumisen kaupunki

Keskiviikko 14.1.2015 klo 7.50

Vaikka mikkeliläisten asumisessa on viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut valtava muutos, ei perustarve asumiseen ole muuttunut mihinkään. Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen.

Tarvitsemme enemmän kohtuuhintaisia tontteja ja pieniä asuntoja lähelle keskustaa. Niitä tavalliset ihmiset havittelevat. Hinta- ja vuokratason tulee olla järkevä. Riittävällä edullisten vuokra-asuntojen tarjonnalla on suuri merkitys niin nuoren kuin vanhankin ihmisen elämässä, köyhyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä sekä asunnottomuuden poistamisessa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän talven aikana Mikkelille asunto-ohjelman. Ohjelmassa päätetään Mikkelin kaupungin asuntopoliittiset linjaukset. Toivon ohjelman kehittävän kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista sekä parantavan pieni- ja keskituloisten kotitalouksien ja erityisryhmien asunto-oloja. Asuinalueiden tulee olla sosiaaliselta ja ikärakenteeltaan monipuolisia ja eheitä. On erinomaista, jos asuntomessualueelle Saimaan rannalle tulee myös kaupungin vuokra-asumista. On tärkeää, etteivät lähiöt eriydy. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laatuun. Sadan vuoden aikana on asunnoista tullut valoisia, vedottomia ja savuttomia. Nyt pitää vielä satsata energiatehokkuuteen, esteettömyyteen ja turvallisuuteen.

Mikkelin tulee määrätietoisesti parantaa asumisen imagoaan ja houkutella lisää asukkaita ja pitää huolta nykyisistä. Mikkelistä on tehtävä kohtuuhintaisen asumisen kaupunki. Suurempi vuokra-asuntojen tarjonta alentaa hintoja ja lisää Mikkelin vetovoimaa. Mikkeli on hyvä kaupunki rakentaa lisää asuntorakentamista, sillä täällä asuntojen arvo pysyy ja nouseekin tulevaisuudessa, sillä olemme hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Mikkelin kaupungin 100 prosenttisesti omistamat yhtiöt: Mikalo, Moas ja Asumisoikeus ovat keskeisessä roolissa toteuttamassa kaupungin tulevaa asunto-ohjelmaa. Tällä hetkellä vuokrataloyhtiömme Mikalon jonossa on noin 500 henkilöä, joista puolet on yksineläviä ja pieniin asuntoihin on kahden vuoden jono. Asumisoikeus yhtiöllä on jo heti valmius rakentaa lisää pieniä edullisia asuntoja. Ainut este on ollut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), joka toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ja rahoittaa hankkeita.

Käymieni keskustelujen perusteella uskon, että saamme Mikkelin hankkeet ARAn rahoitusohjelmaan sisälle. Valtioneuvoston esittelyssä on näinä päivinä ARAn vuoden 2015 käyttösuunnitelma. Se sisältää muotoilut, joiden mukaan Mikkelin kaltaisten kaupunkien hankkeet olisivat myönnettävissä.

Aina on vaihtoehtoja

Maanantai 12.1.2015 klo 7.00

Ihmisten elämässä ajatuksista syntyy tekoja. Ajatusten sisältö ohjaa teot halutun tavoitteen saavuttamiseen. Olemme ajatustemme kaltaisia. Itse uskon tekemisen voimaan hyvän tulevaisuuden tavoittelussa niin yksityiselämässä, työelämässä, yrittäjänä kuin myös politiikassa. Politiikka on mahdollisuuksien taitamista. Havaitseeko kylmä ja välinpitämätön kyynikko edes mahdollisuuksien olemassaoloa?

Kun SDP on nyt palannut puhumaan tavallisen ihmisen arjen sujuvuuteen liittyvistä asioista, on kansalaisten kiinnostus palannut demareiden tekemiseen. Poliittisen kurssin kääntäminen ei tapahdu hetkessä. Toivon, että vähitellen, pala palalta epäilyksen tilalle tulee luottamus ja epätoivon tilalle toivo. Kansalaisten luottamus syntyy vain uskottavien ja ristiriidattomien sanojen ja tekojen kautta. Vaihtoehtoja on oltava ja niitä on uskallettava nostaa esille. Tämän päivän ongelma suurelta osin on vaihtoehdottomuuden julistaminen. Aina on vaihtoehtoja!

Suhtaudun hyvin vakavasti kansalaisilta saamaani luottamukseen kunnallispolitiikassa. Teen parhaani joka päivä ollakseni tuon luottamuksen arvoinen.

Minulle on selvää, että tiukassakin taloudellisessa tilanteessa pitää huolehtia pienen ihmisen toimeentulosta, työttömistä, sairaista, vammaisista, vanhuksista ja laittaa rahaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseen. Pienellä eläkkeellä elävien tilannetta on parannettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja itsensätyöllistäjien tulotasoon voidaan tehdä edelleen korjauksia veroratkaisuin ja kustannusten pitämisellä kurissa. Kysymys on poliittisen vaihtoehdon valinnasta. Nyrkit taikinassa, kolmen lapsen äitinä, tunnen olevani elämässä kiinni. Tiedän, että pienilläkin arjen sujuvuutta helpottavilla teoilla on suuri merkitys ihmisille.

Pidän tärkeänä kansanedustajien kunnallispolitiikassa mukanaoloa, sillä päättäjät eivät saa irtaantua kansalaisyhteiskunnasta. Juuri kunnat ja kaupungit vastaavat lähipalveluista ja lähes kaikesta siitä avusta ja tuesta, joita ihmiset julkiselta vallalta saavat. Kuntien palvelut ovat sitä hyvinvointivaltiota, jota ihmiset haluavat, mutta jota eduskunnan toimesta on näivetetty pienentämällä kuntien valtionosuuksia.

Palopuheet eivät suojele pakkaselta - vaatteita ja ruokaa ihmiset tarvitsevat

Torstai 1.1.2015

Yksi vuosi on taas takanapäin ja sen tilinpäätöstä seuraavalle vuodelle on hyvä vähän katsastaa. Näin jälkeenpäin katsottuna voi todeta, että aika seikkaperäinen vuosi oli. Blogini kirjoituksista selviää tarkemmin vuoden mittaan tapahtuneita asioita.

Poliittinen vaikuttaminen tarvitsee ravintoaineekseen onnistumisia. Itseäni palkitsee ihmisten eteen tehty työ ja niissä tulleet parannukset.

Vuosi 2014 sisälsi lukuisan määrän virallisia kokouksia ja tilaisuuksia, jotka ovat tärkeä osa poliittista työtä, mutta palkitsevinta olivat ne lukuisat puhelut, sähköpostit ja henkilökohtaiset keskustelut, jotka sain käydä kansalaisten kanssa viime vuoden aikana. Niiden ansiosta on pystytty parantamaan useita tavallisten ihmisten asioita liittyen esimerkiksi toimeentulotukeen, vanhustenhuoltoon, päivähoitoon, vammaispalveluun jne. Ihmisistä on kannettava huolta kaikissa tilanteissa ja toivon kansalaisten yhteydenottojen yhä jatkuvan.

Poliittisen toimintani perusta syntyy viisauden ja tiedon karttuessa oman ja kanssaihmisten elämisen kokemuksista. Ihmisten toimeentulon parantaminen ja hyvinvointi ovat ykkösasioita: Tuloja ylös ja elämisen kustannuksia alas. Talouspolitiikka on pantava palvelemaan ihmistä ja hänen arkensa sujuvuutta. Tarvitaan tekoja! Palopuheet eivät suojele pakkaselta – vaatteita, ruokaa ja konkretiaa ihmiset tarvitsevat.

Erilaiset hyväosaisten etupiirit käyttävät Suomen taloudellista tilannetta härskisti hyväkseen omien tavoitteidensa toteuttamiseksi

Viime vuoden aikana tuli selväksi, että suuria perintöjä halutaan vapauttaa perintöveroista, pääomatulojen verotusta halutaan alentaa ja verotulojen alenemisen seuraukset hoitaa julkisten palvelujen leikkauksin. Tästä kehityksestä hyötyjinä ovat varakkaat ja raharikkaat ja maksumiehinä ja naisina tavalliset pieni- ja keskituloiset palkansaajat, eläkeläiset, lapsiperheet, sairaat ja vanhukset. Tätä ei saa hyväksyä ja vuosi 2015 on näytön paikka.

Kun miljardööriperijä joulukuussa ilmoitti muuttavansa etelän lämpöön pakoon Suomen perintöveroa, alkoi kauhia mekastus koko perintöverosta luopumisen puolesta. Eikö ole aivan oikein, että perijä maksaa perintöveroa omaisuudesta, josta ei itse ole juurikaan ansiollinen? Eri asia on yritysten omistusten siirtymiset perimällä. Niissä tapauksissa verotuskäytännön tulisi huomioida se, jäävätkö omaisuuserät edelleen vahvistamaan yritystä vai siirtyvätkö ne perillisen omaan käyttöön. Ei varmasti ole ylivoimaista ratkaista tätä ongelmaa työpaikkoja säilyttävästi ja suomalaista omistusta turvaten.

Saaliin jaolla ovat olleet myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ympärillä hyörivät veroparatiisiyritykset ja niiden omistajat etujärjestöineen. Etujärjestöjen kannanotot on verhottu huoleen sosiaali- ja terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksistä tulevissa sote-ratkaisuissa. Samaan aikaan tuo etujärjestötoiminta ei kiinnitä lainkaan huomiota alan yritystoiminnan keskittymisestä muutamalle monikansalliselle yritykselle. Herääkin kysymys, miten tämä yksityinen yritystoiminnan myllerrys parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta ja palvelujen saatavuutta tai palvelujen kustannuskehitystä. Mitä enemmän näitä verokikkailijoita syntyy, sitä suuremmassa vaarassa tavallisten kansalaisten hyvinvointi on.

Voidaan perustellusti sanoa, että tilaisuus on tehnyt varkaita. Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta on kirjoitettu jo monta muistokirjoitusta. Suurin osa kansalaisista on kuitenkin asiasta eri mieltä. Kansalaiset eivät halua hyvinvointinsa perusteita rakennettavaksi markkinavoimien armoille. Julkisesti tuotettavat ja verorahoituksella pääosin maksettavat palvelut saavat edelleen kansalaisten suuren enemmistön vankkumattoman tuen. Kansa kritisoi yksityistämistä, vakuutuksia ja käyttäjämaksuja suosivia malleja ja toimia.

Avoimuus kivijalkana

Julkisen tehtävän hoitoon kuuluu avoimuus ja tätä haluan vaalia kertomalla asioista avoimesti. Olen alle listannut vuoden aikana valtuuston puheenjohtajana hoidettuja tehtäviä. Vuonna 2014 kaupunginvaltuusto kokoontui kokouksiinsa 10 kertaa, käyttäen näihin 28 h eli keskimäärin 3 h per kokous. Näiden lisäksi valtuusto kokoontui seminaareihin, iltakouluihin ja infoihin. Valtuuston kokousten lisäksi olen osallistunut kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin (27 kpl, noin 100 h).

Näiden lisäksi poliittiseen työhön kuuluu SDP:n ryhmäkokoukset, jotka ovat aina ennen virallisia kokouksia, sekä palaverit kaupungin viranhaltijoiden ja muiden luottamushenkilöiden ja kansalaisten kanssa. Kokousten valmistautumiseen liittyy ryhmäkokousten lisäksi useita puheluja ja sähköpostien hoitoa kokousmateriaaleihin perehtymisen lisäksi.

Vuonna 2014 Mikkelin kaupunki maksoi minulle palkkiota 11 265 euroa, josta maksoin veroja 3323 e ja SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestölle maksettavaa puolueveroa 1276 e sekä eläkemaksuja, jolloin käteen jääväksi netto-osuudeksi jäi noin 60% eli 7062 euroa. Ansionmenetykset työaikana tapahtuneista tehtävien hoidosta on maksettu suoraan työnantajalleni. Pyynnöstäni v. 2014 palkkiosääntöön tehtiin selkeytys, joka tulee vähentämään palkkioihin käytettäviä verorahoja ja mahdollistaa työssäkäyvien luottamushenkilöiden osallistumisen poliittiseen toimintaan ansiomenetysten osalta.

13.1. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
20.1. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
25.1. Viiden itäisen AMK-oppilaskuntien edustajien tapaaminen
27.1. Kaupunginvaltuuston seminaari ja kokous + adressin vastaanottaminen Kaihusta
3.2. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
6.2. Veteraanipäivän juhlatoimikunnan kokous
7.2. Valtiovarainministeriön demokratiajaoston järjestämä kuntalain valmisteluun liittyvä keskustelutilaisuus Säätytalolla Helsingissä
10.2. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
17.2. Kaupunginvaltuuston info ja kokous
21.2. Mikkelin oppilaitosten oppilaskuntien edustajien kanssa tapaaminen
3.3. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
4.3. Sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kuntaneuvottelu
7.3. Kaupungintalon avoimet ovet ja valtuustosalissa kuntalaisten & valtuutettujen tapaaminen
10.-11.3. Kaupunginhallituksen seminaari
17.3. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
20.3. Kaupungin tervehdyspuheenvuoro Uskonnot ja kulttuurit kohtaavat Mikkelissä ETNO –foorumissa
24.3. Kaupunginvaltuuston kokous + adressin vastaanottaminen Päämajakoulun vanhemmilta
31.3. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
7.4. Puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
9.4. Nuorisovaltuuston tapaaminen
14.4. Mikkelin Pesulan yhtiökokouksessa kaupungin edustajana
15.4. Veteraanipäivän suunnittelupalaveri
23.4. Mikkelin kaupungin matkailustrategian ohjausryhmän kokous
26.4. Valtakunnallisen veteraanipäivän aseveli-ilta
27.4. Valtakunnallisen veteraanipäivän pääjuhla Mikkelissä
28.4. Kaupunki siistiksi –kampanjan avauspuhe
28.4. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
28.4. Kaupunginvaltuuston iltakoulu ja kokous
12.5. Puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen kokous
12.5. Kaupunginvaltuuston iltakoulu ja kyselytunti
18.5. Kaupungin onnittelupuheenvuoro lomakoti Mäntyniemen 60-vuotisjuhlassa
19.5. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
26.5. Kaupunginvaltuuston kokous
2.6. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
3.6. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vastaanottaminen
9.6. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
14.6. Porrassalmen taistelun 225-vuotisjuhla
16.6. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
16.6. Kaupunginvaltuuston kokous
18.6. Maakunnallisen sotealueen ohjausryhmän kokous
30.6. Puolustusvoimien vahdinvaihtotilaisuus aluehallintovirastossa
1.-2.7. Päämajasymposium
21.8. KD:n eduskuntaryhmä Mikkelissä/lounastapaaminen
25.8. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
27.8. Paukkulan opiskelijoille luento valtuuston toiminnasta ja vaikuttamisesta
1.9. Kaupunginvaltuuston seminaari ja kokous
3.9. Vanhalan koulun vanhempainillassa/koulun remonttiin liittyvä päätöksenteko
4.9. Maakuntaliiton kuntakuulemistilaisuus
15.9. Puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
17.9. Irlannin suurlähettilään tapaaminen
19.9. Sotealueen kokous
22.9. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
22.9. Kaupunginvaltuuston iltakoulu
23.9. Piispantarkastus Mikkelissä/kaupungin lounas piispan kanssa
29.9. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
1.10. Maakunnallisen sotealueen ohjausryhmä
4.10. Kaupungin tervehdys MAMK:n opiskelijatilaisuudessa
5.10. Kaupungin tervehdys vanhustenpäivän pääjuhlassa
8.10. 100-vuuotiaan mikkeliläisen luona onnittelukäynti
13.10. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
13.10. Kaupunginvaltuuston kokous
27.10. Puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
28.10. Kaupunginhallituksen kokous
31.10. STTK:n samapalkkaisuustilaisuus
3.11. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
5.11. Kaupungin tervehdyspuheenvuoro kutsunnoissa
10.11. Kaupunginvaltuuston kokous
14.11. Etelä-Savon nuorten foorumissa
17.11. Puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
20.11. Sotealueen ohjausryhmän kokous
24.11. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous
28.11. OAJ:n tilaisuudessa
30.11. Kaupungin edustajana Pohjola-Nordenin syyskokouksessa
6.12. Itsenäisyyspäivän seppeleiden lasku Mikkelissä oleville muistomerkeille
8.12. Puheenjohtajisto
8.12. Kaupunginvaltuuston seminaari ja kokous
15.12. Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokous

Vuoden aikana olen ollut käsittelemässä yli 700 kaupunkilaisia koskettavaa pykäläasiaa. Niissä monta toimintoa on edennyt hyvään suuntaan, mutta kuten elämässä aina kaikki ei mene toivotulla tavalla, on pettymyksiäkin tullut.

Paljon puhuttu velkamäärä ei ole tällä hetkellä Mikkelin suurin ongelma, koska korot ovat matalalla, vaan viheliäisin ongelmamme on työttömyys. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alentaminen tuo verotuloja kaupungin kassaan noin miljoonan ja saamme varoja palvelujen ylläpitämiseksi. Nyt työttömänä on 12,7% työvoimasta. Valtuusto on asettanut tavoitteeksi vuoteen 2017 mennessä korkeintaan 8,3 % työttömyyden. Koko organisaation on vuonna 2015 kamppailtava enemmän tämän kaikkia sitovan tavoitteen toteutumiseksi. On aika kohdata lähitulevaisuuden haasteet tekemällä tulosta yhdessä. Tekoja, tekoja!